VAPO OY JA PELSON VANKILA

Vastaanottaja Vapo Oy, Pelson vankila Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.5.217 Viite 15126521 VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216

VAPO OY JA PELSON VANKILA LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 Päivämäärä 17.5.217 Tekijät Tero Marttila, Ramboll Finland Oy (päästö- ja vesistötarkkailu) Johanna Korkiakoski, Ramboll Finland Oy (kalastuskyselyt ja kartat) Teemu Roikonen, Ramboll Finland Oy (sähkökoekalastus, pohjaeläinten näytteenotto) Otso Lintinen, Ramboll Finland Oy (sähkökoekalastus, pohajeläinten näytteenotto) Antje Neumann, Ramboll Finland Oy (Pitkäjärven vesikasvillisuuskartoitus) Pekka Majuri (pohjaeläintarkkailun määritys ja raportointi) Tarkastaja Hyväksyjä Jari Heiskari, Ramboll Finland Oy Noora Huotari, VAPO Kannen kuva: Pitkäjärvi 3.8.216 Ramboll Kiviharjunlenkki 1 A 922 OULU P +358 2 755 611 www.ramboll.fi

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS 1 3. HYDROLOGISET OLOT 2 4. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4 4.1 Tarkkailun toteutus 4 4.2 Tarkkailun tulokset 4 4.2.1 Virtaamat ja valumat 4 4.2.2 Veden laatu 5 4.2.3 Päästöt vesistöön 5 4.2.4 Tehon tarkkailu 7 5. VESISTÖTARKKAILU 8 5.1 Tarkkailun toteutus 8 5.2 Tarkkailun tulokset 8 6. TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 1 7. PELSON VANKILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 12 7.1 Vedenlaatu ja kuormitus 12 7.2 Arvio päästöjen vesistövaikutuksista 12 8. PITKÄJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS 13 9. TYRNÄVÄJOEN POHJAELÄINTARKKAILU 13 9.1 Tutkimuskohde, pohjaeläinnäytteenotto, lajinmääritys ja aineistot 13 9.2 Vesistöjen ekologisen tilan arviointi pohjaeläimistön perusteella 14 9.3 Tyrnävänjoen Savisuvannon tila-arvioinnissa käytetyt pohjaeläinmittarit 14 9.3.1 Tyyppiominaiset taksonit ja EPT-heimojen lukumäärä 14 9.3.2 Suhteellinen mallinkaltaisuus - PMA 15 9.4 ELS-arvojen laskenta 15 9.5 Muut virtavesipohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut 15 9.5.1 Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuus 15 9.5.2 Orgaanista kuormitusta kuvaava ASPT-indeksi 16 9.6 Tulokset 16 9.7 Tulosten tarkastelu 16 1. KALATALOUSTARKKAILU 17 1.1 Sähkökoekalastukset 17 1.1.1 Aineisto ja menetelmät 17 1.1.2 Tulokset 18 1.1.3 Yhteenveto 21 1.2 Kalastustiedustelu 21 11. YHTEENVETO 26 12. LÄHTEET 27 LIITTEET Liite 1. Temmesjoen vesistöalueen turvesuot, vaikutustarkkailupisteet sekä vesienjohtamisreitit Liite 2. Turvetuotannon päästötarkkailutulokset 216 Liite 3. Purkuvesistön vedenlaatutiedot Liite 4. Iso Nuoluajärven vedenkorkeuden tarkkailun tulokset vuosilta 22-216 Liite 5. Pitkäjärven vesikasvillisuuskartoitus 216 Liite 6. Tyrnävänjoen Savisuvannon pohjaeläintarkkailun laji- ja yksilömäärät v. 212 ja 216 Liite 7. Kalastustiedustelulomake sekä kartat tiedustelualueista

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 1 1. JOHDANTO Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalue) alueelle sijoittuvien turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailu toteutettiin vuonna 216 Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö-, ja vaikutustarkkailuohjelman (Ramboll Finland Oy 214) mukaisesti. Vuonna 216 ympäristöluvissa velvoitettua päästötarkkailua toteutettiin Pelsonrimmellä sekä Pelsonsuolla. Vaikutustarkkailua toteutettiin pintavesien osalta Tyrnävänjoen Ylipään vuosittain toteutettavan veden laadun tarkkailupisteen (Tyr 47) lisäksi, Kantokanavalla (Kan3, Kan5), Pitkäjärvellä (Pit1) sekä Tyrnävänjoen Mällisen (Tyr21) havaintopaikoilla. Vuonna 216 toteutettiin myös kalatalous- ja pohjaeläintarkkailua sekä Pitkäjärven vesikasvikartoitus. Lisäksi Vapo Oy:llä oli vuonna 216 omaehtoista päästötarkkailua Jouttenoisella sekä Tuulisuolla. Pelson alueella sijaitsevan vankilan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailusta vastasi vuonna 216 Ahma Ympäristö Oy. Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu raportoidaan erillisenä raporttina (Ahma Ympäristö Oy 217), mutta puhdistamon vesistövaikutuksia tarkastellaan tässä raportissa. Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) muiden tarkkailuvelvollisten kuormittajien (taajamat, teollisuus) vaikutuksia tarkkaillaan Oulun edustan vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman (Lapin Vesitutkimus Oy 211) mukaisesti ja tarkkailun tulokset raportoidaan erikseen. 2. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Temmesjoen vesistöalueen kokonaispinta-ala on 1 181 km 2, joen kokonaispituus on 78,7 km ja järvisyys,5 %. Temmesjoen suurimpia sivujokia ovat Tyrnävänjoki, Ängeslevänjoki ja Liminganjoki, joka on yhdistetty kanavalla Temmesjokeen. Temmesjoki saa alkunsa Siikalatvan kunnassa sijaitsevalta Viirinevalta ja laskee Liminganlahteen, joka Natura-alueena (FI1122, SCI ja SPA) kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (Oiva-tietokanta 215). Temmesjoki on pintavesityypiltään suuri turvemaiden joki, jonka ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Biologisista tekijöistä piilevät ilmentävät välttävää tilaa ja pohjaeläinseuranta hyvää tilaa. Erittäin korkeat ravinnepitoisuudet laskevat ekologisen tilan luokan välttäväksi. Temmesjoen pohjapadon ja 8-tien sillan havaintopaikoilta vuosina 26 212 mitattu keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus noin 95 µg/l ilmentää huonoa tilaa ja kokonaistyppipitoisuus 115 µg/l tyydyttävää tilaa. Vuosittaisten ph-minimien keskiarvo 5,95 ilmentää erinomaista tilaa. Korkeaa kokonaisfosforipitoisuutta painottaen Temmesjoen tila-arvioksi tuli välttävä. Kemialliselta tilaltaan joki on luokiteltu hyväksi ja vesienhoitosuunnitelman tavoitetila siltä osin saavutettu (Oivatietokanta 215). Temmesjoen tilaa heikentävät maatalouden, haja-asutuksen ja metsätalouden ravinnekuormitus sekä maa- ja metsätalouden kiintoainekuormitus. Temmesjoen valuma-alueella on happamia sulfaattimaita ja maaperän kuivattaminen on aiheuttanut vesistöjen happamoitumista sekä metallikuormitusta. Ravinnekuormituksen seurauksena Temmesjoki on rehevöitynyt ja uomaan kohdistuneet muokkaustoimet ovat muuttaneet joen alkuperäisiä elinympäristöjä. Tyrnävänjoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki ja sen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Päällyslevät ilmentävät hyvää tilaa, pohjaeläimet erinomaista ja sähkökoekalastukset tyydyttävää tilaa. Biologisten laatutekijöiden ELS-arvojen keskiarvo ilmentää hyvää tilaa mutta huono fysikaalis-kemiallinen luokka laskee ekologisen tilaluokan tyydyttäväksi. Kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi ja vesienhoitosuunnitelman tavoitetila saavutettu (Oiva-tietokanta 215). Korkea kokonaisfosforipitoisuus ja alhaiset ph-minimit asettavat Tyrnävänjoen huonoon fysikaalis-kemialliseen luokkaan. Havaintopaikan Tyrnävänjoki 4-tien silta vuoden 26 212 vedenlaatutietojen perusteella kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo 11 µg/l ilmentää huonoa tilaa, kokonaistyppipitoisuuden keskiarvo 1347 µg/l tyydyttävää tilaa ja ph-minimiarvojen keskiarvo

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 2 4,8 ilmentää huonoa tilaa (Oiva-tietokanta 215). Tyrnäväjoen tilaa heikentävät samat tekijät kuin Temmesjoessa. Temmesjoen valuma-alueen vuosittainen fosforikuormitus on arviolta 34,8 tonnia ja typpikuormitus 373,8 tonnia. Luonnonhuuhtouman osuus kaikesta kuormituksesta on typen osalta 41 % ja fosforin osalta 15 % (Kuva 2-1). Suurin yksittäinen ravinnekuormittaja on maatalous, jonka osuus fosforikuormituksesta on 71 % ja typpikuormituksesta 51 %. Turvetuotannon osuus ravinnekuormituksesta on 1-2 % luokkaa (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 21 215). Kuva 2-1. Pintavesien fosfori- ja typpikuorituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken Temmesjoen vesistöalueella vuosina 21 26 (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 21 215) Hyvä ekologisen tilan saavuttaminen Temmesjoen valuma-alueella edellyttää ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä. Uusilla turvetuotantoalueilla on tuotantokauden ulkopuolisen kuormituksen vähentämiseksi otettava käyttöön ympärivuotinen pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä. Lisäksi lupakäsittelyssä on otettava huomioon happamien sulfaattimaiden aiheuttama vesistön happamoitumisriski (Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 21 215). 3. HYDROLOGISET OLOT Vuoden 216 keskilämpötila oli Siikajoen Revonlahden mittausasemalla 3,7 ºC, mikä oli 2,2 ºC vertailukauden 1981 21 keskiarvoa (1,5 ºC) enemmän. Kevättalvi ja kevät helmikuu - toukokuu välinen jakso sekä joulukuu olivat selkeimmin keskimääräistä lämpimämpiä. Kesäkuukaudet kesä elokuu oli lämpötilojen perusteella lähellä pidemmän ajan keskiarvoja (Kuva 3-1). Vuoden 216 sadesumma oli 574 mm, mikä oli 33 mm vertailujakson keskiarvoa (541 mm) suurempi. Kesäkuukaudet kesä elokuu olivat keskimääräistä sateisempia. Vastaavasti keväällä ja erityisesti alkusyksyllä syys - lokakuussa satoi keskimääräistä vähemmän.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 3 Kuva 3-1. Kuukauden keskilämpötila ja sademäärät Siikajoen Revonlahden mittausasemalla vuonna 216 sekä vertailujaksolla 1981 21 (lähde: Ilmatieteenlaitos ilmastokatsauslehdet 216) Temmesjoessa ja Tyrnävänjoessa ei ole virtaamamittauspisteitä, joten Temmesjoen suualueen (F=1181 km 2 ) ja Tyrnäväjoen yläosan (F= 19 km 2 ) virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen hydrologisen mallin vuodelle 216 simuloimien tietojen perusteella sekä vuosien 199 21 keskiarvona (Taulukko 3-1, Kuva 3-2). Malli laskee virtaamia reaaliajassa, mutta siihen sisällytetty virtaamalaskenta takautuvasti vuodesta 1962 lähtien. Malli laskee virtaaman jokaiselle 3. jakovaiheen mukaiselle vesistöalueelle. Taulukko 3-1. Virtaamat Temmesjoen suualueella ja Tyrnävänjoen yläosalla (lähtöaineisto: SYKE:n vesistömallijärjestelmä) Tyrnävänjoki yläosa 58.53 Temmesjoki suualue 58.11 F = 1181 km 2 F = 19 km 2 216 199-21 216 199-21 (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) (m 3 /s) MQ vuosi 12,9 9,6 1,5 1,3 MQ kesä-syys 14,2 6,2 1,8,8 MNQ kesä-syys 4,8 1,5,38,2 MHQ kesä-syys 37,9 2 7,5 3,1 Kuva 3-2. Temmesjoen ja Tyrnävänjoen yläosan virtaamat vuonna 216 sekä vuorokauden keskimääräinen virtaama jaksolla 199 21 SYKE:n vesistömallin perusteella arvioituna. Vuonna 216 Temmesjoen virtaama oli keskimäärin 12,9 m 3 /s eli virtaamat olivat suuremmat vuosien 199 21 keskiarvoon verrattuna. Temmesjoen virtaamissa oli havaittavissa useita

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 4 korkeita virtaamapiikkejä helmikuun loppupuolella, huhti-toukokuussa, heinäkuussa, elosyyskuussa sekä lokakuun lopussa. Kevättulvan huippuvirtaamat olivat tavanomaista pienemmät. Vesistömallin arvojen perusteella Tyrnävänjoen yläosalla vuoden 216 keskivirtaama 1,5 m 3 /s oli hieman suurempi kuin pitkän ajan 199 21 keskiarvo 1,3 m 3 /s. Myös Tyrnävänjoessa virtaamavaihtelut ja virtaamapiikit olivat Temmesjoen kaltaiset (Kuva 3-2). 4. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 216 Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueella) alueella oli turvetuotantoalueita kaikkiaan viisi. Turvetuotantopinta-alaa oli yhteensä 277,5 ha, josta tuotannossa tai tuotantokuntoista alaa oli 147,5 ha ja tuotannosta poistunutta 13,1 ha. Kuntoonpanossa alueita ei ollut lainkaan. Jälkikäytössä oleva ala oli yhteensä 785,1 ha. Alueiden sijainti on esitetty liitteen 1 kartassa. Taulukko 4-1. Liminganlahden turvetuotantoalueet, pinta-alat ja vesienkäsittelymenetelmät vuonna 216 (pvk = pintavalutuskenttä, la= laskeutusallas, hai=haihdustus-/imeytysallas). Tuotantoalue Vesiensuojelu rakenne (ensisijainen) Liminganlahden turvetuotantoalueiden lupaehtojen määräämää päästötarkkailua toteutettiin tuotannossa olevilla Pelsonrimmen lohkoilla 3-4 sekä Pelsonsuon lohkoilla 1-12 toukokuun puolivälistä syyskuun lopulle saakka. Vesienkäsittelystä lähtevien vesien laadun ja määrän lisäksi tarkkailtiin myös vesienkäsittelyyn tulevan veden laatua ja arvioitiin pintavalutuskenttien puhdistustehoa. Myös jatkuvatoiminen virtaamamittaus oli käytössä molemmilla tarkkailukohteilla. Lisäksi Vapo Oy:llä oli omaehtoista päästötarkkailua Jouttenoisella sekä Tuulisuolla. Nämä ylimääräiset tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 2. 4.2 Tarkkailun tulokset Vesistö alue Tuotannossa (ha) Tuotannosta poistunut (ha) Kuormittava yhteensä (ha) Seuraava maankäyttö (ha) Lupaala (ha) Jouttenoinen PVK 58.23 41,3 1,5 42,8 78,4 12,3 Pelsonrimpi HAI/LA 58.53 47,2 47,2 163,8 258,4 Pelsonrimpi PVK/LA 58.53 48,8 1,7 5,5 32,8 258,4 Pelsonsuo LA 58.53 249,5 563,2 Pelsonsuo PVK/LA 58.53 12,6 12,6 94,4 563,2 Raja-aava PVK1/LA 58.53 36,7 36,7 48,7 82,7 Raja-aava LA 58.53 22,4 22,4 82,7 Tuulisuo PVK/LA 58.53 44,8 2,6 65,3 117,5 125,8 Yhteensä 147,5 13,1 277,5 785,1 2 54,7 Päästötarkkailun tulokset on esitetty liitteessä 2. Lisäksi taulukoissa (Taulukko 4-2, Taulukko 4-3, Taulukko 4-4) on esitetty Liminganlahden tarkkailusoiden kesäaikaiset virtaama- ja vedenlaatutiedot sekä ominaispäästöt. 4.2.1 Virtaamat ja valumat Kesä 216 oli yleisesti ottaen runsassateinen ja vesiä virtasi tarkkailusoilta lähes koko tarkkailukauden ajan. Pelsonrimmen ja Pelsonsuon virtaamamittausten perusteella lasketut kesän valuma-arvot poikkesivat toisistaan selvästi (Taulukko 4-2). Pelsonsuolla valuma oli tasaisen korkea heinä-elokuun ajan. Pelsonrimmellä taasen pintavalutuskentältä johdetun veden valumissa oli suurempaa vaihtelua ja selkeästi havaittavat piikit heinä- sekä elokuussa (Liite 2). Tarkkailussa käytetyt virtaamamittauslaitteet olivat EHP-tekniikan jatkuvatoimisia etäluettavia virtaamamittareita. Pelsonrimmellä virtaamaamittari asennettiin 7.6.216 ja tarkkailujakson alun 15.5.-6.6.216 arvioitiin Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmästä saaduilla virtaamilla. Pelsonrimmen ja Pelsonsuon arvoista laskettu kesän 216 keskivaluma oli 15,1 l/s km 2, mikä oli alhaisempi kuin kaikkien Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoiden keskivaluma-arvoa 18, l/s km 2.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 5 Taulukko 4-2. Liminganlahden päästötarkkailusoiden valumat kesällä 216. 4.2.2 Veden laatu Pelsonsuolla vedenlaatunäytteet saatiin otettua tarkkailujakson jokaisella näytekierroksella. Pelsonrimmellä viikkojen 28, 3 ja 32 näytekierroksilla näytteenottaja oli ottanut näytteet väärien lähtökoordinaattien johdosta väärästä paikasta eivätkä näytteet edustaneet puhtaasti pintavalutuskentältä johdettuja vesiä (Liite 2). Tästä johtuen Pelsonrimmen tarkkailu tullaan uusimaan vuonna 217. Pelsonsuolla pintavalutuskentiltä johdettujen vesien ph-arvot vaihtelivat välillä 6,3 6,8 ja Pelsonrimmellä välillä 4,9 5,3. Orgaanista humusainesta kuvaava COD Mn -pitoisuudet vaihtelivat välillä 26 68 mg/l, ollen Pelsonrimmellä keskimäärin 57 mg/l ja Pelsonsuolla 29 mg/l. Ravinteista kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat Pelsonsuolla välillä 72 26 µg/l (ka.131 µg/l) ja Pelsonrimmellä välillä 42 18 µg/l (ka. 89 µg/l). Kokonaistypen osalta pitoisuudet vaihtelivat Pelsonsuolla 83 2 9 µg/l (ka. 1 383 µg/l) ja Pelsonrimmellä välillä 1 2 2 1 µg/l (ka. 1 529 µg/l). Vedestä mitatut kiintoainepitoisuudet vaihtelivat Pelsonsuolla välillä 6, 3 mg/l (ka. 14 mg/l) ja Pelsonrimmellä välillä <2 12 mg/l (ka. 7,4 mg/l). Purkuvesissä oli myös runsaasti rautaa pitoisuuksien vaihdellessa Pelsonsuolla välillä 6 3 22 µg/l ja Pelsonrimmellä 3 8 8 5 µg/l (Liite 2). Taulukko 4-3. Liminganlahden päästötarkkailusoiden valumavesien keskimääräinen vedenlaatu kesällä 216. Suo Mittapad Jakso d Mq Nq Hq Huom! on valumaalue ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Pintavalutuskenttä Pelsonrimpi (L3-4) pvk 139 15.5.-3.9. 139 8,9,2 91 Pelsonsuo TY(L1-12) pvk2 139 15.5.-3.9. 139 21,3,7 43 jakso 15.5.-6.6 vesistömallista Keskiarvot Kaikki suot (n=2) 15,1,4 67 Pohjois-Pohjanmaan suot 216 (n=58) 18, 2, 16 Liminganlahti 215 (n=1) 16,5 Tarkkailu Vesienkäsittely n ph COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine Suo kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pelsonrimpi (L3-4) pvk 7 5,1 57 89 46 1529 3,4 89 615 7,4 Pelsonsuo (L1-12) pvk2 1 6,5 29 131 73 1383 5,8 15 111 14 Keskiarvot Kaikki suot (n=2) 5,8 43 11 6 1456 4,6 52 8625 11 Pohjois-Pohjanmaan suot 216 (n=77) 6,2 36 66 32 1197 42 115 3329 7,4 Liminganlahti 215 (n=2) 6, 41 71 16 186 9,3 65 16267 13 4.2.3 Päästöt vesistöön Tarkkailujakson ominaiskuormitusluvut laskettiin virtaamapainotteisesti vedenlaatu- ja virtaamamittaustulosten perusteella (Liite 2). Nettokuormituslaskennassa taustahuuhtouman vedenlaatuarvoina käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia (kiintoaine 1 mg/l, fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l). Oheisessa taulukossa (Taulukko 4-4) on esitetty Pelsonrimmen ja Pelsonsuon kesäajan ominaiskuormitukset. Taulukko 4-4. Liminganlahden päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 216. Tarkkailu Vesien- Brutto Netto käsittely COD Mn kok.p PO 4 -P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Suo g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pelsonrimpi (L3-4) pvk 423,47,21 11,11,41 26 21,32 7,4 14 Pelsonsuo (L1-12) pvk2 65 2,6 1,5 27,5,34 222 248 2,2 17 23 Keskiarvot Kaikki suot (n=2) 514 1,5,86 19,31,38 124 135 1,3 12 122 Pohjois-Pohjanmaan suot 216 522 1,1 18 114,8 11 99 Siikajoki 215 (n=2) 642 1,2 18 214,9

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 6 Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (Taulukko 4-5) on saatu Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportista (Pöyry Finland Oy 217). Laskenta on tehty pääosin Pohjois-Pohjanmaan alueella vuonna 216 luvanmukaisissa tarkkailuissa sekä ylimääräisissä tarkkailuissa mukana olleiden tuotantoalueiden tarkkailutuloksista saatujen ominaiskuormitusarvojen perusteella (Taulukko 4-6). Tulosten perusteella vuoden 216 päästöt olivat pienimmät tarkastellessa aikaväliä 21-216 jokaisen ainemäärän osalta. Suurin yksittäinen syy kuormituksen pienenemiseen voidaan arvioida olevan kuormittavan pinta-alan huomattavalla pienenemisellä edellisvuosiin nähden. Taulukko 4-5. Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueen) turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön tuotantoalueittain vuonna 216. (Lähde: Pöyry Finland Oy 217) Suo Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jouttenoinen 58.6 41 1,5 43 K 4 41 8,4 26 1 252 4,3 11 1 42 Pelsonrimpi 58.58 49 49 98 K 16 519 3 848 5 457 17 528 4 816 Raja-aava 58.53 59 59 E 1 924 17 573 3 711 8,2 343 3 249 Tuulisuo 58.53 45 21 65 K 11 2 16 545 3 937 7,6 322 3 481 Pelsonsuo (osa) 58.53 13 13 K 2 525 6,7 136 1 32 4,6 84 931 Vesistöalue yhteensä 148 13 278 45 389 78 2 38 15 387 42 1 378 13 519 215 151 312 463 17 388 185 516 2581 14 2 929 21 495 214 156 2 376 552 63 934 16 4113 27849 11 2 715 24 953 213 177 53 322 552 71 779 224 457 3442 164 2 983 31 5 212 282 53 221 556 126 457 287 6921 44448 29 4 88 36 56 211 321 43 194 558 73 22 26 431 19844 161 2 878 15 376 21 449 5 148 6 67 826 177 3692 1823 131 2 533 13 788 Taulukko 4-6. Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin. (Lähde: Pöyry Finland Oy 217) Kesäaikaiset päästöt (Taulukko 4-7) on laskettu Raja-aapaa lukuun ottamatta soiden kesäajan tarkkailutulosten avulla (liite 2). Raja-aavan osalta on käytetty taulukossa (Taulukko 4-7) esitettyjä muiden Pohjois-Pohjanmaan alueella vuonna 216 tarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden tarkkailutuloksista saatuja ominaiskuormitusarvoja. Taulukossa (Taulukko 4-7) on esitetty vertailuna vuoden 215 sekä vuosien 28 ja 212 kesäaikaiset päästöt, jolloin Liminganlahden alueen turvetuotantoalueet olivat kesäaikaisessa päästötarkkailussa. Kesän 216 lasketut päästöt olivat pienemmät edellisvuosiin nähden, johtuen osaksi ainakin edellisvuosista pienentyneestä kuormituspinta-alasta.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 7 Taulukko 4-7. Liminganlahden turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 216. Vertailuna kesäaikaiset päästöt vuosilta 215 sekä laajojen tarkkailuvuosien osalta vuosina 212 ja 28. Suo Purkuvesistö Kuormittava-ala yhteensä Bruttokuormitus Nettokuormitus COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Jouttenoinen 58.23 42,8 11,1,32 4,4,,15 4,1 Pelsonrimpi 58.53 97,7 41,5 1,1 2,1,3,72 1,4 Pelsonsuo 58.53 12,6 7,6,3,34 3,1,3,21 2,9 Raja-aava 58.53 59,1 18,3,57 3,1,2,32 2,6 Tuulisuo 58.53 57,2 21,3,5 4,9,2,23 4,4 Vesistöalue yhteensä 269 98,15 2,8 18,1 1,6 15 Kesä 215 463 281,4 8,7 58,23 4,4 49 Kesä 212 556 584 1, 21 215,8 15 191 Kesä 28 625 247,4 1 72,2 5,1 54 4.2.4 Tehon tarkkailu Pelsonrimmellä ja Pelsonsuolla tarkkailtiin pintavalutuskenttien tehoa ottamalla näytteet pintavalutuskentille tulevasta ja lähtevistä vesistä, joiden erotuksesta laskettiin pintavalutuskenttien reduktiot eri aineiden osalta (Taulukko 4-8). Pelsonrimmeltä on käytettävissä vain yhdet vertailukelpoiset näyteparit kesäkuun alun kierrokselta. Pintavalutuskenttä pvk1 poisti ravinteita mutta vastaavasti humus-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat suuremmat kentältä lähtevästä vedestä otetussa näytteessä. Pelsonsuon pintavalutuskenttä poisti humusta, ravinteita, rautaa ja kiintoainetta. Erityisesti epäorgaanisen typen osalta reduktiot olivat suuret. Taulukko 4-8. Liminganlahden päästötarkkailusoiden valumavesien keskimääräinen vedenlaatu kesällä 216. ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pelsonrimpi (L3-4) pvk1 KESÄ (n=1) pvk yp 6,5 3 1 24 16 28 59 25 9 pvk ap 5,1 47 55 16, 12 5 28 38 1 Erotus -17 45 8 4 23 31-13 -1 Teho % -57 45 33 25 83 53-52 -11 Pelsonsuo (L1-12) pvk2 KESÄ (n=3) pvk yp 6,5 31 136 68 13 53 83 8967 19 pvk ap 6,5 26 123 61 111 17 17 7467 12 Erotus 5 13 7 19 36 66 15 7 Teho % 15 1 11 15 68 8 17 39

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 8 5. VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 216 vesistötarkkailua toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti Tyrnävänjoen Ylipään vuosittain toteutettavan veden laadun tarkkailupisteen (Tyr 47) lisäksi Kantokanavalla (Kan3, Kan5), Pitkäjärvellä (Pit1) sekä Tyrnävänjoen Mällisen (Tyr21) havaintopaikoilla touko-, heinä-, elo- ja syyskuussa toteutetulla vesinäytteenotolla. Vesistönäytteenotto tehtiin samana päivänä kuin päästötarkkailunäytteenotto. 5.2 Tarkkailun tulokset Tarkkailupisteiden vedenlaatutiedot vuonna 216 sekä tiedot aiemmilta vuosilta on kerätty sekä Hertta-tietokannasta että vanhemmista tarkkailuraporteista. Vedenlaatutulokset on esitetty liitteessä 3 sekä osittain taulukossa (Taulukko 5-1). Vuonna 216 Tyrnävänjoessa (Tyr 47, Tyr 21) vesi oli pääosin lievästi hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 5,9 6,7 ja runsashumuksista COD Mn -arvojen vaihdellessa välillä 26 55 mg/l. Humusvesille tyypillisesti vedessä on runsaasti rautaa ja väriarvot olivat korkeat. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 4,8 15 mg/l. Sähkönjohtavuuden arvot kuvaavat alhaista johtokykyä. Sähkönjohtokyky ilmaisee veteen liuenneiden suolojen pitoisuutta joiden määrää lisää mm. jätevedet ja peltolannoitus. Ravinteiden osalta kokonaistyppipitoisuudet olivat alhaisimmillaan toukokuussa 73 88 µg/l ja vaihtelivat heinä syyskuussa välillä 79 14 µg/l. Myös kokonaisfosforipitoisuudet olivat alhaisemmat kevättulvien aikaan toukokuussa 47 71 µg/l ja vaihtelivat heinä syyskuussa välillä 59 11 µg/l, kuvaten rehevää vesistöä. Veden ravinnepitoisuudet olivat keskimäärin hieman korkeammat joen yläosalla Ylipään tarkkailupisteessä. Veden laadussa ei ollut havaittavissa merkittäviä muutoksia tarkkailupisteiden välillä sekä verrattuna aiempiin vedenlaatutuloksiin. Pitkäjärven (Pit 1) vesi on lievästi hapanta ph-arvojen vaihdellessa välillä 6,2 6,3, runsashumuksista (COD Mn 34 53 mg/l) ja rautapitoista (2 9 8 7 µg/l). Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 3,2 9, mg/l. Sähkönjohtavuuden arvot 2,4 4,2 ms/m olivat sisävesille tyypillisen alhaiset. Heinäkuun näytteenottokierroksella tuli voimakas ukkonen, eivätkä näytteenottajat menneet työturvallisuussyistä järvelle, jolloin heinäkuun näyte Pitkäjärveltä jäi ottamatta. Ravinteiden osalta kasvukaudella elo-syyskuussa kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 1 2 1 3 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä 13-14 µg/l kuvaten rehevää tai erittäin rehevää vesistöä. Myös planktonlevien runsautta kuvaavat klorofylli-a-pitoisuudet 8,7 15 µg/l ovat tyypilliset rehevälle vesistölle. Vuonna 216 mitatut pitoisuudet olivat pääosin samaa tasoa tai alhaisemmat verrattuna aiempiin pitkän ajanjakson keskiarvoihin nähden (Taulukko 5-1). Kantokanavan (Kan5, Kan3) veden ph-arvot vaihtelivat välillä 5,8 6,9. Vedessä oli runsaasti humusta (COD Mn 34 62 mg/l) ja rautaa (4 2 9 6 µg/l). Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 6,8 25 mg/l ja sähkönjohtavuuden arvot välillä 3,5 8,4 ms/m. Ravinteiden osalta kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat välillä 1 2 2 3 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä 11-26 µg/l kuvaten erittäin rehevää vesistöä. Kantokanavan vedenlaatu oli vuonna 216 aiemman tarkkailun mukainen eikä selviä muutoksia ollut havaittavissa (Taulukko 5-1). Kanavan ylemmällä maantiesillan kohdalla olevan tarkkailupisteen (Kan3) vedenlaatu oli keskimäärin heikompaa kuin alempana lähellä Pitkäjärveä (Kan5).

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 9 Taulukko 5-1. Tyrnäväjoen Ylipään (Tyr 47), Tyrnäväjoen Mällisen (Tyr 21), Pitkäjärven (Pit1) ja Kantokanavan (Kan5, Kan3) vedenlaatutulokset vuonna 216. Vertailuna näytepisteistä aiemmin otettujen näytteiden vedenlaadun minimi-, maksimi- ja keskiarvot. Paikka/ Aika Lämpö tila Happi Klorofyllia ph Väriluku Sameus Rauta Sähkönjohtavuus CODMn Kiintoaine Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Nitriittinitraatti C kyll.% mg/l µg/l mg Pt/l FNU µg/l ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l typpenä, µg/l Tyrnävänjoki, Ylipää (Tyr47) 18.5.216 9,7 8,9 6,6 25 37 2,7 29 4,8 71 38 88 21 14 13.7.216 18,4 3,7 5,6 5,9 5 39 3,6 55 15 9 31 14 25 41 1.8.216 15,5 7 7, 6,2 5 76 3,5 49 9, 11 56 11 31 63 7.9.216 11 76 8,4 6,2 45 56 3,2 38 7, 93 52 1 15 13 ka 14 73 7, 5,6 6,2 425 52 3,3 43 9, 91 44 195 23 94 Aiemmat tulokset vuosilta 1988-215 (n=74) min,1 3 4,4 2,4 5,6 15 5,9 11 2,5 7,7 1,4 4 15 57 3, <4 maks 21 9 11 39 7,2 954 4 234 54 57 33 188 18 4465 134 59 ka 11 73 8,2 14 6,6 43 15 8118 6,7 28 1 14 7 1357 22 18 Tyrnävänjoki Mällinen (Tyr 21) 18.5.216 7,3 1,7 6,7 25 3 3,2 26 5,6 47 19 73 17 19 13.7.216 17,5 7,4 4,7 6,1 4 32 3,3 46 1 59 19 12 24 62 1.8.216 15,3 88 8,8 6,4 5 74 3,4 42 1 81 35 93 13 62 7.9.216 1 89 1,1 6,5 4 54 3,3 31 7 69 35 79 8,1 1 ka 13 89 9,3 4,7 6,4 388 475 3,3 36 8 64 27 913 16 14 Aiemmat tulokset vuosilta 1963-216 (n=38) min, 37 5,3 4,4 5,7 15 6,2 22 2,6 11 1,6 36 14 65 6, 21 maks 2 18 13 4,4 7,7 526 31 158 63 5 28 15 12 2 86 52 ka 1 86 1 4,4 6,7 312 13 663 8,5 23 8,3 84 5 122 12 149 Pitkäjärvi (Pit1) 18.5.216 11,3 1,2 6,3 35 29 2,4 34 3,2 75 33 85 6,1 <4, 13.7.216 kova ukkonen esti näytteenoton järvellä 1.8.216 16,3 77 7,5 15 6,4 7 87 4,2 53 5, 14 77 13 15 89 7.9.216 1,9 63 7, 8,7 6,2 45 67 4, 38 9, 13 73 12 98 19 ka 13 7 8,2 12 6,3 5 61 3,5 42 5,7 115 61 1117 85 14 Aiemmat tulokset vuosilta 1968-212 (n=39) min,1 2,,3 2, 5,3 18 6,6 28 3,2 13 4,8 64 29 995 7, 5, maks 22 15 1 65 7,4 58 35 344 65 57 22 567 136 389 826 32 ka 12 6 6,5 21 6,4 397 18 8597 7,8 33 2 149 75 1559 221 137 Kantokanava (Kan5) 18.5.216 9,8 8,8 6,7 35 42 3,6 34 6,8 11 63 12 12 24 13.7.216 17,1 3, 6 5,8 5 45 3,5 56 15 12 51 15 98 96 1.8.216 15,8 55 5,4 6,2 55 86 4,2 5 9 15 87 14 96 14 7.9.216 1,1 61 6,8 6,3 4 61 4,1 37 9 12 76 12 12 22 ka 13 58 6, 6, 6,3 45 585 3,9 44 1 125 69 1325 19 174 Aiemmat tulokset vuosilta 28-215 (n=12) min 3,1 31 3,1 5,2 175 2 1,5 28 4, 7 34 11 91 62 maks 17 9 8,8 6,5 6 12 6,7 6 24 2 16 25 42 13 ka 12 55 6,3 6,1 47 692 4,5 43 13 139 88 165 24 269 Kantokanava, MTS 825 (Kan3) 18.5.216 9 9,2 6,9 4 56 5,5 36 1 18 12 19 21 34 13.7.216 15,9 5,1 13 6,5 63 84 6,5 62 25 26 12 23 29 23 1.8.216 15,1 68 6,8 6,6 5 96 7,9 46 1 26 18 2 27 39 7.9.216 9,4 71 8,1 6,7 5 82 8,4 34 1 22 16 2 32 47 ka 12 7 7,3 13 6,7 58 795 7,1 45 14 23 145 25 273 358 Aiemmat tulokset vuosilta 1976-212 (n=35) min 9, 4,,6 13 6, 17 12 28 5,3 8,2 3,6 81 61 91 172 86 maks 16 95 1 2 7,2 63 39 11213 13 62 27 39 211 334 36 55 ka 12 56 6 16 6,6 366 24 7286 9,1 25 11 22 15 1913 638 359

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 1 Kuva 5-1. Tyrnäväjoen Ylipään (Tyr 47), Tyrnäväjoen Mällisen (Tyr 21), Pitkäjärven (Pit1), Tuulijärven (Tuu) ja Kantokanavan (Kan5) COD Mn-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet vuosina 2 215. Veden laadun tarkkailun lisäksi Vapo Oy on tarkkaillut Jouttenoisen ympäristöluvan (nro 59/7/2) lupamääräyksen mukaisesti Ison Nuoluanjärven vedenkorkeutta vähintään neljä kertaa kesäkaudella järveen asennetulta mitta-asteikolta siten, että järven maksimi- ja minimivedenkorkeudet tulevat havaituiksi. Tarkkailutuloksiin perustuvan selvityksen mukaan (liite 4) pinnankorkeus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuosien 22 216 ajan, joten Jouttenoisen turvetuotantotoiminnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Ison Nuoluanjärven vedenkorkeuteen. 6. TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ Pelson turvetuotantoalueiden (Raja-aava, Tuulisuo, Pelsonrimpi ja Pelsonsuo) kuivatusvedet purkautuvat purku-uomiensa kautta Tyrnävänjokeen ja edelleen Temmesjoen kautta Liminganlahteen. Alueella sijaitsee myös Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamo, josta vedet johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon purkuvedet vaikuttavat osaltaan alapuolisen purkuvesistön (Kantokanava, Pitkäjärvi ja Tyrnävänjoki) ravinnepitoisuuksiin (ks. kappale 7.2). Taulukossa (Taulukko 6-1) on esitetty ympäristölupien velvoittamana päästötarkkailussa olleiden turvetuotantoalueiden (Pelsonrimpi, Pelsonsuo) ja alapuolisten vesistötarkkailupisteiden keskimääräiset vedenlaadut vuonna 216.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 11 Taulukko 6-1. Pelsonrimmen ja Pelsonsuon kuivatusvesien sekä alapuolisten vesistötarkkailupisteiden keskimääräinen vedenlaatu keskimäärin vuonna 216. Havaintopiste/suo ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pelsonrimpi (L3-4) pvk1 5,1 57 89 46 1 529 3,4 89 6 15 7,4 Kantokanava (Kan3) 6,7 45 23 145 2 5 358 273 7 95 14 Kantokanava (Kan5) 6,3 44 125 69 1 325 174 19 5 85 1 Pitkäjärvi (Pit1) 6,3 42 115 61 1 117 14 85 6 1 5,7 Pelsonsuo (L1-12) pvk2 6,5 29 131 73 1 383 5,8 15 11 1 14 Tyrnävänjoki (Tyr47) 6,2 43 91 44 1 95 94 23 5 2 9, Tyrnävänjoki (Tyr21) 6,4 36 64 27 913 14 16 4 75 8, Pelsonrimmen (L3-4) pvk1 kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyn jälkeen laskuojaa pitkin Kantokanavaan josta edelleen Pitkäjärven ja Tyrnävänjoen kautta Perämereen. Pelsonrimmen valumavedet olivat keskimäärin happamampia ja humuspitoisempia kuin tarkkaillut alapuoliset vesistöt. Vastaavasti fosforipitoisuus oli keskimäärin alhaisempi kuin alapuolisissa vesistöissä alinta Tyrnävänjoen (Tyr21) tarkkailupistettä lukuun ottamatta. Pintavalutuskentältä johdetun veden typpi-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin alhaisemmat kuin lähimpänä olevassa Kantokanavan (Kan3) tarkkailupisteessä. Tarkkailutulosten perusteella pääosin purkuvesistön vedenlaatu parani alajuoksulle mentäessä. Pelsonsuon (L1-12) pvk2 kuivatusvedet johdetaan vesienkäsittelyn jälkeen Muhoskanavan ja Niskakanavan kautta Tyrnävänjokeen Pitkäjärven alapuolelle. Pelsonsuon veden ph-arvo oli hieman korkeampi ja humuspitoisuus pienempi kuin Tyrnävänjoessa (Taulukko 6-1). Vastaavasti kuivatusvesien ravinne-, kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat korkeammat kuin Tyrnävänjoessa. Koko Liminganlahden alueen turvetuotannon arvioidusta kesäaikaisesta kuormituksesta aiheutuvia vaikutuksia alapuolisen vesistön vedenlaatuun on arvioitu laskennallisesti Tyrnäväjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla (Taulukko 6-2). Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä turvesuon laskennallinen kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Taulukko 6-2. Arvio Liminganlahden turvetuotannon kesäaikaisen kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesällä 216. Pitoisuuslisäykset Virtaama Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l mg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, yläosa Kesän keskiarvo (brutto) 1,8,8,6,9 16 Kesän keskiarvo (netto) 1,8,7 -,6 9 Temmesjoki, suu Kesän keskiarvo (brutto) 14,2,1,1,1 2 Kesän keskiarvo (netto) 14,2,1 -,1 1 Pelson alueella sijaitsee runsaasti peltoviljelmiä, jotka kuormittavat Tyrnävänjokea. Alueella sijaitsee myös Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamo, josta vedet johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Teoreettisen laskennan perusteella kesällä 216 turvetuotantoalueiden kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Tyrnävänjoen yläosalla ovat laskennallisten arvioiden perusteella melko pienen mutta heikentävät omalta osaltaan Tyrnävänjoen tilaa. Valumaalueesta johtuen vesistö olisi myös ilman turvetuotannon kuormitusta tummavetistä ja rehevää.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 12 7. PELSON VANKILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUOR- MITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 7.1 Vedenlaatu ja kuormitus Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon viemäröinnin piirissä on noin 12 asukasta, 51 taloutta ja yksi koulu. Puhdistamon vedet johdetaan Kantokanavaa pitkin Tyrnävänjokeen. Puhdistamolla on kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuvelvoite. Vuonna 215 käyttö- ja päästötarkkailusta vastasi Ahma Ympäristö Oy ja raportointi on tehty erillisenä (Ahma Ympäristö Oy 217). Vuonna 216 puhdistamolta johdettiin vesiä yhteensä 8 68 m 3 (keskimäärin 22 m 3 /d). Vesistöön johdettu kuormitus oli,3 kg/d BOD 7,,1 kg/d fosforia,,5 kg/d typpeä,,5 kg/d kiintoainetta ja,72 kg/d COD Cr. Vesistöön johdetun veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 22 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus,6 mg/l ja kokonaistyppipitoisuus 22 mg/l (Ahma Ympäristö Oy 217). 7.2 Arvio päästöjen vesistövaikutuksista Taulukossa (Taulukko 7-1) on esitetty Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamolta lähteneen veden ja alapuolisen Tyrnävänjoen keskimääräiset vedenlaadut. Jätevedenpuhdistamolta lähtevissä vesissä erityisesti ravinnepitoisuudet ovat olleet selvästi korkeammat kuin alapuolisessa vesistössä. Taulukko 7-1. Pelson vankilan jätevedenpuhdistamolta lähteneen veden ja Tyrnävänjoen keskimääräinen laatu vuonna 216. Havaintopiste/suo Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine µg/l µg/l µg/l mg/l Vankilan jvp 6 22 1 6 22 Kantokanava (Kan3) 23 2 5 273 14 Kantokanava (Kan5) 125 1 325 19 1 Pitkäjärvi (Pit1) 115 1 117 85 5,7 Tyrnävänjoki (Tyr21) 91 1 95 23 9, Tyrnävänjoki (Tyr47) 64 913 16 8, Taulukossa (Taulukko 7-2) on esitetty Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon vuoden keskimääräisen kuormituksen laskennalliset pitoisuusvaikutukset Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesäaikana. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia, ja ne on laskettu siirtämällä puhdistamon kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Taulukko 7-2. Arvio Pelson keskusvankilan jätevedenpuhdistamon kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Tyrnävänjoen yläosalla ja Temmesjoen suulla kesällä 216. Pitoisuuslisäykset Virtaama Kiintoaine Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, yläosa Kesän keskiarvo 1,8,3,6 3,1 Temmesjoki, suu Kesän keskiarvo 14,2,4,8,4 Puhdistamolta vesistöön johdettavien vesien vähäisestä määrästä johtuen kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksien osalta vaikutukset Tyrnävänjoessa ja Temmesjoessa ovat varsin pieniä. Puhdistamo sijaitsee myös etäällä Tyrnävänjoesta ja Temmesjoesta, joten vesistössä tapahtuvien fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten muuntumisprosessien myötä puhdistamon jätevesien pitoisuuslisäykset tarkastelupisteillä ovat pienemmät kuin laskennallisessa arviossa on saatu. Puhdistamon jätevesien vaikutukset ovat kuitenkin suuremmat heti puhdistamon alapuolisissa purku-uomissa kuten Kantokanavassa, jossa vesimäärät ovat pienemmät kuin Tyrnävänjoessa ja Temmesjoessa, eikä sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja ole ehtinyt tapahtua kuin alemmissa purku-uomissa.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 13 8. PITKÄJÄRVEN VESIKASVIKARTOITUS Pitkäjärven vesikasvillisuuskartoitus toteutettiin elokuussa 216. Tässä osiossa on esitetty vain yhteenveto selvityksestä. Raportti kokonaisuudessaan on liitteenä (liite 5). Linjalla 1 havaittiin elokuussa tehdyllä maastokäynnillä kolmella lajilla pienempiä peittävyyksiä kuin 28 Pitkäjärven edellisen kerran tehdyssä kartoituksessa. Linjalla 2 oli pienempiä peittävyyksiä kahden sekä isompia peittävyyksiä kolmen lajin peittävyydessä. Linjalla 3 havaittiin vähenemistä neljän lajin peittävyydessä sekä kasvua neljän lajin peittävyydessä. Kasvillisuusvyöhykkeiden leveyksissä ja sijainneissa ei havaittu huomattavia muutoksia vuosien 28 ja 216 välillä. Erot vuosien 28 ja 216 välisissä tuloksissa voi osittain olla kasvien peittävyyksissä tapahtuvaa luontaista vuosittaista vaihtelua. Elokuussa 216 veden korkeudet olivat tavallista korkeampia, mikä sekin on voinut vaikuttaa vesikasvien peittävyyksiin. Osittain vaihtelut voivat myös johtua epävarmuustekijöistä kuten eri kartoittajien näkemyseroista. Lisäksi kasvillisuuslinjat eivät ole merkattu maastoon vaan ovat tiedossa pelkästään gps-koordinaatteina. Kasvillisuuslinjan alkupisteet suositellaan merkittäväksi maastoon, esim. rannalle asennettavilla kepeillä. 9. TYRNÄVÄJOEN POHJAELÄINTARKKAILU 9.1 Tutkimuskohde, pohjaeläinnäytteenotto, lajinmääritys ja aineistot Pohjaeläinselvitys toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti (Ramboll Finland Oy 214) Tyrnävänjoen Savisuvannon näytteenottoalueella 13.1.216. Alue sijoittuu keskisuuret turvemaanjoet (Kt) -jokityyppiin. Savisuvannon pohjaeläinyhteisöjä on tutkittu aiemmin vuoden 212 tarkkailukierroksella (ks. Pöyry Finland Oy 213). Pohjaeläinten määritykset teki Pekka Majuri joka on suorittanut SYKE:n jokien Prof test-pätevyyskokeen. Kuva 9-1. Tyrnäväjoen Savisuvannon pohjaeläintarkkailun näytteenottoalueen sijainti.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 14 Vuosien 212 ja 216 pohjaeläinnäytteet on otettu ympäristöhallinnon kulloinkin voimassa olleiden ohjeiden mukaisesti (Meissner ym. 212, Meissner ym. 216). Vuonna 216 tutkimuspaikalta otettiin enää neljä 3 sekunnin nopeamman virtausalueen pohjaeläinnäytettä. Tästä syystä vuoden 212 aineisto yhdenmukaistettiin haavinta-ajaltaan kahteen minuuttiin vuoden 216 aineiston kanssa vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi. Vuoden 212 aineistosta poistettiin hitaan virtausalueen näytteet. Tutkimuskohteelta havaitut ja yhdenmukaistetut pohjaeläinlaji- ja yksilömäärätiedot on esitetty liitteessä 6. Näytteiden sisältämät pohjaeläimet on pyritty määrittämään molempina tarkkailuvuosina vähintään ympäristöhallinnon biologisen perusseurannan vaatimalle tavoitetaksonomiatasolle (ks. Meissner ym. 216). Nuorien pohjaeläinyksilöiden kohdalla vaadittuun tavoitetaksonomiatasoon ei nykytiedon avulla pystytä. Sekä vuoden 212 että 216 pohjaeläintutkimuksien havaintopaikka- ja näytteenottotiedot sekä pohjaeläinlaji ja -yksilömäärätiedot on tallennettu ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan Pohjaeläinrekisteriin (Pohje). Mahdollisia toiminnasta johtuvia vaikutuksia Tyrnävänjoen Savisuvannon pohjaeläinyhteisöihin selvitettiin vertailemalla seuranta-alan vuosien 212 ja 216 pohjaeläinanalyysien tuloksia. Eri vuosien aineistojen yhdenmukaistamisen ja ekologisessa tilaluokittelussa käytettävien uusien mittarikohtaisten vertailuarvojen takia vuoden 212 pohjaeläinmittariarvot laskettiin tässä selvityksessä uudestaan. 9.2 Vesistöjen ekologisen tilan arviointi pohjaeläimistön perusteella Vesistöjen ekologisessa tila-arvioinnissa havaittua (observed = O) pohjaeläinmittariarvoa verrataan vesistötyyppikohtaiseen odotusarvoon (expected = E). Kyseessä on vesipuitedirektiivin mukainen kansalliseen vertailuaineistoon perustuva lähestymistapa (Vuori ym. 21, Aroviita ym. 212), jossa vesistön tilan arvioinnissa käytetään mittarikohtaisia ekologisia laatusuhteita (ELS). Kohteen ekologinen tila määräytyy havaittujen ja odotettujen arvojen poikkeamien suuruuden perusteella. Jos O/E -suhdeluku (ELS) on lähellä yhtä, tulkitaan paikan olevan ekologisesti häiriintymättömässä tilassa (mm. Wright ym. 2). Vuori ym. (21) sekä Aroviita ym. (212) ovat kuvanneet tarkemmin Suomen pintavesien tyypittelyn ja ekologisen luokittelujärjestelmän perusteita. Ekologisen luokittelun vertailu- ja luokkaraja-arvoina käytettiin uusimpia Aroviidan ym. (212) esittämiä tyyppikohtaisia arvoja. 9.3 Tyrnävänjoen Savisuvannon tila-arvioinnissa käytetyt pohjaeläinmittarit Tyrnävänjoen Savisuvannon alueen ekologista tilaa arvioitiin kolmella eri pohjaeläinmittarilla (TT; tyyppiominaisten taksonien esiintyminen, EPTh; tyyppiominaisten EPT-heimojen esiintyminen & PMA; prosenttinen mallinkaltaisuus). Seuraavassa on selitetty tarkemmin, mitä kullakin mittarilla kuvataan, millaisiin ympäristön muutoksiin mittarit reagoivat ja kuinka mittariarvot lasketaan. 9.3.1 Tyyppiominaiset taksonit ja EPT-heimojen lukumäärä Tyrnävänjoen Savisuvannon alueelta havaittua pohjaeläinlajistoja verrattiin valtakunnalliseen vertailuaineistoon (Mykrä, julkaisematon), jossa jokaiselle jokityypille on määritelty ns. tyyppiominaiset taksonit (TT) eli tyyppilajisto sekä tyyppiominainen EPT-heimojen määrä (EPTh) (EPT; päivänkorennot (Ephemeroptera), koskikorennot (Plecoptera) & vesiperhoset (Trichoptera). Tyyppilajeiksi on katsottu ne lajit tai ylemmät taksonit (suvut tai heimot), jotka esiintyvät vähintään 4 %:ssa tyypin vertailujoista. Tyyppiominaiset taksonit tarkoittavat siis kullekin jokityypille ominaisten taksonien havaittua lukumäärää. Tällä muuttujalla kuvataan lajiston monimuotoisuutta (Hämäläinen ym. 27). Tyyppiominaisten EPT-heimojen määrällä tarkoitetaan puolestaan kullekin jokityypille ominaisten EPT-heimojen havaittua lukumäärää. Tällä muuttujalla tarkastellaan mm. tärkeiden taksonomisten ryhmien mahdollista puuttumista (Hämäläinen ym. 27). EPT-lajeja pidetään yleisesti herkkinä erilaisille ympäristön muutoksille (mm. Rosenberg & Resh 1993, Wallace ym. 1996).

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 15 9.3.2 Suhteellinen mallinkaltaisuus - PMA Tutkimuskohteen pohjaeläinyhteisökoostumuksen ja -taksonien runsaussuhteiden kuvaamiseen käytettiin ns. suhteellista mallinkaltaisuutta (PMA; Percent Model Affinity) (ks. Novak & Bode 1992). Menetelmässä verrataan arvioitavan kohteen lajiston suhteellisia osuuksia vertailuaineistosta (Mykrä, julkaisematon) laskettuihin lajien keskimääräisiin suhteellisiin osuuksiin. PMA ottaa huomioon muutokset lajien yksilömääräsuhteissa mm. jo ennen kuin lajeja mahdollisesti katoaa esimerkiksi vesistökuormituksen seurauksena. Indeksi huomioi myös lajit, joita ei vertailuaineistosta ole tavattu. PMA kuvaa myös muutoksia, joissa yhteisön lajimäärä kasvaa vertailuoloja suuremmaksi ympäristön tilanmuutoksen seurauksena esimerkiksi vesistöjen rehevöitymiskehityksen myötä. Mallinkaltaisuuden mittana on prosenttinen samankaltaisuus (PS). Esimerkiksi Barton (1996) ja Hämäläinen ym. (27) ovat kuvanneet tarkemmin PMA-mallin laskentaa sekä sen perusteita. 9.4 ELS-arvojen laskenta Mittarikohtaisten havaittujen arvojen (O) laskentaan sisällytettiin nykyohjeistuksen mukaan neljä nopean virtauksen alueelta otettua 3 sekunnin pohjaeläinnäytettä (ks. Aroviita ym. 212). Ekologisen luokittelun vertailu- ja luokkaraja-arvoina käytettiin Aroviidan ym. (212) esittämiä jokityyppikohtaisia odotusarvoja (E). Mittarikohtaiset ELS -arvot (O/E) laskettiin Ympäristöhallinnon Excel-laskentapohjilla. 9.5 Muut virtavesipohjaeläinyhteisöjä kuvaavat tunnusluvut Varsinaisten ekologisten tilaluokittelumittarien aineistoista laskettiin myös muita Tyrnävänjoen Savisuvannon pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuutta ja rakennetta sekä orgaanisen kuormituksen määrää kuvaavia tunnuslukuja. 9.5.1 Pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuus Tutkimuskohteiden pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuuden kuvaamiseen käytettiin lajimäärää. Häiriintymättömissä jokiekosysteemeissä lajimäärän oletetaan olevan suurempi kuin ihmisvaikutuksen takia muuttuneissa kohteissa (mm. Rosenberg & Resh 1993). Kun pohjaeläinten elinympäristöjen tila heikkenee, lajirunsaus yleensä pienenee. Tutkimuskohteiden pohjaeläinyhteisöjen monimuotoisuutta kuvattiin myös Shannon-Wiener diversiteetti-indeksillä (H ) (Krebs 1985). Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä enemmän lajeja havaitaan ja mitä tasaisemmin ne esiintyvät. Shannon-Wiener -indeksin laskennassa Baetis vernus -ryhmän sekä Isoperla-, Nemoura- ja Athripsodes-sukujen yksilöt yhdistettiin ryhmäkohtaisille tasoille. Shannon-Wiener -indeksi laskettiin kaavalla: H = - å Pi ln Pi, missä P i on i lajin osuus paikan kokonaisyksilömäärästä. Ei-lineaariset diversiteetti-indeksit, kuten Shannon-Wiener -indeksi, eivät mittaa suoraan monimuotoisuutta. Esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtä runsaana esiintyvien lajien lukumäärä kaksinkertaistuu, Shannon-Wiener -indeksiarvo ei kaksinkertaistu (ks. Jost 26). Tämän takia Shannon-Wiener -indeksiarvolle tehtiin eksponenttimuunnos, jolloin monimuotoisuuden ja mahdollisten monimuotoisuuden muutosten suora vertailu on mahdollista. Kolmantena monimuotoisuutta kuvaavana muuttujana tarkasteltiin ympäristönmuutoksille herkkien päivänkorentojen (Ephemeroptera), koskikorentojen (Plecoptera) ja vesiperhosten (Trichoptera) yhteistä lajimäärää (EPT-lajit). Tutkimuskohteiden pohjaeläinlajimäärän ja EPT -lajimäärän sekä Shannon-Wiener -indeksien laskemisen yhteydessä paikkakohtaiset rinnakkaiset pohjaeläinnäytteet yhdistettiin yhdeksi paikkakohtaiseksi kokoomanäytteeksi. Laskennoissa ei huomioitu suku- tai ryhmätasoille määritettyjä pohjaeläinyksilöitä, mikäli paikalta oli havaittu saman suvun tai ryhmän pohjaeläinlajeja.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 16 9.5.2 Orgaanista kuormitusta kuvaava ASPT-indeksi Pohjaeläinyhteisön tilaa kuvaavana bioindeksinä käytettiin Average Score Per Taxon (ASPT) - indeksiä, joka johdetaan Biological Monitoring Working Party (BMWP) -indeksistä. BMWP- ja ASPT-indeksin laskennassa kullekin pohjaeläinheimolle annetaan pisteitä yhdestä kymmeneen riippuen sen herkkyydestä orgaaniselle kuormitukselle (Armitage ym. 1983) ja pisteet summataan. ASPT-indeksi saadaan jakamalla BMWP-indeksi pisteytettyjen pohjaeläinheimojen määrällä, joten ASPT-indeksi voi saada arvon väliltä 1 1. Mitä pienempi ASPT-indeksi on, sitä suurempaa orgaanista kuormitusta indeksi ilmaisee. Vuori ym. (21) ovat esittäneet ASPT-indeksille jokityyppikohtaiset vertailuarvot, mutta ASPTindeksi ei kuulu virallisiin jokien ekologisen tilaluokittelumittareihin. ASPT-indeksiarvot laskettiin Pohje-rekisterin avulla. Pohje-rekisterin laskentakaava vähentää automaattisesti ASPT-indeksistä luvun kaksi, sillä laskentamalli ei ota huomioon harvasukasmatoja (Oligochaeta) ja surviaissääskiä (Chironomidae) (Mykrä, tiedoksianto). 9.6 Tulokset Tyrnäväjoen Savisuvannon vuosien 212 ja 216 yhdenmukaistettu pohjaeläinaineisto sisältää hieman yli hieman yli 19 pohjaeläinyksilöä. Alueelta ei havaittu tarkkailuvuosina uhanalaiseksi luokiteltuja pohjaeläinlajeja (ks. Rassi ym. 21 & liite 6). Lähes kaikkien nykyisten virtavesistöjen ekologisessa tila-arvioinnissa käytettyjen pohjaeläinmittariarvojen perusteella Tyrnävänjoen Savisuvannon alueen ekologinen tila oli vuonna 212 sekä 216 erinomainen. Vuonna 216 alueelta havaitun EPT-heimoihin perustuvan mittariarvon mukaan alueen tila oli hyvä. Orgaanista kuormitusta kuvaavat ASPT-arvot olivat hieman alle sen, mitä vertailuvesistöistä on keskimäärin havaittu (Taulukko 9-1). Taulukko 9-1. Tyrnävänjoen Savisuvannon alueelta havaitut (O) ja odotetut (E) tyyppilajimäärät, EPT - heimomäärät, PMA sekä näihin mittareihin perustuvat ekologiset laatusuhteet (ELS) ja -luokat (Stat) vuosina 212 ja 216 (E = erinomainen, Hy = hyvä). Taulukossa on esitetty myös alueelta havaitut ASPT-2 indeksit. Vuosi Tyyppilajit Tyyppi EPT PMA ASPT -2 O E ELS Stat O E ELS Stat O E ELS Stat O E 212 24 21,3 1,13 E 15 13,1 1,15 E,434,424 1,2 E 4,55 4,68 216 23 21.3 1.8 E 11 13.1.84 Hy.57.424 1.34 E 4.45 4.68 Alueelta havaittiin vuonna 216 vähemmän pohjaeläinlajeja, sekä ympäristön muutoksille herkkinä pidettyjä EPT-lajeja kuin vuonna 212, vaikka vuonna 216 havaittu pohjaeläinyksilömäärä oli suurempi. Alueen pohjaeläinyhteisö oli vuonna 216 kuitenkin Shannon-Wiener diversitettiindeksillä mitattuna huomattavasti monipuolisempi kuin vuonna 212 (Taulukko 9-2). Laji-, EPTlajimäärä sekä ASPt- ja Shannon-Wiener -indeksi eivät kuulu virtavesien virallisiin ekologisen tilan mittareihin. Taulukko 9-2. Tyrnävänjoen Savisuvannon pohjaeläinyhteisöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 212 ja 216 (EPT = EPT -lajimäärä, H = Shannon-Wiener diversitetti-indeksi & exp H = Shannon-Wiener - indeksin eksponenttimuunnettu arvo). 9.7 Tulosten tarkastelu Vuosi Yksilöä Lajimäärä EPT H exp H 212 864 38 27 2.1 8.3 216 145 35 2 2.9 17.6 Tyrnävänjoen vesistön ekologiseen tilaan vaikuttaa negatiivisesti turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen lisäksi merkittävästi myös maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen vesistökuormitus. Lisäksi Tyrnävänjoki sijaitsee alunamailla, mikä näkyy joen ajoittaisina happamuusongelmina. Alunamaille on tyypillistä happamuus ja tavanomaista suurempi rikkipitoisuus. Nämä runsaasti rikkiä sisältävät savimaat happamoittavat vesistöjä esimerkiksi ojituksen yhteydessä. Happamissa oloissa metallit liukenevat maasta. Liuenneet metallit sekä veden ph-arvoa

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 17 laskeva rikkihappo saattavat aiheuttavat merkittäviä haittoja vesieliöstölle. Tyrnäväjoen valumaalueella harjoitetaan myös mm. laajamittaista perunankasvatusta, jossa jokea käytetään kasteluveden ottopaikkana. Etenkin vähäsateisina kesinä vedenotto saattaa vaikuttaa merkittävästi joen alaosan vesitilanteeseen (OIVA -järjestelmä 212). Tyrnävänjoen Savisuvannon pohjaeläinnäytteenottoalueen uomanrakenne poikkeaa paikoin luonnontilaisesta. Koskijaksoa on aikoinaan perattu. Perkauksen jäljet ovat paikoin nähtävissä alueella rantapenkereille nostettuina kivimassoina ja perkuusaarekkeina. Perkauksista on kuitenkin kulunut ilmeisen paljon aikaa. Yleisesti perkauksien takia erilaisten virtavesielinympäristöjen määrä vähentyy ja niiden kunto heikentyy (esim. Muotka ym. 22). Rakenteelliset häiriötekijät voivat vaikuttaa virtavesien eliökoostumukseen voimakkaasti (mm. Pires ym. 2). Ympäristöhallinnon mukaan Tyrnävänjoki luokittuu nykyään kokonaisuudessaan tyydyttävään ekologiseen tilaan, kun aiemmin tilaluokka oli arvioitu välttäväksi. Biologiset tekijät luokittelisivat joen parempaan ekologiseen tilaan (OIVA -tietojärjestelmä 217). Tässä suhteessa Savisuvannon vuosien 212 ja 216 pohjaeläintarkkailutulokset ovat samassa linjassa. Tyrnävänjoen alaosan tilaluokkaa laskee etenkin suurehko hajakuormitus sekä veden ravinteiden ja kiintoaineen suuri määrä. Lisäksi alueella on ajoittaisia happamuusongelmia (OIVA -tietojärjestelmä 217). Savisuvannon alueelta havaitut, orgaanista kuormitusta kuvaavat ASPT-arvot ovatkin olleet hieman alle sen, mitä vertailuvesitöistä on keskimäärin havaittu. Shannon-Wiener diversitetti-indeksillä mitattuna pohjaeläinyhteisön monimuotoisuus oli vuonna 216 suurempi kuin vuonna 212. ASPT- ja Shannon-Wiener -indeksi eivät kuitenkaan kuulu virtavesien virallisiin ekologisen tilan mittareihin. Koska Savisuvannon pohjaeläinnäytteenottoalue sijoittuu kauas itse turvetuotantoalueista, ja lisäksi virtavesijatkumossa yhden tarkkailtavan tuotantoalueen yläpuolelle, ja Tyrnävänjokea kuormittavat useat eri osatekijät, pelkän turvetuotannon vaikutuksia monikuormitteisen Savisuvannon alueen pohjaeläinyhteisöön on mahdoton eritellä (ks. esim. Allan 24). Turvetuotanto keskittyy erityisesti Tyrnävänjoen latvoille ja sillä on arvioitu olevan turvesoiden alapuolella paikallisesti vaikutuksia pohjien liettymiseen (Ympäristöhallinto 213). Turvetuotannosta johtuva kiintoainekuormitus voi mm. tukkia joenpohjan karkeampien partikkeleiden välejä tai peittää pohjan kasvillisuutta. Tämä puolestaan heikentää pohjaeläinten elinmahdollisuuksia (Vuori & Joensuu 1996). Vaikka kasvava kiintoainekuormitus vaikuttaa etenkin hidasvirtaisiin jokiosuuksiin ja lähialueen järviin, kiintoainekuormitus liettää myös koskialueiden pohjia. Etenkin hitaamman virtauksen alueilla kiintoaine sedimentoituu pohjalle muuttaen pohjan rakennetta. Lisäksi vesistöjen pohjalle kertyvä kiintoaines kuluttaa hajotessaan vesistöstä happea. Tällä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia myös pohjaeläinyhteisöihin. Kalat käyttävät pohjaeläimiä ravintonaan, joten mahdolliset vaikutukset alueen vesistöjen pohjaeläimistöön saattavat heijastua myös alueen kalastoon. 1. KALATALOUSTARKKAILU 1.1 Sähkökoekalastukset 1.1.1 Aineisto ja menetelmät Tyrnävänjoen sähkökoekalastukset toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti kahdella koealalla 13.1.216 akkukäyttöistä kannettavaa sähkökalastuslaitetta (Hans Grassl IG2/2) käyttäen. Kalastukset tehtiin koko uoman leveydeltä alavirrasta ylävirtaan päin edeten. Kalastuksessa käytettiin kolmen poistopyynnin menetelmää kummallakin koealalla. Sähkökalastus toteutettiin normaalin virtaaman vallitessa. Sulkuverkkoja ei käytetty. Koekalastuskohteiden sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 1-1). Kaikki saaliskalat mitattiin millimetrin tarkkuudella. Lisäksi punnittiin lajikohtaiset yhteispainot. Kun koekalastus oli tehty, kalat vapautettiin takaisin puroon. Kalastuksen yhteydessä tehtiin kummaltakin koealalta habitaattikuvaukset, joissa tarkasteltiin muun muassa uoman pohjan laatua ja kasvillisuuden peittävyyttä sekä pohjalle kertyneen sakkauman määrää.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 18 Kuva 1-1. Tyrnäväjoen koekalastuskohteiden sijainti 1.1.2 Tulokset Habitaattikuvaus Keskikylän koealan leveys vaihteli välillä 7-13 m ja oli pituudeltaan 42 m (Kuva 1-2). Ylipään koeala oli hieman kapeampi (6-1 m) ja lyhyempi (25 m). Koealojen pohjan laadut olivat hyvin samankaltaiset. Kummankin pohja koostui pääasiassa pienistä lohkareista, mutta myös erikokoisia kiviä ja hiekkaa havaittiin jonkin verran. Keskikylän koealalla vesisyvyys vaihteli välillä,2-,6. Sen sijaan Ylipään koealalla oli myös hieman tästä syvempiä kohtia. Keskimääräiset virtausnopeudet olivat,2-,7 m/s. Koekalastushetkellä veden lämpötila oli 4,8 ºC. Kummankin koealan kasvillisuus koostui pääasiassa vesisammalista, joiden peittävyydeksi arvioitiin noin 3 %. Lisäksi putkilokasveja havaittiin hieman (peittävyys 2-5 %). Myös rantakasvillisuus oli koealoilla samankaltaista koostuen puista ja pensaista (peittävyys noin 25-3 %). Kummankin koealan vesi oli väriltään silminnähden ruskeaa ja pohjalla havaittiin hieman sakkaumia (kerrostuman vahvuus <1 mm, peittävyys yleensä alle 5 %). Kuva 1-2. Keskikylän koeala

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 19 Sähkökoekalastus Vuoden 216 koekalastuksen saaliit koekalastuskerroittain sekä saaliin pituusjakaumat on esitetty taulukoissa (Taulukko 1-1, Taulukko 1-2). Sekä Keskikylän että Ylipään saalis jäi vuonna 216 niukaksi. Keskikylän koealan saalis koostui yhdestä harjuksesta, yhdestä taimenesta, kahdesta kivennuoliaisesta ja 11 kivisimpusta. Harjus ja taimen olivat kesänvanhoja poikasia (Kuva 1-3). Ylipäältä saatiin saaliiksi ainoastaan yhdeksän kesänvanhaa särkeä (Kuva 1-4). Taulukko 1-1. Saalismäärät koealoittain ja koekalastuskerroittain vuonna 216. Saalis (kpl/1 m 2 ) Koeala Pinta-ala (m 2 ) Laji Saalis (kpl) eri kalastuskerroilla Saalis (kpl/koeala) 1. 2. 3. Kokonaispaino (g) tävyys Pyydystet- (p) Ylipää 175 Särki 7 1 1 9 5,1,6 Keskikylä 42 Harjus 1 1,24 6,5 Kivennuoliainen 1 1 2,48 5,25 Kivisimppu 8 3 11 2,62 31,25 Taimen 1 1,24 4,6 Taulukko 1-2. Saaliin pituusjakauma vuonna 216. Koeala Laji Pituus (mm) 2 3 4 5 6 7 8 9 1 Ylipää Särki 9 Harjus 1 Kivennuoliainen 1 1 Keskikylä Kivisimppu 2 1 5 1 2 Taimen 1 Kuva 1-3. Keskikylän koealalta saaliiksi saadut kesänvanhat taimen ja harjus

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 2 Kuva 1-4. Ylipään koealalta saaliiksi saatuja kesänvanhoja särkiä Kummankin koealan osalta on saatavana sähkökoekalastustietoja vuodesta 1982 lähtien (Taulukko 1-3). Tarkkailun alkuvuosina sähkökoekalastukset toteutettiin kahden vuoden välein, mutta vuodesta 24 lähtien ne on toteutettu joka neljäs vuosi. Keskikylän koealan saalis laski edellisestä tarkkailuvuodesta ja oli selkeästi koko tarkkailujakson alhaisin. Suurimmat yksilötiheyden laskut vuoteen 212 verrattuna tapahtuivat harjuksen, kivisimpun ja kivennuoliaisen osalta. Mutua on saatu saaliiksi kaikkina aiempina tarkkailuvuosina, mutta vuonna 216 sitä ei tavattu lajistossa lainkaan. Toisaalta koealalta vuonna 216 saaliiksi saatu taimen oli ensimmäinen kyseisen lajin edustaja sitten tarkkailuvuoden 1996. Ylipään koealan saaliit ovat olleet lähes jokaisena vuonna selkeästi Keskikylän koealan saaliita alhaisempia. Vuoden 216 runsaan särkimäärän ansiosta Ylipään koealan saalis oli kuitenkin yksilömäärältään runsaampi. Selkeimpänä muutoksena edellisvuosiin verrattuna havaittiin kivennuoliaisen puuttuminen saalislajistosta. Kivennuoliaista on tavattu jokaisena aiempana tarkkailuvuonna Ylipään lajistossa.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 21 Taulukko 1-3. Sähkökoekalastustulokset (yks./aari) Tyrnävänjoella 1982-216. Ylipää Harjus Taimen Hauki Ahven Made Särki Salakka Mutu Kiiski Kivennuoliainen Kivisimppu Yhteensä 1982 - - 2,3 -,4 - - 27-33 - 62,7 1984 6,5-1 6,1 1 - - 1-52 - 76,6 1986 - - 1,8 - - - - 11,5-11,1-24,4 1988 - - 1,2-1,2,6-1,4-13 - 17,4 199 - - -,6 1,3 - - 2,7-21,7-26,3 1994 - -,6,6 1,2 3 - - - 4-45,4 1996-3,3 - - - - - - - 28,4-31,7 1999 1,9 - - - - 7,3 - - - 11,1-2,3 22 - - - - 1 - - - - 41,6-42,6 24 - - - - - 3,5 - - - 86,3-89,8 28 - -,5 - - - - - - 2-2,5 212 - - -,5 - - - - - 2,5-3 216 - - - - - 5,1 - - - - - 5,1 Keskikylä Harjus Taimen Hauki Ahven Made Särki Salakka Mutu Kiiski Kivennuoliainen Kivisimppu Yhteensä 1982 12-1,2 3,9-1,3,4 166,5 19-294,3 1984 6,9 -,8 9,1 3,8 2,7,4 41,5 11-166,2 1986 5,2-1,4 3,5,2,4-2,2,9 24,7-38,5 1988 6,6 -,4 3,1-1,3-4,4,9 58,9-111,6 199 4,2,3 1,3 1,8,3 35,6-5,7-82,1-131,3 1994 15,2-2,4-1,7-2,9 1,2 34,1-57,5 1996 1 1,7,9 1,2 - -,3-15,7-2,8 1999 8 - - - - - - 5,1-183 54,5 25,6 22 17,7-1,1 - - - - 5,3-34,7 8,8 67,6 24,9 - - - - 9,2-11,7-52,9 4,5 79,2 212 7,4 -,5,5 -,5-2,8-15,3 34,3 61,3 216,2,2 - - - - - - -,5 2,6 3,5 1.1.3 Yhteenveto Vuoden 216 sähkökoekalastukset toteutettiin 13.1.216. Esimerkiksi vuonna 212 koekalastus toteutettiin huomattavasti aiemmin (24.7.212). Vuoden 216 koekalastuksen alhaisempi veden lämpötila on voinut laskea koealojen kalastotiheyksiä aiempiin vuosiin verrattuna. Vuoden 216 tulosten perusteella sekä Tyrnävänjoen Keskikylän että Ylipään lajisto on niukka ja yksilömäärät alhaisia. Keskikylän koealalla tavattuja lajeja olivat harjus, taimen, kivennuoliainen ja kivisimppu. Ylipään koealalla tavattiin ainoastaan särkeä. Keskikylän koealalta saatu taimen oli ensimmäinen lajin edustaja sitten vuoden 1996 koekalastuksen. Kyseisen koealan harjustiheys on ollut melko hyvä useimpina tarkkailuvuosina, mutta vuonna 216 saaliiksi saatiin vain yksi harjus. Harjustiheys on vaihdellut tarkkailuvuosina ilman selkeää suuntaa. Seuraavat sähkökoekalastukset antavat tietoa muun muassa siitä, mihin suuntaan harjuskanta kehittyy. 1.2 Kalastustiedustelu 1.2.1Aineisto ja menetelmät Kalastustiedustelut liittyvät Pelson ja Jouttenoisen alueen turvetuotantosoiden kalataloustarkkailuun. Kalastustiedustelut vuodelta 216 Tyrnävänjoen ja latvajärvien osalta lähetettiin helmimaaliskuussa 217 postitse kaikille Tyrnävän Ängeslevän osakaskunnalta kalastuslupia lunastaneille henkilöille vuoden 212 tiedustelun pohjalta, sillä vuoden 216 lupatietoja ei ollut saatavilla. Tiedustelu kattaa Tyrnävänjoen ja sen latvajärvet Pitkäjärven, Tuulijärven, Kantojärven ja Niskajärven sekä näiden lisäksi Liminganjärven yläpuolisen Ala- ja Yliojan (liite 7). Kalastustiedustelut vuodelta 216 Ala- ja Yliojan osalta lähetettiin tammi-helmikuussa 217 kaikille Limingan Kalastajainseuran kalastuslupia lunastaneille henkilöille. Vuoden 216 Tyrnävänjoen ja latvajärvien kalastustiedusteluja lähetettiin kolme kierrosta ja yhteensä 114 kappaletta, joista 2 palautui tuntemattoman osoitteen vuoksi. Palautuksia tuli 49 kpl, joten vastausprosentti on 43,8 %. Ala- ja Yliojan kalastustiedusteluja lähetettiin kaksi kierrosta ja yhteensä 7 kpl, joista kaikki palauttivat kyselyn (Taulukko 1-4). Tiedustelu oli henkilökohtainen. Tyrnäväjoen ja sen latvajärvien osalta tiedustelukaavake esimerkkinä liitteessä (liite 7).

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 22 Taulukko 1-4. Tiedusteluaineisto v. 216. * Vuonna 212 lupia lunastaneita henkilöitä oli 15 ja kysely lähetettiin 114 henkilölle. Vuoden 216 kysely lähetettiin vuoden 212 postitustiedoilla 114 henkilölle. Lupia lunastaneet kalastajat Tyrnävänjoki ja latvajärvet Otanta Poistuma Lopullinen otanta Palautus Kalastaa kpl % kpl kpl kpl % kpl % 114* - 2 112 49 43,8 17 34,7 Ala- ja Ylioja 7 1-7 7 1 6 85,7 1.2.2Tyrnävänjoki ja latvajärvet Kalastajamäärä, pyydykset, saalis ja istutukset Kalastustiedusteluun vastanneista Tyrnävänjoella ja latvajärvillä ilmoitti kalastavansa 17 henkilöä. Osassa talouksista kalastukseen osallistui useampi henkilö, joten heidät mukaan lukien kalastajia oli 23 kpl. Taloutta kohden kalastukseen osallistui täten keskimäärin 1,4 henkilöä. Latvajärvillä ilmoitti kalastavansa 5 henkilöä ja Tyrnäväjoella 16 henkilöä. Osa kalastajista kalasti sekä Tyrnäväjoella että latvajärvillä. Kalastuskausi ajoittui pääosin toukokuu elokuulle, yksittäinen kalastaja ilmoitti kalastavansa myös syyskuussa. Kalastus oli pääasiassa heittokalastusta ja matoongintaa (Taulukko 1-5). Katiskoilla kalastettiin keskimäärin 17 päivää, heittovavoilla 13 päivää, mato-ongilla 12 päivää ja perhovavoilla 4 päivää. Lisäksi harvat verkot (pyyntipäiviä 2) ja merta oli käytössä yhdellä kalastajalla (pyyntipäiviä 25). Taulukko 1-5. Käytössä olleet pyydykset ja pyyntipäivät Tyrnävänjoella ja latvajärvillä v. 216. Katiskat Lkm 2 4 13 2 1 1 Pyyntipäivät 2 67 155 8 118 25 Harvat verkot Heittovavat Perhovavat Matoonget Keskimääräiset pyyntipäivät 1 17 12 4 12 25 Muu, (merta) mikä Kokonaissaalis Tyrnävänjoella 216 (Taulukko 1-6) oli 255 kg, josta särkeä oli selvästi eniten 63 %. Hauki oli saaliskalana toiseksi yleisin, 27 %. Ahvenen osuus oli 6 %, kirjolohen ja harjuksen 2 %. Madetta, nieriää ja kiiskeä saatiin hyvin vähän. Latvajärvillä kokonaissaalis 216 (Taulukko 1-6) oli 47 kg, josta haukea oli 83 %. Ahvenen osuus oli 13 % ja särjen 4 %. Kalastajakohtainen saalis Tyrnävänjoella oli 15,9 kg, kun huomioidaan kalastajat, jotka ilmoittivat kalastavansa Tyrnävänjoella (yhteensä 16 kpl). Latvajärvillä ilmoitti kalastavansa 5 kalastajaa, joten kalastajakohtainen saalis oli tuolloin 9,4 kg (Taulukko 1-6). Taulukko 1-6. Kokonaissaalis Tyrnävänjoella ja latvajärvillä v. 216. Kalalaji Tyrnävänjoki Latvajärvet kg % kg % Kirjolohi 6, 2,4 - - Harjus 5,5 2,2 - - Hauki 67,8 26,6 39 83, Ahven 15, 5,9 6 12,8 Made,5,2 - - Särki 16 62,7 2 4,3 Nieriä, kiiski,2,1 - - Yhteensä 255 1, 47 1, kg/kalastajaa kohti 11,1-9,4 -

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 23 Tyrnävän Ängeslevän osakaskunta istutti kesän 216 aikana Tyrnävänjokeen 15 kg edestä pyyntikokoista kirjolohta, 2 kpl 2 vuoden ikäisiä taimenenpoikasia sekä 1 kg edestä pyyntikokoista (noin 2-3 kg) taimenta. Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelussa pyydettiin kertomaan, mitkä tekijät haittaavat kalastusta Tyrnäväjoella ja latvajärvillä. Vastaajalle oli annettu valmiita vaihtoehtoja, joista hän saattoi valita useampia. Tiedusteluun vastaavilla oli lisäksi mahdollisuus kertoa myös muita haittatekijöitä. Kalastushaittoihin liittyvät tulokset Tyrnäväjoella on esitetty taulukossa (Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.). Kalastushaittojen osuudet on taulukossa laskettu vertaamalla haittatekijän esiintymiskertoja joko kaikkiin Tyrnävänjoen kalastushaittoja kommentoiviin tai Tyrnäväjoella kalastaviin talouksiin. Tyrnäväjoen kalastushaittoja kommentoivista 68 % nimesi veden heikon laadun sekä heikon saaliin. Vesistön liettymistä kommentoi vajaa puolet. Kolmannes kommentoijista nimesi haitaksi metsäojitusten kuormituksen, kalojen makuvirheet, turvetuotannon kuormituksen ja särkikalojen runsauden. Latvajärvien kalastushaitoista eniten kommentoitiin veden heikkoa laatua ja turvetuotannon kuormitusta (57 %). Myös kalojen makuvirheet ja vesikasvien runsauden esittivät haitaksi 43 % kommentoijista. Vajaa kolmannes kommentoi pyydysten likaantumista, särkikalojen runsautta, metsäojitusten kuormitusta ja vesistön liettymistä. Heikkoa saalista ei kommentoinut kukaan. Vapaissa kommenteissa kommentoitiin Tyrnäväjoen veden laatua, rantojen risuttuneisuutta, törmien jyrkkyyttä, kalojen istutuksien vähyyttä ja laatua (haluttiin istutettavan enemmän arvokaloja ja muualle kuin asutuksien kohdille), heikkoa saalista, särkikalojen runsautta, kalojen makuvirheitä ja veden vähyyttä. Kyselyyn vastaavat toivoivat myös istutuksista tiedottamista ja kalastuslupien ostamisen mahdollisuutta internetin kautta. Taulukko 1-7. Kalastusta haittaavat tekijät Tyrnäväjoella ja latvajärvillä v. 216. Osuus (a) on laskettu vertaamalla haitan osuutta kaikkiin kalastushaittoja kommentoiviin. Osuus (b) on laskettu vertaamalla haitan osuutta kaikkiin kalastajien lukumäärään. * Tyrnävänjoen haittoja kommentoi myös henkilö, joka ei ilmoittanut kalastavansa alueella, mikä vaikuttaa %-osuuteen. Kalastushaitta Tyrnävänjoki (kommentoineet kalastajat n=16) n=25, Latvajärvet (kommentoineet kalastajat n=5) Lkm % (a) % (b) Lkm % (a) % (b) 1 4 6 1 14 2 Veden heikko laatu 17 68 16* 4 57 8 likaantu- Pyydysten minen Ei erityisiä kalastushaittoja 3 12 19 2 29 4 Särkikalojen runsaus 8 32 5 2 29 4 Metsäojitusten kuormitus 9 36 56 2 29 4 Kalojen makuvirheet 9 36 56 3 43 6 Turvetuotannon kuormitus 9 36 56 4 57 8 Heikko saalis 17 68 16 Vesistön liettyminen 11 44 69 2 29 4 Vesikasvien runsaus 4 16 25 3 43 6 Muu 3 12 19 n=7, Vertailu aiempiin vuosiin Tiedustelu Tyrnävänjoella sekä sen latvajärvillä on tehty vuoden 212 tietojen perusteella, joten tiedustelu ei tänäkään vuonna kata läänikohtaisella viehekalastusluvalla tai ns. jokamiehen oikeudella kalastavia (vain onkijat ja pilkkijät ja osa viehekalastajista) henkilöitä, joten osa kalastajista jää väistämättä tiedustelun ulkopuolelle edelleen. Tyrnävän Ängeslevän osakaskunnan lupien myynti on muuttunut vuoden 212 jälkeen, eikä lupien ostajista ollut saatavissa tietoja vuodelta 216. Näin ollen jouduttiin turvautumaan vuoden 212 tietoihin ja tiedustelu lähetettiin

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 24 samoille henkilöille kuin neljä vuotta sitten. Kaikki tuolloin kalastaneet eivät välttämättä ole ostaneet lupaa vuonna 216 tai kalastaneet enää alueelle, mikä voi vaikuttaa tuloksiin. Aiempien vuosien 28 ja 212 tarkkailuraporteissa on todettu verkkokalastajien määrän vähentyneen Pitkäjärvellä. Vastanneista vain viisi ilmoitti kalastavansa enää Pitkäjärvellä ja heistä yksi kalasti verkoilla. Kanto- ja Tuulijärvellä kalastus on ollut satunnaista jo 2-luvun alkupuolella ja vuonna 28 niillä ei ole kalastettu enää ollenkaan. Tämän vuoden (216) tiedustelun vastausten perusteella Tuuli-, Kanto- ja Niskajärvellä kalastaa yksi kalastaja kullakin järvellä. Kalastuksen ei täten voida todeta lisääntyneen. Myös Tyrnävänjoella kalastavien määrä on vähentynyt edellisiin vuosiin verrattuna. Saalis on ollut Tyrnävänjoella aiempien tarkkailuraporttien mukaan pääasiassa haukea: vuonna 2 24 noin 75 %, vuonna 28 noin 9 % ja vuonna 212 noin 31 %. Vuonna 216 Tyrnävänjoella eniten saaliiksi saatiin särkeä (63 %) ja haukea toiseksi eniten (27 %). Latvajärvien osalta saalis oli tänäkin vuonna pääosin haukea (83 %). Kalastajakohtainen saalismäärä on vaihdellut jonkin verran vuosittain. Vuonna 28 kalastajat jaettiin verkkokalastajiin (Pitkäjärvellä) ja vapakalastajiin (pääosin Tyrnävänjoki) ja tuolloin keskimääräiset kalastajakohtaiset saaliit olivat 37 kg ja 11 kg. Vuonna 212 ei eroteltu verkko- tai vapakalastajia ja keskimääräinen kalastajakohtainen saalis oli tuolloin 6 kg. Tämän vuoden (216) tiedustelun mukaan vastaava määrä oli Tyrnävänjoella 11 kg ja Latvajärvillä 9 kg. 1.2.3Ala- ja Ylioja Kalastajamäärä, pyydykset ja saalis Ala- ja Yliojalla Limingan Kalastajainseuran kalastusluvan lunastaneita henkilöitä oli 7 kpl, joista 6 ilmoitti kalastaneensa vuonna 216. Yhdessä taloudessa kalastukseen osallistui 2 henkilöä, joten keskimäärin taloutta kohden kalastukseen osallistui 1,1 henkilöä. Kalastuskausi ajoittui pääosin kesä-heinäkuulle, mutta myös toukokuussa ja elokuussa ilmoitettiin kalastettavan. Kalastus tapahtui pääasiassa katiskoilla (Taulukko 1-8). Katiskoilla kalastettiin keskimäärin 9 päivää, heitto- ja perhovavoilla 7 päivää. Kokonaissaalis Alaojalla vuonna 216 (Taulukko 1-9) oli 94 kg, josta haukea oli noin reilu kolmannes. Särkeä saatiin vajaa kolmannes. Ahvenen osuus oli vajaa neljännes. Nieriää saatiin vähän. Yliojan kalastus ja myös täten saalis on vähäinen, kokonaissaalis oli 4 kg (Taulukko 1-9). Kalastajakohtaiset saaliit olivat Alaojalla 15,6 kg (kalastajia 6 kpl) ja Yliojalla 1,3 kg (kalastajia 3 kpl). Taulukko 1-8. Käytössä olleet pyydykset Ala- ja Yliojalla v. 216. Katiskat Lkm 12 4 2 Pyyntipäivät 17 29 13 Perhovavat Keskimääräiset pyyntipäivät 9 7 7 Heittovavat Taulukko 1-9. Kokonaissaalis Ala- ja Yliojalla v. 216. Kalalaji Alaoja Ylioja kg % kg % Hauki 35,2 37,6 - - Ahven 2 21,3 1,4 35 Särki 29 3,9,6 15 Nieriä 9,5 1,1 2 5 Yhteensä 93,7 1, 4, 1, kg/kalastajaa kohti 15,6-1,3

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 25 Kalastusta haittaavat tekijät Tiedustelussa pyydettiin kertomaan, mitkä tekijät haittaavat kalastusta Ala- ja Yliojalla. Vastaajalle oli annettu valmiita vaihtoehtoja, joista hän saattoi valita useampia. Tiedusteluun vastaavilla oli lisäksi mahdollisuus kertoa myös muita haittatekijöitä. Kalastushaittoihin liittyvät tulokset Alaja Yliojalla vuonna 216 on esitetty taulukossa (Taulukko 1-1). Kalastushaittojen osuudet on taulukossa laskettu vertaamalla haittatekijän esiintymiskertoja kaikkiin Ala- ja Yliojan kalastushaittoja kommentoiviin. Sama prosenttiosuus saatiin vertaamalla haittatekijän esiintymiskertoja kaikkiin kalastaviin talouksiin, joten tuloksia ei ole eritelty, kuten Tyrnävänjoen tulosten tarkastelussa. Selvästi eniten Ala- ja Yliojan kalastushaitaksi kommentoitiin veden heikkoa laatua (86 %). Pyydysten likaantumisen ja vesistön liettymisen reilut puolet kommentoijista koki haitaksi. Vajaa puolet kommentoijista nimesi kalastushaitaksi särkikalojen runsauden ja heikon saaliin. Kalojen makuvirheitä ei kommentoinut kukaan. Vapaissa kommenteissa kommentoitiin hauki- ja ahvensaalismäärien vähentymistä, särkisaalismäärien kasvua, katiskoihin tarttuvaa lietettä ja kasveja sekä pelloilta tulevien vesien johtamista Alaojaan. Taulukko 1-1. Kalastusta haittaavat tekijät Ala- ja Yliojalla v. 216. Kalastushaitta Lkm % 1 14 Veden heikko laatu 6 86 likaantu- Pyydysten minen Ei erityisiä kalastushaittoja 4 57 Särkikalojen runsaus 3 43 Metsäojitusten kuormitus 4 57 Kalojen makuvirheet Turvetuotannon kuormitus 1 14 Heikko saalis 3 43 Vesistön liettyminen 4 57 Vesikasvien runsaus 2 29 Muu Vertailu aiempiin vuosiin Kalastus Ala- ja Yliojalla on edelleen pienimuotoista ja Limingan kalastajainseuralta saatiin lista ko. vesissä kalastavista henkilöistä. Kalastajamäärät ovat vaihdelleet vähän vuosien 28 216 aikana (7 9 kalastajan välillä). Suurin osa kalastajista kalastaa Alaojalla ja osa heistä myös Yliojalla. Eniten kalastetaan edelleen katiskalla (v. 28/9 katiskaa, v. 212/18 katiskaa ja v. 216/12 katiskaa). Muita pyyntivälineitä ovat edellisten vuosien tapaan heitto- ja perhovavat. Saalismäärä on jonkin verran vähentynyt Ala- ja Yliojalla vuoden 28 jälkeen. Vuonna 28 kokonaissaalis oli 13 kg ja vuonna 212 puolestaan 225 kg. Suurin osa saaliista saatiin molempina vuosina pääosin Alaojasta. Vuonna 216 kokonaissaalis oli yhteensä 16,9 kg, josta 15,6 kg Alaojasta. Saalis on edellisinä tiedusteluvuosina ollut pääosin särkeä ja haukea, joiden lisäksi on saatu myös ahventa. Vuoden 216 saaliskalat ja osuudet kokonaissaaliista olivat samansuuntaisia, myös puronieriää saatiin jonkin verran myös tällä kertaa.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 26 11. YHTEENVETO Vuonna 216 ympäristöluvissa velvoitettua päästötarkkailua toteutettiin Pelsonrimmellä sekä Pelsonsuolla. Pelsonrimmen tarkkailu tullaan uusimaan vuonna 217. Liminganlahden alueella toteutettiin myös ylimääräistä Vapo Oy:n omaehtoista tarkkailua Tuulisuolla ja Jouttenoisella. Vaikutustarkkailua toteutettiin pintavesien osalta Tyrnävänjoen Ylipään vuosittain toteutettavan veden laadun tarkkailupisteen (Tyr 47) lisäksi, Kantokanavalla (Kan3, Kan5), Pitkäjärvellä (Pit1) sekä Tyrnävänjoen Mällisen (Tyr21) havaintopaikoilla sekä tarkkailtiin Iso Nuoluanjärven vedenkorkeutta. Vuonna 216 toteutettiin myös kalatalous- ja pohjaeläintarkkailua sekä Pitkäjärven vesikasvikartoitus. Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu raportoidaan erikseen, mutta vankila oli mukana Liminganlahden tarkkailussa vesistötarkkailun osalta. Vuonna 216 Liminganlahden (Temmesjoen vesistöalueella) alueella oli kaikkiaan viisi turvetuotantoaluetta. Turvetuotantopinta-alaa oli yhteensä 277,5 ha, josta tuotannossa tai tuotantokuntoista alaa oli 147,5 ha ja tuotannosta poistunutta 13,1 ha. Kuntoonpanossa alueita ei ollut lainkaan. Jälkikäytössä oleva ala oli yhteensä 785,1 ha. Koko vuoden sekä kesäaikaiset päästöt olivat pienemmät edellisvuosiin nähden, johtuen osaksi ainakin edellisvuosista pienentyneestä kuormituspinta-alasta. Turvetuotannon alapuolisissa vesistöissä Kantokanavan, Pitkänjärven ja Tyrnävänjoen vedenlaaduissa ei ollut havaittavissa merkittävää muutosta aiempiin vedenlaatutietoihin verrattuna. Pelsonrimmen valumavedet olivat keskimäärin happamampia ja humuspitoisempia kuin tarkkaillut alapuoliset vesistöt. Vastaavasti fosforipitoisuus oli keskimäärin alhaisempi kuin alapuolisissa vesistöissä alinta Tyrnävänjoen (Tyr21) tarkkailupistettä lukuun ottamatta. Pintavalutuskentältä johdetun veden typpi-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin alhaisemmat kuin lähimpänä olevassa Kantokanavan (Kan3) tarkkailupisteessä. Pelsonsuon kuivatusvesien ravinne-, kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat korkeammat kuin Tyrnävänjoessa, mutta humuspitoisuudet alhaisemmat. Teoreettisen laskennan perusteella kesällä 216 turvetuotantoalueiden kuormituksen aiheuttamat pitoisuuslisäykset Tyrnävänjoen yläosalla ovat laskennallisten arvioiden perusteella melko pienet mutta heikentävät omalta osaltaan Tyrnävänjoen tilaa. Valuma-alueesta johtuen vesistö olisi myös ilman turvetuotannon kuormitusta tummavetistä ja rehevää. Pelson keskusvankilan jätevesien kuormituksen pitoisuusvaikutukset Tyrnävänjoen vedenlaatuun ovat arvion perusteella turvetuotannon vaikutuksia pienemmät jäteveden vähäisestä määrästä johtuen. Pitkäjärven vesikasvillisuuskartoituksessa havaittiin pieniä muutoksia lajien peittävyydessä edellisen kerran vuonna 28 tehtyihin kartoituksiin verrattuna. Sen sijaan kasvillisuusvyöhykkeiden leveyksissä ja sijainneissa ei havaittu huomattavia muutoksia vuosien 28 ja 216 välillä. Erot vuosien 28 ja 216 välisissä tuloksissa voi osittain olla kasvien peittävyyksissä tapahtuvaa luontaista vuosittaista vaihtelua. Elokuussa 216 veden korkeudet olivat tavallista korkeampia, mikä sekin on voinut vaikuttaa vesikasvien peittävyyksiin. Vaihtelut voivat osittain johtua myös muista epävarmuustekijöistä kuten eri kartoittajien näkemyseroista. Pohjaeläinselvitys toteutettiin tarkkailuohjelman mukaisesti Tyrnävän-joen Savisuvannon näytteenottoalueella 13.1.216. Pohjaeläimiä käytetään yhtenä biologisena osatekijänä vesistöjen ekologisessa tila-arvioinnissa. Vuonna 216 Tyrnävänjoen Savisuvannon alue luokittui pohjaeläimistön perusteella erinomaiseen ekologiseen tilaan kuten myös vuonna 212 jolloin pohjaeläintarkkailua toteutettiin edellisen kerran. Shannon-Wiener diversitetti-indeksillä mitattuna pohjaeläinyhteisön monimuotoisuus oli vuonna 216 suurempi kuin vuonna 212. Koska Savisuvannon pohjaeläinnäytteenottoalue sijoittuu kauas itse turvetuotantoalueista ja Tyrnävänjokea kuormittavat useat eri osatekijät, pelkän turvetuotannon vaikutuksia monikuormitteisen Savisuvannon alueen pohjaeläinyhteisön on mahdoton eritellä.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 27 Vuoden 216 sähkökoekalastukset toteutettiin 13.1.216. Esimerkiksi vuonna 212 koekalastus toteutettiin huomattavasti aiemmin (24.7.212). Vuoden 216 koekalastuksen alhaisempi veden lämpötila on voinut laskea koealojen kalastotiheyksiä aiempiin vuosiin verrattuna. Vuoden 216 tulosten perusteella sekä Tyrnävänjoen Keskikylän että Ylipään lajisto on niukka ja yksilömäärät alhaisia. Keskikylän koealalla tavattuja lajeja olivat harjus, taimen, kivennuoliainen ja kivisimppu. Ylipään koealalla tavattiin ainoastaan särkeä. Keskikylän koealalta saatu taimen oli ensimmäinen lajin edustaja sitten vuoden 1996 koekalastuksen. Kyseisen koealan harjustiheys on ollut melko hyvä useimpina tarkkailuvuosina, mutta vuonna 216 saaliiksi saatiin vain yksi harjus. Harjustiheys on vaihdellut tarkkailuvuosina ilman selkeää suuntaa. Seuraavat sähkökoekalastukset antavat tietoa muun muassa siitä, mihin suuntaan harjuskanta kehittyy. Kalastustiedusteluun vastanneista Latvajärvillä ilmoitti kalastavansa 5 henkilöä joiden kokonaissaalis oli 47 kg ja Tyrnäväjoella 16 henkilöä joiden kokonaissaalis oli 255 kg. Kalastus oli pääasiassa heittokalastusta ja mato-ongintaa ja saalis koostui edellisvuosien tapaan pääosin särjestä ja hauesta. Tyrnävänjoessa esiintyy myös heikohkon, mutta elinvoimaisen harjuskannan lisäksi istutusperäistä kirjolohta, taimenta ja puronieriää. Kalastajamäärät vesistöissä olivat vähentyneet jonkin verran. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin veden heikkoa laatua ja heikkoa saalista. Liminganjärven yläpuolisella Alaojalla ja Yliojalla kalasti 6 henkilöä pääosin katiskoilla sekä vieheillä. Kokonaissaalis 94 kg saatiin lähes kokonaan Alaojasta. Saalis oli suurimmaksi osaksi haukea, särkeä ja ahventa. Ojilla kalastusta eniten haittaavina tekijöinä pidettiin vesistön liettymistä, veden heikkoa laatua, pyydysten likaantumista sekä särkikalojen runsautta ja heikkoa saalista. 12. LÄHTEET Allan, J.D. 24. The influence of land use on stream ecosystems. Annual Review of Ecology, Evolution, and Systematics. Vol. 35 (24). 257 284. Armitage, P.D., Moss, D., Wright, J.F. & Furse, M.T. 1983. The performance of a new biological water quality score system based on macroinvertebrates over a wide range of unpolluted running-water sites. Water Research 17: 333 347. Ahma Ympäristö Oy 217. Pelson vankilan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun tulokset vuodelta 216; Käyttö- ja päästötarkkailu. 17.3.217 Aroviita, J., Hellsten, S., Jyväsjärvi, J., Järvenpää, L., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kauppila, P., Keto, A., Kuoppala, M., Manni, K., Mannio, J., Mitikka, S., Olin, M., Pilke, A., Rask, M., Riihimäki, J., Sutela, T., Vehanen, T. & Vuori, K.-M. 212. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 212 213 päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7 / 212. Suomen ympäristökeskus. 144 s. Barton, D.R. 1996. The use of Percent Model Affinity to assess the effects of agriculture on benthic invertebrate communities in headwater streams of southern Ontario, Canada. Freshwater Biology, 36, 397 41 Hämäläinen, H., Aroviita, J., Koskenniemi, E., Bonde, A. & Kotanen, J. 27. Suomen jokien tyypittelyn kehittäminen ja pohjaeläimiin perustuva ekologinen luokittele. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4/27. 66 s. Jost, L. 26. Entropy and diversity. Oikos. Vol. 113 / 2: 363 375 Krebs, C.J. 1985. Egology; The experimental analysis of distribution and abundances. 3 rd edition, Harper & Row, New York, US, 8 s. Ilmatieteen laitos 216. Ilmastokatsaus lehdet. http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastokatsaus-lehti Lapin Vesitutkimus Oy 211. Oulun edustan vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 212 218.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 28 Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S-M., Kuoppala, M., Mykrä, H. & Vuori, K-M. 213. Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen (Ver. 13.11.213). Suomen ympäristökeskus. 42 s. Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S-M., Kuoppala, M., Mykrä, H. & Vuori, K-M. 216. Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen (Ver. 9.6.216). Suomen ympäristökeskus. 46 s. Muotka, T., Paavola, R., Haapala, A., Novikmec, M. & Laasonen, P. 22: Long-term recovery of stream habitat structure and benthic invertebrate communities from in-stream restoration. Biological Conservation 15: 243-253. Novak, M.A. & Bode, E.W. 1992. Percent model affinity: a new measure of macroin-vertebrate community composition. Journal of North American Benthological Society 11: 8 85. OIVA -järjestelmä 212. http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp. Ympäristöhallinto. [luettu 3.9.212]. OIVA -järjestelmä 217. http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp. Ympäristöhallinto. [luettu 3.3.217 ja 2.4.217]. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 21 215. 29. Osa 2: Vesienhoitoalueen eteläiset vesistöt. Pires, A.M., Cowx, I.G. & Coelho, M.M. 2: Benthic macroinvertebrate communities in intermittent streams in the middle reaches of Guadiana Basins (Portugal). Hydrobiologia 435: 167-175. Pöyry Finland Oy 216. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 215. Ramboll Finland Oy 214. Vapo Oy ja Pelson vankila. Liminganlahden kuormittajien käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma vuosille 214 217. 12.11.214. Ramboll Finland Oy 217. Vapo Oy. Liminganlahden turvetuotantotarkkailu Pitkäjärven vesikasvillisuuskartoitus vuonna 216. 12.4.216. Rassi, P., Hyvärinen, E. Juslén, A & Mannerkoski, I. (toim.) 21. Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 21. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Rosenberg, D.M. & Resh, V.H. 1993. Freshwater biomonitoring and benthic macroinvertebrates. Chapman & Hall. New York. US. 488 s. Ympäristöhallinto 213. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=27526&lan=fi Ympäristöhallinnon verkkosivut [luettu 11.2.213]. Vuori, K-M. & Joensuu, I. 1996: Impact of forest drainage on the macroinvertebrates of small boreal headwater stream: Do buffer zones protect lotic biodiversity? Biological Conservation 77: 87-95. Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo H. (toim.) 21. Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Ympäristöhallinnon ohjeita 3 / 29. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 12 s. Wallace, J.B., Grubauh, J.W & Whiles, M.R. 1996. Biotic indices and stream ecosystem processes: results from an experimental study. Applied Ecology 6: 14-151 Wright, J.F., Sutcliffe, D.W. & Furse, M.T. 2: Assessing the biological quality of fresh waters: RIVPACS and other techniques. 1 st edition. Fresh water biological association. Ambleside. UK.

LIMINGANLAHDEN KUORMITTAJIEN KÄYTTÖ-, PÄÄSTÖ- JA VAIKUTUSTARKKAILU VUONNA 216 29 JAKELU Vapo Oy noora.huotari@vapo.fi, petri.tahtinen@vapo.fi Pelson vankila reijo.virkkunen@om.fi Senaatti kiinteistöt juha.keranen@senaatti.fi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskukset kirsi.kalliokoski@ely-keskus.fi, jaana.rintala@ely-keskus.fi, marja.manninen@ely-keskus.fi, markus.huolila@ely-keskus.fi, pertti.o.heikkinen@ely-keskus.fi, kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi, kirjaamo.kainuu@elykeskus.fi, marjaana.eerola@ely-keskus.fi Oulun seudun ympäristötoimi (Liminka, Muhos) jaana.kiiski@ouka.fi Vaalan ympäristönsuojeluviranomainen ilkka.lyttinen@vaala.fi, kalle.kurtti@vaala.fi

LIITE 1. Turvesuot, vaikutustarkkailupisteet sekä vesienjohtamisreitit 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 11197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

LIITE 2. Turvetuotannon päästötarkkailutulokset 216. 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 11197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

Liminganlahden turvetuotannon tarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo: Pelsonrimpi (L3-4) pvk Vesien käsittely: Pintavalutuskenttä (pvk) Vapo Oy, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskus, Vaalan kunta, Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk 1) Tarkkailu: Päästö Koodinaatit: 47361, 7153284 Kunta: Vaala Mittapadon valuma-alue: 92,4 ha Vesistöalue 58.53 Tyrnävänjoen yläosan alue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk 18.5.216 5,2 42 42 12 4, 15.-18.5. 5, 68,9 487 6,1 221,22 6,3 21 2 pvk 31.5.16 5,1 47 55 16 12 4,7 28 38 1 19.5.-6.6. 2, 6,9 218 2,7 111,13,4 2,8,11,66 9, 24 3 pvk 14.6.16 5,3 45 73 12 12 7.6.-14.6. 1, 1,3 1,2 11,1 5,5,1,15 1,5 4 pvk 27.6.16 4,9 52 5 14 <2 15.6.-27.6. 14, 13,9 897 11 372 4,7 29,2 5,6 4, 6 pvk 13.7.16 28.6.-13.7. 15,2 3287 41 185 1,8 5 36 7 pvk 26.7.16 14.7.-26.7. 4,6 428 5,4 241,23 6,5 4,6 8 pvk 1.8.16 27.7.-1.8. 6,5 73,9 45,5 1,2 2,9 9 pvk 22.8.16 4,9 57 61 15 3,7 11.8.-22.8. 2, 21, 2189 27,4 1657 21 122 1,1 27 66 1 pvk 7.9.16 5, 84 16 75 21 <4 15 85 1 23.8.-7.9. 3, 3,7 19,2 52 6,3 456,87,41 11,11,81 46 54 11 pvk 21.9.16 5,2 72 18 21 11 8.9.-3.9. 2,5 1,5 12,2 7,8,1 6,1,2,18,9 KESÄ keskiarvo 5,1 57 89 46 1529 3,4 89 615 7,4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 78 8,9 423,47,21 11,11,41 26 21 keskihajonta,2 16 57 42 47 1,9 86 3323 4,4 Nettokuormitus g/ha d,32 7,4 14 Lisätiedot ja havainnot: EHP:n virtaamamittari asennettu 7.6.216, valumat 15.5.-6.6.216 saatu SYKE:n vesistömallijärjestelmän simuloiduista arvoista Tyrnävänjoen yläosan valuma-alueelta 58.53 13.7., 26.7., 1.8. näytteenottaja etsinyt näytepistettä koordinaaattien perusteella eikä ole löytänyt mittapatoa, näytteet otettu väärästä paikasta eivätkä kuvaa pintavalutuskentältä lähtevää vettä jakson 28.6-26.7. kuormitusarvot laskettu 27.6. otetun näytteen vedenlaadulla ja jakson 27.7.-1.8. kuormitusarvot 22.8. otetun näytteen tuloksilla Sivu 1 (2) Pelsonrimpi(L3-4)_pvk 216.xls; tulostus 1.2.217/9:42

Pelsonrimpi (L3-4) pvk l/s km 2 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Valuma mg/l 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kiintoaine g/ha/d 7 6 5 4 3 2 1 mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli ominaiskuormitus pitoisuus 216 pitoisuus ka 212 µg/l 2 Kokonaisfosfori g/ha/d 2, µg/l 25 Kokonaistyppi g/ha/d 6 18 16 1,8 1,6 2 5 14 12 1,4 1,2 15 4 1 1, 3 8 6,8,6 1 2 4 2,4,2 5 1, ominaiskuormitus pitoisuus 216 pitoisuus ka 212 ominaiskuormitus pitoisuus 216 pitoisuus ka 212 Sivu 2 (2) Pelsonrimpi(L3-4)_pvk 216.xls; tulostus 1.2.217/9:42

Liminganlahden turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Pelsonrimpi(L3-4) pvk Vesien käsittely: Pintavalutus Tulokset toimitetaan: Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupisteet Pvk ja Pvk yp Vapo Oy, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskus, Vaalan kunta, Tarkkailu: Teho Kunta: Vaala Vesistöalue 58.53 Tyrnävänjoen yläosan alue Veden laatu Reduktio Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe kiinto ka. COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe kiinto ka. NO 2-N aine hehkutus NO 2-N aine hehkutus N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pvm % % % % % % % % % Pintavalutuskentän yläpuoli 1 pvkyp 31.5.16 6,5 3 1 24 16 28 59 25 9, 31.5.16-57 45 33 25 83 53-52 -11 2 pvkyp 13.7.16 6, 74 24 13 24 29 39 82 14 13.7.16 3 pvkyp 1.8.16 5,9 65 23 15 48 81 25 57 6,3 1.8.16 Pintavalutuskentän alapuoli 1 pvk 31.5.16 5,1 47 55 16 12 4,7 28 38 1 2 pvk 13.7.16 3 pvk 1.8.16 Lisätiedot ja havainnot: 13.7. ja 1.8. pintavalutuskentän alapuoliset näytteet otettu väärästä paikasta joten kentän tehon toimivuutta ei voida laskea Pelsonrimpi(L3-4) pvk mg/l 16 Kiintoaine % µg/l 3 Kokonaisfosfori % 6 14-2 25 5 12 1-4 2 4 8-6 15 3 6-8 1 2 4 2-1 5 1-12 reduktio pitoisuus pvk1yp pitoisuus pvk1 reduktio pitoisuus pvk1yp pitoisuus pvk1 µg/l 6 Kokonaistyppi % 3 mg/l 8 CODMn % 5 reduktio pitoisuus pvk1yp pitoisuus pvk1 25 7 6 reduktio pitoisuus pvk1yp pitoisuus pvk1-1 4 2 5-2 3 15 4-3 2 1 3-4 2 1 5 1-5 -6 Sivu 1 (1) Pelsonrimpi(L3-4)_pvk_teho_216.xls; tulostus 6.2.217/15:43

Liminganlahden turvetuotannon tarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo: Pelsonsuo (L1-12) pvk2 Vesien käsittely: Pintavalutuskenttä (pvk2) Vapo Oy, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskus, Vaalan kunta, Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk 2) Tarkkailu: Päästö Koodinaatit: 4732, 7153289 Kunta: Vaala Mittapadon valuma-alue: 74,4 ha Vesistöalue 58.53 Tyrnävänjoen yläosan alue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine hehkutus MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk2 18.5.216 6,8 2 89 1 11 15.-18.5. 14, 897 14 392 6,1 15,47 5,3 58 2 pvk2 31.5.16 6,6 19 1 43 83 17 6,6 63 13 19.5.-6.6. 9, 297 5 175 2,7 45,24,1 2,,4,2 15 31 3 pvk2 14.6.16 6,5 18 85 9 13 7.6.-14.6. 8, 1,7 221 3 676 1,5 164,77 8,2 118 4 pvk2 27.6.16 6,4 26 72 11 6, 15.6.-27.6. 13, 13,9 745 12 857 13,3 3,83 13 69 5 pvk2 13.7.16 6,3 32 17 1 14 <4 25 86 12 28.6.-13.7. 21, 21,9 2472 38 1929 3, 83 4,4 2,6 36,5,65 223 311 6 pvk2 26.7.16 6,4 3 11 12 8,2 14.7.-26.7. 2,5 21,3 2328 36 2612 4,6 153 3,9 42 288 7 pvk2 1.8.16 6,5 28 98 39 11 <4 18 75 1 27.7.-1.8. 21, 2,7 2472 38 2434 37,9 916 3,2 1,3 36,7,59 245 327 8 pvk2 22.8.16 6,4 31 88 12 11 11.8.-22.8. 21, 21,2 2472 38 2388 37,2 995 2,8 39 353 9 pvk2 7.9.16 6,4 6 26 11 22 <4 9 22 3 2 23.8.-7.9. 13, 12,5 745 11,6 157 23,4 1215 5,3 2,2 45,4,18 446 68 1 pvk2 21.9.16 6,4 28 24 29 22 12 8.9.-3.9. 8, 11, 221 3,4 631 9,8 237 2, 25 187 KESÄ keskiarvo 6,5 29 131 73 1383 5,8 15 111 14 16 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 1367 21,3 65 2,6 1,5 27,5,34 222 248 keskihajonta,1 12 68 37 657 7,5 8,5 7327 7,1 5,7 Nettokuormitus g/ha d 2,2 17 23 Lisätiedot ja havainnot: EHP:n virtaamamittari asennettu 7.6.216, valumat 15.5.-6.6.216 saatu SYKE:n vesistömallijärjestelmän simuloiduista arvoista Tyrnävänjoen yläosan valuma-alueelta 58.53 Sivu 1 (2) Pelsonsuo Ty(L1-12)_pvk2 216.xls; tulostus 1.2.217/9:41

Pelsonsuo (L1-12) pvk2 l/s km 2 45 Valuma mg/l 35 Kiintoaine g/ha/d 7 4 3 6 35 25 5 3 25 2 2 15 4 3 15 1 2 1 5 5 1 mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli ominaiskuormitus pitoisuus 216 pitoisuus ka 212 µg/l 3 Kokonaisfosfori g/ha/d 6 µg/l 35 Kokonaistyppi g/ha/d 5 25 2 15 1 5 5 4 3 2 1 3 25 2 15 1 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 ominaiskuormitus pitoisuus 216 pitoisuus ka 212 ominaiskuormitus pitoisuus 216 pitoisuus ka 212 Sivu 2 (2) Pelsonsuo Ty(L1-12)_pvk2 216.xls; tulostus 1.2.217/9:41

Liminganlahden turvetuotannon päästötarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo/kohde: Pelsonsuo(L1-12) pvk2 Vesien käsittely: Pintavalutus Tulokset toimitetaan: Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupisteet Pvk2 ja Pvk2 yp Vapo Oy, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskus, Vaalan kunta, Tarkkailu: Teho Kunta: Vaala Vesistöalue 58.53 Tyrnävänjoen yläosan alue Veden laatu Reduktio Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto ka. NO 2 -N aine hehkutus NO 2 -N aine hehkutus N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pvm % % % % % % % % % Pintavalutuskentän yläpuoli 1 pvk2yp 31.5.16 6,6 19 17 78 11 6 78 15 37 18, 31.5.16 41 45 25-183 92 58 65 2 pvk2yp 13.7.16 6,3 44 11 59 15 13 9 54 6, 13.7.16 27-55 -69 7 98 72-59 -1 3 pvk2yp 1.8.16 6,5 3 128 67 13 24 81 65 14 1.8.16 7 23 42 15 92 78-15 29 keskiarvo 31 136 68 13 53 83 8967 19 keskiarvo* 15 1 11 15 68 8 17 39 Pintavalutuskentän alapuoli * reduktion keskiarvo laskettu pitoisuuskeskiarvoista 1 pvk2 31.5.16 6,6 19 1 43 83 17 7 63 13 2 pvk2 13.7.16 6,3 32 17 1 14 <4 25 86 12 3 pvk2 1.8.16 6,5 28 98 39 11 <4 18 75 1 keskiarvo 26 123 61 111 17 17 7467 12 Lisätiedot ja havainnot: Sivu 1 (2) Pelsonsuo(L1-12)_pvk2_teho_216.xls; tulostus 7.2.217/8:33

Pelsonsuo(L1-12) pvk2 mg/l 4 35 3 25 2 15 1 5 Kiintoaine % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 µg/l 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Kokonaisfosfori % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 reduktio pitoisuus pvk1yp pitoisuus pvk1 reduktio pitoisuus pvk1yp pitoisuus pvk1 µg/l 16 Kokonaistyppi % 1 mg/l 5 CODMn % 3 14 12 1 9 8 7 6 45 4 35 3 25 2 8 5 25 15 6 4 2 4 3 2 1 2 15 1 5 1 5 reduktio pitoisuus pvk1yp pitoisuus pvk1 Sivu 2 (2) Pelsonsuo(L1-12)_pvk2_teho_216.xls; tulostus 7.2.217/8:33 reduktio pitoisuus pvk1yp pitoisuus pvk1

Liminganlahden turvetuotannon tarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo: Tuulisuo (pvk1) Vesien käsittely: Pintavalutuskenttä (pvk1) Vapo Oy, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskus, Vaalan kunta, Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Pintavalutuskenttä, mittapato (pvk 1) Tarkkailu: Päästö Koodinaatit: 466465, 7151764 Kunta: Vaala Mittapadon valuma-alue: 195,8 ha Vesistöalue 58.53 Tyrnävänjoen yläosan alue Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 18.5.216 6,8 27 46 84 4, 15.5.-18.5. 132 6,1 142,24 4,4 21 2 pvk1 31.5.16 6,6 29 35 11 74 13 26 33 8, 19.5.-31.5. 597 3,5 88,11,3 2,3,4,8 1,1 24 3 pvk1 14.6.16 6,5 24 32 68 5,5 1.6.-14.6. 243 1,4 3,4,8 7 4 pvk1 27.6.16 6,4 32 64 97 8, 15.6.-27.6. 148 6,2 171,34 5,2 43 5 pvk1 13.7.16 4,9 51 46 4,1 1 17 8,2 36 5, 28.6.-13.7. 3949 23,3 129,93,8 2,343,17 72,6 11 6 pvk1 26.7.16 6, 47 98 12 13 14.7.-26.7. 228 13,5 547 1,14 14 151 7 pvk1 1.8.16 5,9 51 69 15 93 <4 6,3 11 14 27.7.-1.8. 1782 1,5 464,63,14 8,5,18,6 1,1 127 8 pvk1 22.8.16 5,8 43 83 99 14 11.8.-22.8. 3849 22,8 845 1,63 19 275 9 pvk1 7.9.16 5,9 21 21 3,3 74 <4 2 48 7,1 23.8.-7.9. 2198 13, 236,24,4 8,3,22 2,2 53,9 8 1 pvk1 21.9.16 8.9.-3.9. 913 5,4 98,1 3,4 33 KESÄ keskiarvo 6,1 36 55 8,4 899 8,5 6 5675 8,7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 184 1,7 367,52,7 8,7,11,67 61 86 keskihajonta,6 12 25 5,6 165 7,7 94 369 3,9 Nettokuormitus g/ha d,33 4,1 76 Lisätiedot ja havainnot: 18.5.216 alapuoliset ojat padottavat, mittapato veden alla. 21.9.216 ei virtaamaa, ei näytettä Virtaamat laskettu SYKE:n hyrdologisesta vesistömallijärjestelmästä Tyrnävänjoen yläosan 58.53 alueen simuloiduoista valunta-arvoista, jakson 8.9.-3.9. kuormituslaskennassa käytetty 7.9. otetun näytteen pitoisuusarvoja Sivu 1 (2) Tuulisuo_pvk1_216.xls; tulostus 7.2.217/8:35

Tuulisuo (pvk1) l/s km 2 7, 6, Valuma mg/l 2 18 16 Kiintoaine g/ha/d 3 25 5, 4, 14 12 1 2 15 3, 2, 1, 8 6 4 2 1 5, mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli ominaiskuormitus pitoisuus 216 pitoisuus ka 212 µg/l 12 Kokonaisfosfori g/ha/d 1,8 µg/l 14 Kokonaistyppi g/ha/d 25 1 8 6 4 2 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2 12 1 8 6 4 2 2 15 1 5, ominaiskuormitus pitoisuus 216 pitoisuus ka 212 ominaiskuormitus pitoisuus 216 pitoisuus ka 212 Sivu 2 (2) Tuulisuo_pvk1_216.xls; tulostus 7.2.217/8:35

Liminganlahden turvetuotannon tarkkailu 216 Tulokset toimitetaan: Suo: Jouttenoinen (hi1) Vesien käsittely: Haihdutus/ilmastusallas (hi1) Vapo Oy, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskus, Limingan kunta, Haltija/tuottaja: Vapo Oy Tarkkailupiste Haihdutus/imeytysallas, mittapato (hi 1) Tarkkailu: Päästö Koodinaatit: 424317, 717355 Kunta: Liminka Mittapadon valuma-alue: 128,8 ha Vesistöalue 58.23 Jouttenoisen va Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe kiinto Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohta Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Mittari Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 hi1 17.5.216 6,5 24 28 68 6, 15.5.-17.5. 18, 1682 15 743 6,7 138,16 3,9 35 2 hi1 1.6.16 6,6 4 38 11 12 <4 32 68 17 18.5.-1.6. 8,5 258 2,3 624 5,6 194,18,5 5,8,1,16 33 82 3 hi1 13.6.16 6,5 26 25 87 7,2 2.6.-13.6. 9, 297 2,7 352 3,2 71,7 2,4 2 4 hi1 29.6.16 6,5 4 23 1 13 14.6.-29.6. 14, 897 8,1 664 6, 26,12 5,2 67 5 hi1 11.7.16 6,4 42 29 <2 11 <4 8 26 18 3.6.-11.7. 11, 491 4,4 165 14,4 523,36,1 14,2,1 324 224 6 hi1 25.7.16 6,2 4 38 11 1 12.7.-25.7. 14,5 979 8,8 1355 12,2 421,4 12 15 7 hi1 8.8.16 6,4 38 25 <2 1 <4 <4 9 7, 26.7.-8.8. 13, 745 6,7 576 5,2 17,11,4 4,5,1,1 4 31 8 hi1 25.8.16 6,3 25 36 87 16 9.8.-25.8. 24, 3452 31, 2581 23,2 51,72 17 321 9 hi1 5.9.16 6,1 21 2 2,4 68 <4 4,2 59 6,4 26.8.-5.9. 141 12,7 23,22,3 7,4,2,5 65 7 1 hi1 19.9.16 6,1 16 15 6 8,4 6.9.-3.9. 13, 745 6,7 581 5,2 72,7 2,7 38 KESÄ keskiarvo 6,4 31 28 3,9 91 2, 12 11925 11 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 155 9,5 251,24,3 7,5,2,8 19 14 keskihajonta,2 9,7 7,7 4,8 25 14 9473 4,7 Nettokuormitus g/ha d,8 3,4 96 Lisätiedot ja havainnot: Jouttenoisella ei virtaamamittausta, virtaamat saatu SYKE:n vesistömallijärjestelmän Jouttenoisen valuma-alueen valunta-arvoista 5.9.216 näytesaatteesta puuttui v-aukon korkeustieto Sivu 1 (2) Jouttenoinen_hi1_216.xls; tulostus 6.2.217/15:28

Jouttenoinen (hi1) l/s km 2 7, 6, Valuma mg/l 2 18 16 Kiintoaine g/ha/d 35 3 5, 4, 3, 2, 1,, 14 12 1 8 6 4 2 25 2 15 1 5 mitattu näytteenoton yhteydessä luettu arvo vesistömalli ominaiskuormitus pitoisuus 216 µg/l 4 Kokonaisfosfori g/ha/d,8 µg/l 14 Kokonaistyppi g/ha/d 2 35 3 25 2 15,7,6,5,4,3 12 1 8 6 18 16 14 12 1 8 1 5,2,1, 4 2 6 4 2 ominaiskuormitus pitoisuus 216 ominaiskuormitus pitoisuus 216 Sivu 2 (2) Jouttenoinen_hi1_216.xls; tulostus 6.2.217/15:28

LIITE 3. Purkuvesistön vedenlaatutiedot 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 11197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

Liite 3. Purkuvesistön vedenlaatutiedot (lähde: Hertta-tietokanta, Ramboll Finland Oy) Paikka/ Aika Lämpö Happi Klorofyllia s ph Väriluku Sameu Rauta Sähkönjohtavuus tila CODMn Kiintoaine Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Nitriittinitraatti typpenä C kyll.% mg/l µg/l mg Pt/l FNU µg/l ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Tyrnävänjoki, Ylipää (Tyr47) 26.5.1988 9,4 68 7,8 6,3 25 5,9 38 3,2 22 87 79 13 144 6.7.1988 19,7 81 7,4 6,8 425 11 83 4,4 32 144 128 127 98 15.3.1989,1 38 5,6 6,9 35 23 9,3 18 1 95 169 134 25.7.1989 18,1 25.7.1989 18,2 89 8,4 6,9 3 11 58 4 25 3,8 69 35 12 22 145 15.8.1989 14,4 15.8.1989 15,8 84 8,3 7,1 35 15 7 3 23 7 64 48 14 34 163 13.3.199,1 3 4,4 6,2 3 12 76 6,9 19 8 81 127 84 9.7.199 22,1 9.7.199 16,7 8 7,8 7,1 425 1 73 5,5 25 4,6 72 67 119 34 135 12.3.1991,2 78 11,4 6,8 3 24 62 1,4 1 6,9 66 114 911 25.7.1991 15 71 7,2 9,5 6,7 35 14 62 5,9 32 1 85 7 126 157 22.8.1991 14,5 75 7,6 23,7 7 35 11 63 6,8 3 9 71 59 116 45 5.2.1992,1 58 8,4 6,6 34 21 99 6,8 18 6,7 77 154 921 1.7.1992 2,7 1.7.1992 15,9 88 8,7 6,8 4 12 76 5,4 23 6,4 91 71 118 14 2.8.1992 27,5 2.8.1992 11,7 7 7,6 6,3 3 8 44 4 27 8,4 77 55 113 36 19.2.1993,2 58 8,4 6,7 45 36 12 8,9 23 4,6 135 194 123 29.6.1993 39,3 29.6.1993 15,3 9 9 6,9 25 7,4 49 4,9 21 9,2 73 38 964 16 3.8.1993 2,6 3.8.1993 16,3 81 7,9 7 35 11 731 5,2 31 8,4 98 85 117 13 17.3.1994,1 7 1,2 6,8 45 32 112 9,4 17 8,8 129 18 958 4.7.1994 16,2 83 7,1 7,1 4 8,2 647 5,1 26 5,5 12 8 995 31 25.8.1994 12 83 8,9 7,1 35 16 839 7,2 25 5,4 1 53 119 8 15.3.1995,2 47 6,8 6,2 45 24 17 7,2 18 11 112 126 612 11.7.1995 15,2 84 8,4 6,7 5 16 843 4,3 29 7,9 137 86 17 28 3.8.1995 19,5 84 7,7 6,9 45 13 853 53,8 25 2,1 127 8 112 21 6.3.1996,1 62 9,1 6,3 5 4 175 1,2 26 19 169 167 89 1.7.1996 8 1.7.1996 16,4 81 7,9 6,6 325 12 61 4,5 24 12 17 64 17 17 39 13.8.1996 16,8 83 8,1 6,9 275 11 62 5,3 23 7 78 52 113 24 121 26.8.1996 12,4 82 8,8 6,3 7 32 11 64 5,3 24 6,1 82 45 91 7 93 24.3.1997,4 46 6,7 6 35 15 872 7,6 25 7,4 1 132 56 23.7.1997 2,7 77 6,9 6,6 4 12 819 5,6 31 4,7 147 99 143 41 19.8.1997 15,2 85 8,5 6,4 3 12 734 4,8 26 8,6 125 74 126 1 17.8.1998 15 24,5 6,12 4 5 3,4 35 12,7 11 58 134 31 59 8.3.2,1 75 1,9 6,93 485 182 7,2 26 7,3 16 89 23 288 263 1.9.2 8,3 8,4 6,59 342 5417 5,8 26 6,7 81 44 1392 5 4 27.3.21,1 69 1 6,87 277 7581 21 13 8,7 188 18 1298 435 68 24.7.21 15,3 82 8,2 8 6,85 462 8513 4,1 29 1,7 133 85 123 2 14 22.8.21 15,1 2,4 7,2 313 7285 16,8 16 6 135 114 1573 53 284 12.3.22,1 53 7,7 6,17 52 2,6 14829 8,8 8 17 127 12 2189 647 73 24.7.22 19,2 85 7,9 6,7 6,87 383 9,9 6862 4,4 25 1 13 66 1182 5 139 14.8.22 18 9 8,5 6,97 33 6,86 6554 4,6 22 4 113 69 196 1 77 18.3.23,1 78 11,4 6,59 377 9467 11,9 11 14 14 15 1873 651 217 3.6.23 15,3 84 8,4 4,8 6,7 338 6823 4,5 26 6,4 1 59 119 19 111 26.8.23 12,4 85 9,1 5,3 7,1 347 81 4,8 23 6,9 97 64 793 3 67 23.3.24 66 6,45 58 13723 1,2 23 16 14 147 499 7.7.24 73 8,6 6,48 41 7599 4,2 32 1 89 5 956 18 55 1.8.24 89 6,53 424 144 4 44 23,5 112 7 1254 22 39 23.3.25 57 6,33 644 234 1,2 45 29 149 113 236 776 79 21.7.25 81 6,7 7,14 356 7173 5,7 4 11 91 48 133 26 18 15.8.25 8 5,2 6,77 612 9713 5,3 45 29 153 94 162 26 68 7.3.26 82 6,43 72 17934 9,8 41 12 138 111 344 88 19 4.4.26 62 6,3 954 19882 9,8 11 33,3 158 123 4465 687 45 18.7.26 15,9 76 7,5 1 6,71 48 11 4,5 31 1 12 65 15 15 16 3.8.26 17,3 74 7,1 12 6,7 47 75 5,5 41 9 99 46 14 9,7 53 14.5.28 7,8 65 7,7 5,8 28 2,9 29 1,4 53 17 12 12 12 1.7.28 12,3 62 6,6 6, 45 3,3 36 7,1 77 48 11 28 36 6.8.28 12,8 78 8,3 6,4 74 3,6 39 13 12 65 13 48 7 4.9.28 11,4 73 8, 6,1 55 3,5 4 9,6 1 63 12 47 27 2.5.212 4,7 72 9,3 5,6 15 11 2,5 22 2 49 18 14 12 59 12.7.212 18,1 72 6,8 6,5 6 5 3,7 43 13 12 78 13 53 81 6.8.212 16,1 56 5,5 6, 4 64 3,4 41 23 13 75 12 35 29 5.9.212 12,9 71 7,5 6,2 55 6 3,8 44 7 11 66 13 67 52 5.5.214 4,5 1,8 6,4 23 38 3,3 23 4,8 58 33 84 4 14 23.7.214 19,6 6,9 45 75 5,2 32 12 11 7 11 17 1 26.8.214 12,9 9,1 6,8 4 75 4,2 3 13 95 59 9 1 45 24.9.214 4,1 11,3 6,9 33 66 4,5 25 1 95 55 57 4,1 <4 11.5.215 1,8 7,7 6,1 2 32 2,9 3 1 4 15 86 9,2 1 14.7.215 14,5 7, 6,5 4 52 4,7 43 8,3 57 61 13 22 16 1.8.215 16,1 5,5 6, 5 1 3,8 57 17 11 42 14 13 48 9.9.215 1,2 9,6 6,5 4 94 4,1 39 6,7 1 67 13 17 18 18.5.216 9,7 8,9 6,6 25 37 2,7 29 4,8 71 38 88 21 14 13.7.216 18,4 3,7 5,6 5,9 5 39 3,6 55 15 9 31 14 25 41 1.8.216 15,5 7 7, 6,2 5 76 3,5 49 9, 11 56 11 31 63 7.9.216 11 76 8,4 6,2 45 56 3,2 38 7, 93 52 1 15 13 min,1 3 3,7 2,4 5,6 15 5,9 11 2,5 8 1,4 4 15 57 3, <4 maks 21 9 11 39 7,2 954 4 234 54 57 33 188 18 4465 134 59 ka 11 73 8 13 6,6 44 15 7951 6,5 29 1 13 68 1343 29 17

Liite 3. Purkuvesistön vedenlaatutiedot (lähde: Hertta-tietokanta, Ramboll Finland Oy) Paikka/ Aika Lämpö Happi Klorofyllia ph Väriluku Sameu Rauta Sähkönjohtavuus CODMn Kiintoaine Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Nitriittinitraatti tila C kyll.% mg/l µg/l mg Pt/l s FNU µg/l ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l typpenä µg/l Tyrnävänjoki Mällinen (Tyr 21) 27.5.1963 16,2 91 8,7 7,1 16 4,51 17 16.1.1964,1 81 11,4 6,6 2 1,6 21 1.2.1964,1 6,9 2 27,5 21 26.7.1971 2,1 18 9,6 7,3 27 56 6,5 18 41 8 8 16.7.1973 19,7 93 8,3 6,8 33 8,2 4 8,25 2 85 1 17 3.2.1987 6,9 31 158 14 15 18.1.1988 76 11,1 6,7 24 21 75 12,2 15 13 11 35 1.2.1988,1 88 12,8 6,8 4 28 69 12,4 11 93 83 11 2 18.4.1988,1 37 5,3 6,1 3 12,2 6 7,4 16 15 12 2 86 4.5.1988,8 88 12,6 5,7 2 13,6 32 2,9 21 11 66 98 18 9.5.1988 3,6 88 11,6 5,8 2 8,2 23 2,6 19 85 5 1 12 16.5.1988 6,8 89 1,8 6,2 2 6,9 29 2,8 19 69 41 65 74 17.3.1994,1 85 12,4 7, 35 25 111 1,4 13 5 1 136 194 4.7.1994 15,2 94 9,4 7,2 3 6,3 558 5,1 22 5,4 86 53 811 8 25.8.1994 12 82 8,8 7,7 3 7,4 596 8,6 18 2,2 81 32 838 6 15.3.1995,1 78 11,3 6,4 25 14 546 7,6 12 6,3 62 91 216 11.7.1995 15,1 95 9,6 7, 4 13 748 4,6 25 5,9 19 63 933 14 3.8.1995 19,5 95 8,7 7,2 35 8,6 692 63,4 19 1,6 9 45 798 2 6.3.1996,1 86 12,5 7,7 4 25 116 1,7 19 2,9 119 133 26 1.7.1996 15,3 9 9 6,6 225 11 359 4,8 2 1 56 3 762 1 9 13.8.1996 15,1 86 8,7 7, 25 1 588 6,2 19 4 66 38 95 31 96 26.8.1996 12 82 8,8 4,4 7,2 28 7,8 55 7 18 2,9 62 33 69 7 21 24.3.1997,1 8 11,7 6,1 25 9,6 54 7,4 19 2 67 14 256 23.7.1997 19,3 91 8,4 6,7 35 11 767 5,9 27 4,7 112 68 123 14 19.8.1997 14,8 96 9,7 6,5 35 11 689 5,1 24 2,8 9 54 929 7 12.3.22,1 84 12,3 6,6 392 17,4 1291 9,4 2 3 12 89 658 271 397 24.7.22 19,3 94 8,7 7,1 319 8,1 5975 6,1 21 2 65 45 853 9 55 13.8.22 19,6 94 8,6 6,8 261 6,2 5449 6,4 19 4,2 63 38 964 24 29 23.3.24 83 6,9 389 8295 1,7 18 5 95 1325 189 22.7.24 91 6,5 328 7135 4,7 32 19,2 6 32 917 12 84 1.8.24 13 6,4 526 9947 4,9 43 24,7 88 46 148 21 17 2.5.212 4,5 8 1,3 5,7 15 22 6,5 22 6 45 16 11 1 52 12.7.212 18,1 81 7,6 6,7 45 46 3,91 37 17 95 43 11 7 79 6.8.212 14,8 79 8 6,1 45 51 3,54 36 15 75 29 1 18 77 5.9.212 12,5 8 8,5 6,5 45 68 3,89 4 9 89 42 12 19 58 11.5.215 8,9 1,5 6,4 2 3 3,5 28 8 36 14 77 6,6 12 14.7.215 14,3 9,4 6,7 35 48 3,7 38 11 39 39 11 11 14 1.8.215 15,5 8,4 6,3 45 11 3,6 5 28 97 53 13 9,2 6 9.9.215 9,4 1,7 6,7 4 99 4,2 32 16 71 36 95 8,7 12 18.5.216 7,3 1,7 6,7 25 3 3,2 26 5,6 47 19 73 17 19 13.7.216 17,5 7,4 4,7 6,1 4 32 3,3 46 1 59 19 12 24 62 1.8.216 15,3 88 8,8 6,4 5 74 3,4 42 1 81 35 93 13 62 7.9.216 1 89 1,1 6,5 4 54 3,3 31 7 69 35 79 8,1 1 min, 37 5,3 4,4 5,7 15, 6,2 22 2,6 11 1,6 36 14 65 6, 21 maks 2 18 13 4,7 7,7 526 31 158 63 5 28 15 12 2 86 52 ka 1 86 1 4,6 6,7 32 13 6418 8,1 25 8,3 82 47 111 93 14 Pitkäjärvi (Pit1) 8.4.1968 24 3 6,2 18 7 13 27.5.1971 14 7 7 5 3 27.9.1971 5,5 85 1,3 6,5 25 36 4,95 25 94, 12 17.3.1994,1 3,7 3,7 6,5 4 35 13 9,8 16 12, 161, 174 826 4.7.1994 36,5 4.7.1994 16,4 88 8,6 6,8 3 7,3 494 4,8 28 13 122 56 995 7 15.8.1994 65,1 15.8.1994 17,8 15 1 7,4 4 18 735 6,9 28 13 191 39 148 74 15.3.1995,2 15 2,2 5,8 35 33 344 7,4 46 22 567 389 723 11.7.1995 34,4 11.7.1995 15,8 12 1,1 7,3 5 19 713 4,5 29 23 169 98 112 19 3.8.1995 28,2 3.8.1995 22,1 84 7,3 7 4 13 813 64,6 25 5,6 134 61 17 237 6.3.1996,7 2,3 6,1 5 32 185 17,5 27 18 181 157 794 1.7.1996 8,8 1.7.1996 16,9 73 7,1 6,3 275 11 463 5,1 27 8,3 89 69 126 168 169 13.8.1996 16,6 13.8.1996 2,2 86 7,8 6,9 225 6,8 521 5,8 22 9, 8 37 15 48 31 24.3.1997,2 12 1,7 5,8 35 21 112 8,6 31 38 231 21 675 23.7.1997 47,1 23.7.1997 21,5 67 5,9 6,2 3 14 75 6 31 7,3 155 66 153 2 19.8.1997 43,6 19.8.1997 17,1 98 9,4 6,4 3 16 761 5,7 29 11 164 86 149 12 12.3.22,2 35 5 6,6 58 2,9 16523 9 29 22 151 136 1716 553 65 24.7.22 19 66 6,1 15 6,69 494 25,3 7922 6,8 25 6,7 123 96 1771 156 294 14.8.22 19,5 89 8,2 15,4 6,81 333 7,6 6813 5 24 4,8 125 73 1248 26 5 23.3.24 13 6,9 549 35 1854 1,2 21 17,6 15 1753 426 22.7.24 61 9 6,17 495 1,6 856 4,3 36 23 114 86 1323 67 183 1.8.24 77 27,5 6,45 458 6,64 8998 4 45 21,5 118 62 1652 26 93 14.5.28 7,4 74 8,9 6 28 3,2 29 11 7 33 14 19 32 1.7.28 5,9 1.7.28 13,3 55 5,8 6,1 47 4,1 34 4,9 1 67 14 11 85 6.8.28 18 6.8.28 14,9 58 5,9 6,2 59 4,4 46 7,1 16 86 15 83 24 4.9.28 2 4.9.28 11,2 77 8,5 6,3 56 3,6 45 5,5 11 71 13 13 29 2.5.212 Tulvan vuoksi ei näytettä 12.7.212 18,5 57 5,3 8,5 6,5 55 59 5,66 46 8,9 17 1 17 39 89 6.8.212 16,4 49 4,8 11,4 5,9 35 49 4,23 43 14 16 96 23 11 13 5.9.212 12,8 67 7,1 9,4 6,4 55 62 4,21 48 21 15 89 15 19 49 11.5.215 1 7,8 6,1 23 36 3,7 33 5 64 29 13 11 31 14.7.215 13,9 7 7, 6,4 4 6 5,3 42 15 98 12 14 11 25 1.8.215 17,3 5,3 6 5 85 4 57 15 13 64 16 49 13 9.9.215 11,4 8,6 6,1 6,7 5 11 4,9 42 7,2 13 91 15 76 21 18.5.216 11,3 1,2 6,3 35 29 2,4 34 3,2 75 33 85 6,1 <4, 13.7.216 kova ukkonen esti näytteenoton järvellä 1.8.216 16,3 77 7,5 15 6,4 7 87 4,2 53 5, 14 77 13 15 89 7.9.216 1,9 63 7, 8,7 6,2 45 67 4, 38 9, 13 73 12 98 19 min,1 2,,3 2, 5,3 18, 6,6 28, 2,4 13 3,2 64 29 85 6,1 <4, maks 22 15 1 65 7,4 7 35 344 65 57 22 567 136 389 826 32 ka 12 61 6,7 2 6,4 47 18 837 7,4 34 18 146 74 1519 28 131

Liite 3. Purkuvesistön vedenlaatutiedot (lähde: Hertta-tietokanta, Ramboll Finland Oy) Paikka/ Aika Lämpö Happi Klorofyllia ph Väriluku Sameu Rauta Sähkönjohtavuus CODMn Kiintoaine Kok.P PO4-P Kok.N NH4-N Nitriittinitraatti tila C kyll.% mg/l µg/l mg Pt/l s FNU µg/l ms/m mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l typpenä µg/l Kantokanava (Kan5) 14.5.28 11,2 52 5,7 5,8 26 3,5 29 5,3 82 34 15 29 32 1.7.28 12,1 4 4,3 6,1 49 4,5 32 7,1 11 87 14 17 11 6.8.28 1,3 55 6,2 6, 86 4,6 47 18 19 87 15 15 66 4.9.28 6, 64 4, 41 13 13 7 13 15 74 2.5.212 3,1 62 8,3 5,2 175 2 1,5 28 4 11 55 25 41 13 12.7.212 16,8 9 8,8 6,5 55 58 5,8 51 9 2 13 17 42 18 6.8.212 14,9 31 3,1 5,6 35 44 4,1 51 13 15 9 19 13 11 5.9..212 12,1 57 6,2 6,4 5 65 4,6 49 24 17 11 2 19 62 11.5.215 9,6 8,1 6,1 23 38 3,9 32 8 7 38 11 12 35 14.7.215 12,9 6,8 6,5 4 61 6,7 5 17 13 16 16 17 29 1.8.215 15,3 4,7 6, 6 12 4,8 6 2 17 1 16 91 18 9.9.215 9,2 7,3 6,4 45 1 5,7 41 14 15 1 17 16 26 18.5.216 9,8 8,8 6,7 35 42 3,6 34 6,8 11 63 12 12 24 13.7.216 17,1 3, 6, 5,8 5 45 3,5 56 15 12 51 15 98 96 1.8.216 15,8 55 5,4 6,2 55 86 4,2 5 9 15 87 14 96 14 7.9.216 1,1 61 6,8 6,3 4 61 4,1 37 9 12 76 12 12 22 min 3,1 31 3, 6, 5,2 175 2 1,5 28 4, 7 34 11 91 62 maks 17 9 8,8 6, 6,7 6 12 6,7 6 24 2 16 25 42 13 ka 12 56 6,2 6, 6,1 421 631 4,3 43 12 135 84 1569 18 245 Kantokanava, MTS 825 (Kan3) 17.2.1976 6,3 17 25 11 11 39 36 23.2.1983 4,6 6,2 27 1,6 18 3 28 12.3.1991 45 6,5 6,4 2 22 48 8,4 8 7,4 81 91 884 25.7.1991 62 6,6 6,8 35 15 66 13,4 33 1 19 172 185 764 22.8.1991 64 6,8 6,9 325 18 61 9,2 26 6,8 149 148 174 513 5.2.1992 26 3,8 6,5 28 28 83 1,6 14 7,7 172 222 154 1.7.1992 78 7,9 7,1 25 19 53 9,5 14 3,7 1 91 118 196 2.8.1992 67 7,4 6,5 35 12 48 6,6 34 1 17 93 178 618 19.2.1993 47 6,8 6,7 25 29 82 12,5 14 6,1 218 334 98 29.6.1993 95 9,9 6,9 35 19 64 6,9 21 12 182 138 164 379 3.8.1993 64 6,6 6,9 5 24 899 8 32 13 177 175 194 555 17.3.1994 4 5,8 6,6 275 3 857 1,5 11 8,4 173 198 17 24.5.1994 6,2 3 2 19 12,4 23 19 15 77 27 4.7.1994 47 4,8 7, 3 17 6 9,8 17 6,6 173 124 151 352 6.7.1994 6,8 25 16 2 6,9 14 1 14 45 37 17.8.1994 6,7 32 26 17 3,6 14 11 13 36 44 25.8.1994 68 7,5 7,2 3 26 688 9,4 14 5,6 142 114 129 284 7.3.1996 49 7,2 6,4 35 39 94 9,8 11 12 224 144 866 7.3.1996 49 7,2 6,4 35 39 94 9,8 11 12 224 144 866 7.3.1996 49 7,2 6,4 35 39 94 9,8 11 12 224 144 866 1.7.1996 74 7,5 19,7 6,4 275 12 458 7,6 27 6,9 121 19 159 34 221 13.8.1996 62 6,4 6,6 275 23 615 9,2 17 4,9 139 118 169 33 57 24.3.1997 18 2,6 6, 35 23 821 11,6 19 8,8 221 213 116 23.7.1997 64 6,1 6,4 3 24 776 1 25 1 223 183 197 558 19.8.1997 65 7,1 7, 3 25 69 1 18 6 185 156 24 62 23.3.24 3 6,3 452 9926 11,7 14 14,8 212 2275 788 22.7.24 67 6,6 6 11213 8,2 36 2,5 257 29 1664 172 344 1.8.24 64 6,9 484 7628 9,7 3 15,2 25 211 2133 4 5 14.5.28 71 8,6 6,2 28 5,3 29 9,3 11 61 2 46 55 1.7.28 63 7 6,5 69 8,3 34 16 23 19 21 34 37 6.8.28 67 7,6 6,7 72 9,3 28 1 21 19 21 4 51 4.9.28 63 7,2 6,7 75 9,5 27 14 22 19 22 46 53 12.7.212 57 5,3 6,8 5 84 9,1 43 19 3 19 24 62 165 6.8.212 42 4,2 6,1 45 55 6,6 55 1 27 19 27 36 16 5.9.212 55 6 6,5 6 72 6,7 49 27 29 18 28 35 86 18.5.216 9 9,2 6,9 4 56 5,5 36 1 18 12 19 21 34 13.7.216 15,9 5,1 13 6,5 63 84 6,5 62 25 26 12 23 29 23 1.8.216 15,1 68 6,8 6,6 5 96 7,9 46 1 26 18 2 27 39 7.9.216 9,4 71 8,1 6,7 5 82 8,4 34 1 22 16 2 32 47 min 9, 4,,6 13 6, 17 12 28 5,3 8 3,6 81 61 91 172 86 maks 16 95 1 2 7,2 63 39 11213 13 62 27 39 211 334 36 55 ka 12 56 6 16 6,6 366 24 7286 9,1 25 11 22 15 1913 638 359

LIITE 4. Iso Nuoluanjärven vedenkorkeuden tarkkailun tulokset vuosilta 21-216 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 11197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Ylitarkastaja Kirsi Kalliokoski Veteraanikatu 1, PL 86 911 Oulu ISO NUOLUANJÄRVEN VEDENKORKEUDEN TARKKAILUN TULOKSET VUOSILTA 22 216 Jouttenoisella on voimassa oleva ympäristölupa nro 59/7/2, joka on myönnetty 4.5.27. Ympäristöluvassa Ison Nuoluanjärven vedenkorkeutta on määrätty havainnoitavan vähintään neljä kertaa kesäkaudella järveen asennetulta mitta-asteikolta siten, että järven maksimi- ja minimivedenkorkeudet tulevat havaituiksi. Voimassa olevan ympäristöluvan nro 59/7/2 liitteessä 2 oleva Iso Nuoluanjärven vedenkorkeuden tarkkailumääräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: Ison Nuoluanjärven vedenkorkeutta havainnoidaan vähintään neljä kertaa kesäkaudella järveen asennetulta mitta-asteikolta siten, että järven maksimi- ja minimivedenkorkeudet tulevat havaituiksi. Havaitut vedenkorkeudet ja selvitys niiden verrannollisuudesta aikaisemmin havaittuihin vedenkorkeuksiin on kerran vuodessa ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle. Ison Nuoluanjärven pinnankorkeuden tarkkailutulokset vuosilta 22 216 on esitetty taulukossa 1 ja kuvassa 1. Ison Nuoluanjärven vedenkorkeus on vaihdellut välillä 47,5 47,71 m mpy (N6+ korkeusjärjestelmä). Alimmillaan pinnankorkeus on ollut vuonna 26 (47,5 m mpy), joka oli sääolosuhteiltaan hyvin vähäsateinen. Mittaustulosten perusteella pinnankorkeus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla vuosien 22 216 ajan, joten Jouttenoisen turvetuotantotoiminnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta Ison Nuoluanjärven vedenkorkeuteen. Oulussa 23.1.217 Noora Huotari Ympäristöasiantuntija

2 Taulukko 1. Iso Nuoluanjärven pinnankorkeuden vaihtelu (m mpy) vuosina 22 216. Havainnot on tehty lammen rannassa olevasta N6+ -korkeusjärjestelmään sidotusta mitta-asteikosta. Pvm Tulos m (N6+) Pvm Tulos m (N6+) 21.5.22 47,46 2.6.29 47,45 16.6.22 47,4 14.7.29 47,33 12.7.22 47,34 11.8.29 47,29 6.8.22 47,3 21.6.21 47,42 11.9.22 47,28 14.7.21 47,36 26.5.23 47,48 16.8.21 47,37 25.6.23 47,39 27.6.211 47,51 15.7.23 47,32 19.7.211 47,42 12.8.23 47,28 25.8.211 47,4 8.9.23 47,9 11.6.212 47,51 17.5.24 47,39 4.7.212 47,71 23.6.24 47,37 27.8.212 47,51 22.7.24 47,4 28.5.213 47,47 18.8.24 47,43 19.6.213 47,4 23.9.24 47,55 15.7.213 47,43 15.4.25 47,55 16.8.213 47,41 23.5.25 47,48 23.9.213 47,38 7.6.25 47,48 17.6.214 47,44 28.7.25 47,45 14.7.214 47,38 12.8.25 47,45 8.8.214 47,36 28.9.25 47,5 11.9.214 47,34 3.5.26 47,48 2.5.215 47,53 29.6.26 47,37 9.6.215 47,51 3.7.26 47,15 13.7.215 47,47 23.8.26 47,5 7.8.215 47,49 1.1.26 47,5 17.5.216 47,53 9.5.27 47,46 13.6.216 47,45 7.6.27 47,4 11.7.216 47,47 31.7.27 47,38 25.7.216 47,49 14.8.27 47,4 25.8.216 47,51 19.9.27 47,4 19.9.216 47,48 13.12.27 47,46 26.5.28 47,48 16.6.28 47,43 15.7.28 47,5 12.8.28 47,46 15.9.28 47,49

Kuva 1. Iso Nuoluanjärven vedenkorkeuden vaihtelu m mpy (N6+) vuosina 22 216. Havainnot on tehty lammen rannassa olevasta N6+ -korkeusjärjestelmään sidotusta mitta-asteikosta. 3

LIITE 5. Pitkäjärven vesikasvillisuuskartoitusraportti 216 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 11197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

Päivämäärä 12.4.217 Vastaanottaja Noora Huotari VAPO Oy VAPO OY LIMINGANLAHDEN TURVETUOTANTOTARKKAILU PITKÄJÄRVEN VESIKASVILLISUUSKARTOITUS 216

PITKÄJÄRVEN VESIKASVILLISUUSTARKKAILU 216 Päivämäärä 12.4.217 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Kansikuva Antje Neumann, Ramboll Finland Oy Jari Heiskari, Ramboll Finland Oy Noora Huotari, VAPO Oy Vesikasvillisuustarkkailu Pitkäjärven kaakkoisosaa veneestä katsottuna 3.8.216 Viite 15126521 Ramboll Kiviharjunlenkki 1 A 922 OULU vaihde, p+358 2 755 611 www.ramboll.fi

Pitkäjärven vesikasvillisuustarkkailu 216 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3. TULOKSET 2 3.1 Linja 1 2 3.2 Linja 2 5 3.3 Linja 3 7 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 8 5. KIRJALLISUUS 9

Pitkäjärven vesikasvillisuusseuranta 1 1. JOHDANTO Pitkäjärvi sijaitsee Temmeksen kunnassa, noin 55 km Liminganlahdesta kaakkoon (Kuva 1). Järven pinta-ala on 73 ha ja se on suurin Temmesjoen Tyrnävänjoen yläosan järviketjun järvistä. Aikaisempia kasvillisuusseurantakäyntejä Pitkäjärvellä on tehty vuosina 1994, 1997, 21, 22, 24 ja 28. Kuva 1. Pitkäjärven sijainti. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Pitkäjärven kasvillisuusseurantakäynti tehtiin 3.8.216 samoilla menetelmillä kuin on kuvattu edellisen seurantakäynnin raportissa (Pöyry Finland Oy 28). Kasvillisuusseuranta tehtiin käyttäen kolmea noin 1 m pitkää kasvillisuuslinjaa (Kuva 2), joiden alkupisteiden koordinaatit oli esitetty vuoden 28 seurantaraportissa (Pöyry Finland Oy). Linjojen alkupisteet sijoittuvat vesirajaan ja linjat ovat rantaviivaa nähden kohtisuorassa. Kasvillisuuslinjat on jaettu kasvillisuusvyöhykkeittäin, joista jokaisesta kasvillisuusvyöhykkeestä kirjattiin ylös lajisto sekä lajien runsaus peittävyytenä (%). Peittävyyden määrittämiseen käytettiin samaa asteikkoa kuin edellisessä (Pöyry Finland Oy 28) raportissa:.5, 1, 2, 3, 5, 1, 2, 3, 4, 5,, 1%). Kasvillisuusinventoinnit tehtiin veneestä käsin kuten edellisellä käynnilläkin.

Pitkäjärven vesikasvillisuusseuranta 2 Kuva 2. Pitkäjärven kasvillisuuslinjat. 3. TULOKSET 3.1 Linja 1 Linjalla 1 havaittiin 3.8.216 muutaman lajin (Potamogeton natans, Nymphaea candida ja Equisetum fluviatile) osalta pienempiä peittävyyksiä kuin vuonna 28 (Taulukko 1). Järvikorteen peittävyys näyttää olevan suhteellisen voimakkaasti laskenut vuoden 28 ja 216 välillä. Vuoden 28 ja 216 valokuvia (Kuva 4, vasen kuva sekä Kuva 5) vertaillessa tilanne näyttää kuitenkin melko samanlaiselta. Mahdollisesti kyse on joko kirjoitusvirheestä tai näkemyserosta eri kartoittajien välissä. Kasvillisuusvyöhykkeiden sijainneissa ja laajuuksissa ei havaittu merkittäviä eroja vuoden 28 ja 216 välissä.

Pitkäjärven vesikasvillisuusseuranta 3 Kuva 3. Potamogeton vyöhyke, linja 1 Kuva 4. Equisetum-vyöhyke, harva Nymphaea-Equisetum vyöhyke sekä rantavyöhyke, linja 1. Kuva 5. Vuonna 28 otettu kuva linjalta 1 (Pöyry Finland Oy)

Pitkäjärven vesikasvillisuusseuranta 4 Taulukko 1. Kasvillisuusseurantalinja 1 (KKJ 715816:346431) lajisto ja peittävyydet vuonna 28 (Pöyry Finland Oy) ja 216 sekä seurantakartoituksen väliset erot. Etäisyys rannasta (m) Linja 1 Peittävyys % 7 AVOVESI 28 216 muutos (Pöyry) (Ramboll) (%) POTAMOGETON - vyöhyke Potamogeton natans 5 4-1 6 Nymphaea candida 2,5-1,5 5 4 AVOIN - vyöhyke Equisetum fluviatile,5,5 Nymphaea candida,5,5 Potamogeton natans 3 3 3 EQUISETUM - vyöhyke Equisetum fluviatile 5 1-4 2 Potamogeton natans 3 3 Nymphaea candida 2 2 1 HARVA NYMPHAEA - EQUISETUM - vyöhyke Equisetum fluviatile 3 3 Potamogeton natans 1 2 1 Nymphaea candida 2 2 Nymphaea lutea,5,5 RANTA Carex sp., Lysimachia thyrsiflora, Equisetum fluviatile, Potentilla palustris, Calamagrostis stricta, Circuta virosa

Pitkäjärven vesikasvillisuusseuranta 5 3.2 Linja 2 Linjalla 2 ei havaittu merkittäviä eroja vuoden 28 ja 216 peittävyyksissä eikä kasvillisuusvyöhykkeiden rajojen sijainneissa (Taulukko 2). Kurjenjalan peittävyys on paikoin hieman kasvanut ja saran peittävyys laskenut. Kuva 6. Harva Nymphaea-vyöhyke (vasen kuva) sekä harva Equisetum-Nymphaea vyöhyke (oikea kuva), linja 2. Kuva 7. Salix-Potentilla-Carex vyöhyke (vasen kuva) sekä Carex-Potentilla vyöhyke (oikea kuva), linja 2. Kuva 8. Carex-vyöhyke (vasen kuva) sekä Harva Carex-vyöhyke (oikea kuva), linja 2.

Pitkäjärven vesikasvillisuusseuranta 6 Taulukko 2. Kasvillisuusseurantalinja 2 (KKJ 7158533:3464318) lajisto ja peittävyydet vuonna 28 (Pöyry Finland Oy) ja 216 sekä seurantakartoituksen väliset erot. Linja 2 Peittävyys % Etäisyys rannasta (m) 28 216 muutos 13 (Pöyry) (Ramboll) (%) HARVA NYMPHAEA - vyöhyke Nymphaea candida,5,5 Equisetum fluviatile,5,5 12 HARVA EQUISETUM - NYMPHAEA- vyöhyke 11 Equisetum fluviatile 1 1 Nymphaea candida 5 5 1 HARVA NYMPHAEA - vyöhyke 9 Nymphaea candida 2 2 Equisetum fluviatile,5,5 8 SALIX-POTENTILLA-CAREX - vyöhyke Salix phylicifolia 3 3 7 Potentilla palustris 4 4 Carex sp. 3 3 Lysimachia thyrsiflora,5,5 6 5 4 CAREX-POTENTILLA - vyöhyke Carex sp. 4 3-1 3 Potentilla palustris 4 5 1 2 1 CAREX - vyöhyke Carex lasiocarpa 1 9-1 HARVA Carex-vyöhyke Carex sp.,5 1 9,5 Potentilla palustris,5 2 19,5 RANTA Carex sp., Vaccinium sp., Pinus sylvestris

Pitkäjärven vesikasvillisuusseuranta 7 3.3 Linja 3 Linjalla 3 ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kasvillisuusvyöhykkeiden sijainneissa ja laajuuksissa. Rannan läheisyyteen sijoittuvassa Salix- vyöhykkeessä havaittiin uusina lajeina raatetta (Menyanthes trifoliata) ja terttualppia (Lysimachia thyrsiflora) (Taulukko 3). Saran peittävyysprosentti on kasvanut ja kurjenjalan peittävyysprosentti laskenut. Kuva 9. Harva Nymphaea - Potamogeton vyöhyke, linja 3 Kuva 1, Harva Nuphar vyöhyke (vasen kuva) sekä harva Nymphaea - Equisetun vyöhyke ja Salixvyöhyke (oikea kuva), linja 3

Pitkäjärven vesikasvillisuusseuranta 8 Taulukko 3. Kasvillisuusseurantalinja 3 (KKJ 7158343:346386) lajisto ja peittävyydet vuonna 28 (Pöyry Finland Oy) ja 216 sekä seurantakartoituksen väliset erot. Etäisyys rannasta (m) Linja 3 6 AVOVESI Peittävyys % 28 216 muutos (Pöyry) (Ramboll) (%) HARVA NYMPHAEA - POTAMOGETON - vyöhyke Nymphaea candida 2 2 Equisetum fluviatile 1 1 5 Potamogeton natans 2,5-1,5 HARVA NUPHAR - vyöhyke Nuphar lutea 1 1 4 Potamogeton natans 5 5 Equisetum fluviatile 5 5 3 2 HARVA NYMPHAEA - EQUISETUM - vyöhyke Nymphaea candida 2 3 1 Equisetum fluviatile 3,5-2,5 1 SALIX - vyöhyke Salix sp. 5 5 Calla palustris,5,5 Potentilla palustris 25 2-23 Carex sp. 3 2 17 Menyanthes trifoliata 1 1 Lysimachia thyrsifolia 2 2 RANTA Carex sp., Salix sp. 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Linjalla 1 havaittiin 3.8.216 tehdyllä maastokäynnillä kolmella lajilla pienempiä peittävyyksiä kuin 28. Linjalla 2 on pienempiä peittävyyksiä kahden sekä isompia peittävyyksiä kolmen lajin peittävyydessä. Linjalla 3 havaittiin vähenemistä neljän lajin peittävyydessä sekä kasvua neljän lajin peittävyydessä. Kasvillisuusvyöhykkeiden leveyksissä ja sijainneissa ei havaittu huomattavia muutoksia vuosien 28 ja 216 välillä. Erot vuosien 28 ja 216 välisissä tuloksissa voi osittain olla kasvien peittävyyksissä tapahtuvaa luontaista vuosittaista vaihtelua. Elokuussa 216 veden korkeudet olivat tavallista korkeampia, mikä sekin on voinut vaikuttaa vesikasvien peittävyyksiin. Osittain vaihtelut voivat myös johtua epävarmuustekijöistä kuten eri kartoittajien näkemyseroista. Lisäksi kasvillisuuslinjat eivät ole merkattu maastoon vaan ovat tiedossa pelkästään gps koordinaatteina. Koordinaateissa voi olla jonkin verran epätarkkuutta riippuen gps laitteen vastaanottamasta satelliiteista tulleiden signaalien voimakkuudesta. Kasvillisuuslinjan alkupisteet suositellaan merkittäväksi maastoon, esim. rannalle asennettavilla kepeillä.

Pitkäjärven vesikasvillisuusseuranta 9 5. KIRJALLISUUS Eurola, S., Bendiksen, K. & Rönkä, A. 199: Suokasviopas. Oulanka reports 9. Oulanka biological station. University of Oulu. Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K. 1995: Suokasvillisuusopas. Oulanka reports 14. Oulanka biological station. University of Oulu. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Maanmittauslaitos 216. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan avoin tietoaineisto sivuilla https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi Pöyry Finland Oy 28. Liminganlahden turvetuotantotarkkailu, Pitkäjärven vesikasvillisuuskartoitus v. 28.

LIITE 6. Pohjaeläintarkkailutulokset v. 212 ja 216 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 11197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

Liite 6. Tyrnävänjoen Savisuvannon pohjaeläinnäytteistä havaitut laji- ja yksilömäärät vuosina 212 ja 216, kun aineistoista on huomioitu neljä nopeamman virtausalueen näytettä. (Isoperla difformis & Diura bicaudata - Sensu: Brinck & Lillehammer; Nemouridae - Sensu Lillehammer & Hynes ; juv- = nuori toukka-a Päivämäärä ja vuosi 3.9.212 13.1.216 212 216 Pohjaeläinten määrittäjä Pekka Majuri Pekka Majuri Näytekoodi pki 1 pki 2 iki 1 iki 2 pki 1 pki 2 iki 1 iki 2 Σ Σ Nematoda - - - - - - 1 - - 1 Oligochaeta Oligochaeta sp. - 1 2 6 19 7 31 5 9 62 Mollusca Pisidium sp. - - 2-11 4 3-2 18 Hydracarina Hydracarina 6-2 2 - - - 1 1 1 Amphipoda Asellus aquaticus - 1 1 2-3 1 1 4 5 Ephemeroptera Baetis niger 7 1-1 1 1 - - 9 2 Baetis rhodani 5 2 2 4 9 8 4 7 13 28 Baetis vernus - - 1 - - - - - 1 - Baetis subalpinus / vernus - - 2 - - - - - 2 - Heptagenia dalecarlica - 2 4 3 13 3 6 3 9 25 Leptophlebia marginata 1 - - - - - - - 1 - Serratella ignita 4 - - - - - - - 4 - Ephemerella mucronata 6 3 4 5 9 15 4 42 18 7 Odonata Agrion sp. (juv.) - - - - - 1 - - - 1 Plecoptera Diura bicaudata - 1 - - - - 1-1 1 Isoperla difformis 2-1 1 2 9 2 14 4 27 Isoperla sp. 1 - - 3 2 4 3 16 4 25 Taeniopteryx nebulosa 71 31 38 37 18 25 9 32 177 84 Amphinemura borealis - - 1 1 2 2 3 3 2 1 Nemoura avicularis 2 2-2 - - - - 6 - Nemoura cinerea 1 2 1 4 - - - - 8 - Nemoura flexuosa 7-9 6 1 8 9 9 22 27 Nemoura sp. 2 4 2 5-2 3-13 5 Protonemura meyeri 2 1 3 1 6 19 2 32 7 59 Leuctra sp. (juv.) 5 2 8 8 17 36 39 44 23 136 Capnopsis schilleri - - - - 1 1 - - - 2 Trichoptera Rhyacophila nubila 3-4 2-4 2 8 9 14 Rhyacophila sp. (juv.) 1 2 1 1-1 1 2 5 4 Agapetus ocripes 2 1-1 1 - - - 4 1 Ceratopsyche silfvenii - - - 1-1 - - 1 1 Hydropsyche pellucidula 1-3 2 4 4 1 9 6 18 Hydropsyche saxonica - 1 - - 1 5 2 9 1 17 Hydropsyche siltalai 1 - - - 3 8 1 9 1 21 Hydropsyche sp. (juv.) 7 3 8 5 3 3 3 3 23 12 Polycentropus flavomaculatus - - - 1 1 1 - - 1 2 Polycentropus irroratus - - - 1 - - - - 1 - Lype reducta - - - - 1-3 1-5 Ithytrichia sp. 1 - - - - - - - 1 - Limnephilidae (juv.) - - 2 1 - - - - 3 - Athripsodes cinereus - - - 1 - - - - 1 - Athripsodes sp. (juv.) 1 - - - - - - - 1 -

Liite 6. Tyrnävänjoen Savisuvannon pohjaeläinnäytteistä havaitut laji- ja yksilömäärät vuosina 212 ja 216, kun aineistoista on huomioitu neljä nopeamman virtausalueen näytettä. (Isoperla difformis & Diura bicaudata - Sensu: Brinck & Lillehammer; Nemouridae - Sensu Lillehammer & Hynes ; juv- = nuori toukka-a Päivämäärä ja vuosi 3.9.212 13.1.216 212 216 Pohjaeläinten määrittäjä Pekka Majuri Pekka Majuri Näytekoodi pki 1 pki 2 iki 1 iki 2 pki 1 pki 2 iki 1 iki 2 Σ Σ Coleoptera Elmis aenea 16 9 19 18 28 37 8 22 62 95 Oulimnius tuberculatus - - - - 4 5 3 3-15 Limnius volcmari 1-6 1 41 1 21 4 17 76 Hydraena sp. - - - - - 1 - - - 1 Diptera Dicranota sp. - - - 3 1 - - - 3 1 Hemerodromiinae - - - - 1 4 - - - 5 Simuliidae 13 21 48 146 19 37 28 47 345 131 Ceratopogonidae - - - 1 - - 1-1 1 Chironomidae 7 1 11 9 5 12 8 11 28 36 Chaoborus sp. - - 1 - - - - - 1 - Päivämäärä ja vuosi 3.9.212 13.1.216 212 216 Näytekoodi pki 1 pki 2 iki 1 iki 2 pki 1 pki 2 iki 1 iki 2 Σ Σ Yksilömäärä yht. 293 91 186 294 224 281 23 337 864 145

LIITE 7. Kalastustiedustelulomake ja kartat tiedustelualueista 1/1 Ramboll Finland Oy Y-tunnus 11197-5, ALV rek. Kotipaikka Espoo

Tyrnäväjoen ja sen latvajärvien kalastustiedustelu v. 216 Arvoisa vastaanottaja, Tyrnävänjoella ja sen latvajärvillä tehdään vuotta 216 koskeva kalastustiedustelu. Selvitys liittyy Pelson alueen turvetuotantosoiden kalataloudelliseen tarkkailuun. Vastaava tiedustelu on tehty aiemmin latvajärvien osalta v. 28 ja tämän vuoden tiedustelua vastaavalla alueella v. 212. Tämä tiedustelu on lähetetty kaikille Tyrnävän Ängeslevän osakaskunnalta kalastuslupia lunastaneille henkilöille vuoden 212 tiedustelun pohjalta, sillä vuoden 216 lupatietoja ei ollut saatavilla. Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia ja niitä käytetään vain alueen kokonaistietojen laskemiseen. Pyydämme täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa 17.3.217 mennessä. Vaikka ette olisi kalastaneet lainkaan alueella, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Myös tämä tieto on tärkeä tällaisessa kyselytutkimuksessa. Mikäli olette kyselyyn jo vastanneet, voitte jättää tämän kirjeen huomiotta. Kalastusterveisin, Ramboll Finland Oy Johanna Korkiakoski p. 4 529 3569 1. Kalastusalueet (rastita) Kalastitteko Tyrnävänjoella v. 216? q kyllä q ei Kalastitteko Pitkäjärvellä v. 216? q kyllä q ei Kalastitteko Tuulijärvellä v. 216? q kyllä q ei Kalastitteko Kantojärvellä v. 216? q kyllä q ei Kalastitteko Niskajärvellä v. 216? q kyllä q ei 2. Kalastukseen osallistui taloudesta henkilöä. 1/2

3. Käytössä olleet pyydykset v. 216 Pyydystyyppi Kerralla käytössä (kpl) Pyyntipäivät (lkm) Kalastuskuukaudet (mitkä?) Harvat verkot (solmuväli mm) Rysät Katiskat Koukut Heittovavat Perhovavat Mato-onget Pilkkionget Rapumerrat Muu, mikä? 4. Saalis alueittain v. 216 Kirjolohi, kg Taimen, kg Harjus, kg Hauki, kg Ahven, kg Made, kg Lahna, kg Särki, kg Muu, mikä? kg Rapu, kpl Tyrnävänjoki Pitkäjärvi Tuulijärvi Kantojärvi Niskajärvi 5. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne eri alueilla? (rastita) Tyrnävänjoki Latvajärvet q Ei ole erityisiä kalastushaittoja q Ei ole erityisiä kalastushaittoja q Veden heikko laatu q Veden heikko laatu q Pyydysten likaantuminen q Pyydysten likaantuminen q Särkikalojen runsaus q Särkikalojen runsaus q Metsäojitusten kuormitus q Metsäojitusten kuormitus q Kalojen makuvirheet q Kalojen makuvirheet q Turvetuotannon kuormitus q Turvetuotannon kuormitus q Heikko saalis q Heikko saalis q Vesistön liettyminen q Vesistön liettyminen q Vesikasvien runsaus q Vesikasvien runsaus q Muu, mikä? q Muu, mikä? 6. Lisätietoja, kommentteja KIITOS! 2/2

Liite 7.

Liite 7.