KH 30.3.2015. Siilinjärvi Pyöreälahti korttelit 8150 8178. Suunnittelu- ja rakentamistapaohje



Samankaltaiset tiedostot
KH KV Siilinjärvi Pyöreälahti korttelit Suunnittelu- ja rakentamistapaohje

KH KV Siilinjärvi Pyöreälahti korttelit Suunnittelu- ja rakentamistapaohje

KH KV Siilinjärvi Pyöreälahti korttelit Suunnittelu- ja rakentamistapaohje

Suunnittelu- ja rakentamisohjeet

Suunnittelu- ja rakentamisohjeet Korttelit Siilinjärven kunta, maankäyttöpalvelut

KH KV Siilinjärvi Pyöreälahti korttelit Suunnittelu- ja rakentamistapaohje

KH KV Siilinjärvi Pyöreälahti korttelit Suunnittelu- ja rakentamistapaohje

Suunnittelu- ja rakentamistapaohje

SIILINJÄRVI KASURILA 3 Suunnittelu- ja rakentamisohjeet Korttelit

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET

Siilinjärvi Haaparinne 3 Suunnittelu- ja rakentamisohjeet Haapa- ja Mäntykiitäjä Korttelit

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

Suunnittelu- ja rakentamistapaohje

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Rakentamisohjeet Pyhtilä 1, korttelit

Suunnittelu- ja rakentamistapaohje

Siilinjärvi Haaparinne 4 Suunnittelu- ja rakentamisohjeet Kirjo- ja Sinisiipi Korttelit

Suunnittelu- ja rakentamistapaohje

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

RAKENTAMISTAPAOHJEET , 3 ja 4

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

Keljonkankaan keskusta

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

RAKENTAMISOHJEET, ALUEKOHTAINEN OSA

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

KORJAUS- JA RAKENTAMISTAPAOHJEET Torkon talo, Hakanperäntie

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Keljonkankaan keskusta

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet (päivämääriä lisätty )

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KAUKAJÄRVI, HIRVIKALLION PIENTALOALUE, ASEMAKAAVA NRO 8057 RAKENTAMISTAPAOHJEET ro

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit

ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa),

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160

RAKENNUSTAPAOHJEET KH

RAKENTAMISTAPAOHJE

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Persson Puurula Eva

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

RAKENTAMISTAPAOHJE (luonnos)

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS


RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, IV vaihe

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Nämä rakentamistapaohjeet liittyvät Sastamalan kaupungin Ranta-Kukkurin asemakaavaan A-041 (ehdotus ).

VESILAHDEN KUNTA NARVAN KAAKKOISEN ALUEEN RAKENNUSTAPAOHJEET

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

TOHLOPPI, KAAVA NRO 8094, RAKENTAMISTAPAOHJE Kaavan rakenne

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

Transkriptio:

KH 30.3.2015 Siilinjärvi Pyöreälahti korttelit 8150 8178 Suunnittelu- ja rakentamistapaohje Siilinjärven kunta, konserni- ja maankäyttöpalvelut 2015

1. YLEISTÄ Rakennusten ja rakennuspaikan suunnitteluun liittyviä kysymyksiä on käsitelty laajemmin rakentamisohjeitten yleisessä osassa. Tässä oppaassa annetaan aluekohtaiset rakentamisohjeet Pyöreälahden kortteleiden 8150 8178 rakentamista varten. Ohjeiden pääpaino on tiedottavassa ja opastavassa aineistossa. Sitovat ohjeet on alleviivattu. Ohjeiden laatimisen tavoitteena on mahdollistaa alueen rakentuminen yleisilmeeltään vaihtelevaksi mutta kuitenkin riittävän yhtenäiseksi asuinalueeksi. Rakennuspaikan haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. 2. KATTOMUOTO Rakennusten kattomuodon tulee olla joko harjakatto tai lape- eli pulpettikatto. Varsinkin syvärunkoisissa taloissa voi porrastettu lapekatto olla luontevin ratkaisu. Rakennukset ovat pääosin yhtenäisissä riveissä, joten auma-, tasa- ja mansardikattoisia taloja ei niitten vahvasti erilaisen luonteen vuoksi tule rakentaa. Rauhallisemman katunäkymän saavuttamiseksi kadun puoleisten lappeiden kaltevuuden tulee olla taloryhmittäin yhtenäinen 1:2,5 tai vähintään 3 vierekkäisellä asuinrakennuksella 1:2. Lapekatolla takapihan puoleisen lappeen kaltevuus voi vaihdella 1:2-1:4. Piharakennuksissa ja päärakennuksen vähäisissä osissa voi kattokaltevuus vaihdella välillä 1:2-1:4. TA-3 ja AL-6-kortteleiden rakennuspaikoilla voi kattokaltevuus edellisten lisäksi olla 1:4. Kuva 1 Esimerkkejä poikkileikkausmuodoista. 2

3. MATERIAALIT JA VÄRIT Rakennuskohtainen värityssuunnitelma tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä värimalleineen. Vesikate Vesikatteen materiaaliksi käy tiili, pelti tai huopa. Tiiltä jäljittelevä pelti ei ole suositeltava ratkaisu. Katteen väri tulee olla punainen tai ruskea. Julkisivut Ulkoverhouksena voi olla kuulto- tai peittomaalattu puu, puhtaaksi muurattu tiili tai rappaus. Julkisivun värinä voidaan käyttää mitä tahansa taajama-alueelle soveltuvaa väriä. Värityksen soveltuvuutta naapurirakennusten väreihin on kuitenkin hyvä pohtia. Piharakennusten väritys tullee olla samankaltainen kuin päärakennuksessa. TA-3- ja AL-6-kortteleissa voidaan julkisivumateriaalina edellä lueteltujen lisäksi käyttää myös tasaista julkisivupeltiä. Täydentävät rakennusosat Pääsisäänkäyntien korostamiseksi on suositeltavaa maalata ulko-ovet julkisivuista erottuvilla tummemmilla tehosteväreillä. Räystäslautojen, karmien, puitteiden ja listojen värit valitaan julkisivun pääväriin sopiviksi. Sokkeli Sokkelin väri valitaan julkisivun pääväriin ja katon väriin sopivaksi. Yleensä sopivimmat sävyt ovat harmaita tai ruskeita. 4. TALOUSRAKENNUKSET Omakotitalon yhteyteen tulisi rakentaa aina vähintään yksi varastotila. Se voi olla myös autosuojarakennuksen yhteydestä tai erillisessä rakennuksessa. Mikäli asuinrakennuksessa on tulisijoja, tulee myös puiden varastointitila osoittaa. Jos talousrakennusta tai autosuojaa ei heti rakenneta, tulee rakennuspaikan suunnittelussa varautua sen tekemiseen myöhemmin. 5. HULEVESIEN (SADE- JA SULAMISVEDET) JOHTAMINEN Pyöreälahden asemakaava-alueella kiinnitetään erityistä huomiota hulevesien hallintaan. Luonnontilaisia alueita rakennettaessa veden normaali kiertokulku häiriintyy, mikä johtuu luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentamisesta. Lisääntynyt veden pintavalunta rakennetuilta alueilta aiheuttaa epäpuhtauksien kulkeutumista vesistöihin, eroosiota purku-uomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista. Näitä ongelmia voidaan ehkäistä hyvällä hulevesien hallinnalla sekä rakennuspaikoilla että yleisillä alueilla. Keskeinen tavoite on säilyttää maanpinta mahdollisimman luonnonmukaisena ja vettä läpäisevänä. Ne hulevedet, jotka eivät ehdi imeytyä maaperään rakennuspaikoilla, johdetaan hulevesiviemäreitä ja ojia myöten puistoalueille muodostettaville hulevesien viivytysalueille ja niistä edelleen Iso-Jälään. Lopulliset kadunvarsien ojat tekee kunta kadun asfaltoinnin yhteydessä. Ojan syvyys on suunniteltu 300 400 mm tien lopullista korkoa alemmaksi. Rakennuspaikkaliittymien rumpujen (halkaisija enintään 200 mm) korko tulee suunnitella ojan lopullisen syvyyden mukaan. Ojien sadevesikaivot nostetaan viimeistelytöiden yhteydessä lopulliseen korkoonsa. 3

Tavoitteena on myös edistää hulevesien imeytymistä rakennuspaikoilla. Metsäisillä rakennuspaikoilla kannattaa säilyttää alkuperäistä metsäkasvillisuutta mahdollisimman paljon, koska huokoinen metsämaa pidättää ja varastoi hyvin vettä. Tarpeen vaatiessa oleskelualueille voidaan perustaa nurmialueita. Piha-alueilla on vältettävä asfaltointia. On suositeltavampaa päällystää välttämättömät kulkuväylät vettä läpäisevin sora- tai reikälaattapinnoittein. Kuva 2 Esimerkkejä vettä läpäisevistä pinnoitteista. (Vasemmanpuoleinen kuva Hvitträsk, oikeanpuoleinen kuva Tampere, Vuores, FCG) Hulevesiä voidaan kerätä pihoilla erilaisiin lapsiturvallisiin säiliöihin puutarhan ja kasvimaan kastelua varten. Kuva 3 Vasemmalla kuva 190 l kattovesisäiliöstä. Oikeassa kuvassa tontin hulevesille varattu kaivo, josta vedet on pumpattavissa hyötykäyttöön. (Kuva Tampere, Vuores, FCG) Kattovedet voidaan johtaa piha-alueelle muodostettavaan viherkaistaleeseen tai painanteeseen, jossa ne ehtivät suurelta osin imeytyä ennen ojiin kulkeutumista. Painanteen kasvillisuutena voidaan käyttää kosteudesta hyötyviä, mutta kuivuutta sietäviä lajikkeita kuten esim. rantakukkaa, ranta-alpia ja iiriksiä. Pensaslajeista mm. kääpiöpunapaju, kääpiökanukka ja useat pensasangervot sopivat istutettaviksi viherpainanteisiin. 4

Kuva 4 Esimerkki piha-alueelle rakennetusta viherpainanteesta, joka imeyttää ja pidättää valumavesiä. (Kuva Seattle, FCG) 6. PYÖREÄLAHDEN ALUEELLE SUOSITELTAVAT PUU- JA PENSASLAJIT Puut: rauduskoivu, Prunus- suku (esim. tuohituomi Prunus maackii ja pilvikirsikka Prunus pensylvanica), kuusi. Korkeat pensaat: isotuomipihlaja Amelanchier spicata, kuusamat Lonicera, lännenheisiangervo Physocarpus opulifolius. Matalat pensaat: kääpiöpunapaju Salix purpurea `Nana`, pensasangervot Spiraea, suviruusu Rosa `Poppius`. Pihoille istutettavista kasveista on hyvä muodostaa ryhmiä. Kasvivalinnoissa tulee huomioida kasvupaikkatyyppi ja valoisuus. 5