Raskaudenaikaiset stressitekijät ja tunnesäätelyn kehittyminen EEVA-LEENA KATAJA 2.10.2015 PsM, perhepsykoterapeutti, väitöskirjatutkija FINNBRAIN RASKAUSKOHORTTITUTKIMUS
Sisältö Lyhyesti FinnBrain -tutkimuksesta Raskausajan stressi Mitä se on ja miten se välittyy lapsen kehitykseen? Lapsen tunnesäätely Mitä on tunnesäätely? Miten raskausajan stressitekijät ovat yhteydessä siihen?
FinnBrain -raskauskohorttitutkimus Turun seudulta ja Ahvenanmaalta kerätty raskauskohortti, n=4000 perhettä. Tutkitaan lapsen kehitystä raskausajasta lähtien, erityinen kiinnostus raskausajan stressissä ja lapsen aivojen ja itsesäätelyn kehityksessä. Lomakkeita: rv. 14/24/34, 3/6/12/24kk Näytteitä ja kokeellisia tutkimuksia KEHITYSNEUROPSYKOLOGINEN OSATUTKIMUS
Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Äidin raskaudenaikainen stressi riskitekijä lapsen kehitykselle. Yhteyksiä löydetty esim.: Synnytystapaan ja syntymäpainoon Temperamenttiin Aivojen rakenteelliseen ja toiminnalliseen kehitykseen: kognitiivinen, motorinen, tarkkaavaisuuden kehitys Tunnesäätelyjärjestelmien/emotionaalinen kehitys ADHD, Asperger, skitsofrenia Monenlaisia yhteyksiä niin psyykkiseen kuin somaattiseenkin terveyteen! (Bridgett ym., 2015; Field ym., 2010; Sandman, 2015)
Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Yhteyksiä lapsen keskushermoston/aivojen kehitykseen. Erityisesti tunne- ja käyttäytymisen säätelystä vastaaviin aivoalueisiin: Limbinen järjestelmä Hippokampus Otsalohkot Alueet kehittyvät pitkään. Herkkiä glukokortikoideille.
Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Erilaisia stressitekijöitä tutkittu yhteydet samansuuntaisia. Mutta paljon yksilöllistä vaihtelua! haavoittuvuus - resilienssi Eniten tutkittu: äidin psykologinen stressi, kuten ahdistus- ja masennusoireet, raskausaikana. Universaali tutkimuskohde mahdollinen intervention kohde!
Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Kehitysmekanismeja ei vielä täysin tunneta. Tärkeää tutkia: Raskausajan stressiä Syntymän jälkeistä stressiä Lapsen ominaisuuksia Vanhemman ominaisuuksia Laajemman kehitysympäristön ominaisuuksia Muita kehitystä välittäviä tekijöitä
Raskausajan stressi esiintyvyys Raskausajan masennus ja ahdistus Kliininen: ~10% Oireet: ~25% (Kingston ym., 2015; Pereira ym., 2014) Synnytyksen jälkeinen masennus ja ahdistus Esiintyvyys ~ 6 (-12)% Korrelaatio ~ 60-70% Kroonisuus ~50 70% Raskausajan stressioireet melko yleisiä, ja saattavat johtaa äidin kortisolitasojen (krooniseen) nousuun. Toiset herkempiä raskausajan hormonaalisille muutoksille kuin toiset?
Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Lapsen kehityksen kannalta saattaa keskeistä olla mm. oireiden: Voimakkuus Ajoitus Kroonisuus Syntymän jälkeiset olosuhteet Aivojen/keskushermoston kehityksen herkkyyskaudet vaikuttavat lopputulokseen. Lapsen optimaalinen kehitys
Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Yhteyksiä löydetty lapsen tunnereaktio- ja säätelyjärjestelmiin: HPA akseli (mm. Van den Bergh ym. 2005) Amygdala (Buss ym. 2015) Hippokampus (Bennett ym. 2015) Frontaalialueet, ACC (Buss ym., 2010; Davis ym., 2013) Korkeampi stressireaktiivisuus, impulsiivisuus, heikompi inhibitio, työmuisti, tarkkaavaisuus (Bridgett ym., 2015)
Raskausajan stressi raskaudenaikainen ohjelmoituminen Sikiön altistuminen raskausajan stressille Istukan kortisoli Sandman, C., 2015 Neuronal loss Sikiön HPA akselin säätely Sikiön käyttäytyminen Startle habituation Lapsen hermoston kehitys Kehityksellinen riski Psyykkinen- Motorinen- Kognitiivinen kehitys Temperamentti HPA akselin toiminta Kortikaalinen volyymi
Raskausajan stressi raskaudenaikainen ohjelmoituminen Raskaudenaikainen ohjelmoituminen evoluution mukainen mekanismi? Valmistaa lasta ympäristöön, johon tämä on syntymässä? (Glover, 2015)
(Bridgett ym, 2015)
Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Jotta voimme ymmärtää lapsen tunnesäätelyn kehitystä, meidän on huomioitava: 1. Geneettinen perimä 2. Raskausajan olosuhteet ohjelmoituminen 3. Syntymän jälkeinen kasvuympäristö Geenien ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus: vahvuus vs. haavoittuvuus
Raskausajan stressi yhteys lapsen kehitykseen Jotta voimme ymmärtää lapsen tunnesäätelyn kehitystä, meidän on huomioitava: Lapsen yksilölliset ominaisuudet; mm. temperamentti, neurokognitiivinen kehitys, tarkkaavaisuus Vanhemman yksilölliset ominaisuudet; itsesäätely, vanhemmuus/vuorovaikutus Muu kasvu- ja kehitysympäristö Yksilön ja ympäristön vuorovaikutus : Goodness of fit
Lapsen tunnesäätely mitä se on?
Lapsen tunnesäätely Mitä se on? Osa itsesäätelyä: Emootioiden Kognitioiden Käyttäytymisen säätelyä Suhteessa ympäristöön Reaktiivisuus sen sääteleminen
Lapsen tunnesäätely Mitä se on? Säätelykyky on useissa tutkimuksissa liitetty positiivisiin lopputulemiin: Psyykkinen, somaattinen terveys Menestys koulussa, työssä Sosiaaliset suhteet Elämänlaatu Perimän, varhaisten kokemusten ja aikuisiän menestyksen keskeinen välittäjä. Säätelytaidoilla on biologinen pohja, ovat osin periytyviä, mutta ympäristötekijät ja kehitys vaikuttavat.
Lapsen tunnesäätely Mitä se on? Reaktiivisuus: Temperamentti (Rothbart & Bates, 1998) Affective, activational and attentional core of personality Jakautuu reaktiivisuuteen ja itsesäätelyyn Tarkkaillaan intensiteettiä ja valenssia Liittyy psykofysiologisiin ilmiöihin, esim. sykevaihtelu 1. Negatiivinen emotionaalisuus 2. Positiivinen emotionaalisuus 3. Tahdonalainen kontrolli (Effortful Control), kyky säädellä käyttäytymistä Ja reaktioita (picture: teachhub.com) Dia muokaten: PsM, väitöskirjatutkija Saara Nolvi
Temperamentti ennustaa kehityskulkuja + Negative emotionality (NE) OR overall reactivity - Effortful control + Effortful control Masennus, ahdistus (Compas et al., 2004; Chen et al., 2014; Sayal et al., 2014 ADHD/CD (Nigg et al., 2014; 2006; Olson et al., 2005), Positiivinen kehitys (Rothbart & Putnam, 2002) Kognitiivisen kehityksen ja käyttäytymisen säätelyn ongelmat (Lawson & Ruff, 2004) Itsesäätelyn ongelmat (Eisenberg et al., 2004; Lengua et al., 2008) Koulumenestys (Blair & Razza, 2007), Sos.-emot. kompetenssi (Stifter et al., 2009; Rothbart, 2007), terveys (Moffitt et al., 2011) Dia: PsM, väitöskirjatutkija Saara Nolvi
Lapsen tunnesäätely Mitä se on? Temperamentti, etenkin reaktiivisuus, näkyvissä jo varhain. Vanhemmat kykenevät arvioimaan? Vanhempien arviot merkityksellisiä! Merkki herkkyydestä ympäristön vaikutuksille (Belsky et al., 2007), esim. NE:n ennustavuus riippuu vanhemmuuden laadusta (Belsky et al., 2007; Ursache et al., 2013). Vanhemman ja lapsen temperamenttien yhteensovittaminen kliininen näkökulma.
Lapsen tunnesäätely Mitä se on? Reaktiivisuuden säätely, kehittyy osin hitaammin/pidempään: Top-down -säätely Kortikaaliset alueet, ACC Behavioraalinen top-down säätely toiminnanohjaustaidot Emotionaalinen top-down säätely HRV, RSA, parasympaattinen hermosto aktiiviset keinot, kuten tarkkaavuuden joustava siirto, itsensä rauhoittaminen
Lapsen tunnesäätely Miten se kehittyy? Reaktiivisuuden säätely: Bottom-up -säätely Automaattisemmat prosessit Subkortikaaliset alueet (amygdala, hippokampus) Käyttäytymisen inhibitio/pelokkuus (ujous) Impulsiivisuus
Raskausajan stressin yhteys tunnesäätelyn kehittymiseen Biologiset perusmekanismit Itsesäätelyä näkyvissä jo sikiöajasta alkaen. Raskausajan stressi yhteydessä: Heikompi vaste VAS -ärsykkeeseen (Sandman, 2015). Hitaampi habituaatio, heikompi uuden ärsykkeen tunnistus (Sandman ym., 1999). Heikompi hermoston integriteetti (Sandman, 2015). Korkeampi reaktiivisuus vauvaiässä, fearful temperament
Raskausajan stressin yhteys tunnesäätelyn kehittymiseen Biologiset perusmekanismit Vauvan cardiac vagal tone yhteydessä lapsen varhaiseen säädeltävyyteen, parempaan kognitiiviseen kehitykseen ja negatiivisten emootioiden säätelyyn, sekä vähäisempiin käyttäytymisen säätelyn vaikeuksiin 6 vuoden iässä (Feldman, 2009). Hyvin perustavanlaatuiset mekanismit riskissä interventiot? Mindfullness?
Raskausajan stressin yhteys tunnesäätelyn kehittymiseen HPA -akseli Raskausajan stressin on havaittu olevan yhteydessä lapsen HPA akselin hyper-(/hypo) reaktiivisuuteen (Sandman, 2011). Raskausajan stressille altistuneet lapset ovat syntymästään lähtien herkempiä, ärtyvämpiä ja vaikeammin tyynnyteltäviä. Tarkkaavaisuuden ongelmat, ADHD? Ahdistus, masennus
Raskausajan stressin yhteys tunnesäätelyn kehittymiseen Temperamentti Raskausajan stressi yhteydessä korkeampaan negatiiviseen emotionaalisuuteen (Bolten et al., 2011; Davis et al., 2007). = turhautumistaipumus, pelko-, surureaktiot, heikompi tyyntyvyys. Sekä vanhemman arvioimana että observoituna. Pelokkuus on yhteydessä ahdistuneisuuteen (Clauss ja Blackford, 2012).
Raskausajan stressin yhteys tunnesäätelyn kehittymiseen Tarkkaavaisuus Raskausajan stressin on havaittu heikentävän lapsen tarkkaavaisuuden kehitystä (Huizink ym., 2003). Tarkkaavaisuustaidot välittävät temperamentin ja myöhemmän ahdistuneisuuden yhteyttä hyvin toimiessaan puskuroivat negatiivisia kehityskulkuja.
The Interaction Between Temperament, Attention and Later Development Joint effect of attentional bias to threat and temperamental orienting score on 36-months fear. Nakagawa & Sukigara, 2012 The interaction between fear profile and attention bias towards threat predicting social withdrawal. Morales, Pérez-Edgar, & Buss, 2014
Yhteenveto Raskausajan stressillä voi olla itsenäinen vaikutus lapsen kehitykseen: REAKTIIVISUUS SÄÄTELY Kaikki lapset eivät kärsi raskausajan stressin seurauksista! seuraukset voivat olla myös erilaisia eri lapsilla. SUOJAAVAT TEKIJÄT RISKITEKIJÄT
Yhteenveto Tärkeää tunnistaa raskausajan stressi ja kohdentaa interventioita jo raskausaikaan. Masennusta seulotaan, ahdistusta ei? Raskausspesifillä ahdistuksella saattaa olla erityinen yhteys lapsen kehitykseen? Huolten kartoittaminen todelliset, epärealistiset
Yhteenveto Syntymänjälkeinen ympäristö voi muokata raskausajan haitallisia vaikutuksia. Äidin (isän) toiminnanohjaus Positiiviset kasvatuskeinot Äidin (isän) psyykkinen terveys Parisuhde Laajempi kehitysympäristö Interventiot riskiryhmille jo raskausajasta
Yhteenveto Tärkeää tunnistaa lapsen syntymän jälkeiseen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä: Lapseen liittyvät yksilötekijät Vanhempiin liittyvät tekijät Kasvuympäristöön liittyvät tekijät Goodness of fit
Yhteenveto Interventioita voi kohdentaa raskausaikaan: jooga, rentoutuskeinot tms. terapia muu tuki ahdistuneisuuden kanssa työskentely! toiminnanohjaus, kasvatuskeinot
Yhteenveto Interventioita voi kohdentaa vauvaikään: Temperamentti lapsi ja aikuinen Riskitekijöiden tunnistaminen. Tarkkaavaisuustoimintojen ja muiden kognitiivisten toimintojen tukeminen. Säätelykeinojen harjoittelu. Vuorovaikutuksen tukeminen.
KIITOS! www.finnbrain.fi