Hyvinvointia työstä. Työelämän muutostrendit

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä Työelämän muutostrendit

2 TYÖELÄMÄN MUUTOS ON MAHDOLLISUUS Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija

3 Muutosten monikerroksisuus Työelämän ja yhteiskunnan muutokset Murrosvaihe työ- ja talousjärjestelmässä (?) Muutokset työpaikoilla, työyhteisöissä, organisaatioissa, verkostoissa Yksilöiden arkipäiväinen jatkuva härdelli Aikataulukaoottisuus ja työn katkoksellisuus: Yksi sähköposti ja koko päivän aikataulu menee uusiksi Uudenlaiset isot kysymykset: Missä työskentelen? Milloin työskentelen? Miten priorisoin tehtäviä? Kenen kanssa työskentelen? Kenelle työskentelen? Millaisessa työsuhteessa työskentelen seuraavaksi? Millaiset oikeudet minulla on työni tuotoksiin? Eri tason muutokset keskinäisriippuvaisia, kytkeytyneitä toisiinsa Ihmisten teot muuttavat yhteiskuntaa, mutta yhteiskunnan ja organisaatioiden rakenteet myös rajaavat yksilöiden valinnan mahdollisuuksia

4 Työelämän tason muutos Muutosta tapahtuu aina hiljaisena virtana Pieninä pyörteinä, risteävinä virtauksina Matkalla vesiputouksia : laajoja yhteiskunnallisia murroskohtia Riittävän moni voima ohjannut kohti putousta Esim. teollinen vallankumous

5 Työjärjestelmä murroksessa, kriisissä, putouksen partaalla? Useita vakavia systeemisesti kytkeytyneitä ongelmia Korjausliike yhdessä pahentaa ongelmia toisessa Työllisyys, tuottavuus, talous, ympäristö, inhimilliset ja sosiaaliset ongelmat Haastaa nykyisten trendien jatkuvuuden? Katkoskohta?

6 Mitä katkos / vesiputous merkitsee? Kuva: WaitinZ,

7 Miten edellinen putous näkyi? Alkutuotannosta teolliseen työhön Teollisuusyhteiskuntaan siirtyminen Suomessa myöhäinen ja nopea > 1980 Liikaväestöongelma = maatalous ei enää elättänyt kaikkia Pienyrittäjästä palkkatyöläinen -> itsellisyyden menetys Työyhteisö suurperheestä työporukaksi Syntyi vastakkainasetteluja, hierarkioita yms.: Työaika vs. vapaa-aika Työ vs. perhe/koti/harrastukset Työnantaja vs. työntekijä (Palkka)työsuhde ja palkansaajanormi Kasvuparadigma jne. Syntyi työorganisaatioiden johtaminen Johtamislinja johtaja-esimies-alainen/työntekijä => Uudessa murroksessa muuttuu yhtä paljon?

8 Mitä työtä tehdään murroksen jälkeen? Kaksi eri kysymystä: Mitä työtä ihmisillä on tehtävänään? Mikä elättää, miten tullaan toimeen? Puolet nykyisistä tehtävistä katoaa Yhdysvalloissa vuodessa (Frey & Osborne 2013) yli 70 %:n todennäköisyydellä vuoden kuluessa korvautuvissa tehtävissä työskentelee Suomessa kaikista työllisistä 36 % Lähde: Pajarinen, M. & Rouvinen, P. (2014) Uudet teknologiat ja työ. Etlatieto Oy. et_teknologiat_ja_tyo_29_4_2014.pdf ( ) Läsnäolo, kuten sosiaaliset taidot, moraali, tunteet sekä oivaltaminen ja luovuus säilyvät pisimpään ihmisen alana ja työnä? + ihmisen fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja kyberturvallisuudesta huolehtiminen Ekologiset seikat, ml. ilmastonmuutos -> katastrofityö?

9 Uuteen putoukseen johdattelevia virtauksia

10 Teknologinen kehitys -> työelämä? -> työmahdollisuudet? 3D-tulostus pientuotanto, lähituotanto Robotisaation voimistuminen laajamittainen ihmistyön korvautuminen moneen kykenevät robotit Digitalisaation eteneminen paikkasidonnaisuuden väheneminen, monipaikkaisuus ja moniaika digivälitteisyys, virtuaalitodellisuus, ubiikkiyhteiskunta milloin ja millaisena?

11 Teknologinen kehitys -> työelämän logiikat? -> ETLA: Työvoimakustannusten osuus arvonlisästä pienenee Digitaalisen lisäkappaleen tuottaminen halpaa: Wealth creation in the digital era has so far generated little employment. Entrepreneurs can turn their ideas into firms with huge valuations and hardly any staff. The Economist > Työ ja toimeentulo eriytyvät toisistaan / linkittyvät uusin tavoin? -> Ammatit muuntuvat -> Globaali ja lokaali (paikallinen) korostuvat

12 Ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset virtaukset -> työelämä? -> työtä tarjolla? Ekologiset haasteet ja muutokset -> työtä? Elinkelpoiset alueet? Energiakysymykset Katastrofien lisääntyminen Taloudelliset kysymykset -> työtä? Syvät kriisit, talouskeskeinen ajattelu Globaali epätasa-arvo näkyy Polarisaatio lisääntyy: Suomessa polarisaatio lisääntynyt jo n. 20v talouden, mutta myös terveyden ja eliniänodotteen osalta -> yhteiskuntaa liimaava keskiluokka vähenee -> ääripäät ymmärtävät toisiaan heikosti -> ahdistuneisuutta, mellakoita Pääomatulojen merkitys kasvaa Vrt. teknologioiden kehittyminen -> työ ja talous irtaantuvat yhä enemmän Inhimillinen tekijä -> työtä? Demografiset muutokset ja suhtautuminen niihin Mikä mielletään inhimilliseksi, kohtuulliseksi tai kohtuuttomaksi -> miten reagoidaan? Liikkeiden ja ryhmien organisoituminen somessa nopeaa Moraaliin, tunteisiin, sosiaalisuuteen liittyvät työt säilyvät ihmisillä? Ihmiskunnan empatian määrä ja kyky tehdä tarvittavat muutokset järjestelmiin?

13 Miten meneillään olevat perustavanlaatuiset muutokset näkyvät nyt monille työtä tekeville?

14 (Palkka)työntekijä ja työsuhde ->? Roolien ja statusten muutoksia Tehdään erilaisissa rooleissa (yrittäjänä, harrastajana, kuluttajana/asiakkaana/itsepalveluna) työtä, jota aiemmin joku teki palkkatyönä Automaatio voi olla myös tehtävien siirtoa toisille ryhmille Nettiin siirretyt palvelut pitkälti itsepalvelua Monityösuhteisuus Yhtä aikaa (ja peräkkäin) useita työsuhteita / itsensä työllistämistä Kasvussa: Mikroyritykset Yrittäjyys ja sivutoimiyrittäjyys Osuuskunnat ym. Kevyt yrittäjyys konseptit Itsensä työllistäjät Koetaan myös pakkoyrittäjyyttä

15 Työyhteisö ->? Yksilölliset työyhteisökudelmat Perinteisiä työyhteisöjä hajoaa Kuulutaan useisiin, muuntuviin, moninaisin tavoin määrittyviin, kasvokkaisiin ja virtuaalisiin Työyhteisöjen työstäminen: yhteisöjen rakentamista ja hallinnointia + oman yhteisöllisyyden (tason) sääntelyä Kevyt työyhteisöllisyys, eli työyhteisyys? Työyksinäisyys Uudenlainen työyhteisöllisyys Yhteisön jäsenillä eri työnantajia, eri työtehtäviä, vaihtelevat tekijät yhdistävät hetkeksi tai pidemmäksi aikaa Yhteisölliset työtilat ja työtilayhteisöt Kirjavinkki: Houni, P. & Ansio, H. (2015) Duunia kimpassa yhteisölliset työtilat Helsingissä. Helsinki: Helsingin kaupunki, tietokeskus. Ystävyyden hyve perustana

16 - jakamista ja jakamistaloutta Amrit Forss/Hoffice

17 Työn tavoite ->? Yhä useamman vaikea raivata tilaa oman työn ytimen tekemiselle, ammatin harjoittamiselle = mielekkäälle työlle ja työn hyvin tekemiselle Taloudelliset tavoitteet, kilpailuttamisusko ja kapea numeroperustainen mittarointi ohittaneet muut arvot työssä? Vastareaktioita syntymässä Pitkiä juttuja tekevien toimittajien yhteisöjä Yliopistoista / tutkimuslaitoksista irrottautuneiden tutkijoiden yhteisöjä -> Haluavat keskittyä oman työnsä tekemiseen laadukkaasti ja oman ammatin hyveiden, arvojen, etiikan mukaisesti

18 Maailman viides 3Dkahvila Tampereella 2014

19 3D-kahvila ja terapiakanit teknologiaa, hyvinvointia, arvoja ja ideologiaa - verkostoja bisneksenä ja lahjoina

20 Työn organisointi ja johtaminen ->? Työn organisoituminen kaoottisen järjestyksen logiikalla Itseorganisointi ja yhteisöissä organisointi Hajautunut ja parvijohtajuus, verkostojohtaminen sekä itsensä johtaminen Useita esimiehiä, ristikkäisiä johtajuuksia Organisaatiorajat ylittäviä johtajuuksia Uudet kompleksisuusteorioihin pohjaavat johtamisopit tulossa Kullakin yksilöllinen työtehtävien, työyhteisöjen ja valtasuhteiden kudelma?

21

22 Työn sidosten perhosvaikutus Miksi yksi viesti sotkee päiväjärjestyksen niin usein ja monelta? Työn verkostomaisuus, monimutkaiset sidokset Perhosen siivenisku aiheuttaa tornadon toiselle puolelle maapalloa Häiriöherkkä työelämä: ongelmien eksponentiaalinen leviäminen verkostorakenteessa

23 PUTOUKSEN JÄLKEEN PÄÄDYTÄÄN KESTÄVÄMMÄLLE (ARVO)POHJALLE? Kuva: Mirjam Pauhe

24 Uudet vaihtoehdot Vanha malli >< ihmisyys / ihmisyhteisön perusarvot, itseisarvot Kilpailu, ahneus ja egoismi Palkitaan ja edistetään taloudessa toimintatapoja ja arvoja, joille onnistuneet ja kestävät inhimilliset ja ekologiset suhteet perustuvat luottamuksen rakentaminen, toisten arvostaminen, yhteistyö, solidaarisuus, jakaminen Perustana yksityisyrittelijäisyys ja yhteisresurssit: glokaali Liikevoitto ei (yritys)toiminnan päätarkoitus, vaan talous todellakin vain väline

25 Uusien virtausten pieniä puroja Solidaarinen talous Yhteisresurssit Yhteishyvätalous Jakamistalous Talousdemokratia Paikallistalous Lahjatalous Kasvun jälkeinen talous Kunniatalous Suomessa mm. yritysten yhteiskuntavastuu, yhteiskunnalliset yritykset, osuuskunnat Mukana globaalisti tuhansia yrityksiä

26 Kiitos! Lukuvinkiksi kirja: Järvensivu, Anu (2014) Tarinoita suomalaisesta työelämästä. Työterveyslaitos. - Tutkimus siitä, millaisia työelämäntarinoita ihmiset kirjoittavat kohtaamistaan työelämän muutostilanteista ja miten voi kirjoittaa hyvän työelämäntarinan.