Hyvinvointia työstä
KUKA UUTTA TYÖTÄ JOHTAA JA ORGANISOI? Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi
Tiedämme: Toimintaympäristö ja työ muuttuu. Emme tiedä, miten paljon ja milloin 18.12.2013 Marja Viluksela 3
Kuinka uutta on uusi työ? 18.12.2013 4
Murroskohta vai hidas muutos? Muutosta tapahtuu kaiken aikaa Harvoin selkeinä yksisuuntaisina trendeinä Ennemmin kehinä, kierteinä, ristivetoina Lisäksi historiassa murroskohtia, kuten teollinen vallankumous Kummasta kyse tällä hetkellä Sekä että? Käsillä oleva hetki osataan tulkita vasta tulevaisuudessa
Työjärjestelmä systeemisessä kriisissä? Yhteiskunta ja sen elinympäristö muodostavat systeemin Eri osat yhteydessä toisiinsa erittäin moninaisilla ja monimutkaisilla tavoilla Systeemin osana ihmisen rakentamat yhteiskuntajärjestelmät Nyt useita vakavia ongelmia; korjausliike yhdessä pahentaa ongelmia toisessa työttömyyden vähentäminen nopeuttaa ihmisen elinolosuhteiden heikentymistä tuottavuuden parantaminen vähentää työllisyyttä ja lisää ympäristötuhoja ympäristötuhojen hidastaminen lisää työttömyyttä ja vähentää tuottavuutta jne. Tilanne kyseenalaistaa menneiden trendien jatkuvuuden, potentiaalinen katkoskohta
Edellinen työjärjestelmämurros
Pientilalta tehtaaseen Teollisuusyhteiskuntaan siirtyminen Suomessa myöhäinen ja nopea 1940-luvulla 60 %:n elanto maa- ja metsätaloudesta 1980: 13 % ns. suuri muutto maalta kaupunkeihin pienyrittäjästä palkkatyöläinen työyhteisö suurperheestä työporukaksi syntyi työaika (ja vapaa-aika) vastakkainasettelu työ vs. perhe/koti/harrastukset työsuhde erottelu työnantaja vs. työntekijä johtamislinja johtaja-esimies-alainen/työntekijä kasvuparadigma jne. => Uudessa murroksessa muuttuu yhtä paljon?
Mitä työtä johdetaan ja organisoidaan? 18.12.2013 9
Mikä on työllistänyt ihmisiä 1900- luvulla? 80 70 60 50 40 30 Palvelut Jalostus Alkutuotanto 20 10 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Työvoimaosuudet alkutuotannossa, jalostuksessa ja palveluissa 1900 2010, %, (lähde: Tilastokeskus ja Etla). Kuviosta näkyvät trendien alku 1900 ja murroskohta 1950. 9.10.2014 10
Mitä voisi tapahtua katkoksen jälkeen 2000-2100? Työvoimaosuudet alkutuotannossa, jalostuksessa, palveluissa ja uusissa elinkeinoissa 1900-2100. Järvensivu & Kokkinen 2013 9.10.2014 11
Teknologisen kehityksen mahdollisia merkityksiä työelämälle 3D ja 4D tulostus -> skaalaedun kyseenalaistuminen, monialaiset lähitulostuspajat ja -keskittymät, kotitulostimet -> paikallisuus -> liikenne, kuljetus, teollinen tuotanto, kaupanala, terveydenhoito ja hoiva-ala jne.? -> ympäristökysymykset? Robotisaatiokehitys -> työn laaja automatisointi -> mahdollisia merkityksiä varallisuuden kertymiselle ja jakautumiselle yhteiskunnassa, pääomatulojen merkityksen kasvu -> robottien itsenäistyminen? Digitalisaatio -> työn ja elämän siirtyminen virtuaalitodellisuuteen -> fyysiset rajat rajoittavat vähemmän - > globalisaatio -> yksityisyys, kyberturvallisuus? -> Työvoimakustannusten osuus arvonlisästä pienenee Wealth creation in the digital era has so far generated little employment. Entrepreneurs can turn their ideas into firms with huge valuations and hardly any staff. The Economist 4.10.2014 -> Työ ja toimeentulo eriytyvät toisistaan
Ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tekijöiden merkityksiä Ekologiset haasteet ja muutokset Elinkelpoiset alueet? -> Suomi ehkä pärjää hyvin -> ei pulaa työtä tekevistä? Energiakysymykset: aurinkovoiman suuret lupaukset -> mahdollistaisi myös pienen mittakaavan tuotannon -> omat ja lähiyhteisöjen varastot Katastrofien lisääntyminen -> katastrofi- & turvallisuustyön lisääntyminen Kuka maksaa katastrofityöstä? Taloudelliset kysymykset Globaali epätasa-arvo näkyy kirkkaasti Polarisaatio lisääntyy: esim. Suomessa polarisaatio on lisääntynyt jo n. 20v talouden, mutta myös terveyden ja eliniänodotteen osalta Vrt. teknologioiden kehittyminen -> työ ja talous irtaantuvat yhä enemmän Inhimillinen tekijä Demokrafiset muutokset? -> eri aikainen ikääntyminen -> planeetan kantokyky loppuu? Erilaisten liikkeiden ja ryhmien organisoituminen somessa nopeaa Vastakkainasetteluja ja polarisaatiokehitystä? Ihmiskunnan empatian määrä ja kyky tehdä tarvittavat muutokset järjestelmiin?
Eli: yhä enemmän työllistää se, mitä ei lasketa työksi = mistä ei makseta? Työntekijä tekee "vapaaehtoisesti" Asiakas tai yhteistyökumppani tekee Kuluttaja tekee Harrastaja tekee Yhteinen piirre työn ja toimeentulon eriytyminen: työ ja talous siirtyvät poispäin perinteisen palkkatyön kehyksestä ja irtoavat työnantaja-työntekijä suhteesta Toinen yhteinen piirre: digivälitteisyyden korostuminen ( / paikallisuus) "Virtuaalitalous"? Digitalous? Jakamistalous? Kunniatalous? Yhteishyvätalous?
Mitä työtä tehdään murroksen jälkeen? Robotisaatio, automaatio vaihtaa ammatteja kadonnut rutiiniluonteisia "keskiluokkaisia" töitä (esim. siivous ei helposti automatisoitavissa) tulevaisuudessa automaatio korvaa paljon muunlaistakin työtä Puolet nykyisistä tehtävistä katoaa Yhdysvalloissa 10-20 vuodessa (Frey & Osborne 2013) Ekologiset seikat, ml. ilmastonmuutos, katastrofit? Digivälitteisyys, virtuaalitodellisuus, ubiikkiyhteiskunta milloin ja millaisena? Sosiaaliset taidot, moraali, tunteet, oivaltaminen ja luovuus säilyvät pisimpään ihmisen alana ja työnä? + ihmisen fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja kyberturvallisuudesta huolehtiminen
Korvautumistodennäköisyys, Etla 10-20 vuoden kuluessa: yli 70 %:n todennäköisyydellä korvautuvissa tehtävissä työskentelee Suomessa kaikista työllisistä 36 % Naistyö 35 % - miestyö 36,5 % Korkeapalkkaiset (yli mediaanipalkka) 19 % - matalapalkkaiset 44 % Enemmän koulutetut (väh. alempi korkea-aste) 16 % - vähemmän koulutetut 42 % Julkinen sektori 19 % - yksityinen sektori 43 % Palvelut (yrityksen toimiala) 29 % - teollisuus 50 % Lähde: Pajarinen, M. & Rouvinen, P. (2014) Uudet teknologiat ja työ. Etlatieto Oy. http://www.tem.fi/files/39650/rouvinen_petri_pajarinen_mika_etla_uudet_ teknologiat_ja_tyo_29_4_2014.pdf (7.5.2014)
(Työ)elämän tulevaisuus, huono vaihtoehto Työ ja toimeentulo pilkkoutuu globaalisti kilpailutettuihin palasiin Työ vaatii jatkuvaa varuillaan oloa ja nopeaa reagointia (tarjous)pyyntöihin teknologia ohjaa ja hallitsee Työ on yksinäistä ajelehtimista kollektiivisia tukirakenteita ei ole Vaarana ylikuormittuminen ja (ammatillisen) itsetunnon rapautuminen Riskinä monien köyhyys, syrjäytyminen, katastrofit ja psyko-fyysis-sosiaaliset sairaudet Soveltaen Gratton 2011
(Työ)elämän hyvä tulevaisuus Globaali läpinäkyvyys ja lyhyet palauteketjut saavat aikaan empatiaa, kykyä nähdä kokonaisuuksia ja arvotietoisia valintoja Työn subjektivoituminen ( oma työ vieraan työn sijaan) mahdollistaa osallistumisen mielekkääksi koetun yhteiskunnan rakentamiseen Syntyy yrityksiä ja porukoita, joissa tehdään inhimillisessä, sosiaalisessa, ekologisessa ja taloudellisessa mielessä luovaa ja kestävää työtä Työ on intohimoista yhteistä tekemistä Soveltaen Gratton 2011
Organisointi ja johtaminen uudessa työssä
Työelämä nyt 1. Työn polarisaatio näkyy Rakenteellinen: "katoava keskiluokka = katoava liima ja toivoa ylläpitävä porras Sisällöllinen: "hyvä ja huono työ" tämän päivän Suomessa: aktivistityötä ja turhauttavaa työtä Työsuhteisiin liittyvä: pakkoyrittäjyyttä + työssä käyvien köyhyyttä vs. palkkatyön huonoista puolista vapauttavaa itsensä työllistämistä + kimppafirmoja 2. Työn organisointitapa muuttunut ja johtajuus hajautunut Mikä on työpaikka verkostomaisessa mobiilissa työssä? Mikä on työyhteisö? ; ihmisen monet ja muuntuvat työnteon yhteisöt, verkostoyhteisyys, työtilayhteisöt, virtuaaliyhteisöt yms. työtä ei organisoida valmiiksi eikä johdeta "linjassa : itsejohtajuus ja parvijohtajuus sekä jatkuva oman työn uudelleen organisointi 3. Teknologian rytmittävä syke vahva yli kolmasosan työ rytmittyy sähköpostityyppisin impulssein; työn etäsidoksisuus stressitekijä, johon vaikea puuttua Miten suhtautua työaikoihin? 4. Ihmiset monityösuhteisia ja moniroolisia useita työsuhteita, useita rooleja työn ja vapaan rajapinnoilla Kuka omistaa joukkoistetun työn ja kuka siitä maksaa? 5. Yksinäisyyden ja heikon sosiaalisen integraation vaarat jo todellisuutta Työyksinäisyyden kokemukset näkyvät ehkä selvimmin Y-sukupolvessa Polarisaatio -> yksilön ahdistus, masennus, epäoikeudenmukaisuuden kokemukset -> yhteisöjen mellakointi Oltava verkostoituva aktivisti, jos mielii pärjätä 9.10.2014 20
Johdettavat yhteisöt Uudenlainen työyhtei(sölli)syys, muuntuvat yhteisöt ihmisten vaikea määritellä työyhteisöä, kuuluvat useisiin työyhteisöjen yksilöllistyminen, verkostoituminen lähityöyhteisöt ylittävät organisaatiorajoja etätyötä, liikkuvaa työtä työskennellään kulkuneuvoissa työyhteisöllisyys ylittää myös valtioiden rajoja joka neljäs päivittäin tekemisissä muualta muuttaneen työtoverin kanssa työtoverisuhteet koetaan pääosin hyviksi kuitenkin myös työyksinäisyyden kokemuksia kokonaan uudenlaisia työyhteisömuotoja, kuten työtilayhteisöt 9.10.2014 21
Työtä ei organisoida valmiiksi eikä johdeta "linjassa" enemmistö organisoi ja järjestää tehtävät itse ja työyhteisön kesken työ projektimaista ainakin kolmanneksella projektipäällikkyydet ristikkäisiä esimiestyö ja valtasuhteet hajaantuneet verkostoihin 75 %:n työtä kontrolloivat useammat tahot, ei vain esimies ainakin joka viidennen "lähiesimies" eri toimipaikassa työnjohdollinen, tiedollinen ja työssä kehittymisen tuki parempaa pienissä organisaatioissa 9.10.2014 22
Työ uudella tapaa sidoksellista Suomalaisten työ vahvasti sidoksellista ja intensiteetiltään kovaa Työn sidoksellisuus toisten työhön ja koneisiin tunnistettu stressitekijäksi 50 vuotta sitten liukuhihnatyössä vähentää vapausasteita luo paineen tunnetta Ennen sidokset työpaikan sisällä tai melko pysyvissä työpaikkojen ketjuissa Nyt sidokset muuntuvissa verkostorakenteissa työn etäsidoksisuus ja monisidoksisuus sekä kertaluonteinen sidoksisuus vaikea johtaa ja kehittää Sidos koneisiin ja niiden kautta toisten töihin: jatkuvasti muuttuvat ja hankalat tietojärjestelmät etenkin julkisella sektorilla nykytyön hajautuneet ja moninaiset liukuhihnat + mukana kannettu kone esim. kuka hallitsee sähköistä kalenteriasi?
Monityösuhteisuus ja moniroolisuus Monityösuhteisuus = ihmisillä on sekä ylipäänsä työuran aikana että yhtäaikaisesti yhä useampia työsuhteita Moniroolisuus = ihminen on useissa työn tekemiseen liittyvissä rooleissa, jopa yhtä aikaa Harrastaja, yrittäjä, työntekijä, kuluttaja Johtaja, esimies, työntekijä Ikääntyneiden ja alle 35-vuotiaiden yrittäjyys sekä yli 63-vuotiaiden sivutoimiyrittäjyys nousussa Mikroyritykset kasvattavat osuuttaan työllistäjinä Osuuskunnat ja muut uudenlaiset työsuhdemallit ja uustyöyhteisöllisyyden muodot nousussa 9.10.2014 24
Resurssi- ja kustannuskysymykset Kestävyyskysymykset Toimialarakenteiden murros Kysynnän muutos Sosiotekninen murros Globaali talous ja sen siirtymä Verkottunut tuotanto Mahdollisuuksien ja "läsnäolon" muutos Subjektiviteetin, hajautumisen, polarisaation nousu Bakteerit, nano, kemikaalit, psykososiaalinen, melu, huoli jne Työtehtävien tarjonnan muutos Tietotöistyminen Robotit automaatio kommunikaatio Uudet tuotantomenetelmät Osaamistarpeiden muutos Kommunikaatio 2.0 Johtaminen 2.0 Osaaminen 2.0 Terveys 2.0 Kaaoksenhallinta 2.0 Tuen problematiikka Työyhteisöjen toiminta Mielenterveys ja hallinnan tunne Vuorovaikutuksen muutos Monikulttuurisuus 24/7 18.12.2013 Marja Viluksela 25
Johtamiselle uusi kehys ja tavoitteet? Huomio nykyisen mallin ja ihmisyyden / ihmisyhteisön perusarvojen väliseen ristiriitaan Palkitaan ja edistetään samoja toimintatapoja ja arvoja, joille onnistuneet inhimilliset ja ekologiset suhteet perustuvat: luottamuksen rakentaminen, toisten arvostaminen, yhteistyö, solidaarisuus ja jakaminen. Kannustavat ihmisiä enemmän kuin kilpailu ja egoismi Uusia talousjärjestelmäkehitelmiä ja työkokeiluja solidaarinen talous, yhteisresurssit, yhteishyvätalous, jakamistalous, talousdemokratia, paikallistalous, lahjatalous, kasvun jälkeinen talous, kunniatalous Suomessa mm. yhteiskunnalliset yritykset, osuuskunnat, itsensä työllistäjät, monityösuhteiset Yksityisyrittelijäisyys ja kansalaisten hallitsemat yhteisresurssit perustana Liikevoitto ei enää yritystoiminnan päätarkoitus, vaan väline kohti yhteistä hyvää Mukana globaalisti tuhansia yrityksiä
Esityksen taustalla Järvensivu, Anu (2010) Tapaus työelämä ja voiko sitä muuttaa? Tampere: TUP. Järvensivu, Anu; Nikkanen, Risto & Syrjä, Sannu (2014, toim.) Työelämän sukupolvet ja muutoksissa pärjäämisen strategiat. Tampere: TUP. Järvensivu, Anu (2014) Tarinoita suomalaisesta työelämästä. Työterveyslaitos.
Kiitos ja mukavaa päivän jatkoa!