KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN UNIONIN VARAINHANKINNASTA JA LAINANANNOSTA VUONNA 2011

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.7.2012 COM(2012) 419 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN UNIONIN VARAINHANKINNASTA JA LAINANANNOSTA VUONNA 2011 FI FI

SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Euroopan unionin lainananto... 3 2.1. Maksutasejärjestely... 3 2.1.1. Maksutasejärjestelyn toimet vuonna 2011... 4 2.2. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi... 5 2.2.1. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin toimet vuonna 2011... 5 2.3. Makrotaloudellista rahoitusapua koskeva järjestely... 7 2.3.1. Makrotaloudelliset rahoitusaputoimet vuonna 2011... 8 2.4. Euratom-järjestely... 9 2.4.1. Euratom-toimet vuonna 2011... 9 3. Euroopan unionin varainhankinta... 10 3.1. Maksutasejärjestely... 10 3.2. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi... 11 3.3. Makrotaloudellinen rahoitusapu... 12 3.4. Euratom... 13 4. Euroopan investointipankki... 14 4.1. EIP:n lainananto... 14 4.2. EIP:n varainhankinta... 14 5. Euroalueen rahoitusvakauden varmistaminen... 15 5.1. Kreikan lainajärjestely... 15 5.2. Euroopan rahoitusvakausväline... 16 5.3. Euroopan vakausmekanismi... 16 FI 2 FI

1. JOHDANTO Euroopan unionin lainanantovälineitä koskevien neuvoston päätösten mukaan komission on tiedotettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain näiden välineiden käytöstä. Tiedonantovaatimusten täyttämiseksi tässä kertomuksessa käsitellään lainanantotoimia välineittäin sekä vastaavia varainhankintatoimia. 2. EUROOPAN UNIONIN LAINANANTO Komissio antaa rahoitustukea kolmansille maille ja jäsenvaltioille eri neuvoston päätösten nojalla riippuen kyseessä olevista maantieteellisistä alueista ja tavoitteista. Tuki myönnetään yleensä kahdenvälisinä lainoina, joiden rahoitus hankitaan pääomamarkkinoilta ja joille myönnetään takaus EU:n talousarviosta. 1 2.1. Maksutasejärjestely Maksutasetuki myönnetään unionin keskipitkän ajan lainoina, jotka annetaan yleensä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja muiden monenvälisten lainanantajien, kuten EIP:n, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) tai Maailmanpankin, myöntämän rahoituksen tai jäsenvaltioiden kahdenvälisen avun yhteydessä. Kyseessä on poikkeuksellinen järjestely, jonka käytöstä neuvosto päättää tapauskohtaisesti. Potentiaalisia tuensaajia ovat euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot, joilla on vakavia maksutasevaikeuksia. Järjestelyn tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden yleisiä ulkoisia rahoitusvaikeuksia ja palauttaa niiden maksutasetilanteen kestävyys. Talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan komissio ja asianomainen jäsenvaltio sopivat talouspoliittisista edellytyksistä yhteisymmärryspöytäkirjassa, joka allekirjoitetaan ennen lainasopimusten täytäntöönpanoa. Ennen uusien lainaerien maksamista tarkistetaan, että jäsenvaltio toteuttaa edellytetyt toimet. Maksutasejärjestely aktivoitiin uudelleen vuonna 2008 kansainvälisen talous- ja finanssikriisin seurauksena. Sen enimmäismäärä nostettiin joulukuussa 2008 2 12 miljardista 1 2 Komission varainhankintaa ja lainanantoa esitellään yksityiskohtaisesti osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/eu_borrower/index_en.htm. Järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille annetun asetuksen (EY) N:o 332/2002 muuttamisesta 2 päivänä joulukuuta 2008 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1360/2008. FI 3 FI

eurosta 25 miljardiin euroon. Toukokuussa 2009 3 päätettiin enimmäismäärän nostamisesta edelleen 50 miljardiin euroon, jotta voitaisiin reagoida nopeasti mahdollisiin uusiin maksutasetukipyyntöihin. Tästä enimmäismäärästä oli 31. joulukuuta 2011 mennessä myönnetty 14,6 miljardia euroa Unkarille 4, Latvialle 5 ja Romanialle 6, ja vuoden 2011 loppuun mennessä 13,4 miljardia euroa tuesta oli maksettu. Taulukko 1: Maksutasetuki 31.12.2011 alkaen (miljardia euroa) Maa Myönnetty määrä Maksettu määrä Korvattu määrä Maksamatta oleva määrä Keskimääräinen erääntymisaika (vuotta) Unkari 6,5 5,5 2,0 3,5 6,1 Latvia 3,1 2,9 0 2,9 6,6 Romania 5,0 5,0 0 5,0 7,0 Yhteensä 14,6 13,4 2,0 11,4 2.1.1. Maksutasejärjestelyn toimet vuonna 2011 Vuonna 2011 maksettiin kahdessa erässä yhteensä 1 350 miljardia euroa: Taulukko 2: Maksutasejärjestelyn puitteissa maksetut lainat vuonna 2011 (miljoonaa euroa) Maa Päätös Erän maksupäivä Erääntymisaika Kuponkikorko Maksettu määrä Romania 2009/459/EY 24.3.2011 4.4.2018 3,25 % 1 200 22.6.2011 4.10.2018 3,13 % 150 Yhteensä 1 350 Unkarille myönnetyn tuen saatavuusaika päättyi marraskuussa 2010, ja Latvian saatavilla oli tukea tammikuuhun 2012 asti. Sen vuoksi Unkarille jää maksutasejärjestelyn nykyisten toimien osalta maksamatta miljardi euroa ja Latvialle 0,2 miljardia euroa. 3 4 5 6 Järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille annetun asetuksen (EY) N:o 332/2002 muuttamisesta 18 päivänä toukokuuta 2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 431/2009. Neuvoston päätös 2009/102/EY, tehty 4 päivänä marraskuuta 2008. Neuvoston päätös 2009/290/EY, tehty 20 päivänä tammikuuta 2009. Neuvoston päätös 2009/459/EY, tehty 6 päivänä toukokuuta 2009. FI 4 FI

Jo myönnetyn 5 miljardin euron maksutasetuen lisäksi neuvosto päätti 12. toukokuuta 2011 myöntää Romanialle ennalta varautuvaa tukea enintään 1,4 miljardia euroa 7. Yhtään erää ei ole vielä maksettu. 2.2. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi (ERVM) perustettiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklan 2 kohdan 8 perusteella 11. toukokuuta 2010 annetulla asetuksella (EU) N:o 407/2010. Mekanismilla on EU:n talousarvion täysi tuki. Mekanismin käytettävissä oleva enimmäismäärä on 60 miljardia euroa. Komissiolla on valtuudet sopia Euroopan unionin puolesta pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta otettavista lainoista. Mekanismin aktivointiin EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) yhteisen sopeutus- ja tukiohjelman puitteissa liittyy tiukkoja ehtoja. Neuvosto tekee komission ehdotuksesta määräenemmistöllä päätöksen unionin taloudellisen tuen myöntämisestä. Komissio ja apua saava jäsenvaltio laativat yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa määrätään yksityiskohtaisesti neuvoston asettamista yleisistä talouspoliittisista ehdoista. Komissio toimittaa yhteisymmärryspöytäkirjan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Talouspoliittisia ehtoja tarkastellaan säännöllisesti ja niitä voidaan tarvittaessa mukauttaa 9. Komissio raportoi säännöllisesti talous- ja rahoituskomitealle sekä neuvostolle Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista annetun asetuksen täytäntöönpanosta ja sellaisten poikkeuksellisten tapahtumien jatkumisesta, joiden perusteella kyseinen asetus on annettu 10. 2.2.1. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin toimet vuonna 2011 Mekanismi aktivoitiin vuonna 2011 Irlannin ja Portugalin avustamiseksi. Näille jäsenvaltioille sitouduttiin myöntämään 22,5 miljardin euron ja 26 miljardin euron lainat. Irlantia varten tehtiin yhteensä 85 miljardin euron ja Portugalia varten 78 miljardin euron edestä maksusitoumuksia. Näihin sisältyvät Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin, IMF:n ja muiden jäsenvaltioiden sitoumukset. 7 8 9 10 EU:n keskipitkän ajan ennalta varautuvan rahoitustuen myöntämisestä Romanialle 12 päivänä toukokuuta 2011 tehty neuvoston päätös 2011/288/EU (EUVL L 132, 19.5.2011, s.15). SEUT-sopimuksen 122 artiklan 2 kohdassa määrätään taloudellisen avun myöntämisestä jäsenvaltioille, joille poikkeukselliset olosuhteet, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet vaikeuksia. Komissio tarkastelee ehtoja yhdessä EKP:n kanssa vähintään kuuden kuukauden välein. Kaikista sopeutusohjelmaan mahdollisesti tarvittavista muutoksista keskustellaan apua saavan jäsenvaltion kanssa. Neuvosto tekee päätöksen alun perin asetettujen yleisten talouspoliittisten ehtojen mahdollisesta muuttamisesta määräenemmistöllä komission ehdotuksesta ja hyväksyy apua saavan jäsenvaltion laatiman tarkistetun sopeutusohjelman. Kertomus on annettava kuuden kuukauden kuluessa neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 voimaantulosta ja sen jälkeen tarvittaessa kuuden kuukauden välein (asetuksen 9 artikla). FI 5 FI

Taulukko 3: Maksusitoumusten jakautuminen (miljardia euroa) Maa ERVM ERVV IMF Muut Yhteensä Irlanti 22,5 17,7 22,5 22,3* 85 Portugali 26,0 26,0 26,0 78 Yhteensä 48,5 43,7 48,5 22,3 163 * Muut jäsenvaltiot (Yhdistynyt kuningaskunta, Ruotsi, Tanska): 4,8 miljardia euroa ja Irlannin valtio: 17,5 miljardia euroa. Irlannille maksettiin neuvoston päätöksen 2011/77/EU 11 mukaisesti 13 900 miljoonaa euroa ja Portugalille neuvoston päätöksen 2011/344/EU 12 mukaisesti 14 100 miljoonaa euroa vuonna 2011. Taulukko 4: Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin puitteissa maksetut lainat vuonna 2011 (miljoonaa euroa) Maa Päätös Myön netty määrä Erän maksu päivä Maksettu määrä Kuponki korko Maturi teetti Keski mää räinen erään tymis aika (vuotta) Irlanti 2011/77/EU 22 500 12.1.2011 5 000 2,50 % 4.12.2015 4,9 24.3.2011 3 400 3,25 % 4.4.2018 5,8 31.5.2011 3 000 3,50 % 4.6.2021 6,9 29.9.2011 2 000 3,00 % 4.9.2026 8,1 6.10.2011 500 2,375 % 4.10.2018 8,0 Välisum ma 13 900 80 Portugali 2011/344/EU 26 000 31.5.2011 1 750 3,50 % 4.6.2021 10,0 11 12 Unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta 7 päivänä joulukuuta 2010 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/77/EU (EUVL L 30, 4.2.2011, s. 34). Unionin Portugalille myöntämästä rahoitustuesta 30 päivänä toukokuuta 2011 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/344/EU (EUVL L 159, 30.5.2011, s. 88). FI 6 FI

1.6.2011 4 750 2,75 % 3.6.2016 6,4 21.9.2011 5 000 2,75 % 21.9.2021 7,9 29.9.2011 2 000 3,00 % 4.9.2026 9,0 6.10.2011 600 2,375 % 4.10.2018 8,9 Välisum ma 14 100 8,9 Yhteensä 48 500 28 000 Lisäsuorituksia maksettiin vuonna 2012 seuraavasti: - 16. tammikuuta 2012: 1 500 miljoonaa euroa Irlannille ja 1 500 miljoonaa euroa Portugalille - 5. maaliskuuta 2012: 3 000 miljoonaa euroa Irlannille - 24. huhtikuuta 2012: 1 800 miljoonaa euroa Portugalille - 4. toukokuuta 2012: 2 700 miljoonaa euroa Portugalille. Näin mekanismin kokonaislainakanta nousi 38 500 miljoonaan euroon. Lisäksi on päätetty pidentää erääntymisaikoja ja pienentää korkomarginaalia euroalueen valtioiden ja hallitusten päämiesten sekä unionin toimielinten 21. heinäkuuta 2011 tekemien Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin luotonantoa koskevien päätelmien mukaisesti 13. Keskimääräistä enimmäismaturiteettia on pidennetty 7,5 vuodesta 12,5 vuoteen, ja yksittäisten lainaerien erääntymisaikaa voidaan pidentää jopa 30 vuoteen. Apua saaville valtioille myönnettäviltä lainoilta on poistettu tuottovaatimus. Avunsaajan maksettavaksi jäävät siis ainoastaan EU:n rahoituksen kokonaiskustannukset. Näitä päätöksiä sovelletaan taannehtivasti kaikkiin maksettuihin lainaeriin. 2.3. Makrotaloudellista rahoitusapua koskeva järjestely Makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteena on auttaa ehdokasmaita, mahdollisia ehdokasmaita ja naapurimaita selviytymään lyhyen aikavälin maksutasevaikeuksista, vakauttamaan julkista taloutta ja edistämään rakenneuudistusten toteuttamista. Makrotaloudellinen rahoitusapu on poikkeuksellista ja väliaikaista, ja se perustuu tiukkoihin talouspoliittisiin ehtoihin. Makrotaloudelliset rahoitusaputoimet täydentävät IMF:n sopeuttamisohjelmia. Makrotaloudellista rahoitusapua voidaan myöntää avustuksina ja/tai lainoina. 13 Neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/682/EU, annettu 11 päivänä lokakuuta 2011, täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU (Irlanti) muuttamisesta ja neuvoston täytäntöönpanopäätös 2011/683/EU, annettu 11 päivänä lokakuuta 2011, täytäntöönpanopäätöksen 2011/344/EU (Portugali) muuttamisesta (EUVL L 269, 14.10.2011, s. 31 ja 32). FI 7 FI

Komissio toimitti tammikuussa 2011 talous- ja rahoituskomitealle kattavan muistion, jossa selvennetään kriteerejä, joita sovelletaan päätettäessä lainojen ja avustusten jakautumisesta. Komitea antoi tukensa muistiolle. Kriteerit voidaan jakaa kahteen pääluokkaan: avunsaajamaan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen taso 14 sekä sen velkatason kestävyys ja takaisinmaksukyky. Huomioon otetaan niin ikään Maailmanpankin ja IMF:n rahoitustukea myönnettäessä sovellettavat kriteerit. Komission käyttämiä menetelmiä ja indikaattoreita esitellään myös makrotaloudellista rahoitusapua koskevaan vuosikertomukseen 2010 liitetyssä valmisteluasiakirjassa 15. Lisäksi komissio esitti ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmansille maille myönnettävää makrotaloudellista rahoitusapua koskevista yleisistä säännöksistä 16. Tällä puiteasetuksella tehostettaisiin rahoitusapuun liittyvää päätöksentekoa ja lähennettäisiin sitä muihin EU:n rahoitusapuvälineisiin sovellettavaan päätöksentekomenettelyyn. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen makrotaloudellista rahoitusapua koskevat päätökset tehdään tavanomaista lainsäätämisjärjestystä (yhteispäätösmenettely) noudattaen. Apua saavan valtion laiminlyödessä lainan takaisinmaksun komissio voi aktivoida ulkosuhteisiin liittyville hankkeille perustetun takuurahaston 17 komission kyseisen lainan rahoittamiseksi ottaman lainan takaisinmaksun turvaamiseksi 18. Komissio antaa joka vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmansille maille myönnetyn makrotaloudellisen rahoitusavun toteutusta koskevan kertomuksen, joka sisältää yksityiskohtaista tietoa makrotaloudellisesta rahoitusavusta 19. 2.3.1. Makrotaloudelliset rahoitusaputoimet vuonna 2011 Komissio esitti vuonna 2011 ehdotuksen makrotaloudellisen avun myöntämisestä Georgialle ja Kirgisialle, mutta mitään päätöksiä ei vielä tehty. Avusta on tarkoitus päättää vuoden 2012 aikana. Egypti esitti helmikuussa 2012 pyynnön makrotaloudellisesta avusta, jonka suuruus olisi 500 miljoonaa euroa. Osa tuesta voitaisiin maksaa avustuksena, ja tuella täydennettäisiin IMF:n ja muiden lahjoittajien myöntämiä varoja. Komissio laatii parhaillaan vastausta Egyptin pyyntöön arvioimalla yhdessä IMF:n kanssa Egyptin jäljellä olevia ulkoisia rahoitustarpeita. 14 15 16 17 18 19 Pääindikaattoriksi ehdotetaan bruttokansantuloa henkeä kohden. SEC(2011)874 lopullinen. KOM(2011)396 lopullinen. Ks. neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009. Tähän mennessä yhtään makrotaloudellisen rahoitusavun lainaa ei ole jätetty maksamatta takaisin. Vaikka otetun lainan takaisinmaksu turvataan viime kädessä EU:n talousarviotakuulla, takuurahasto toimii maksuvalmiuspuskurina, joka suojaa EU:n talousarvion maksulaiminlyöntien riskiltä. Ks. rahaston toimintaa koskeva kattava kertomus (KOM(2010) 418) ja sen liitteenä oleva komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SEC(2010)968). Ei vielä julkaistu vuoden 2011 osalta. Vuoden 2010 osalta ks. KOM(2011)408 lopullinen. FI 8 FI

Heinäkuussa 2011 maksettiin kaksi lainaerää: - 100 miljoona euroa Serbialle (vuoden 2009 päätöksen 20 mukainen ensimmäinen erä): - 26 miljoonaa euroa Armenialle (vuoden 2009 päätöksen 21 mukainen ensimmäinen erä). Makrotaloudellisen avun viimeinen erä maksettiin Armenialle helmikuussa 2012 (39 miljoonaa euroa). Lisäksi vuonna 2011 maksettiin yhteensä 55 miljoonaa euroa avustuksina (35 miljoonaa euroa Armenialle ja 20 miljoonaa euroa Moldovalle 22 ). 2.4. Euratom-järjestely Euratomin lainajärjestelyä voidaan käyttää hankkeiden rahoittamiseen jäsenvaltioissa (neuvoston päätös 77/270/Euratom) tai tietyissä kolmansissa maissa (Ukraina, Venäjä tai Armenia) (neuvoston päätös 94/179/Euratom). Neuvosto määritti vuonna 1990 lainanoton enimmäismääräksi 4 miljardia euroa. Päätöksiä on tehty noin 3,4 miljardin euron osalta ja tämä määrä on maksettu. Komissio ehdotti vuonna 2002 lainanoton enimmäismäärän nostamista 4 miljardista 6 miljardiin euroon, mutta neuvosto ei ole päässyt vielä asiasta yhteisymmärrykseen. 2.4.1. Euratom-toimet vuonna 2011 Vuonna 2011 ei hyväksytty yhtään lainapäätöstä eikä suoritettu yhtään maksua. 3. EUROOPAN UNIONIN VARAINHANKINTA Komissio on valtuutettu hankkimaan rahoitusta pääomamarkkinoilta niin EU:n kuin Euratomin puolesta rahoittaakseen lainanannon, jonka neuvosto on hyväksynyt. Varainhankinta ja lainananto toteutetaan back-to-back-järjestelyllä, jolla voidaan varmistaa, ettei EU:n talousarvioon kohdistu korko- eikä valuuttakurssiriskiä 23. EU myöntää lainoja samoin ehdoin kuin se on niitä ottanut. 20 21 22 23 Neuvoston päätös 2009/892/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009. Neuvoston päätös 2009/890/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009. Neuvoston ja parlamentin päätös 2010/0162(COD), annettu 7 päivänä syyskuuta 2010. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista annetussa asetuksessa sallitaan turvautuminen ennakkorahoitukseen, sillä komissio valtuutetaan siinä ottamaan lainaa pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta tarkoituksenmukaisimpana ajankohtana suunniteltujen maksuerien välillä, jotta FI 9 FI

Taulukko 5: Euroopan unionin kokonaisvarainhankinta jäljellä olevan pääoman määrä (1) (miljoonaa euroa) Selvitystilassa oleva EHTY(1) (2) Euratom (1) Maksutase järjestely Makrotaloudellinen rahoitusapu ERVM Euroopan unioni yhteensä 2008 266 484 2 000 654 3 404 2009 214 481 9 200 584 10 479 2010 219 466 12 050 500 13 235 2011 225 447 11 400 590 28 000 40 662 (1) Muuntokursseina käytetään kunkin vuoden joulukuun 31. päivän kursseja. (2) Euroopan hiili- ja teräsyhteisö on ollut selvitystilassa vuodesta 2002 alkaen. EHTY:n viimeksi liikkeeseen laskema joukkovelkakirja erääntyy vuonna 2019. 3.1. Maksutasejärjestely Maaliskuussa 2011 maksutasejärjestelyssä oli hankittava markkinoilta rahoitus noin 1,2 miljardin eron suuruiseen lainaan. Sujuvan ja tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi varat päätettiin hankkia samalla kertaa Irlannille rahoituksenvakautusmekanismin puitteissa myönnettävään lainaan tarvittavien varojen (3,4 miljardia euroa) kanssa. Romanialle kerättiin 0,15 miljardia euroa lisävaroja kesäkuussa 2011. Taulukko 6: Vuonna 2011 liikkeeseen lasketut EU:n joukkovelkakirjat (miljardia euroa) Maa Kuvaus Liikkeeseen laskupäivä Eräpäivä Määrä (euroa) Romania EU 4,6 mrd. 3,25 % / 2018 24.3.2011 4.4.2018 1,20 (+ 3,4 ERVM:stä Irlannille) Romania EU 0,15 mrd. 3,125 % / 2018 22.6.2011 4.10.2018 0,15 Yhteensä 1,350 rahoituskulut saataisiin optimoitua ja komission maine unionin liikkeeseenlaskijana markkinoilla säilyisi. FI 10 FI

3.2. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi Komissiolla, joka toimii Euroopan unionin puolesta, oli ERVM-ohjelmassa hyvin merkittäviä rahoitustarpeita, jotka liittyivät Irlannille ja Portugalille myönnettävän tuen rahoittamiseen. EU:n osuus annista (johon osallistuivat myös IMF ja Euroopan rahoitusvakausväline ERVV) merkittiin suhteellisen nopeasti, koska EU on ERVV:hen verrattuna jo vakiintunut liikkeeseenlaskija. ERVM-ohjelman etupainottumisen seurauksena EU:n puolesta toteutettu liikkeeseenlasku oli ennätyksellisen suuri, ERVM:n osalta 28 miljardia euroa. Se rahoitettiin kuudella EU:n viitelainalla (lainakannan nimellisarvon ollessa kussakin lainasarjassa 3 miljardia euroa) ja yhdellä pienemmällä sijoituksella. EU:n joukkovelkakirjoilla oli markkinoilla suuri kysyntä, ja anti ylimerkittiin selvästi. Näitä joukkovelkakirjoja ostivat kaikki merkittävät sijoittajaryhmät, etenkin pitkäaikaiset sijoittajat (sijoitusrahastot, omaisuudenhoitajat ja vakuutus- ja eläkerahastot) sekä viralliset laitokset 24. Jälkimarkkinoilla saavutetut tulokset olivat erittäin tyydyttäviä ja vahvistivat EY:n vahvan aseman ensiluokkaisten viitelainojen liikkeeseenlaskijana. International Financing Review valitsi EU:n 15-vuotisen viitelainan vuoden parhaaksi Sovereign Supranational Agency Sector -ryhmässä ja Euromoney vuoden lainaksi. Taulukko 7: Yhteenveto Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin puitteissa myönnetystä rahoituksesta ja lainoista (miljardia euroa) Maa Hankintapäivä Maturiteetti Määrä Irlanti 5.1.2011 4.12.2015 5,00 Irlanti (+1,2 mrd. Romanian maksutasetukeen, ks. edellä) Irlanti (3 mrd.), Portugali (1,75 mrd.) 17.3.2011 4.4.2018 3,40 24.5.2011 4.6.2021 4,75 Portugali 25.5.2011 3.6.2016 4,75 Portugali 14.9.2011 21.9.2021 5,00 Irlanti (2 mrd.); Portugali (2 mrd.) 22.9.2011 4.9.2026 4,00 Irlanti (0,5 mrd.), Portugali (0,6 mrd.) 29.9.2011 4.10.2018 1,10 Yhteensä 28,00 24 Lisätietoja EU:n varainhankinnasta annetaan sijoittajien esittelyssä osoitteessa: http://ec.europa.eu/economy_finance/eu_borrower/documents/eu_investor_presentation_en.pdf FI 11 FI

Vuonna 2012 toteutettiin lisäksi seuraavat joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskut: - tammikuussa: 3 miljardia euroa (1,5 miljardia euroa Irlannille ja 1,5 miljardia euroa Portugalille) - maaliskuussa: 3 miljardia euroa (Irlannille) - huhtikuussa: 1,8 miljardia euroa (Portugalille) - toukokuussa: 2,7 miljardia euroa (Portugalille). Ne nostivat Euroopan rahoituksenvakautusmekanismissa hankittujen varojen kokonaismäärän 38,5 miljardiin euroon. 3.3. Makrotaloudellinen rahoitusapu Vuonna 2011 toteutettiin onnistuneesti kaksi varainhankintatoimea (100 miljoonaa euroa Serbialle ja 26 miljoonaa Armenialle). Molemmat rahoitettiin suunnatuilla anneilla. Taulukko 8: EU:n suunnattu anti vuonna 2011 (miljoonaa euroa) Maa Kuvaus Liikkeeseen laskupäivä Eräpäivä Määrä Serbia EU 3,382 % / 2019 5.7.2011 12.7.2019 100 Armenia EU 3,691 % / 2026 20.7.2011 27.7.2026 26 Yhteensä 126 3.4. Euratom Vuonna 2011 ei toteutettu yhtään Euratomiin liittyvää varainhankintatoimea. FI 12 FI

4. EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI 4.1. EIP:n lainananto EIP:n myöntämillä lainoilla rahoitetaan joko suoraan yksittäisiä hankkeita tai rahoituksen välittäjien kautta pienempiä hankkeita, joita pk-yritykset tai paikallisviranomaiset ja kunnat toteuttavat. Lisäksi EIP tarjoaa lainavakuuksia, teknistä apua ja riskipääomaa. Vuonna 2011 sovitun EIP:n rahoituksen kokonaismäärä oli 61 miljardia euroa (72 miljardia euroa vuonna 2010), mikä tarkoittaa, että lainanannossa on vähitellen palattu vuotta 2008 edeltäneelle tasolle vuosien 2008, 2009 ja 2010 poikkeuksellisen kasvun jälkeen. EU:n jäsenvaltioiden kanssa sovittuihin hankkeisiin osoitettiin 54 miljardia euroa. Tälle määrälle ei ole myönnetty EU:n takuuta. EU:n ulkopuolisiin hankkeisiin käytettiin 7,3 miljardia euroa, ja EU:n takuu kattaa tästä määrästä EIP:n ulkoisilla valtuuksilla myönnetyt 3,1 miljardia euroa. EIP:n lainanantotoimet vaikuttavat EU:n talousarvioon, kun niihin liittyy EU:n takauksia, EU:n ja EIP:n riskinjakoa koskevia säännöksiä tai muita yhdistämismekanismeja. Erityisesti EIP:n ulkoisiin valtuuksiin perustuville lainoille (liittymistä valmistelevat maat, eteläiset ja itäiset kumppanimaat sekä Aasia, Latinalainen Amerikka ja Etelä-Afrikka) myönnetään EU:n talousarviotakuu, joka rajoittuu valtiollisiin ja poliittisiin riskeihin. Komissio antaa vuoden 2012 toisella vuosipuoliskolla erillisen kertomuksen EIP:n ulkopuolisesta lainanannosta vuonna 2011. Samanaikaisesti EIP hallinnoi riskinjakojärjestelyjä, joihin liittyy EU:n talousarvion käyttö EU:n sisäisten politiikkojen tukemiseksi (esim. tutkimus- ja kehittämishankkeiden riskinjakorahoitusväline ja Euroopan laajuisten liikenneverkkojen (TEN) lainavakuus) 25. 4.2. EIP:n varainhankinta Vuonna 2011 markkinat kehittyivät entistä epäsuotuisampaan suuntaan, kun huoli Euroopan tilanteesta lisääntyi. Ensimmäisten kymmenen kuukauden aikana EIP onnistui kuitenkin pitämään varainhankintansa ja markkinarahoituksen saannin melko vakaalla tasolla. Marrasja joulukuun aikana markkinatilanne muuttui erityisen haasteelliseksi. Siinä vaiheessa markkinoiden näkemys Euroopan valtioiden taloudellisesta tilasta synkkeni ja johti merkittävään tuottoerojen kasvuun ja kysynnän supistumiseen. Näin oli useimpien eurooppalaisten liikkeeseenlaskijoiden kohdalla. Markkinoiden epävarmuus oli huipussaan joulukuussa, kun Standard & Poor s ja Fitch asettivat EIP:n luottoluokituksen seurantaan. 25 Komissio raportoi vuosittain neuvostolle ja parlamentille EU:n talousarviosta vuosittaisen talousarvion puitteissa rahoitettavien uusien rahoitusvälineiden täytäntöönpanosta Euroopan komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 49 kohdan mukaisesti. FI 13 FI

Näistä syistä EIP:n oli välttämätöntä saada rahoitusohjelmansa päätökseen suhteellisen varhaisessa vaiheessa ja saavuttaa tämä tavoite lokakuun loppuun mennessä. Sen tähän asti toiseksi suurimman liikkeeseenlaskun määrä oli 76 miljardia euroa (67 miljardia euroa vuonna 2010). 5. EUROALUEEN RAHOITUSVAKAUDEN VARMISTAMINEN Maailmanlaajuisen talous- ja finanssikriisin seurauksena neuvosto ja euroalueen jäsenvaltiot päättivät euroalueen ja koko Euroopan rahoitusvakauden säilyttämiseen tähtäävistä toimenpiteistä, joita tarkastellaan seuraavassa. 5.1. Kreikan lainajärjestely Euroalueen ministerien päätettyä 2. toukokuuta 2010 26 yksimielisesti tukea Kreikkaa käynnistettiin kolmivuotinen ohjelma, joka on yhteinen IMF:n kanssa ja johon sisältyy 110 miljardin euron rahoituspaketti Kreikan avustamiseksi. Ohjelmaan sovelletaan tiukkoja poliittisia ehtoja 27, jotka komissio ja IMF ovat EKP:tä kuullen neuvotelleet Kreikan viranomaisten kanssa. Euroalueen jäsenvaltioiden osuus rahoituksesta oli 80 miljardia euroa ja IMF:n osuus 30 miljardia euroa. Kreikalle oli 31. joulukuuta 2011 mennessä maksettu varoja yhteensä 73 miljardia euroa (josta 52,9 miljardia euroa tuli euroalueen jäsenvaltioilta ja 20,1 miljardia euroa IMF:ltä 28 ). Komission rooli Komissio ei toimi Kreikan lainajärjestelyssä lainanantajana eikä lainanottajana. Euroopan unionin jäsenvaltioiden edustajat ovat 5. toukokuuta 2010 päättäneet antaa komissiolle keskitettyjen kahdenvälisten lainojen koordinointi- ja hallinnointitehtävät, kuten tukea antavien euroalueen jäsenvaltioiden 8. toukokuuta 2010 tekemässä lainanantajien välisessä sopimuksessa määrätään 29. Tämä tehtävä ei kasvata komission menoja tai muita menoeriä 26 27 28 29 Tuki toteutetaan muiden euroalueen jäsenvaltioiden 11. huhtikuuta 2010 annetussa julkilausumassa esitetyin ehdoin myöntäminä kahdenvälisinä lainoina, joita komissio hallinnoi keskitetysti. Poliittisten ehtojen pääkohdat sisältyvät 10. toukokuuta 2010 annettuun neuvoston päätökseen, joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla vaaditaan Kreikkaa toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi (2010/320/EU). Ehdoista määrätään yksityiskohtaisesti Kreikan viranomaisten ja komission euroalueen jäsenvaltioiden puolesta allekirjoittamassa yhteistyöpöytäkirjassa. Lisätietoja Kreikan lainajärjestelystä on saatavana osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/eu_borrower/greek_loan_facility/index_en.htm Tehtäviin sisältyvät muun muassa seuraavat: tukea antavien euroalueen jäsenvaltioiden puolesta ja ohjeistuksella Kreikan kanssa tehtävästä lainajärjestelysopimuksesta neuvotteleminen ja sopimuksen allekirjoittaminen, tilin avaaminen lainanantajien nimiin EKP:ssä ja tilin käyttäminen kaikkien maksujen suorittamiseen lainanantajien puolesta ja lainanottajalta, maksueräprosessin koordinointi, FI 14 FI

EU:n talousarviossa 30. Vielä nostamatta olevat varat peruutettiin 28. maaliskuuta 2012 alkaen. Lisäksi mukautettiin lainajärjestelyn ehtoja pidentämällä lopullista takaisimaksuaikaa 15 vuoteen ja maksuvapautusaikaa 10 vuoteen. Lainojen tuottovaatimus alennettiin 1,5 prosenttiin. 5.2. Euroopan rahoitusvakausväline Ecofin-neuvostossa 9. toukokuuta 2010 tehtyjen päätösten jälkeen euroalueen jäsenvaltiot perustivat Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) Luxemburgiin rekisteröidyksi yhtiöksi, jonka omistajia ne ovat. Euroopan rahoitusvakausväline voi laskea liikkeeseen euroalueen jäsenvaltioiden takaamia joukkovelkakirjoja varojen jälleenlainaamiseksi vaikeuksissa oleville euroalueen jäsenvaltioille noudattaen komission yhdessä Euroopan keskuspankin ja IMF:n kanssa kanssa neuvoteltuja ehtoja, jotka euroryhmä hyväksyy. Euroopan rahoitusvakausvälineen lainoille ei myönnetä EU:n talousarviotakuuta. Komissio koordinoi omat lainanantotoimensa Euroopan rahoitusvakausvälineen kanssa rahoitettaessa ohjelmia, joihin molemmat osallistuvat, jotta pääomamarkkinatoimien ajoitus voidaan optimoida. 5.3. Euroopan vakausmekanismi Euroopan vakausmekanismi (EVM) on uusi pysyvä kriisimekanismi, jonka perustamisesta päätettiin 2. helmikuuta 2012. EVM-sopimuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2012 puolivälissä sen jälkeen, kun euroalueen 17 jäsenvaltiota ovat ratifioineet sen. EVM korvaa Euroopan rahoitusvakausvälineen ja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin, ja siitä voidaan tarvittaessa myöntää rahoitustukea euroalueen jäsenvaltioille. Tässä tarkoituksessa EVM:llä on valtuudet kerätä varoja laskemalla liikkeeseen rahoitusvälineitä tai tekemällä rahoitussopimuksia tai muita sopimuksia tai järjestelyitä EVM:n jäsenten tai rahoituslaitosten tai muiden kolmansien osapuolten kanssa. EVM:n lainanannon enimmäismääräksi on alun perin määritelty 500 miljardia euroa, johon sisältyy Euroopan rahoitusvakausvälineen lainanantokyky. 30 tietyt laskelmat, maksujen jakaminen lainanantajien kesken ja tietojen antaminen lainanantajille lainajärjestelysopimuksen rikkomuksista, lykkäyspyynnöistä tai mahdollisista muutoksista. http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/genaff/114338.pdf FI 15 FI