Selvitys Iisalmen sairaalan toiminnasta pidemmän aikavälin linjauksien pohjaksi Kuntamaisema Oy 19.5.2013

Jäsenkunnat Ylä-Savon sote Sopimuskunnat Selvitys Iisalmen sairaalan toiminnasta pidemmän aikavälin linjauksien pohjaksi Kuntamaisema Oy 19.5.2013

Sisällysluettelo Tiivistelmäosio 3 Selvityksen tausta 17 Selvityksen tavoitteet 24 Iisalmen sairaalan toimintaan keskeisesti vaikuttavat ulkopuoliset tekijät 26 Ylä-Savon erikoissairaanhoidon ja vanhustenhuollon riippuvuudet 30 Iisalmen sairaalan poliklinikkatoiminta 34 Päivystystoiminta 48 Operatiivinen toiminta 55 Vuodeosastohoito Kotisairaala Dialyysiosasto Sisätautien osasto Operatiivinen osasto Kuntoutusosasto Terveyskeskuksen vuodeosastohoito Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut 82 Lasten mielenterveys- ja päihdepalvelut 93 59 61 62 63 68 73 77

Tiivistelmäosio 3

Sairaalan toimintaan vaikuttavista ulkopuoliset tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa Tiivistelmä Lääkäripalvelut Kumppanuuslääkärimalliin tulee sitoutua pitkäaikaisesti, koska odotettavissa ei ole että lääkäreiden saatavuus oleellisesti paranisi. Tähän KYS on antanut suullisen hyväksynnän. Psykiatrian nykyinen yhteistyömalli KYS:n kanssa tulee olla myös pitkällä tähtäimellä mahdollinen Ostopalvelulääkärien varassa toimivat pienet poliklinikat tulee vaihtoehtoislaskelmien jälkeen keskittää tai siirtää kokonaan ostopalveluksi. Sopimuskuntien ja muiden ulkokuntien ostot: kuntarakennelaki ja sotelinjaukset Tässä vaiheessa on täysin mahdotonta sanoa miten uusi sotelinjaus ja kuntarakennelaki vaikuttaa sopimuskuntien (Lapinlahti, Keitele ja Pielavesi) tai muiden naapurikuntien sote palvelujen järjestämiseen? Kuntaselvityksiä tehdessä tulisi naapurikuntien nykyisiä rakenteita tarkastella Ylä- Savoon vertailuna, koska Ylä-Savon tuotantomalli on tehokas. Muiden Pohjois-Savon kuntien asiakkaiden ohjautumiseen Iisalmen sairaalan asiakkaiksi vapaassa valintatilanteessa ei tule toteutumaan eikä kilpailutilanne KYS:n kanssa ole järkevä yhteistoiminnan ja resurssien käytönkään näkökulmasta. Realismia on, että KYS ei ole ohjaamassa nykyistä enemmän asiakkaita Iisalmen sairaalaan tuttavuusohjelma ei tule olemaan sen suuntainen Tässä selvityksessä muiden kuin sopimuskuntien myynnin lisäys on otettu huomioon siten, että myyntiä voidaan joustavasti lisätä mutta siihen varautumiseen ei tilaratkaisussa jouduta investoimaan. 4

Hoito- ja hoivapalvelujen ja terveyskeskusvuodeosastojen kehittämisen vaikutus erikoissairaanhoitoon Tiivistelmä Ongelmat ja haasteet Hoito- ja hoivapalvelujen ja sisätautien ja neurologian kokonaisuus ovat keskitasoa edullisemmat Ylä-Savossa. Eli voisi sanoa, että tälläkin työnjaolla saadaan tehokas toiminta. Kuitenkin sisätautien että kirurgian vuodeosastohoidon ja terveyskeskusakuuttihoidon käyttö on runsasta ja nostaa kustannuksia. Käyttöä nostaa runsaat ja pitkähköt hoitojaksot. Hoitojaksoja määrää kasvattaa puolestaan mm. potilaiden runsaat siirrot erikoissairaanhoidon osastoilta terveyskeskuksen akuuttiosastolle. Koska vanhusten perustason akuutti- ja kuntoutus hoidon tarve vuoteen 2030 kasvaa merkittävästi, osastohoidon rakenne tulee toiminnan ja kustannusten näkökulmasta kuitenkin muuttaa mahdollisimman tehokkaaksi ja joustavaksi 5

Iisalmen sairaalan poliklinikkatoiminta Tiivistelmä Nykytilanne Iisalmen sairaalan poliklinikkapalveluiden kustannukset lähes kaikilta osin ovat yksikköhinnoiltaan edulliset. Vaikka palveluja käytetään runsaasti Iisalmen sairaalan poliklinikkatoiminta ei nosta erikoissairaanhoidon kustannuksia. Iisalmen sairaalan poliklinikkatoiminta on lähipalveluna tuotettu sellaisilla erikoissairaanhoidon poliklinikoilla, joissa volyymit ovat riittävät ja yksikköhinnat pysyvät sen takia alhaisina. Ainoa suppeampi erikoispalvelu on hematologia. Palvelujen korkea käyttö johtuu kolmesta eri tekijästä: terveasemien päivystyspainotteisesta toimintamallista, jonne on vaikea siirtää jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta. korkea sairastavuus hyvä tarjonta lähellä Tulevaisuuden linjaukset Ainoastaan ihotaudit pienenä erikoisalana on sellainen että sen hoitaminen kokonaan KYS:stä tai ostopalveluna yksityissektorilta tulee harkita ainakin, jos kumppanuusmalli ei toteudu. Poliklinikkatoiminta, joka pysyvästi joudutaan hoitamaan kalliina ostopalveluna tulee harkita keskitettäväksi KYS:iin. Näihin kuuluu hematologia, jos nykyinen lääkärimalli ei onnistu. Gastroenterologian poliklinikka ja skopiatoiminta liittyvät sairaalan muuhun toimintaan niin kiinteästi, että niiden toteutus ostopalvelunakin on välttämätön sairaalan tiloissa. KYS:stä ei ole siirtymässä Iisalmen suuntaan mitään merkittävää polikliinistä toimintaa Kumppanuuslääkäri malli on näin hyvin toimivan poliklinikkatoiminnan edellytys niillä erikoisaloilla, joissa ei omia lääkäreitä ole mahdollista saada. Poliklinikkatoiminnan tehokkuus tulee pitää eikä yksikköhinnat saa laskea. Poliklinikkatoiminnan prosessien kehittäminen ja henkilöstön käytön optimointi tulee olla kehittämisen painopiste. Ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu vuoteen 2030 tulee kattaa sillä, että perusterveydenhuoltoon siirtyy osa erikoissairaanhoidon kontrolleista. 6

Ylä-Savon SOTE:n päivystystoiminnan kehittäminen Tiivistelmä Yhteispäivystyksen toiminta tulisi koota yhden organisaation, hallinnon ja budjetin alaiseksi toiminnaksi. Koko päivystykseen osallistuva hoitohenkilökunta tulisi liittää osaksi yhteispäivystyksen henkilöstöä. Erikoisalapäivystäjien palvelut voidaan ostaa sairaalasta. Päivystysajan hoitoon ottamisen kriteereitä tulisi arvioida erityisesti arki-iltojen ma-to sekä sunnuntai-iltojen osalta, jolloin ns. ei-päivystyksellisen hoidon tarpeessa olevia käyntejä voitaisiin keskittää osaksi virka-ajan toimintaa. Ko. hoidon tarpeen arviointi edellyttää yhtenäisten kriteereiden käyttöä sekä joustavaa ohjausjärjestelmää, jolloin hoitaja voi varata potilaalle seuraavaksi päiväksi ajan, jos potilaan sairaus tai oire ei edellytä päivystysajan käyntiä. Erityisesti Iisalmen terveyskeskuksen oman päiväaikaisen kiireellisen hoidon päivätoiminnan tehostaminen vähentäisi päiväkäyntejä yhteispäivystyksessä ja säästäisi Iisalmen kustannuksia. Vaativat virka-ajan päivystyskäynnit kuuluvat yhteispäivystykseen. Kiuruveden viikonloppupäivystyksen lopettaminen kustannus-, medisiinisistä syistä ja vähäisestä todellisten päivystyspotilaiden lukumäärästä johtuen. Yhteispäivystyksessä on sekä kuvantamisen että laboratoriotutkimusten mahdollisuudet, jolloin potilas saa pääasiassa tutkimukset ja hoidon yhdellä käynnillä. Kiuruveden arki-iltojen vastaanottoaikaa 16-18 voitaisiin hyvin jatkaa, mutta resursseista riippuen voidaan käyttää terveyskeskuksen pidennettyä aukioloaikaa eikä päivystystyötä, jolloin virka-aika voidaan jatkaa kello 18:an siten, että terveyskeskus hoitaa ko. ajalla terveyskeskustasoisia käyntejä mukaan lukein päiväpäivystyspotilaat. Sairaalan erikoisalapäivystyksen järjestelyt vastaavat ministeriön uusiakin suosituksia. Erikoisalakohtainen puhelinpäivystyksen tarve on olemassa jo vuodeosastojen johdosta, jolloin ko. päivystäjä on luonnollisesti myös yhteispäivystyksen käytettävissä. Päivystysleikkaustoiminnan laajentamiselle ei ole olemassa indikaatioita, mutta nykyisen kaltainen päiväajan päivystysleikkaustoiminta on sekä taloudellisesti, toiminnallisesti että asiakaslähtöisesti mielekästä toimintaa. 7

Operatiivinen toiminta Tiivistelmä Nykytilanne Leikkausten määrä on neljää leikkaustiimiä kohti hyvä ja leikkaustoimenpiteiden kustannukset ovat edulliset. Leikkaussaleja jää käyttämättä kaksi kappaletta. Tosin tyhjät salit antavat joustavuutta leikkausten nopeaan vaihtoon saleissa ja siten tehostaa toimintaa. Leikkaustoiminta on monipuolisesti. Ison osan kapasiteettia vie proteesikirurgia, joka on kiistelyn kohteena tulisiko se keskittää isompiin yksiköihin laadun turvaamiseksi. Vuoteen 2030 tällä työnjaolla vanhusten määrän lisääntyminen lisää proteesikirurgiaa noin 60 kappaletta /vuosi Iisalmen sairaalassa. Vuodeosastokapasiteettiin ei juurikaan vaikutusta. Päivystysaikainen leikkaustoiminta on keskitetty KYS:iin ja päivystysaikaiset valmius- ja päivystyskustannukset evät ole kustannuksia nostava tekijä. Leikkausjonot Ylä-Savon alueella ovat pienet eikä resursseja jononpurkuihin tarvita Tulevaisuuden haasteet Tulevaisuuden merkittävä uhka on, että proteesikirurgia keskittyy isompiin yksiköihin. Tätä ei ole linjattu Kuopion erikoissairaanhoidossa, mutta KYS:n uudisrakentamisen myötä paine keskittämiseen kasvaa. Muutos voi olla vääjäämätön myös ortopedien saatavuuden takia. Kaihikirurgian säilyminen takaa myös sairaalan resurssien optimaalista käyttöä ja leikkaustoiminnan tehokkuutta Onko sopimuskunnista saatavissa leikkaustoimintaa sairaalaan lisää. Ainakin proteesikirurgian keskittämisen yhteydessä lisäleikkausten tarve on pakottava sairaalan tehokkaana pysymisen näkökulmasta.. Periaatteessa KYS:n kanssa käydyissä neuvotteluissa tätä mahdollisuutta ei suljettu pois. Tämä asia tulee pitää esillä sote- ja kuntarakenneuudistusten valmistelussa avoimesti. Realistisesti tarkasteltuna KYS:sta ei olla siirtämässä Iisalmen sairaalaan mitään operatiivista toimintaa nykyistä enemmän. Ikärakenteen muutoksen lisääntyä kysyntä on leikkausalitilojentilojen puolesta helposti hoidettavissa. Mikäli proteesikirurgia keskittyy KYS:aan eikä ympäristökunnista saada lisää potilaita Iisalmen sairaalaan, sairaalan leikkaustoiminta jää pieneksi ja lähes täysin päiväkirurgiseksi. Tähänkin muutokseen on varauduttava sopeuttamalla resursseja. Mitään pakottava keinoa ei Ylä-Savolla ole ohjata lisää asiakkaita Iisalmen sairaalaan. Kuntauudistuksen ja KYS ohjannan varaan ei tule rakentaa haaveita. 8

Aikuisten mielenterveyspalvelut Tiivistelmä Yleistä Käytännössä mielenterveys ja päihdepalvelut toteutetaan kokonaan Ylä-Savon soten omana toimintana ja sairastavuuteen nähden edullisesti. Kustannuskehitys vuonna 2012 oli aleneva 5,4%. Avopalvelut (ilman palveluasumista) ovat monipuoliset ja rakenteeltaan vastaavat tarpeeseen. Alueellisuuskin on hyvin huomioitu. Vuonna 2012 avopalvelujen kustannukset eivät olleet korkeat. Laitoshoidon purku on siirtänyt ja siirtää resursseja avohoitoon. Päihdepalvelujen integrointi mielenterveyspalveluihin on myös toteutettu ja vaikuttaa tehokkaalta. Vuoden 2012 ja 2013 muutokset ovat olleet hoidollisen tavoitteen mukaisia. Vuoden 2012 toteuman mukaan muutos on tuonut myös kustannussäästöjä. Palveluasuminen käyttö on Kiuruvedellä korkea ja nostaa kustannuksia Väestökehitys alueella ja sairastavuusmuutokset eivät lisää mielenterveyspalvelujen tarvetta. Päihdeongelmien kehitystä on tarkkaan vaikea arvioida. Palvelujen järjestäminen toteutuu hyvin Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti Ongelmat ja haasteet Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuus on monipuolinen ja integroitunut ja siitä johtuen jopa sirpaleinen. Sen johtaminen ja yhteen toimiminen on haaste. Sen tulee olla yhden johdon alla ja eri sektoreista muodostettu johtoryhmätyöskentely tulee olla vahvaa. Osastohoidon tarve on pieni,medisiinisesti on kuitenkin perusteltua olla vähintään kaksi erillistä osastoa. Vaarana on että näiden pienien osastojen yksikköhinnat nousevat korkeiksi koska todellinen käyttö on vain noin 11 hoitopaikkaa osastoa kohden. Varsinkin jos jäsenkuntien ulkopuolelle myynti vähenee. Nykyiset osastot Koljonvirran sairaalassa ovat STM:n suositusten vastaisia. STM:n suosituksen mukaan psykiatrinen sairaala hoito tulee olla somaattisen erikoissairaanhoidon yhteydessä. Sairaalassa tarvitaan nyt esim. noin 22 vuodepaikka kohden 5 yöhoitajaa. Nykyiselle ja tulevalle osastotarpeelle tulisi löytää tilat, joissa paikkamäärä on maksimissaankin jopa vain 26 paikka. Medisiinisesti tarve on jakaa osasto kahteen tai jopa kolmeen osaan. Erillisiä osastoina kaksikin pientä osastoa tulee kustannustehottomaksi. Samoin jos osastot ovat yksinään erillään muusta toiminnasta turvallisuuden takia yömiehitys tulee olla korkeampi. 9

Ehdotukset Ylä-Savon lasten mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi Tiivistelmä Palveluvalikoima avohoidossa on hyvä, laaja ja monipuolinen sitä voisi kuvata häiriöpalvelujen kokonaisuudeksi, johon kuuluu myös erikoissairaanhoito. Sen johtaminen ja yhteen toimiminen on haaste. Sen tulee olla yhden johdon alla ja eri sektoreista muodostettu johtoryhmätyöskentelyn tulee olla vahvaa. Lasten ja nuorten avopsykiatria toteutuu Ylä-Savon omana toimintana ja laitoshoidon käyttö suhteellisen alhainen samoin kuin huostaanottojen määrä. Resursseja laitoshoidosta on siirretty muun muassa kouluihin. Lasten ja nuorten määrä ei muutu ennusteiden mukaan alueella vuoteen 2030 eikä psykiatrinen sairastavuus. Työttömyys korreloi huostaanottoihin 10

Vuodeosastotarpeeseen vaikuttavat tekijät Tiivistelmä Tämän selvityksen erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen akuuttihoidon osastojen paikkamäärien tarvelaskelmissa on huomioitu, että: Vanhusten sisäänotot vuodeosastoille akuuteissa tilanteissa minimoidaan Laajentamalla kotisairaalan toimintaa kattamaan osa vanhusten tarvitsemasta akuuttihoitojaksoista kotona tai palveluasumisessa ilman päivystykseen siirtoa Varmistamalla päiväaikainen vanhusten sairaanhoidon tarve sairaanhoidollisen ja lääkäripalvelujen tehostamisella kotihoidossa ja palveluasumisessa Vanhusten hoitojaksojen määrää optimoidaan ja hoitojaksoja lyhennetään: Tehostamalla kuntoutuksen toimintamalleja kotona ja avohoidossa, Sairaalaan sisäänotot tapahtuvat siten, että minimoidaan vanhusten siirto osastolta toiselle Kotiutus tapahtuu pääsääntöisesti sairaalasta kotiin tai kuntoutusosastolle. Hoivahotellimallia ei rakenneta. Kirurgian osastotarve supistuu joka tapauksessa entisestään eikä leikkaustoiminnassa tapahdu mitään sellaista muutosta että vuodeosastopaikkoja tarvittaisiin enempää kun nykyinen laskennallinen paikkamäärä. Sekin on hieman yli mitä vertailukunnissa taso on. Sisätautien osastohoidonkin tarve on vähäistä ja raja perusterveydenhuollon akuuttihoitoon on häilyvä. Sisätautien paikkamäärä lasketaan suhteuttamalla tarve sairastavuuteen ja vertailukuntien tasoon. Vuodeosastojen sisäinen työnjako ja sisäinen paikkamäärä eri toiminnoille on liukuva Kaikki akuuttipainotteisin vuodeosastotoiminta siirtyy vähitellen Iisalmen sairaalaan Sairaalan vuodeosastot on saneerattava tämän päivän vaatimuksia vastaaviksi ja saneeratuilla osastoilla tulee olemaan pitkäaikainen käyttö akuuttiosastoina Mielenterveys- ja päihdeosastojen paikkamäärien tarvelaskelmissa on huomioitu, että: Mielenterveys- ja päihdeosastohoito on nykyisellä tasolla, joka on valtakunnallinenkin suositus ja väestörakenteesta johtuvaa lisätarvetta ei tule, mutta pieni varaus otetaan huomioon jäsenkuntien ulkopuoliseen myyntiin. Psykiatrisen vuodeosastohoidon tarve on vain yhteensä noin 24 paikkaa, mutta muiden kuin jäsenkuntienmyynnille on syytä varata hieman osastotilaa muutosten yhteydessä mutta maksimissaan tarve on 26-38 paikkaa. mielenterveys- ja päihdepalvelut sijoittuvat muun 24/7 toiminnan läheisyyteen 11

Somaattinen vuodeosastotoiminta Iisalmessa ja tarve vuoteen 2030 Tiivistelmä Kotisairaala Kotisairaalan toiminta tulee fokusoida kolmeen tehtävään: lyhentämään sairaalahoitojakson pituutta, jolloin pienellä potilasryhmällä kotiutus kotisairaalaan ja sitä normaaliin kotihoitoon tukemaan kotihoitoa vanhusten akuutissa hoitotilanteessa kotiin tai palvelutaloon ilman siirtoa päivystykseen hoitamaan somaattista erityishoitoa tarvitsevat asiakkaat kotona (saattohoito, infuusiohoidot) Dialyysiosasto Osasto on tehokas ja yksikköhinnat edulliset. Tehokkuuden edellytys on sopimus- ja muille kunnille myynnin jatkuminen nykyisen tasoisena Sisätautien vuodeosasto Sisätautien hoitopäivien ja jaksojen käyttö vertailukuntien korkeimpia Sisätautien vuodeosastokäyttö voisi olla jopa10 paikkaa vähäisempää eli tasolla 20 jos hoitojaksojen pituus ja määrä olisi sama tasoa kuin keskimäärin vertailukunnissa suhteutettuna sairastavuuteen. Mutta raja perusterveydenhuollon akuuttihoitoon on hyvin liukuva ja siksi ratkaisuja tehtäessä on tarkasteltava myös terveyskeskuksen akuuttihoitoa. Vuoteen 2030 lisätarve yli 65-vuotialla on 6-9 paikkaa, mutta alle 65-vuotiaden tarve vähenee yhden paikan verran Operatiivinen vuodeosastotoiminta Hoitopäivistä laskettuna kirurgian laskennalliset sairaansijat ovat 12,9 eli tarve on todella pieni Kuormitusprosentti oli vuonna 2012 alhainen eli 65 % Kuormitusprosentin alhaisuudesta johtuen hoitopäivän hinta on korkeahko (512 ) ilman leikkausosaston kustannuksia. Polikliininen toiminta osastolla ei ole siinä mittakaavassa että se oleellisesti vähentäisi kustannusta. Kirurgian vuodeosastokäyttö voisi olla 3 paikkaa vähäisempää jos hoitojaksojen pituus ja määrä olisi sama tasoa kuin keskimäärin vertailukunnissa. Vuoteen 2030 lisätarve yli 65 -vuotialla on 3 paikkaa, mutta alle 65 vuotiaiden tarve vähenee kahden paikan verran. Kirurgian vuodeosastohoidon tarve nyt ja tulevaisuudessa on erittäin pieni näillä leikkausvolyymeilla ja tulevaisuuden leikkausprofiileilla. Kuntoutusosastotarve on nyt tasolla 7 sisältäen vaativan kuntoutuksen ja lonkkapotilaiden kuntoutushoidon sekä osin terveyskeskustasoisen kuntoutuksen aivohalvauksen jälkeen. Liäs tarve vuoteen 2030 on 2-3 paikkaa Somaattisen vuodeosastopalvelujen myyntiä jäsenkuntien ulkopuolelle ei ole lisättävissä. Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ei ole tarvetta eikä medisiinisesti perusteltua siirtää Iisalmen somaattisen erikoissairaanhoidon osastoille nykyistä enemmän asiakkaita. Sekä kirurginen että sisätautien osastotarve ovat pienet nyt ja lisätarvettakaan vuoteen 2030 ei oleellisesti ole. 12

Ylä-Savon terveyskeskuksen akuuttihoito vuonna 2013 ja tarve vuoteen 2030 Tiivistelmä Akuuttipaikkojen muutos vuonna 2013 toteutunut v 2012 tavoite v 2013 Pitkäaikaispaikat yhteensä 34,8 18,0 Akuuttipaikat yhteensä 87,7 90,0 Paikat yhteensä hoitopäivistä laskettuna 121,7 96,9 Akuuttihoidon käytössä % 72,1 92,9 Vuoden 2012 terveyskeskusakuuttihoidossa on tapahtunut suuri muutos ja kaksi osastoa on lopetettu, vuonna 2013 hoito keskittyy kolmeen osastoon (osasto 1 ja 3 sekä Kiuruveden vuodeosasto) Jotta akuuttihoitoa olisi riittävästi kyseisten osastojen tulisi tuottaa vuonna 2013 saman verran akuuttihoitoa kuin vuonna 2012 eli akuuttihoidon käytössä tulisi olla 92 % ko osastojen paikoista Terveyskeskuksen akuuttipaikkojen tarve kasvaa merkittävästi vuoteen 2030, vuonna 2020 tarvitaan 8 lisäpaikkaa ja vuonna 2030 jo 36 lisäpaikkaa eli yhteensä vuoteen 2030 mennessä 44 paikkaa. 13

Uusi osastorakenne ja sijoittelu Tiivistelmä Uusi osastorakenne Kuntoutus 7-8 paikkaa eriytetään omaksi toiminnaksi ja hankitaan ostopalveluna Iisalmen sairaalaan muodostaan kaksi osastoa, joista toinen on kirurgian ja sisätautien yhteisosasta ja toinen sisätautien, geriatrian ja terveyskeskusvuodeosastohoidon integroitu osasto. Tämän nimenä käytetään kuitenkin sisätautis-geriatrinen osasto, jotta se saadaan säilymään erikoistumispaikkana. Näiden kahden osastojen sisäinen jako on liukuva ja sallivat siten leikkaustoiminnan muutokset ja mahdolliset muiden kuin jäsenkuntien lisäostot Iisalmen sairaalasta. Terveyskeskusakuuttipotilaat hoitaa terveyskeskuslääkäri. Näiden osastojen paikkakoko on 30-35 tilaratkaisujen mukaan. Terveyskeskuksen akuuttihoito osasto yksi loppuu ja sieltä osa potilaspaikoista korvautuu ISA:n osastopaikoilla ja osa kuntoutuksen ostopalveluna sekä molemmista osastoilta ( 1 ja 3 ) pitkäaikaispotilaat siirtyvät muihin palveluihin. Terveyskeskuksen osasto kolme säilyy nykyisenä (28 paikkaa) ja on jatkohoitopaikka pitkää kuntoutumista ja hoitoa vaativille potilaille Kiuruveden vuodeosasto (38 paikkaa) säilyy nykyisellään, mutta saa iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tarvitseman lääkärituen yhteispäivystyksestä. Näin toimii suuri Suomen nykyisistä terveyskeskuksen vuodeosastoista ilman ongelmia. Psykiatrinen osasto toteutetaan 24-26 -paikkaisena. Medisiinisten tarpeiden takia osasto tulee pystyä jakamaan kahteen tai kolmeen osaan siten, että henkilökunnan valvonta ja kansliatilat palvelevat kuitenkin kaikkia osioita ja henkilökunta on yhteinen. Yksi osista olisi selviämisasema. Nämäkin tilat tulisi olla muun 24/7 toimivan osastotoiminnan läheisyydessä. Kaikkein tarkoituksenmukaisin sijoitus olisi rakentaa terveyskeskuksen tiloihin sieltä vapautuviin osastotiloihin. 14

Osastojen uusjaon tavoitetila Tiivistelmä s o m a a t t i n e n Nyt Operatiivinen vuodeosasto, laskennalliset paikat 12,9 Sisätautien vuodeosasto, laskennalliset paikat 27 Terveyskeskuksen akuutti osasto 1 paikat 29 Terveyskeskuksen akuutti osasto 3,paikat 28 Kiuruveden vuodeosasto paikat 36 Somaattiset (akuutit ja kuntoutus) paikat yhteensä 133 12 18 10 20 8 Tavoite Sisätautisoperatiivinen osasto tavoite 30 paikkaa Sisätautis-geriatrien tv-vuodeosasto tavoite 30 paikkaa Terveyskeskuksen akuutti osasto 1 paikat 29 Kuntoutusostopalvelut 7-8 paikkaa Kiuruveden vuodeosasto paikat 36 Somaattiset (akuutit ja kuntoutus) paikat yhteensä 133 p s y k Psykiatrinen osasto, Laskennalliset paikat 11 Mielenterveys- ja päihdeosasto,laskennalliset paikat 11 Rakenteellisesti integroitu mielenterveys ja päihdeosasto rakenteellisesti 2-3 -osaisena tavoite 24-26 paikkaa Tyhjät osastot Lakkautettu osasto, jossa psykiatrista avohoitoa Lakkautettu osasto toimii vanhustenhuollon väliaikaisena järjestelyosastona Osasto 3,onko mahdollista tehdä psykiatrin osasto - 2030 mennessä Varauduttava noin 40 terveyskeskusakuuttihoitopaikan lisätarpeeseen v 2030 mennessä Voidaanko tähän käyttää lakkautettua osastoa ja/tai sairaalassa aiemmin vuodeosastoina toiminutta osaa Muutossuunnitelmiin tulee liittää aikautulutksen lisäksi : myös psykiatrian avohoitotilojen selvitys sairaalaosastojen remontin aikainen väistötila miten mielenterveys- ja päihdeosasto mahtuu terveyskeskuksen tiloihin Mitkä tilat vartaan lisääntyvälle akuuttihoidolle v 2030 mennessä 15

Toimenpiteiden priorisointi Alustava Osastojen uudelleen järjestelyyn liittyvä priorisointi: 1. Tarkennettu tilasuunnittelu ja muutosten/remonttien investointilaskelmat käynnistyvät välittömästi käyttäen hyväksi tässä esitytettyä uutta osastorakennetta 2. Vuoden 2013 aikana muodostetaan yhteinen kirurgian ja sisätautien osasto samaan aikaan kuin kuntoutustoiminnan ostopalvelut käynnistyvät. Tähän yhteyteen toteutetaan joko terveyskeskuksen osasto 3 lopettaminen ja sisätautien osaston muuttaminen integroiduksi osastoksi terveyskeskusvuodeosaston kanssa tai Sisätautien väliaikainen siirtyminen osastolle 3 remontin ajaksi, jonka jälkeen osasto 3 kokonaisuutena siirtyisi Iisalmen sairaalaan 3. Hoito- ja hoivapalvelut käyttävät terveyskeskuksen vapaana olevia tiloja muutoksen tukitiloina v 2013. Liittyy suunnitelmaan kalliin Pallospirtin toiminnan lopettamiseen. 4. Tilaselvitysten pohjalta jatketaan aikataulutusta siten, että vähitellen kaikki akuuttipainotteisin osastotoiminta keskittyy Iisalmen sairaalaan ja Koljonvirran sairaalasta luovutan. Tilaselvityksen tulee sisältää myös varaus tulevalla akuuttiterveyskeskusvuodeosaston lisääntyvälle tarpeelle. Kuntarakenne ja sotejärjestelyihin liittyvät toimenpiteet 1. Iisalmen ja Ylä-Savon soten tulee olla aktiivinen koko seudun sotejärjestelyjen osalta. Ylä-Savon tehokas ja edelleen kehittyvä sotepalveluiden järjestämismalli on varteen otettava vaihtoehto naapurien kuntien palveluiden järjestämiseen. Yhteistyö naapurien suuntaan lisäisi tehokuutta esim. Iisalmen sairaalassa ja hyödyntäisi koko aluetta. KYS:n tuottavuusohjelmassa tulee olla aktiivisesti mukana, mutta sen tavoitteena tulee olla enemmän KYS:n palvelujen tehostaminen kun työnjaon muuttaminen Iisalmen sairaalan ja KYS:n välillä. 16

Selvityksen tausta 17

Iisalmen sairaala ja sen toimintaympäristö Iisalmen sairaala Iisalmen sairaala on Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän omistama sairaala, joka on toiminnallisesti osa Pohjois-Savon sairaan-hoitopiirin erikoissairaanhoitoa. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Iisalmen ja Kiuruveden kaupungit sekä Sonkajärven ja Vieremän kunnat. Kuntayhtymän väestömäärä on 39 772 asukasta (31.12.2011). Palveluja käyttävät myös aiemman organisaation jäljiltä sopimuskunnat Lapinlahti, Rautavaara, Pielavesi ja Keitele, jolloin väestöpohja on noin 55.000. Sairaala on ollut yli 10 vuoden ajan Suomen tuottavin sairaala entisistä aluesairaaloista. Toiminnan kehittäminen ja tuloksellisen toiminnan jatkaminen yhteen sovittaen muuttuvat vaatimukset sairaanhoitopiirin, kuntarakennemuutoksen ja sairaalan tuleva remontointi synnyttävät tarpeen selvittää sairaalan tulevaisuuden toiminta Toimintaympäristö Alueen väestömäärä on aleneva. Vuoden 2012 alkupuoliskolla Iisalmen, Kiuruveden ja Sonkajärven väkiluku laski ja kaikissa kunnissa kuolleisuus oli suurempi kuin syntyvyys. Ennusteen mukaan väestön määrä alueen kunnissa vähenee ja yli 65 -vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa. Yli 65-vuotiaiden osuus on kasvanut vuodesta 2010 0,7 %. Valtakunnallinen keskiarvo yli 65 v on18,1 % väestöstä. Sonkajärvi, Kiuruvesi ja Vieremä ovat ikärakenteeltaan vanhusvoittoisia kuntia ja myös Iisalmessa yli 65 -vuotiaiden osuus on yli valtakunnallisen keskiarvon. Alle 6 vuotiaiden osuuden valtakunnallinen keskiarvo on 7,7 % kun se alueen kunnissa on 5,9-6,9 %. SOTE- kuntayhtymän kaikissa kunnissa tulee varautua väestön vanhenemisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti alueen kaikissa kunnissa ollen Iisalmessa ja Vieremällä lähimpänä Pohjois-Savon ennustetta. 18

Ylä-Savon erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset Asukaskohtaiset kustannukset ERIKOISSAIRAANHOIDON ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Sisältää kalliinhoidontasaus- ja erityisvelvoitemaksun Erikoissairaanhoito on kustannuksiltaan keskitasoa, Sonkajärven ja Vieremän kohdalla kyseessä voi olla satunnaisvaihtelu Tämä tarkastelu on vain suuntaa antava koska sitä ei ole ikävakioitu eikä sairastavuusvakioitu. Löydös kertoo kuitenkin että erikoissairaanhoidon kokonaisuus Ylä-Savossa on keskitasoa vaikka sairastavuus ja ikärakenne ovat vertailukuntien korkeampaa tasoa. Sama asia näkyy THL:n vuonna 2010 tekemässä selvityksessä kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut kustannukset Kunta ESH kulut %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 45 464 905 30,7 % Iisalmi 2012 24 907 424 31,6 % Kiuruvesi 2012 9 932 733 28,1 % Sonkajärvi 2012 5 823 784 31,8 % Vieremä 2012 4 800 964 33,6 % Tässä tarkastelussa mukana sekä Iisalmen sairaalan että KYS:n palvelut 19

Sairastavuus THL:N kuntakohtaiset sairastavuusindeksit 2008 2010 Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset mukaan sairastavuusindeksit Pohjois-Savossa ovat koko maata keskimääräistä suuremmat THL CHESS yksikkö on laskenut viimeksi vuonna 2010 terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut kustannukset Tällä tarvevakioidulla tarkastelulla terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset ovat Ylä- Savon kunnissa alle maan keskiarvon (maan keskiarvo 100) : Iisalmi 91 Sonkajärvi 90 Kiuruvesi 93 Vieremä 95 Sairastavuusindeksi yht. v. 2008-2010 Ikävakioitu (Indikaattori on koostettu 7 eri sairausryhmästä) Iisalmi 125 Kiuruvesi 138,4 Sonkajärvi 132 Vieremä 121,2 Mielenterveysindeksi v. 2008-2010 ikävakioitu Indikaattori kuvaa kolmen ulottuvuuden mielenterveyden ongelmia suhteutettuna vastaavan ikäiseen väestöön. Iisalmi 132,9 Kiuruvesi 139,6 Sonkajärvi 158,2 Vieremä 101.1 Sepelvaltimotauti-indeksi v. 2008-2010 ikävakioitu Indikaattori ilmaisee sepelvaltimotautitapahtumien ensi- ja uusintadiagnooseilla (akuutit sydäninfarktit (I21-I22) angina pectoris (I20.0), sekä kuolemansyyt (I20-I25, I46, R96, R98) yleisyyden 35-79 - vuotiailla suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Iisalmi 120,1 Kiuruvesi 129,2 Sonkajärvi 160,6 Vieremä 110,7 Syöpätauti-indeksi v. 2008-2010 ikävakioitu Indikaattori ilmaisee syövän esiintyvyyden 0-79-vuotiaiden suhteutettuna vastaavanikäiseen väestöön ja edelleen koko maan tasoon (koko maa=100). Iisalmi 97 Kiuruvesi 102,9 Sonkajärvi 92,5 Vieremä 98 20

Ylä- Savon erikoissairaanhoidon kokonaiskustannukset Osuus kokonaiskustannuksista KOKONAISKUSTANNUSTEN JAKAUTUMINEN TUOTERYHMITTÄIN Ylä-Savon erikoissairaanhoidon osuus kokonaiskustannuksista on 31 % joka on hyvin keskitasoa. Tässä tarkastelussa mukana sekä Iisalmen sairaalan että KYS:n palvelut 21

Toimintaympäristön muutos ja tulevaisuuden haasteet Kuntarakennelainsäädäntö Miten kunta- ja sote-koordinaatioryhmän linjaus 8.5.2013 ja lopulliset kuntarakennelainsäädäntö vaikuttavat Ylä-Savon palvelujen kysyntään ja hallintomalliinkin Toimintaan ja kysyntään mahdollisesti vaikuttavia lainsäädäntömuutoksia j a muita linjauksia Terveydenhuoltolain mukainen vapaavalintaoikeuden laajeneminen 2014. Päivystystoiminnan uudistuva lainsäädäntö KYS:n tuottavuusohjelma 5 / 2013 Perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelma 5 / 2013 Toimintalinjausten uudistaminen Avohoitoa tukevia linjauksia: kotisairaalan laajeneminen kuntoutuksen tehostaminen kotona ja avohoidossa, kotiutuksella suoraan sairaalasta kotiin tai kevyempien palvelumuotojen avulla (hoivahotelli) liikkuvilla palveluilla ja kotiin vietävillä palveluilla. potilaan luokse jalkautuvien toimintamallien lisääminen ja laajentaminen sähköinen asiointi alkaa 2013 Terveydenhuollon integroituminen (perusterveydenhuolto ja oma erikoissairaanhoito) yhteiset prosessit ja toiminnanohjausjärjestelmät yhteiset osaamista ja prosesseja tukevat tiimit yhteiset tilajärjestelyt ja resurssit vuodeosastojen yhdistäminen toiminnallisesti ja kustannustehokkaasti ja laitospaikkojen tarvetta vastaava käyttö Terveydenhuollon laitoshoito tuottaa akuutti-, lyhytaikais- ja kuntoutuspalveluja tiiviissä yhteistyössä seudullisina palveluina. Äitiysneuvolan ja äitiyspoliklinikan toiminnan integrointi. Vastaanottotoiminnan integrointi pitkäaikaissairaiden hoidossa. Alueelliset toimintamallit: alueellinen kuvantamisen malli alueellinen apuvälinetoiminta KYS tuottavuusohjelman työryhmien raporttien 5/2013 vaikutus Iisalmen sairaalan toimintaan. Perusterveydenhuollon järjestämissuunnitelman vaikutus Iisalmen sairaalan toimintaan 5/2013. Väestön vanhenemisesta johtuva korjaavan kirurgian tarpeen lisääntyminen alueellamme. 22

Kunta- ja sote-koordinaatioryhmän linjaus 8.5.2013 Perustason alue 20 000-50 000 asukkaan kunnalla on oikeus pääsääntöisesti järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Vähintään noin 20 000 asukkaan kunta voi toimia perustason alueen vastuukuntana. Perustason sote-palveluja ovat lähinnä nykyiset terveyskeskusten ja sosiaalitoimen palvelut. Lisäksi vastuukunta voi saada oikeuden järjestää joitakin jo nykyisinkin järjestämiään peruserikoissairaanhoidon palveluja. Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Laaja perus- ja erityistaso (sote-alue) Laajalla perus- ja erityistasolla tarkoitetaan kaikkia lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja mukaan lukien erikoissairaanhoitoa. Maakunnan keskuskaupunki ja vähintään noin 50 000 asukkaan kunta voi järjestää laajan perustason sosiaali- ja terveyspalveluja. Jälkimmäisten osalta edellytyksenä on lisäksi, että kunnalla on laissa määritelty riittävä kantokyky (talous, osaaminen, infrastruktuuri ja muut palvelujen järjestämisen edellytykset). Maakunnan keskuskaupungin on toimittava sote-alueen vastuukuntana. Vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat voivat toimia sote-alueen vastuukuntana, jos niillä on riittävä kantokyky. Päätettyjen kriteerien pohjalta on mahdollista syntyä 20-30 sote-aluetta. Arvion mukaan nykyrakenteilla lukumäärä voisi olla 25. Muodostettavien sote-alueiden on oltava riittävän vahvoja ja niiden määrän sellainen, ettei erikoissairaanhoidon palvelut hajaannu liiaksi. Sote-alueita vahvistettaessa huolehditaan edellä mainittujen tavoitteiden toteutumisesta. Uudistuksessa lähtökohtana on, että sote-alue vastaa nykyisin sairaanhoitopiireille kuuluvista tehtävistä. Sairaanhoitopiirit lakkautetaan vuoden 2016 loppuun mennessä ja järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille. Alle 20 000 asukkaan kunnat Alle 20 000 asukkaan kunnilla ei ole nykylain mukaisesti oikeutta järjestää itse sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tämä kunta saa asukkailleen soten perustason palvelut siten, että se tukeutuu lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden yli 20 000 asukkaan keskuskuntaan. Alueen keskuskunta järjestää palvelut vastuukuntaperiaatteella. Jos kunta ei kuulu työssäkäyntialueeseen ja toiminnallista kokonaisuutta ei voi muodostaa, kunta kuuluu suoraan sosiaali- ja terveydenhuoltoalueeseen (sote), joka järjestää kunnan tarvitsemat sote-palvelut 23

Selvityksen tavoitteet 24

Selvityksen tavoitteet (somaattinen ja mielenterveystyö) Tarjouspyynnön mukaan Sairaalan toiminnan tulevaisuuden linjaukset, mihin toimintoihin sairaalan tulisi keskittyä poliklinikat leikkaustoiminta osastotoiminta osastotoiminnan tarveperusteinen resursointi tulevaisuudessa päivystystoiminta (yhteispäivystys ja psykiatrian päivystys) yhteiset /muuttuvat prosessit perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa yhteiset/muuttuvat prosessit / toiminta sairaanhoitopiirin kanssa lähipalveluna/jalkatuvat palvelut kunnissa, kotikäyntinä, liikkuvana, sähköisenä omahoitona ja asiointina järjestämisen kustannusten ja kysynnän tasapaino optimaalinen kustannustaso ja yksikkökustannus hoidon tasoon ja laatuun liittyvät kysymykset tuotantovolyymin vaikutus/suhde kliiniseen laatuun toimenpiteiden priorisointi uudet innovaatiot mahdollinen ylikapasiteetin käyttö toimintojen ja tilojen tarkoituksenmukaisuus ja yhteiskäyttö Selvitystyön aikataulu liittyy meneillään olevaan muihin tilojen ja toimintojen selvityksiin ja yhteensovittamiseen. 25

Iisalmen sairaalan toimintaan keskeisesti vaikuttavat ulkopuoliset tekijät 26

Sopimuskunnille ja muille kunnille myynti TP 2011 TP 2012 TA 2013 arvio Oma ESH netto ilman Mtt 12 144 162 12 855 670 11 690 000 Oma ESH netto sis. Mtt 20 028 895 21 545 475 20 283 855 Sopimuskuntien myynti 2 574 404 2 411 310 2 916 350 Muiden kuntien myynti 1 031 170 1 332 281 1 455 287 Taulukon lähdetieto tarjouspyyntö Sopimuskunnille ja muille kunnille myynti on hinnoiteltu pääosin oikein v 2012 (vertailu Maiseman todellisten kustannusten kanssa) Tästä myynnistä jäsenkunnille tulee noin 560 000 hyvitystä todellisiin kustannuksiin (vuoden 2012 toteutuma) Ulkokuntakuntamyynti on laskenut muiden kuin sopimuskuntien osalta. Myynnin vaikutus sairaalan tehokkuuteen Sopimuskunnille ja muille kunnille myynti on oleellisen merkityksellinen dialyysiyksikön hyvään tehokkuuteen ja yksikköhintojen edullisuuteen. Sopimuskuntien ja muiden kuntien ostot kohdistuu muilta osin pääosin sisätautien osastoon ja poliklinikkaan, leikkaustoimintaan, leikkausosastoon ja niihin liittyvään poliklinikkatoimintaan sekä päiväkirurgiaan. Näiden volyymit kuitenkin koko tuotannosta ovat pieniä eikä ratkaisevaa merkitystä yksiköiden nykyiseen tehokkuuteen. Myynnin lisäyksen vaikutukset sairaalan tulevaisuuteen Sopimuskunnille tai muille kunnille myynnin lisäys toisi tulevaisuudessa mielenterveys- ja päihdepalvelujen osastohoidolle volyymia niin että osastot saataisiin kuormituksiltaan ja kooltaaan tehokkaiksi Erityisesti, jos proteesikirurgia keskittyy tulevaisuudessa olisi leikkaustoiminnan tehokkaana pitämiseksi sopimuskuntien tai muiden kuntien perustason operatiivista toimintaa toivottavaa saada lisää Iisalmen sairaalaan 27

Lääkäreiden saatavuustilanne Ylä-Savon alueella ja vaikuttavuus oman sairaalan tuotantoon Lääkärivirkoja on sairaalassa yhteensä 41. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa toimii kuusi kumppanuuslääkäriä endokrinologiassa, reumataudeilla, neurologiassa, gastroenterologiassa, nefrologiassa ja hematologiassa. Operatiivinen toiminta: Ortopediaan on SHP perustanut 2 yhteisvirkaa 1.1.2013 alkaen sillä ajatuksella, mikäli oma rekrytointi ei ortopedin virkaan (eläköityminen) onnistu, niin proteesikirurgia tuotetaan yhteisvirkaratkaisulla jatkossa. Muiden kirurgien virkalääkäritilanne on hyvä käsittäen osaamista laajasta pehmytosakirurgiasta urologian erikoislääkäritoimintaan.muilla operatiivisilla aloilla kuten naistentaudeilla ja korvataudeilla virkalääkärimiehitys on erittäin hyvä ja ainoastaan ortopedian selkäkirurgia tuotetaan osittain ostopalveluna neurokirurgien toimesta Iisalmen sairaalassa. Operatiivisen toiminnan ostopalvelutoiminta on tällä hetkellä suurimmassa laajuudessaan tähystystoiminnassa ja kaihikirurgiassa. Anestesialääkäreiden 2 virasta toinen on vakinaisesti täytetty. Täyttämätöntä virkaa ovat hoitaneet erikoistuvat lääkärit ja ostopalvelulääkärit. Konservatiivisen toiminnassa virkalääkäritilanne on myös erinomainen. Vakituisessa virkasuhteessa on kaikki 4 erikoislääkäriä ja 1-2 sisätauteihin erikoistuvaa lääkäriä sekä 2 amanuenssia. Sisätaudeissa sairaalalla on koulutusoikeudet 2 v. pituiseen palveluun. Sisätautien vuodeosastolla potilaiden vaihtuvuus on suurta ja sydäntarkkailussa hoidetaan mm. rytminsiirtoja lääkkeellisesti ja sähköisesti. Sisätautien polikliininen toiminta on määrältään merkittävää. Sydämen ultraäänitutkimuksia tekevät kaikki erikoislääkärit ja erikoisosaamista täydentää ostopalveluna toimiva kardiologi 2-4 kertaa kuukaudessa. Kahdella sisätautien erikoislääkärillä on myös geriatrian erityispätevyydet. Psykiatrian 12 lääkärinvirasta on täytetty 9 virkaa ja näistä puolet erikoistuvilla lääkäreillä. Erikoistumiskoulutukseen hyväksytään sairaalan palveluksista 3 vuotta ja meillä käy psykiatrian professori kouluttamassa erikoistuvia säännöllisen ohjelman mukaisesti Kumppanuuslääkäritoiminnalla on ratkaiseva merkitys lääkäreiden saatavuuteen ja palvelujen tehokkuuden ylläpitämiseen. Se on keskeinen ylläpidettävä yhteistyömuoto KYS.n kanssa Iisalmen erikoissairaanhoidon palvelujen takaamisessa. Myös psykiatrian yhteistyömalli on avaintekijä lääkäreiden saatavuuteen Iisalmen sairaalaan. KYS:lla ei ole tavoitteena purkaa kumppanuuslääkärimallia. Ostopalveluna toiminta on kallista ja pitkäaikaisena ratkaisuna ei tarkoituksenmukainen. Pitkäaikaisilla ostopalveluilla toimiva oma polikliininen ja volyymiltaan pieni toiminta tulee harkita keskittää KYS:aan tai hankkia kokonaan ostopalveluna. Nykyinen leikkaustoiminta on muun henkilökunnan käytön osalta optimaalinen ja siinä ostopalvelulääkäreistä luopuminen loisi muun leikkausalihenkilökunnan ylikapasiteettia. 28

Kunta- ja sote-koordinaatioryhmän linjauksen vaikutus Iisalmen sairaalan toimintaan Keskeisiä muutamia kysymyksiä kunta ja sotekoordinaatioryhmän linjaukseen liittyen ovat: Saako Ylä-Savon sote tuottaa edelleen nykyisessä laajuudessa peruserikoissairaanhoidon palveluja vaikka Iisalmen väestömäärä on alle 50 000? Tähän linjaus näyttää antavan mahdollisuuden. Säilyykö työnjaoko ERVA-alueen kanssa ennallaan? Nykyinen linjaus ei vielä anna siihen vastausta. Tuleeko kuntaliitoksia niin, että Iisalmesta tulee yli 50 000 asukaan kunta, jolloin erikoissairaanhoidon laajempi tuottaminen on mahdollista. Linjauksen mukaan perustason alue (nykyinen Ylä-Savon sote ) voi tuottaa 20 000-50 000 asukkaan kunnalla on oikeus pääsääntöisesti järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Vähintään noin 20 000 asukkaan kunta voi toimia perustason alueen vastuukuntana. Perustason sote-palveluja ovat lähinnä nykyiset terveyskeskusten ja sosiaalitoimen palvelut. Lisäksi vastuukunta voi saada oikeuden järjestää joitakin jo nykyisinkin järjestämiään peruserikoissairaanhoidon palveluja. Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen. Alle 20 000 asukkaan kuntien osalta eli Ylä-Savon soten jäsenkuntien osalta tilanne ei juurikaanmuutu. Alle 20 000 asukkaan kunnilla ei ole nykylain mukaisesti oikeutta järjestää itse sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tämä kunta saa asukkailleen soten perustason palvelut siten, että se tukeutuu lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden yli 20 000 asukkaan keskuskuntaan. Alueen keskuskunta järjestää palvelut vastuukuntaperiaatteella. Jos kunta ei kuulu työssäkäyntialueeseen ja toiminnallista kokonaisuutta ei voi muodostaa, kunta kuuluu suoraan sosiaali- ja terveydenhuoltoalueeseen (sote), joka järjestää kunnan tarvitsemat sote-palvelut 29

Ylä- Savon erikoissairaanhoidon j a vanhustenhuollon riippuvuudet 30

Vanhusten erikoissairaanhoito Kustannukset ikäryhmäasukasta kohden ERIKOISSAIRAANHOIDON KUSTANNUKSET / YLI 75-VUOTIAAT Yli 75-vuotiaiden erikoissairaanhoidon kustannukset ovat keskitasoa hieman korkeammat Selvityksessä näkyy että vanhusten hoitopäivä sekä kirurgiassa että sisätaudeilla on runsaasti Lisäksi näkyy, että terveyskeskuksen vuodeostoille suoraan potilaan ottamiset ovat harvinaisempi avaan yleensä potilas menee suoraan erikoissairaanhoitoon ja sieltä vasta vuodeosastolle. Tässä mallissa syntyy runsaasti hoitojaksoja ja siirrot saattavat aiheuttaa hoitopäivien käytön kasvua. Vanhuksen kuntoutumisenkaan kannalta malli ei ole hyvä Kunta ESH kulut 75v %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 8 329 570 5,6 % Iisalmi 2012 4 404 031 5,6 % Kiuruvesi 2012 1 740 110 4,9 % Sonkajärvi 2012 1 264 496 6,9 % Vieremä 2012 920 933 6,4 % Tässä tarkastelussa mukana sekä Iisalmen sairaalan että KYS:n palvelut 31

Vanhusten erikoissairaanhoito ja vanhustenhuolto yhteensä Kustannukset ikäryhmäasukasta kohden ERIKOISSAIRAANHOIDON (SISÄTAUDIT JA NEUROLOGIA) SEKÄ HOIDON JA HOIVAN KUSTANNUSVERTAILU Yhteenlaskettuna hoito- ja hoivapalvelujen sekä ikäihmisten erikoissairaanhoidon sisätautien ja neurologian asukaskohtaiset kustannukset ovat jopa vertailukuntien keskitasoa alhaisemmat. Eli vaikka hoitojaksoja ja hoitopäiviä on erikoissairaanhoidossa runsaasti kokonaisuudesta tulee kuitenkin keskihintainen Kustannukset Hoito&hoiva %-osuus (raportin kuluista) ESH %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 47 771 099 32,2 % 3 972 316 2,7 % Iisalmi 2012 24 307 929 30,8 % 2 110 811 2,7 % Kiuruvesi 2012 12 678 604 35,8 % 799 724 2,3 % Sonkajärvi 2012 6 442 316 35,2 % 504 569 2,8 % Vieremä 2012 4 334 468 30,3 % 557 211 3,9 % 32

Hoito- ja hoivapalvelujen ja terveyskeskusvuodeosastojen kehittämisen vaikutus erikoissairaanhoitoon Tiivistelmä Ongelmat ja haasteet Hoito- ja hoivapalvelujen ja sisätautien ja neurologian kokonaisuus ovat keskitasoa edullisemmat Ylä-Savossa. Eli voisi sanoa että tälläkin työnjaolla saadaan tehokas toiminta. Kuitenkin sisätautien että kirurgian vuodeosastohoidon ja terveyskeskusakuuttihoidon käyttö on runsasta ja nostaa kustannuksia. Käyttöä nostaa runsaat ja pitkähköt hoitojaksot. Hoitojaksoja määrää kasvattaa potilaiden runsaat siirrot erikoissairaanhoidon osastoilta terveyskeskuksen akuuttiosastolle. Koska vanhusten perustason akuutti- ja kuntoutus hoidon tarve vuoteen 2030 kasvaa merkittävästi, osastohoidon rakenne tulee toiminnan ja kustannusten näkökulmasta kuitenkin muuttaa mahdollisimman tehokkaaksi ja joustavaksi 33

Sairaalan polikliininen toiminta 34

Poliklinikat Konservatiivisen alan poliklinikat Sisätautien poliklinikka, jossa on sisällä Endokrinologian pkl (40 % kumppanuusvirka) Reumatautien poliklinikka (1 erikoislääkäri, 60 % kumppanuusvirka).reumatautien palvelut tuotetaan oman SHP:n yhteisvirkalääkärin toimesta. Palveluja täydennetään ajoittain ostopalvelulääkärin palveluilla mm. lomien ja virkavapauksien synnyttämien jonojen takia. Hematologian poliklinikka (40 % kumppanuus erikoislääkäri).hematologian erikoislääkäritoiminta alkoi syyskuussa 2012 kahtena päivänä viikossa. Hematologisten lääkkeiden ja hoitojen volyymia on siirtymässä KYS Puijon sairaalasta Iisalmen sairaalaan. Gastroenterologian poliklinikka (60 % kumppanuusvirka), tällä hetkellä ostopalveluna Neurologian poliklinikka Neurologiassa toimii yksi oma virkalääkäri 80 % työpanoksella sekä Iisalmen sairaalassa että Kiuruvedellä. SHP:n yhteisvirassa toimii lisäksi yksi neurologi Iisalmen sairaalassa 20 % työpanoksella. Lastentautien poliklinikka (1 erikoislääkäri) Ihotautien poliklinikka (1 erikoislääkäri).ihotaudit tuotetaan virkalääkärin ja ostopalvelulääkärin toiminnan turvin 2 päivänä viikossa. Suunnitelmissa on perustaa 1.1.2014 vuoden alusta ihotaudeille SHP:n kanssa (50 %) yhteisvirka, minkä avulla palvelut tuotetaan jatkossa. Kuvantamisen yksikkö on laitteistoltaan nykyvaatimuksia vastaava, niin ultraäänilaitteiden kuin tietokonekuvauslaitteiden osalta. Lääkäripalveluja tuotetaan virkalääkäritoimintana ja ostopalveluna. Magneettitutkimukset tuotetaan liikkuvan yksikön avulla ostopalveluna. Kiuruvedellä lääkäripalvelut tuotetaan myös ostopalveluna. Operatiivisen alan poliklinikat Kirurgian poliklinikka Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka (2 erikoislääkäriä) Naistentautien poliklinikka (2 erikoislääkäriä) Äitiyspoliklinikka (1 erikoislääkäriä) Silmätautien poliklinikka (ostopalveluna, 1 erikoislääkärin virka olemassa) Iisalmen sairaala järjestää sekä poliklinikka- että vuodeosastopalveluja seuraavilla erikoisaloilla: sisätaudit kirurgia naistentaudit korva-nenä- ja kurkkutaudit psykiatria Pelkästään polikliinisia palveluja järjestetään seuraavilla erikoisaloilla: neurologia silmätaudit lastentaudit ihotaudit Munuaissairaudet 35

Iisalmen sairaalan osuus koko erikoissairaanhoidon käytöstä käytöstä poliklinikkatoiminnassa Ylä-Savo 2012 OMAN ERIKOISSAIRAANHOIDON OSUUS 2012 Erikoisalat Avohoito- / PKL Poliklinikkakäynnit yhteensä Sisätaudit 73,9 % 78,5 % Neurologia 66,3 % 40,1 % Kirurgia (sisältää ortopedian) 51,7 % 64,7 % Aikuispsykiatria 98,5 % 98,0 % Lastentaudit, lastenneurologia 49,2 % 20,6 % Keuhkosairaudet 0,0 % 0,0 % Pienet erikoisalat yhteensä 47,8 % 35,2 % YHTEENSÄ 67,3 % 59,4 % Kokonaisuutena poliklinikkakäynneistä 67% kohdentuu Iisalmen sairaalaan ja kustannuksista 59%. Niiden erikoisalojen, joissa oman sairaalan kustannusten osuus on alhainen, kokonaiskustannukset ovat kuntavertailussa korkeat. Tämä tarkoittaa, että näissä palveluissa KYS:ltä ostettu palvelu on kallista (lastentaudit ja neurologia) 36

Vastaanottopalvelujen ja erikoissairaanhoidon avohoidon vertailu (käynnit) VASTAANOTTOPALVELUJEN JA ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOHOIDON VERTAILU (KÄYNNIT) Paljon asukaskohtaisia väestövastuukäyntejä, vähän eshavokäyntejä Paljon asukaskohtaisia väestövastuuja eshavokäyntejä Vähän asukaskohtaisia väestövastuuja eshavokäyntejä Vähän asukaskohtaisia väestövastuukäyntejä, paljon eshavokäyntejä Erikoissairaanhoidon avokäyntien määrä asukasta kohden on korkea ja alueen terveyskeskuslääkärikäynnit keskitasoa Poliklinikkakäyntien määrä on korkea kaikilla niillä erikoisaloilla, joilla Iisalmen sairaala tuottaa palveluja, lukuun ottamatta kirurgiaa jossa käynnit ovat vertailukuntien keskitasoa Tässä tarkastelussa mukana sekä Iisalmen sairaalan että KYS:n palvelut 37

Vastaanottopalvelujen ja erikoissairaanhoidon avohoidon vertailu (kustannukset) VASTAANOTTOPALVELUJEN JA ERIKOISSAIRAANHOIDON AVOHOIDON VERTAILU (KUSTANNUKSET) Korkeat vastaanoton kustannukset, matalat eshavokustannukset Korkeat kustannukset sekä vastaanotossa että eshavohoidossa Matalat kustannukset sekä vastaanotossa että eshavohoidossa Matalat vastaanoton kustannukset, korkeat eshavokustannukset Erikoissairaanhoidon avohoidon kustannukset asukasta kohden ovat kuitenkin Iisalmen sairaalan edullisista yksikköhinnoista johtuen vertailukuntien keskitasoa alhaisemmat Vastaanottopalveluiden kustannukset nousevat korkeiksi Kunta Vastaanotto %-osuus (raportin kuluista) ESH %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 16 285 116 11,0 % 14 789 173 10,0 % Iisalmi 2012 7 912 048 10,0 % 8 364 754 10,6 % Kiuruvesi 2012 3 849 352 10,9 % 3 199 033 9,0 % Sonkajärvi 2012 1 895 776 10,4 % 1 723 123 9,4 % Vieremä 2012 1 609 221 11,2 % 1 502 263 10,5 % Tässä tarkastelussa mukana sekä Iisalmen sairaalan että KYS:n palvelut 38

Vastaanottopalvelujen ja erikoissairaanhoidon avohoidon yhteiskustannukset AVOPALVELUIDEN ASUKASKOHTAISET KUSTANNUKSET Kun mukaan otetaan erikoissairaanhoito ja avopalveluiden asukaskohtaiset kustannukset, ovat ne vuonna 2012 keskiarvoa korkeammat ja nousseet vuodesta 2011 merkittävästä Nousua on tarkasteltu seuraavassa kuvassa Kustannuksia nostava tekijä ei ole erikoissairaanhoidon polikliininen toiminta vaan kallis perusterveydenhuollon vastaanottotoiminta. Kunta Väestövastuu %-osuus (raportin kuluista) ESH %-osuus (raportin kuluista) Yksityiset Ylä-Savo 2012 9 942 236 6,7 % 14 789 173 10,0 % 1 489 000 Iisalmi 2012 4 930 327 6,3 % 8 364 754 10,6 % 933 000 Kiuruvesi 2012 2 233 345 6,3 % 3 199 033 9,0 % 280 000 Kiuruvesi 2012 1 227 632 6,7 % 1 723 123 9,4 % 134 000 Vieremä 2012 968 735 6,8 % 1 502 263 10,5 % 142 000 Tässä tarkastelussa mukana sekä Iisalmen sairaalan että KYS:n palvelut 39

Avohoidon kustannusten nousut 2011-2012 Muutokset palveluissa 2011-2012 Hoitopäivät Hoitojaks ot Avohoito- / Poliklinikkakäyn nit yhteensä VOS PKL YHT Kokonaiskustann us 2012 kunnille yhteensä KYS -10,6 % -4,3 % 11,4 % -3,5 % 10,0 % -0,6 % 25 328 190 Iisalmen sairaala -29,6 % -16,4 % -2,1 % -5,5 % 32,9 % 9,2 % 17 318 703 Perusterveydenhuolto -3,70 % -1,70 % 10,40 % 1,70 % 4,80 % 19 019 707 Perusterveydenhuollossa ovat mukana akuutti ja lyhytaikaishoito, terveysasemien vastaanotot Kun tarkastellaan avopoliklinikkahoidon muutoksia on tarkasteluun otettava myös muutokset vuodeosastotoiminnassa ja perusterveydenhuollossa Näin tarkasteltuna on tapahtunut sekä Iisalmen sairaalassa että KYS merkittävä vuodeosashoidon alenema, joka on korvattu osin avohoidon lisäyksellä. KYS:n muutos kokonaisuutena on ollut kustannuksia alentava Iisalmen sairaalan muutos on ollut vahvasti laitoshoitoa vähentävä, mutta avohoidon yksikkökustannusten nousu on ollut niin merkittävä että kustannussäästöä ei ole tullut. Toisaalta Iisalmen sairaalan poliklinikkakäyntien yksikköhinnat ovat edelleen edulliset. Terveysasemien kustannusmuutos on ollut pieni mutta terveysasemien kustannukset vertailukuntiin nähden korkeat Akuutti- ja lyhytaikaishoidon toiminta ja kustannusmuutokset ovat olleet maltilliset 40

Erikoissairaanhoito sisätaudit yksikkökustannukset SISÄTAUDIT - YKSIKKÖHINNAT Korkea hoitopäiväkustannus, matala avokäynnin kustannus Korkeat kustannukset sekä hoitopäivällä että avokäynnilla Matalat kustannukset sekä hoitopäivällä että avokäynnilla Matala hoitopäiväkustannus, korkea avokäynnin kustannus Sisätaudin yksikköhinnat ovat edulliset Iisalmen sairaalassa Kunta Vuode %-osuus (raportin kuluista) Avo %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 7 828 947 5,3 % 2 935 802 2,0 % Iisalmi 2012 4 253 098 5,4 % 1 602 270 2,0 % Kiuruvesi 2012 1 324 065 3,7 % 617 667 1,7 % Sonkajärvi 2012 1 185 798 6,5 % 375 581 2,1 % Vieremä 2012 1 065 986 7,4 % 340 285 2,4 % Tässä tarkastelussa mukana sekä Iisalmen sairaalan että KYS:n palvelut 41

Erikoissairaanhoito neurologian yksikköhinnat NEUROLOGIA YKSIKKÖKUSTANNUKSET Korkeat yksikkökustannukset vuodeosastohoidossa, matalat avohoidossa Korkeatyksikkö -kustannukset sekä vuodeosastoettä avohoidossa Matalat yksikkökustannukset sekä vuodeosastoettä avohoidossa Matalat yksikkökustannukset vuodeosastohoidossa, korkeat avohoidossa Neurologian avohoidon yksikkökustannukset ovat Iisalmen sairaalassa edulliset, mutta yksikköhintaa nostaa KYS:n polin hinnat, Vuodeosastohoidossa KYS:n yksikkökustannukset korkeat mutta laskeneet v 2012 Kunta Vuode %-osuus (raportin kuluista) Avo %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 950 110 0,6 % 1 016 918 0,7 % Iisalmi 2012 481 364 0,6 % 604 353 0,8 % Kiuruvesi 2012 259 586 0,7 % 200 858 0,6 % Sonkajärvi 2012 136 859 0,7 % 140 830 0,8 % Vieremä 2012 72 301 0,5 % 70 876 0,5 % Tässä tarkastelussa mukana sekä Iisalmen sairaalan että KYS:n palvelut 42

Erikoissairaanhoito lastentaudit yksikkökustannukset LASTENTAUDIT - YKSIKKÖKUSTANNUKSET Korkeat yksikkökustannukset vuodeosastohoidossa, matalat avohoidossa Korkeatyksikkö -kustannukset sekä vuodeosastoettä avohoidossa Matalat yksikkökustannukset sekä vuodeosastoettä avohoidossa Matalat yksikkökustannukset vuodeosastohoidossa, korkeat avohoidossa Lastentautien yksikkökustannukset nousevat korkeahkoiksi, mutta yksikköhintaa nostaa KYS:n palvelut Kunta Vuode %-osuus (raportin kuluista) Avo %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 1 672 437 1,1 % 1 049 349 0,7 % Iisalmi 2012 994 097 1,3 % 611 712 0,8 % Kiuruvesi 2012 313 728 0,9 % 217 344 0,6 % Sonkajärvi 2012 294 599 1,6 % 102 901 0,6 % Vieremä 2012 70 013 0,5 % 117 392 0,8 % Tässä tarkastelussa mukana sekä Iisalmen sairaalan että KYS:n palvelut 43

Erikoissairaanhoito naistentautien yksikkökustannukset NAISTENTAUDIT - YKSIKKÖKUSTANNUKSET Korkeat yksikkökustannukset vuodeosastohoidossa, matalat avohoidossa Korkeatyksikkö -kustannukset sekä vuodeosastoettä avohoidossa Matalat yksikkökustannukset sekä vuodeosastoettä avohoidossa Matalat yksikkökustannukset vuodeosastohoidossa, korkeat avohoidossa Tässä laskelmassa synnytystoiminta ja naistentautien operatiivinen toiminta on kaadettu hoitopäiville Avohoidon yksikkö kustannus on erityisen edullinen johtuen osin työnjaosta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä Kunta Vuode %-osuus (raportin kuluista) Avo %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 1 777 821 1,2 % 383 012 0,3 % Iisalmi 2012 908 474 1,2 % 231 935 0,3 % Kiuruvesi 2012 474 934 1,3 % 72 283 0,2 % Sonkajärvi 2012 198 967 1,1 % 42 305 0,2 % Vieremä 2012 195 447 1,4 % 36 489 0,3 % Tässä tarkastelussa mukana sekä Iisalmen sairaalan että KYS:n palvelut 44

Erikoissairaanhoito korva- nenä ja kurkkutautien yksikkökustannukset KORVA- NENÄ- JA KURKKUTAUDT AVOHOITO Korkea avohoidon kustannus, vähän avokäyntejä Korkea avohoidon kustannus, paljon avokäyntejä Matala avohoidon kustannus, vähän avokäyntejä Matala avohoidon kustannus, paljon avokäyntejä Korva-, nenä- ja kurkkutautien avohoidon yksikkökustannus on Iisalmen sairaalassa edullinen, mutta yksikkökustannusta nostaa KYS:n polin hinnat Kunta KNK Avo %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 863 561 0,6 % Iisalmi 2012 492 261 0,6 % Kiuruvesi 2012 191 103 0,5 % Sonkajärvi 2012 109 057 0,6 % Vieremä 2012 71 141 0,5 % Tässä tarkastelussa mukana sekä Iisalmen sairaalan että KYS:n palvelut 45

Erikoissairaanhoito kirurgian yksikkökustannukset KIRURGIA - YKSIKKÖKUSTANNUKSET Korkeat yksikkökustannukset vuodeosastohoidossa, matalat avohoidossa Korkeatyksikkö -kustannukset sekä vuodeosastoettä avohoidossa Matalat yksikkökustannukset sekä vuodeosastoettä avohoidossa Matalat yksikkökustannukset vuodeosastohoidossa, korkeat avohoidossa Laskelmassa on hoitopäivän hintaan kaadettu kirurgian leikkaustoiminnan kulut. Kirurgian yksikkökustannukset ovat keskitasoa tai edulliset Kunta Vuode %-osuus (raportin kuluista) Avo %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 9 982 262 6,7 % 3 017 102 2,0 % Iisalmi 2012 5 377 130 6,8 % 1 658 617 2,1 % Kiuruvesi 2012 2 205 732 6,2 % 715 461 2,0 % Sonkajärvi 2012 1 401 237 7,7 % 346 879 1,9 % Vieremä 2012 998 163 7,0 % 296 145 2,1 % 46

Poliklinikkatoiminta Tiivistelmä Nykytilanne Iisalmen sairaalan poliklinikkapalveluiden kustannukset lähes kaikilta osin ovat yksikköhinnoiltaan edulliset. Vaikka palveluja käytetään runsaasti Iisalmen sairaalan poliklinikkatoiminta ei nosta erikoissairaanhoidon kustannuksia. Iisalmen sairaalan poliklinikkatoiminta on lähipalveluna tuotettu sellaisilla erikoissairaanhoidon poliklinikoilla, joissa volyymit ovat riittävät ja yksikköhinnat pysyvät sen takia alhaisina. Ainoa suppeampi erikoispalvelu on hematologia. Palvelujen korkea käyttö johtuu kolmesta eri tekijästä: terveasemien päivystyspainotteisesta toimintamallista, jonne on vaikea siirtää jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta. korkea sairastavuus hyvä tarjonta lähellä Tulevaisuuden linjaukset Ainoastaan ihotaudit pienenä erikoisalana on sellainen että sen hoitaminen kokonaan KYS:stä tai ostopalveluna yksityissektorilta tulee harkita ainakin, jos kumppanuusmalli ei toteudu. Poliklinikkatoiminta, joka pysyvästi joudutaan hoitamaan kalliina ostopalveluna tulee harkita keskitettäväksi KYS:iin. Näihin kuuluu hematologia, jos nykyinen lääkärimalli ei onnistu. Gastroenterologian poliklinikka ja skopiatoiminta liittyvät sairaalan muuhun toimintaan niin kiinteästi, että niiden toteutus ostopalvelunakin on välttämätön sairaalan tiloissa. KYS:stä ei ole siirtymässä Iisalmen suuntaan mitään merkittävää polikliinistä toimintaa Kumppanuuslääkäri malli on näin hyvin toimivan poliklinikkatoiminnan edellytys niillä erikoisaloilla, joissa ei omia lääkäreitä ole mahdollista saada. Poliklinikkatoiminnan tehokkuus tulee pitää eikä yksikköhinnat saa laskea. Poliklinikkatoiminnan prosessien kehittäminen ja henkilöstön käytön optimointi tulee olla kehittämisen painopiste. Ikärakenteen muutoksesta johtuva palvelutarpeen kasvu vuoteen 2030 tulee kattaa sillä, että perusterveydenhuoltoon siirtyy osa erikoissairaanhoidon kontrolleista. 47

Päivystystoiminta 48

Päivystyksen nykytilan kuvaus Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon päivystys on keskitetty Kuopion Yliopistolliseen sairaalaan, jonne tulee matkaa Iisalmen keskustasta 82 km, Vieremältä 107 km, Kiuruvedeltä 119 km ja Sonkajärveltä 103 km. Ylä-Savon päivystys on järjestetty siten, että Iisalmen terveyskeskuksen kaikki päivystystoiminta on keskitetty Yhteispäivystykseen Iisalmen sairaalaan. Kiuruveden keskustasta on matkaa Iisalmen sairaalaan 36 km, Vieremältä 25 km ja Sonkajärveltä 24 km. Vieremän ja Kiuruveden Terveyskeskukset hoitavat virka-aikana oman päiväpäivystyksensä. Sen lisäksi Kiuruvedellä on perusterveydenhuollon päivystys arkisin klo 18:an ja viikonloppuisin 8-18. Sonkajärvellä ei hoideta varsinaisesti päivystystä. Iisalmen Yhteispäivystyksessä päivystyslääkäri hoitaa kaikki päivystyspotilaat lukuun ottamatta virka-aikana lähetteellä tulevia kirurgialle, gynekologialle tai sisätaudeille lähetettyjä potilaita, jotka ko. erikoisalan päiväpäivystäjä katsoo. Päivystysaikana kirurgian, sisätautien ja gynekologian päivystäjät ovat puhelinpäivystyksessä konsultaatioita ja osastoja varten. Gynekologia ja kirurgia maanantaista perjantaihin. Sisätautien päivystys muuttuu puhelinpäivystykseksi klo 19. 00 alkaen. Päivystysaikana välitöntä operatiivista hoitoa tarvitsevat kirurgiset ja gynekologiset potilaat lähetetään KYS:an. Jos potilas voi odottaa seuraavaan päivään operatiivista hoitoa, voidaan potilas ottaa kirurgiselle osastolle Iisalmen sairaalaan. Päivystysleikkauksia tehdään jonkin verran kirurgisille potilaille päiväpäivystyksenä leikkaussalitilanteen mukaan. Leikkaussalihenkilökunnalla ei ole päivystystä. 49

Yhteispäivystyksen organisaatio ja työnjako Organisaatio Yhteispäivystyksen hoitohenkilökunta tulee osin sairaalan, osin perusterveydenhuollon puolelta ja kustannukset jakautuvat kahteen budjettiin. Toiminnallisesti yhteispäivystys ja erikoissairaanhoidon päivystys ovat jo tiiviisti yhdessä. Päivystyksen henkilökuntaresurssi on öisin yksi lääkäri ja kaksi hoitajaa, muuna aikana kuusi hoitajaa ja yksi lääkäri 24/7 h, toisen lääkärin työaika on ollut 10-18. Jatkossa on suunnitelmissa supistaa päivystävän lääkärin resurssi yhteen lääkäriin. Henkilöstöresurssin suhteen Yhteispäivystyksen henkilöstömitoitus tuntuu asianmukaiselta. Yhteispäivystystä johtaa ylilääkäri. Yhteispäivystyksen päivystyslääkärit ovat tällä hetkellä ostopalvelusopimuksella hankittuja. Tavoitteena on ollut korvata ostopalvelu paikallisella sopimuksella ja päivystyksen omilla lääkäreillä. Päivystyspalvelut tuotetaan pääosin ostopalveluna 24/7 Iisalmen sairaalan yhteispäivystyksessä. Työnjako Yhteispäivystystä käyttävät perusterveydenhuollon päiväpäivystyksenä Iisalmi ja Sonkajärvi, muut jäsenkunnat virka-aikaan vain vaativan päivystyksen osalta. Yhteispäivystyksen potilaat hoitaa pääasiassa etupäivystäjä. Potilaista alle 10 % ohjautuu erikoisalapäivystäjälle etupäivystäjän konsultaation perusteella tai virka-aikana suoraan lähetteellä. Yhteispäivystyksen toinen etupäivystäjä (klo 10-18) on vastannut mm. psykiatrisesta etupäivystyksestä ja viikonloppuisin tkvuodeosastojen kierrosta. Yhteispäivystyksessä on keskusvalvonta ja 14 seurantapaikkaa, joita käytetään samalla tarkkailuyksikön tapaan, jolloin osastoille sisäänottoa voidaan vähentää. Tilaresurssin suhteen Yhteispäivystyksellä tuntuu olevan hyvät toimintaedellytykset. Seurantapaikalla voidaan olla yli yön ja kotiuttaa aamulla. Yhteispäivystyksessä on käytössä Pegasos, joka on koko SOTE:n yhteiskäytössä. 50

Päivystys- ja ensihoitokustannukset yhteensä Päivystys- ja ensihoitokustannukset v 2012 /asukas Yhteispäiv Kiuruvesip Omas ESH KYS päiv ystys äivystys päiv Tk-päivystys yhteensä ESH päivystys Päivystys yhteensä Ensihoito Päivystys ja ensihoito yteensä Iisalmi 98 1 11 10 98 21 120 18 138 Kiuruvesi 20 84 17 16 105 34 138 24 162 Sonkajärvi 71 0 13 12 72 25 97 23 120 Vieremä 62 1 12 11 63 23 86 25 111 Päivystyskäynnit/asukas Yhteispäiv Kiuruvesip ystys äivystys Omas ESH päiv KYS päiv Tkpäivystys yhteensä ESH päivystys Päivystys yhteensä Iisalmi 0,76 0,010 0,03 0,03 0,77 0,06 0,83 Kiuruvesi 0,10 1,170 0,05 0,05 1,27 0,10 1,37 Sonkajärvi 0,49 0,001 0,04 0,04 0,49 0,08 0,57 Vieremä 0,40 0,004 0,03 0,03 0,40 0,06 0,47 Erikoissairaanhoidon päivystysjärjestelyt eivät tule kunnille kalliiksi. Käynnin hinta on 336, joka on vertailussakin edullinen. Ylikäytöstäkään ei tule kuin Kiuruvedelle lisäkustannuksia. Iisalmen päivystyskustannuksia nostaa yhteispäivystyksen runsas käyttö ja sitä kautta yhteispäivystyksen resursointi. Yhteispäivystyksen käyntihinta on 139, joka on vertailussa korkeahko mutta ei kallis Kiuruveden kustannuksia nostaa Kiuruveden oman päivystyksen runsas käyttö ja korkeat kustannukset sekä runsas erikoissairaanhoidon päivystyksen käyttö. Vuonna 2013 Kiuruveden päivystyksen ostopalveluihin tulee myös merkittävä korotus, Vertailukunnissa yleensä erikoissairaanhoidon käynnit ovat alle 0,08 käynti/asukas ja päiväaikana hyvin toimivissa terveyskeskuksissa päivystyskäyntejä on jopa alle 0,3 käyntiä /asukas Kiuruveden erikoissairaanhoidon päivystyksen korkeaa käyttöä selittänee se että Kiuruvedellä ei ole käytössä laboratorio ja kuvantamistutkimuksia päivystysaikana 51

VASTAANOTTOPALVELUT Päivystyskäyntien osuus kaikista lääkärikäynneistä Päivystyskäynnit jakautuvat tarkastelussa siten että: Terveysaseman ns akuuttikäynnit ajanvarausvastaanotolla eivät tule mukaan tähän tarkasteluun vaan sisältyvät normaaleihin vastaanottokäynteihin Mikäli terveysasemilla on virka-aikana erillinen tai erillisiä päivystyspisteitä niiden tiedot tulevat tähän Mikäli kunnassa on oma päivystysyksikkö osa- tai ympärivuorokautisena niiden käynnit ovat tässä mukana Perusterveydenhuoltotasoisen yhteispäivystyksen käynnit tulevat tähän mukaan Kunta Päivystys Kaikki Päivystyskäyntien osuus% Ylä-Savo 2012 30896 60741 50,9 % Iisalmi 2012 14211 27551 51,6 % Kiuruvesi 2012 11424 17868 63,9 % Sonkajärvi 2012 2026 6036 33,6 % Vieremä 2012 1486 7245 20,5 % Kiuruveden oma päivystys mukana kunnittain yhteispäivystyksen lisäksi. Kiuruveden ja Iisalmen päivystyskäyntien osuus on poikkeuksellisen suuri 52

Päivystyksen ongelmat Alle 40.000 asukkaan väestöpohja ja maantieteellisesti varsin pieni alue ja kuitenkin viikonloppuisin alueella on kaksi päivystävää toimipistettä (yhteispäivystys ja Kiuruveden päivystys) Kiuruveden päivystyksen potilaista vain 20-25 % täyttää päivystyshoidon kriteerit. Päivystyspotilaista 35 % joudutaan lähettämään päivystysaikana joka tapauksessa eteenpäin, joka näkyy korkeampana erikoissairaanhoidon päivystyksen käyttönä. Medisiinisesti, laadullisesti ja kustannuksiltaan Kiuruveden päivystysmalli ei ole perusteltu. Kiuruveden päivystäjät joudutaan hankkimaan ostopalvelulla, joiden hintaan tuli vuonna 2013 merkittävä korotus Varsin suuret iisalmelaisten lukumäärät arkisin yhteispäivystyksessä päivystyksessä joka johtuu päiväaikaisen kiireellisen hoidon huonosta saatavuudesta. Päivystyksen kustannukset jaetaan tänä päivänä konservatiivisen erikoissairaanhoidon päivystysyksikköön, yhteispäivystykseen ja Kiuruveden omaan päivystykseen. Jako on keinotekoinen, kun puhutaan yhden SOTEalueen yhteispäivystyksestä. Yhteispäivystyksen organisaatiomalli on epätarkoituksenmukainen. 53

Ylä-Savon SOTE:n päivystystoiminnan kehittäminen Tiivistelmä Yhteispäivystyksen toiminta tulisi koota yhden organisaation, hallinnon ja budjetin alaiseksi toiminnaksi. Koko päivystykseen osallistuva hoitohenkilökunta tulisi liittää osaksi yhteispäivystyksen henkilöstöä. Erikoisalapäivystäjien palvelut voidaan ostaa sairaalasta. Päivystysajan hoitoon ottamisen kriteereitä tulisi arvioida erityisesti arki-iltojen ma-to sekä sunnuntai-iltojen osalta, jolloin ns. ei-päivystyksellisen hoidon tarpeessa olevia käyntejä voitaisiin keskittää osaksi virka-ajan toimintaa. Ko. hoidon tarpeen arviointi edellyttää yhtenäisten kriteereiden käyttöä sekä joustavaa ohjausjärjestelmää, jolloin hoitaja voi varata potilaalle seuraavaksi päiväksi ajan, jos potilaan sairaus tai oire ei edellytä päivystysajan käyntiä. Erityisesti Iisalmen terveyskeskuksen oman päiväaikaisen kiireellisen hoidon päivätoiminnan tehostaminen vähentäisi päiväkäyntejä yhteispäivystyksessä ja säästäisi Iisalmen kustannuksia. Vaativat virka-ajan päivystyskäynnit kuuluvat yhteispäivystykseen. Kiuruveden viikonloppupäivystyksen lopettaminen kustannus-, medisiinisistä syistä ja vähäisestä todellisten päivystyspotilaiden lukumäärästä johtuen. Yhteispäivystyksessä on sekä kuvantamisen että laboratoriotutkimusten mahdollisuudet, jolloin potilas saa pääasiassa tutkimukset ja hoidon yhdellä käynnillä. Kiuruveden arki-iltojen vastaanottoaikaa 16-18 voitaisiin hyvin jatkaa, mutta resursseista riippuen voidaan käyttää terveyskeskuksen pidennettyä aukioloaikaa eikä päivystystyötä, jolloin virka-aika voidaan jatkaa kello 18:an siten, että terveyskeskus hoitaa ko. ajalla terveyskeskustasoisia käyntejä mukaan lukein päiväpäivystyspotilaat. Sairaalan erikoisalapäivystyksen järjestelyt vastaavat ministeriön uusiakin suosituksia. Erikoisalakohtainen puhelinpäivystyksen tarve on olemassa jo vuodeosastojen johdosta, jolloin ko. päivystäjä on luonnollisesti myös yhteispäivystyksen käytettävissä. Päivystysleikkaustoiminnan laajentamiselle ei ole olemassa indikaatioita, mutta nykyisen kaltainen päiväajan päivystysleikkaustoiminta on sekä taloudellisesti, toiminnallisesti että asiakaslähtöisesti mielekästä toimintaa. 54

Operatiivinen toiminta 55

Leikkaus- ja anestesiaosasto Leikkaustoimintamme on pääsääntöisesti elektiivistä. Erikoisaloja ovat ortopedia, yleiskirurgia, urologia, gynekologia, korva- nenä-ja kurkkutaudit sekä silmätaudit (kaihikirurgia). Päiväkirurgisten leikkausten osuus koko elektiivisestä leikkaustoiminnastamme on tällä hetkellä n. 60%. Leikkausosaston tilat ovat modernit, uusitut vuonna 2008 sisältäen 6 leikkaussalia. Leikkaustoiminnassa on käytössä 4 leikkausryhmää ja 60 % leikkauksista on päiväkirurgisia. Leikotoiminta on ollut käytössä vuoden ajan, mikä on vähentänyt vuodeosastopaikkojen tarvetta ja hoitojaksoissa keskimääräistä hoitoaikaa erikoissairaanhoidossa. Päiväkirurginen osasto sijaitsee leikkausosaston yhteydessä ja molemmilla osastoilla työskentelee yhteinen henkilökunta. Leikkausosastolla tehdyn laajan peruskorjauksen yhteydessä (kesä 2008) leikkaussalit, joita on 6 kpl varustettiin nykyaikaisen tähystyskirurgian vaatimalla huipputeknologialla. Heräämöjä on 2 kpl. Henkilökunta: 1 osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 17 sairaanhoitajaa, 1 lääkintävahtimestari, 2 osastonsihteeriä. Henkilökunta on yhteinen päiväkirurgian kanssa. Leikkaussalien käyttö: Arviolta 10 pöytää viikossa kirurgialle eli leikkaukset kirurgiassa 2 pöytää per päivä, naistentaudeilla 2-3 pöytää viikossa, korvilla 3-4 pöytää viikossa ja silmälääkäreille 1-2 pöytää viikossa. Anestesiahammashoitoa 3-6 kertaa viikossa (tarpeen mukaan). Kaiken kaikkiaan pöytiä käytössä keskimäärin noin 4 päivää kohden ja leikkaustoiminnassa on käytössä 4 leikkausryhmää. Muuta leikkaustoimintaa kuvaavaa tietoa? Kirurgian erikoislääkäreitä on 5, joista 2 ortopedia, lisäksi kaksi erikoistuvaa kirurgia Naistentautien erikoislääkäreitä 4 kpl, jotka tekevät 2 lääkärin työpanoksen Korvalääkäreitä 2 kpl, hoitavat alueen potilaat täysin Silmälääkäreiden palvelut ovat ostopalveluna 56

Iisalmen sairaalan leikkaus- ja toimenpidemäärät LEIKKAUKSET JA TOIMENPITEET 2012 Leikkaustoimenpiteet yht. 2546 Elektiiviset leikkaukset yht. 2505 joista päiväkirurgiset leikkaukset 1540 Kaikki päivystysleikkaukset yht. 53 joista yöaikana (klo 22-07) aloitetut Kirurgia, leikkaukset yht. 4) 1206 Kirurgia, päivystysleikkaukset yht. 34 joista yöaikana (klo 22-07) aloitetut 0 Naistentautien ja synnytysten leikkaukset yht. 298 Naistentautien ja synnytysten päivystysleikk:t 19 joista yöaikana (klo 22-07) aloitetut 0 Korva-, nenä- ja kurkkutautien leikkaukset 534 Silmätautien leikkaukset 544 Kaihileikkaukset 533 joista molempien silmien leikkauksia 317 Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset yht. 211 joista lonkan tekonivelleikkauksia 66 LEIKKAUKSIIN ODOTTAVAT 31.12.2012 Kaikki leikkauksiin odottavat yht. 402 joista hoitotakuun piiriin kuuluvat 402 Kaihileikkauksiin odottavat yht. 213 joista hoitotakuun piiriin kuuluvat 213 Tekonivelleikkauksia tehdään vajaa 211 kpl vuodessa, mikä vastaa 20 % SHP:n Puijon sairaalan volyymista. Näistä 146 on polviproteeseja ja 65 on lonkkaproteeseja. Samalla työnjaolla Ylä-Savon alueen Iisalmen sairaalassa tapahtuvien tekonivelleikkausten määrä kasvaisi 60 :lla vuoteen 2035 mennessä. Vuodeosastokapasiteetin tarvetta tämä ei juurikaan lisäisi, koska muu vuodeosastotarve vähenee. Jononpurkutarvetta ei myöskään ole vaan leikkauksiin odottavien määrä on alhainen SHP ei pysty tuottamaan tätä lisämäärää ainakaan ennen vuotta 2015 ja. Tavoitteena on tuottaa palvelut pelkästään virkalääkäreillä ja kumppanuuslääkäreillä. Tähystystoimintaa tehdään sekä Kiuruveden terveyskeskuksessa että Iisalmen sairaalassa. 57

Leikkaustoiminta Tiivistelmä Nykytilanne Leikkausten määrä on neljää leikkaustiimiä kohti hyvä ja leikkaustoimenpiteiden kustannukset ovat edulliset. Leikkaussaleja jää käyttämättä kaksi kappaletta. Tosin tyhjät salit antavat joustavuutta leikkausten nopeaan vaihtoon saleissa ja siten tehostaa toimintaa. Leikkaustoiminta on monipuolisesti. Ison osan kapasiteettia vie proteesikirurgia, joka on kiistelyn kohteena tulisiko se keskittää isompiin yksiköihin laadun turvaamiseksi. Vuoteen 2030 tällä työnjaolla vanhusten määrän lisääntyminen lisää proteesikirurgiaa noin 60 kappaletta /vuosi Iisalmen sairaalassa. Vuodeosastokapasiteettiin ei juurikaan vaikutusta. Päivystysaikainen leikkaustoiminta on keskitetty KYS:iin ja päivystysaikaiset valmius- ja päivystyskustannukset evät ole kustannuksia nostava tekijä. Leikkausjonot Ylä-Savon alueella ovat pienet eikä resursseja jononpurkuihin tarvita Tulevaisuuden haasteet Tulevaisuuden merkittävä uhka on, että proteesikirurgia keskittyy isompiin yksiköihin. Tätä ei ole linjattu Kuopion erikoissairaanhoidossa, mutta KYS:n uudisrakentamisen myötä paine keskittämiseen kasvaa. Muutos voi olla vääjäämätön myös ortopedien saatavuuden takia. Kaihikirurgian säilyminen takaa myös sairaalan resurssien optimaalista käyttöä ja leikkaustoiminnan tehokkuutta Onko sopimuskunnista saatavissa leikkaustoimintaa sairaalaan lisää. Ainakin proteesikirurgian keskittämisen yhteydessä lisäleikkausten tarve on pakottava sairaalan tehokkaana pysymisen näkökulmasta.. Periaatteessa KYS:n kanssa käydyissä neuvotteluissa tätä mahdollisuutta ei suljettu pois. Tämä asia tulee pitää esillä sote- ja kuntarakenneuudistusten valmistelussa avoimesti. Realistisesti tarkasteltuna KYS:sta ei olla siirtämässä Iisalmen sairaalaan mitään operatiivista toimintaa nykyistä enemmän. Ikärakenteen muutoksen lisääntyä kysyntä on leikkausalitilojentilojen puolesta helposti hoidettavissa. Mikäli proteesikirurgia keskittyy KYS:aan eikä ympäristökunnista saada lisää potilaita Iisalmen sairaalaan, sairaalan leikkaustoiminta jää pieneksi ja lähes täysin päiväkirurgiseksi. Tähänkin muutokseen on varauduttava sopeuttamalla resursseja. Mitään pakottava keinoa ei Ylä-Savolla ole ohjata lisää asiakkaita Iisalmen sairaalaan. Kuntauudistuksen ja KYS ohjannan varaan ei tule rakentaa haaveita. 58

Osastohoito Osastohoito tarkastellaan ensin somaattisen hoidon kokonaisuutena, jossa ovat sisätautien, dialyysihoidon, operatiivisen hoidon, kuntoutuksen, terveyskeskusakuuttihoidon osastot ja niiden tarpeet vuoteen 2030 Kotisairaala on liitetty myös tähän kokonaisuuteen Lopuksi vielä osastohoito kootaan yhteen, jossa on myös mielenterveys j a päihdehoidon osastotarve vaikka varsinainen mielenterveyspalvelujen kokonaisuus on selvityksen lopussa. 59

Iisalmen sairaalan osastohoidon osuus koko erikoissairaanhoidon osastohoidon käytöstä Ylä-Savo 2012 OMAN ERIKOISSAIRAANHOIDON OSUUS 2012 Erikoisalat Hoitopäivät Hoitojaksot VOS Sisätaudit 77,5 % 69,6 % 41,3 % Neurologia 0,0 % 0,0 % 0,0 % Kirurgia (sisältää ortopedian) 43,9 % 49,7 % 34,2 % Aikuispsykiatria 99,3 % 99,8 % 93,8 % Kirurgia sisältää tässä tarkastelussa myös leikkaustoiminnan kustannukset Sisätaudeilla Iisalmen sairaalan kustannusten osuus sisätautien kokonaisuudesta on yllättävänkin pieni. Oma sisätautien hoitopäivistä laskettu käyttö on ollut 26 paikan verran ja KYS:sta vain 7,5 paikan verran. Kirurgian oman osaston käyttö hoitopäivistä laskettuna on 11,3 hoitopaikkaa ja Kys:sta 14,3 paikkaa 60

Kotisairaala Nykytoiminta Siirtynyt v 2013 alussa erikoissairaanhoitoon. Kaksi sairaanhoitajaa ja päivystyksen lääkäri tukee Kehitteillä ensihoidon kanssa yhteistyömalli Hoitojakson keskipituus 4 vrk Tavoitteellinen kotisairaalan toiminta kolmeen fokukseen: Lyhentää sairaalahoitojakson pituutta, jolloin kotiutus kotisairaalaan ja sitä normaaliin kotihoitoon Tukea kotihoitoa vanhusten akuutissa hoitotilanteessa kotiin tai palvelutaloon ilman siirtoa päivystykseen Hoitaa somaattista erityishoitoa tarvitsevat asiakkaat kotona (saattohoito, infuusiohoidot) 61

Dialyysiosasto Iisalmen sairaalan dialyysiosasto tarjoaa hemodialyysihoitoa kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastaville potilaille Ylä-Savon alueella myös ulkopaikkakuntalaisille. Käynneistä jopa 50% on sopimuskuntien ulkopuolisia käyntejä Osaston yhteydessä toimii nefrologian poliklinikka torstaisin ja perjantaisin. Dialyysi on 10-paikkainen ja sijaitsee sairaalan toisessa kerroksessa. Osastolla työskentelee 2-3 sairaanhoitajaa vuorossaan ja hoitava lääkäri on nefrologian erikoislääkäri. Potilaat käyvät hoidossa tavallisesti kolme kertaa viikossa ja hoitoaika on 4-5 tuntia. Osasto on avoinna ma-la klo 7-15,sunnuntaisin suljettu Nefrologian erikoislääkäri tuottaa SHP:n yhteisvirkalaisena (40 % kumppanuus erl) nämä erikoislääkäripalvelut 2 päivänä viikossa vastuullaan myös dialyysiosasto, joiden palveluiden määrän tarve tulee kasvamaan aikuistyypin diabeteksen yleisyyden lisääntyessä Löydös Yksikköhinnoiltaan yksikkö on edullinen ja tehokas Tehokkuus perustuu osin siihen että ulkokuntalaisten osuus on korkea ja käyntimäärät tulevat riittäviksi Pitkällä tähtäimellä tarve oman kunnan alueeltakin tulee lisääntymään Johtopäätös Tällä mallilla toteutettuna lähipalvelu Iisalmessa on tarkoituksenmukainen ja medisiinisesti perusteltu edellyttäen kumppanuuslääkärijärjestelmän jatkumista ja muille kuin sopimuskunnille myynnin säilymisenä nykyisellä tasolla. 62

Sisätautien vuodeosasto Iisalmen sairaala tuottaa sisätaudeista hoitopäivistä 77 %,kustannuksina se merkitsee kuitenkin vain 41,9%. Potilaat tulevat Iisalmen sairaalan osastolle päivystyksenä, kutsuttuina, lähetteellä terveyskeskuksista ja jatkohoitoon muista sairaaloista. Sisätautien vuodeosastolla on virallisesti 30 potilaspaikkaa Osasto on jaettu A- ja B-osaan.Osastolla toimii myös 8-paikkainen sydänvalvomo, jossa hoidetaan tehostettua tarkkailua vaativia potilaita, joita ovat esimerkiksi rintakipuiset potilaat, sydämen vajaatoimintapotilaat, rytmihäiriö- ja hengitysvajepotilaat. Sisätaudeilla on neljä erikoislääkäriä ja kaksi erikoistuvaa lääkäriä Osastolla hoidetaan yleissisätautisia potilaita sydän- ja verisuonisairauksia sairastavia potilaita diabetespotilaita keuhkosairauksia sairastavia potilaita neurologisia potilaita reumapotilaita infektiopotilaita syöpäpotilaita 63

Sisätautien vuodeosastohoidon käyttö alueella nyt ja vuoteen 2030 mennessä UKI-alue yht Uusikaupunki Laitila Raisio Lieto Kemi Ylä-Savo Sisätaudit Hoitojaksot 1588 790 434 752 480 2493 3151 Asukkaat 31228 15685 8408 24559 16690 22257 39547 HJ / AS 0,05 0,05 0,05 0,03 0,03 0,11 0,08 Tässä tarkastelussa mukana sekä Iisalmen sairaalan että KYS:n palvelut Sisätautien vuodeosastolla on 30 potilaspaikkaa hoitopäivistä laskettuna paikkoja on 27 eli kuormitusprosentti on 90 % Yksikköhinta on edullinen Sisätautien hoitopäivien ja jaksojen käyttö vertailukuntien korkeimpia Sisätautien vuodeosastokäyttö voisi olla jopa10 paikkaa vähäisempää jos hoitojaksojen pituus ja määrä olisi sama tasoa kuin keskimäärin vertailukunnissa. Vuoteen 2030 lisätarve yli 65-vuotialla on 6-9 paikkaa, mutta alle 65-vuotiaden tarve vähenee yhden paikan verran KYS:sta ei osastohoitoa ole mahdollista siirtää nykyistä enemmän Iisalmen sairaalaan 64

Erikoissairaanhoito Sisätaudit yksikköhinnat ja hoitojaksojen pituus SISÄTAUDIT: HOITOPÄIVÄN KUSTANNUS / YLI 65-VUOTIAAT JA HOITOJAKSON PITUUS Hoitojakson hinta on edullinen ja hoitojaksot ovat keskimääräistä pidempiä 65

Erikoissairaanhoito Sisätaudit työikäisen väestön vuodeosasto käyttö SISÄTAUDIT: VUODEOSASTO / 0-64-VUOTIAAT Korkea vuodeosastokustannus, vähän hoitopäiviä Korkea vuodeosastokustannus, paljon hoitopäiviä Matala vuodeosastokustannus, vähän hoitopäiviä Matala vuodeosastokustannus, paljon hoitopäiviä Kunta Vuode %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 3 173 836 2,1 % Iisalmi 2012 1 781 577 2,3 % Kiuruvesi 2012 411 275 1,2 % Sonkajärvi 2012 446 953 2,4 % Vieremä 2012 534 032 3,7 % 66

Erikoissairaanhoito Sisätaudit ikäihmisten vuodeosastokäyttö SISÄTAUDIT: VUODEOSASTO / YLI 65-VUOTIAAT Korkea vuodeosastokustannus, vähän hoitopäiviä Korkea vuodeosastokustannus, paljon hoitopäiviä Matala vuodeosastokustannus, vähän hoitopäiviä Matala vuodeosastokustannus, paljon hoitopäiviä Kunta Vuode %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 4 655 110 3,1 % Iisalmi 2012 2 471 521 3,1 % Kiuruvesi 2012 912 790 2,6 % Sonkajärvi 2012 738 845 4,0 % Vieremä 2012 531 955 3,7 % 67

Operatiivinen vuodeosasto Iisalmen sairaalassa Kirurgian, ortopedian, gynekologian ja korva-nenä-ja kurkkutautienpotilaiden osastohoito toteutetaan operatiivisella vuodeosastolla. Osastolla hoidetaan kaiken ikäisiä perustason erikoissairaanhoidon potilaita. Sairaansijoja on 25, viikonloppuna 15. Leikkaukseen ja tutkimuksiin potilaat tulevat kutsuttuna. Leikkauspotilaista suurimman ryhmän muodostaa tällä hetkellä tekonivelkirurgia. Osastolla hoidetaan myös päivystyksen kautta tulleita ja jatkohoitoa tarvitsevia potilaita. Erikoissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden tutkimus ja hoito toteutetaan yhteistyössä Kuopion yliopistosairaalan kanssa. Isan operatiivisella vuodeosastolla osaston henkilökunta tekee myös polikliinista työtä. Osastolla käyvät preoperatiivisella käynnillä tekonivelleikkaukseen tulevat potilaat, knk toimenpiteisiin tulevat aikuiset, unisalkkututkimuslaitteet asennetaan ja puretaan osastolla, virtsarakkoinstillaatiot annetaan osastolla. Lisäksi osaston henkilökunta tekee LEIKO-puhelinhaastattelut. Sama Leiko-käytäntö on naistentaudeilla. Operatiivisen vuodeosaston hoitohenkilöstön määrä ja nettotyöpanos ammattiryhmittäin Hoitohenkilöstö: 1 osastonhoitaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 11 sairaanhoitajaa, 7 perushoitajaa ja 2 osastonsihteeriä ja ½ varahenkilösairaanhoitaja. 68

Operatiivisen osastohoidon käyttö alueella nyt ja vuoteen 2030 mennessä UKI-alue yht Uusikaupunki Laitila Raisio Lieto Kemi Ylä-Savo Kirurgia Hoitojaksot 2244 1100 578 1107 706 2197 3106 Asukkaat 31228 15685 8408 24559 16690 22257 39547 HJ / AS 0,07 0,07 0,07 0,05 0,04 0,10 0,08 Tässä tarkastelussa mukana sekä Iisalmen sairaalan että KYS:n palvelut Virallisia sairaansijoja operatiivisella osastolla on 25 ja viikonloppuna 15. Kesäsin ja joulun aikaan osasto on kiinni yhteensä noin 5 viikkoa Vuoden 2012 hoitopäivistä operatiivisella vuodeosastolla oli 87 % kirurgisia, 8% korva-,nenä-,kurkkutauteja ja 5 % gynekologisia. Leikkauspotilaista suurimman ryhmän muodostaa tällä hetkellä tekonivelkirurgia. Hoitopäivistä laskettuna kirurgian laskennalliset sairaansijat ovat 12,9 paikkaa mukaan lukien muutkin erikoisalat joita osastolla hoidetaan. Kuormitusprosentti on alhainen eli 65 % Kuormitusprosentin alhaisuudesta johtuen hoitopäivän hinta on korkeahko (512 ) ilman leikkausosaston kustannuksia. Polikliininen toiminta osastolla ei ole siinä mittakaavassa, että se oleellisesti vähentäisi kustannusta. Kirurgian vuodeosastokäyttö voisi olla 3 paikkaa vähäisempää jos hoitojaksojen pituus ja määrä olisi sama tasoa kuin keskimäärin vertailukunnissa. Vuoteen 2030 lisätarve yli 65 -vuotialla on 3 paikkaa, mutta alle 65 --vuotiaden tarve vähenee kahden paikan verran. Kirurgian vuodeosastohoidon tarve nyt ja tulevaisuudessa on erittäin pieni näillä leikkausvolyymeilla. 69

Erikoissairaanhoito Kirurgian hoitopäivähinnat ja hoitojakson pituus KIRURGIA: HOITOPÄIVÄN KUSTANNUS / YLI 65-VUOTIAAT JA HOITOJAKSON PITUUS Hoitojakso on kustannuksiltaan edullinen ja hoitojakson pituus on korkea 70

Erikoissairaanhoito Kirurgia työikäisen väestön vuodeosasto käyttö KIRURGIA VUODEOSASTO / 0-64-VUOTIAAT Korkea vuodeosastokustannus, vähän hoitopäiviä Korkeat vuodeosastokustannukset, paljon hoitopäiviä Matalat vuodeosastokustannukset, vähän hoitopäiviä Matala vuodeosastokustannus, paljon hoitopäiviä Kunta Vuode %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 4 496 007 3,0 % Iisalmi 2012 2 519 858 3,2 % Kiuruvesi 2012 1 036 789 2,9 % Sonkajärvi 2012 517 674 2,8 % Vieremä 2012 421 685 2,9 % 71

Erikoissairaanhoito Kirurgia ikäihmisten vuodeosastokäyttö KIRURGIA VUODEOSASTO / YLI 65-VUOTIAAT Korkea vuodeosastokustannus, vähän hoitopäiviä Korkeat vuodeosastokustannukset, paljon hoitopäiviä Matalat vuodeosastokustannukset, vähän hoitopäiviä Matala vuodeosastokustannus, paljon hoitopäiviä Kunta Vuode %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 5 486 255 3,7 % Iisalmi 2012 2 857 272 3,6 % Kiuruvesi 2012 1 168 943 3,3 % Sonkajärvi 2012 883 563 4,8 % Vieremä 2012 576 477 4,0 % 72

Kuntoutuksen osastohoidon tarve Terveyskeskuksen osastolla 1 on ollut vaativan kuntoutuksen 7-8 -paikkainen yksikkö. Kartoituksen mukaan varsinaisia vaativan ja erityisen vaativan kuntoutuksen potilaita on ollut alle yhden sairaansijan verran. Loput yksikössä ovat olleet sellaisia potilaita, joille terveyskeskuksessa tapahtuva osastotasoinen kuntoutus on riittävä. Raja näiden potilaiden ja terveyskeskuksen akuuttihoitopotilaiden välillä on ollut häilyvä Lähden kartoitus 18.4.2013 Marjoniemi, Mäkinen,Tolvanen,Pennanen kartoituksen ajanjakso 1.3.2012-31.3.2013 KYS:sta ostettu vaativan kuntoutuksen palvelut v 2012: Iisalmi n 109.000 e, 93 hp, 213 käyntiä Kiuruvesi n 152.000 e, 180 hp, 125 käyntiä Sonkajärvi n 22.000 e, 23 hp, 30 käyntiä Vieremä n 19.000 e, 16 hp, 31 käyntiä Käytännössä siis vaativan laitoskuntoutuksen asiakkaat tarvitsevat vain 1,5 hoitosijan verran paikkoja. Nykyinen kuntoutusyksikkö on siis pääosin vastannut terveyskeskustasoisen kuntoutuksen tarpeisiin ja lonkkapotilaiden kuntoutukseen. 73

Terveyskeskuksen akuuttivuodeosastohoito Vuodeosasto 1 Osasto tarjoaa seudullista akuuttihoitoa päivystyksestä ja erikoissairaanhoidosta tuleville potilaille. Vuodeosastolla on 22 potilaspaikkaa ja kaksi tiimiä. K -tiimistä 7 paikkaa on varattu erityistä kuntoutusta vaativille potilaille. M-tiimiin on mahdollista ottaa 5-7 muistipotilasta voinnin arvioon. Vuodeosasto 3 Osasto tarjoaa seudullista akuuttihoitoa päivystyksestä ja erikoissairaanhoidosta tuleville potilaille. Osastolla on yhteensä 26 sairaansijaa. Osastot sijaitsevat terveyskeskuksen tiloissa Kiuruveden vuodeosasto Vuodeosastolla hoidetaan äkillisesti sairastuneita ja kuntoutuspotilaita koko kuntayhtymän alueelta. Potilaat tulevat osastolle pääosin terveyskeskuspäivystyksestä (Kiuruvedeltä tai yhteispäivystyksestä Iisalmesta) tai jatkohoitopotilaina muista sairaaloista. Vuodeosastolla on 38 sairaansijaa, jotka ovat 2-3 hengen potilashuoneissa sekä 1 perhehoitohuone. Osaston henkilökuntaan kuuluu osastonlääkäri, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, sairaanhoitajia, perus- ja lähihoitajia, osastonsihteeri ja laitoshuoltajia. Lisäksi osastolla on töissä oman alansa asiantuntijoina mm. palveluohjaaja (sosiaalityö), fysioterapian henkilökuntaa, puheterapeutti. Miehitys on hieman alhaisempi kuin osastoilla 1 ja 3 74

Osastojen resurssit ja muutokset v 2012-2013 AKUUTTI-, KUNTOUTUS- JA LYHYTAIKAISHOITOPAIKAT sekä pitkäaikaishoito niillä osastoilla v 2012 Iisalmen vuodeosasto 1 Iisalmen vuodeosasto 2 Iisalmen vuodeosasto 3 Kiuruveden vuodeosasto Sonkajärven vuodeosasto Kuntoutusosasto Kustannuspaikan numero / lisäinformaatio 3301 osasto lopetettu 1.9.2012 3303 3310 osasto lopetettu 1.5.2012 3301 (61%) Ilta-aikainen miehitys (sairaanhoitajat) 2 2 2 Yöaikainen miehitys (sairaanhoitajat) 1 1 1 Sisäänkirjaukset 1.1-31.12.2012 217 744 981 85 Sisäänkirjaukset 1.1-31.3.2013 146 206 278 39 joista sairaalasta tulleet 72 15 206 264 34 41 joista arviolta virkajan ulkopuolella suurin osa suurin osa Mitä mahdollisia toiminnallisia muutoksia on tehty v. 2012 Osasto lopetettu 1.9.2012 Osasto lopetettu 1.5.2012 jälkeen?,jotka eivät näy v 2012 TP:ssä Työntekijät 26 21 26 33 16 yhdessä osasto 1 miehityksessä Hoitohenkilökunta 19 16 19 25 13 Muu henkilökunta 7 5 8 8 3 Selvitys missä sijaistsee ja onko muun toiminnan yhteydessä Iisalmen terveyskeskus, päivystys 24 h Isassa; lab + rtg Iisalmen terveyskeskus, päivystys 24 h Isassa; lab + rtg Kiuruveden terveyskeskus, päivystys Kiuruvedellä ma-su klo 8-18; lab+ rtg ma-pe 7-15 virallinen paikkamäärä 22 0 26 38 0 7 Hoitopäivät yhteensä pitkäaikaiset 4032 5224 982 898 616 321 Hoitopäivät yhteensä akuutti 3871 1543 9288 11745 1680 1950 Hoitopäivän bruttokustannus 191 224 218 191 Pitkäaikaispaikat yhteensä 11,9 14,3 2,7 2,5 1,7 0,9 Akuuttipaikat yhteensä 15,9 4,2 25,4 32,2 4,6 5,3 Paikat yhteensä hoitopäivistä laskettuna 27,9 18,5 28,1 34,6 6,3 6,2 Akuuttihoidon käytössä % 57,2 22,8 90,4 92,9 73,2 Kuormitus% 93 108,2 91,2 hoitajaa/toteutunut hoitosija 0,68 0,68 0,72 työntekijää/toteutunut hoitosija 1,07 1,08 1,05 Vuoden 2012 terveyskeskusakuuttihoidossa on tapahtunut suuri muutos ja kaksi osastoa on lopetettu, vuonna 2013 hoito keskittyy kolmeen osastoon (osasto 1 ja 3 sekä Kiuruveden vuodeosasto) Kaikki kolme osastoa ovat henkilöstöprofiililtaan ja kustannuksiltaan suhteellisen samanlaiset ja noin 100 sisätautivuodeosaston hoitopäivää edullisempi. Terveyskeskuksen vuodeosastoille tulee noin 30 % sairaaloiden kautta 75

Sisätautien ja terveyskeskusakuuttihoidon riippuvuudet ERIKOISSAIRAANHOIDON SISÄTAUTIOSASTO (+75 V.) SEKÄ AKUUTTI-, KUNTOUTUS- JA LYHYTAIKAISHOITO Korkea akuuttihoidon peittävyys ja vähän sisätautien hoitopäiviä Korkea akuuttihoidon peittävyys, paljon sisätautien hoitopäiviä Matala akuuttihoidon peittävyys, vähän sisätautien hoitopäiviä Matala akuuttihoidon peittävyys ja paljon sisätautien hoitopäiviä Akuutti- ja kuntoutushoitoon panostukset ovat kunnittain vaihtelevat. Iisalmessa ja Kiuruvedellä korkeimmat. Kiuruvedellä sisätautien käyttö on vähäisin ikäihmisillä Sisätautien käyttö on korkea Kiuruvettä lukuun ottamatta. 76

Vuodeosastotarpeeseen vaikuttavat tekijät Tiivistelmä Tämän selvityksen erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen akuuttihoidon osastojen paikkamäärien tarvelaskelmissa on huomioitu, että: Vanhusten sisäänotot vuodeosastoille akuuteissa tilanteissa minimoidaan Laajentamalla kotisairaalan toimintaa kattamaan osa vanhusten tarvitsemasta akuuttihoitojaksoista kotona tai palveluasumisessa ilman päivystykseen siirtoa Varmistamalla päiväaikainen vanhusten sairaanhoidon tarve sairaanhoidollisen ja lääkäripalvelujen tehostamisella kotihoidossa ja palveluasumisessa. Muilla kotihoidon uusilla toimintamalleilla tehostetaan kotihoitoa,mutta ei vaikuteta sairaalatarpeeseen. Vanhusten hoitojaksojen määrää optimoidaan ja hoitojaksoja lyhennetään: Tehostamalla kuntoutuksen toimintamalleja kotona ja avohoidossa, Sairaalaan sisäänotot tapahtuvat siten, että minimoidaan vanhusten siirto osastolta toiselle Kotiutus tapahtuu pääsääntöisesti sairaalasta kotiin tai kuntoutusosastolle. Hoivahotellimallia ei rakenneta. Kirurgian osastotarve supistuu joka tapauksessa entisestään eikä leikkaustoiminnassa tapahdu mitään sellaista muutosta että vuodeosastopaikkoja tarvittaisiin enempää kun nykyinen laskennallinen paikkamäärä. Sekin on hieman yli mitä vertailukunnissa taso on. Sisätautien osastohoidonkin tarve on vähäistä ja raja perusterveydenhuollon akuuttihoitoon on häilyvä. Sisätautien paikkamäärä lasketaan suhteuttamalla tarve sairastavuuteen ja vertailukuntien tasoon. Vuodeosastojen sisäinen työnjako ja sisäinen paikkamäärä eri toiminnoille on liukuva Kaikki akuuttipainotteisin vuodeosastotoiminta siirtyy vähitellen Iisalmen sairaalaan Sairaalan vuodeosastot on saneerattava tämän päivän vaatimuksia vastaaviksi ja saneeratuilla osastoilla tulee olemaan pitkäaikainen käyttö akuuttiosastoina Mielenterveys- ja päihdeosastojen paikkamäärien tarvelaskelmissa on huomioitu, että: Mielenterveys- ja päihdeosastohoito on nykyisellä tasolla, joka on valtakunnallinenkin suositus ja väestörakenteesta johtuvaa lisätarvetta ei tule, mutta pieni varaus otetaan huomioon jäsenkuntien ulkopuoliseen myyntiin. Psykiatrisen vuodeosastohoidon tarve on vain yhteensä noin 24 paikkaa, mutta muiden kuin jäsenkuntienmyynnille on syytä varata hieman osastotilaa muutosten yhteydessä mutta maksimissaan tarve on 26-38 paikkaa. mielenterveys- ja päihdepalvelut sijoittuvat muun 24/7 toiminnan läheisyyteen 77

Somaattinen vuodeosastotoiminta Iisalmessa ja tarve vuoteen 2030 Tiivistelmä Kotisairaala Kotisairaalan toiminta tulee fokusoida kolmeen tehtävään: lyhentämään sairaalahoitojakson pituutta, jolloin pienellä potilasryhmällä kotiutus kotisairaalaan ja sitä normaaliin kotihoitoon tukemaan kotihoitoa vanhusten akuutissa hoitotilanteessa kotiin tai palvelutaloon ilman siirtoa päivystykseen hoitamaan somaattista erityishoitoa tarvitsevat asiakkaat kotona (saattohoito, infuusiohoidot) Dialyysiosasto Osasto on tehokas ja yksikköhinnat edulliset. Tehokkuuden edellytys on sopimus- ja muille kunnille myynnin jatkuminen nykyisen tasoisena Sisätautien vuodeosasto Sisätautien hoitopäivien ja jaksojen käyttö vertailukuntien korkeimpia Sisätautien vuodeosastokäyttö voisi olla jopa10 paikkaa vähäisempää eli tasolla 20 jos hoitojaksojen pituus ja määrä olisi sama tasoa kuin keskimäärin vertailukunnissa suhteutettuna sairastavuuteen. Mutta raja perusterveydenhuollon akuuttihoitoon on hyvin liukuva ja siksi ratkaisuja tehtäessä on tarkasteltava myös terveyskeskuksen akuuttihoitoa. Vuoteen 2030 lisätarve yli 65-vuotialla on 6-9 paikkaa, mutta alle 65-vuotiaden tarve vähenee yhden paikan verran Operatiivinen vuodeosastotoiminta Hoitopäivistä laskettuna kirurgian laskennalliset sairaansijat ovat 12,9 eli tarve on todella pieni Kuormitusprosentti oli vuonna 2012 alhainen eli 65 % Kuormitusprosentin alhaisuudesta johtuen hoitopäivän hinta on korkeahko (512 ) ilman leikkausosaston kustannuksia. Polikliininen toiminta osastolla ei ole siinä mittakaavassa että se oleellisesti vähentäisi kustannusta. Kirurgian vuodeosastokäyttö voisi olla 3 paikkaa vähäisempää jos hoitojaksojen pituus ja määrä olisi sama tasoa kuin keskimäärin vertailukunnissa. Vuoteen 2030 lisätarve yli 65 -vuotialla on 3 paikkaa, mutta alle 65 vuotiaiden tarve vähenee kahden paikan verran. Kirurgian vuodeosastohoidon tarve nyt ja tulevaisuudessa on erittäin pieni näillä leikkausvolyymeilla ja tulevaisuuden leikkausprofiileilla. Kuntoutusosastotarve on nyt tasolla 7 sisältäen vaativan kuntoutuksen ja lonkkapotilaiden kuntoutushoidon sekä osin terveyskeskustasoisen kuntoutuksen aivohalvauksen jälkeen. Liäs tarve vuoteen 2030 on 2-3 paikkaa Somaattisen vuodeosastopalvelujen myyntiä jäsenkuntien ulkopuolelle ei ole lisättävissä. Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ei ole tarvetta eikä medisiinisesti perusteltua siirtää Iisalmen somaattisen erikoissairaanhoidon osastoille nykyistä enemmän asiakkaita. Sekä kirurginen että sisätautien osastotarve ovat pienet nyt ja lisätarvettakaan vuoteen 2030 ei oleellisesti ole. 78

Ylä-Savon terveyskeskuksen akuuttihoito vuonna 2013 ja tarve vuoteen 2030 Tiivistelmä Akuuttipaikkojen muutos vuonna 2013 toteutunut v 2012 tavoite v 2013 Pitkäaikaispaikat yhteensä 34,8 18,0 Akuuttipaikat yhteensä 87,7 90,0 Paikat yhteensä hoitopäivistä laskettuna 121,7 96,9 Akuuttihoidon käytössä % 72,1 92,9 Vuoden 2012 terveyskeskusakuuttihoidossa on tapahtunut suuri muutos ja kaksi osastoa on lopetettu, vuonna 2013 hoito keskittyy kolmeen osastoon (osasto 1 ja 3 sekä Kiuruveden vuodeosasto) Jotta akuuttihoitoa olisi riittävästi kyseisten osastojen tulisi tuottaa vuonna 2013 saman verran akuuttihoitoa kuin vuonna 2012 eli akuuttihoidon käytössä tulisi olla 92 % ko osastojen paikoista Terveyskeskuksen akuuttipaikkojen tarve kasvaa merkittävästi vuoteen 2030, vuonna 2020 tarvitaan 8 lisäpaikkaa ja vuonna 2030 jo 36 lisäpaikkaa eli yhteensä vuoteen 2030 mennessä 44 paikkaa. 79

Uusi osastorakenne ja sijoittelu Tiivistelmä Uusi osastorakenne Kuntoutus 7-8 paikkaa eriytetään omaksi toiminnaksi ja hankitaan ostopalveluna Iisalmen sairaalaan muodostaan kaksi osastoa, joista toinen on kirurgian ja sisätautien yhteisosasta ja toinen sisätautien, geriatrian ja terveyskeskusvuodeosastohoidon integroitu osasto. Tämän nimenä käytetään kuitenkin sisätautis-geriatrinen osasto, jotta se saadaan säilymään erikoistumispaikkana. Näiden kahden osastojen sisäinen jako on liukuva ja sallivat siten leikkaustoiminnan muutokset ja mahdolliset muiden kuin jäsenkuntien lisäostot Iisalmen sairaalasta. Terveyskeskusakuuttipotilaat hoitaa terveyskeskuslääkäri. Näiden osastojen paikkakoko on 30-35 tilaratkaisujen mukaan. Terveyskeskuksen akuuttihoito osasto yksi loppuu ja sieltä osa potilaspaikoista korvautuu ISA:n osastopaikoilla ja osa kuntoutuksen ostopalveluna sekä molemmista osastoilta ( 1 ja 3 ) pitkäaikaispotilaat siirtyvät muihin palveluihin. Terveyskeskuksen osasto kolme säilyy nykyisenä (28 paikkaa) ja on jatkohoitopaikka pitkää kuntoutumista ja hoitoa vaativille potilaille Kiuruveden vuodeosasto (38 paikkaa) säilyy nykyisellään, mutta saa iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tarvitseman lääkärituen yhteispäivystyksestä. Näin toimii suuri Suomen nykyisistä terveyskeskuksen vuodeosastoista ilman ongelmia. Psykiatrinen osasto toteutetaan 24-26 -paikkaisena. Medisiinisten tarpeiden takia osasto tulee pystyä jakamaan kahteen tai kolmeen osaan siten, että henkilökunnan valvonta ja kansliatilat palvelevat kuitenkin kaikkia osioita ja henkilökunta on yhteinen. Yksi osista olisi selviämisasema. Nämäkin tilat tulisi olla muun 24/7 toimivan osastotoiminnan läheisyydessä. Kaikkein tarkoituksenmukaisin sijoitus olisi rakentaa terveyskeskuksen tiloihin sieltä vapautuviin osastotiloihin. 80

Osastojen uusjaon tavoitetila Tiivistelmä s o m a a t t i n e n Nyt Operatiivinen vuodeosasto, laskennalliset paikat 12,9 Sisätautien vuodeosasto, laskennalliset paikat 27 Terveyskeskuksen akuutti osasto 1 paikat 29 Terveyskeskuksen akuutti osasto 3,paikat 28 Kiuruveden vuodeosasto paikat 36 Somaattiset (akuutit ja kuntoutus) paikat yhteensä 133 12 18 10 20 8 Tavoite Sisätautisoperatiivinen osasto tavoite 30 paikkaa Sisätautis-geriatrien tv-vuodeosasto tavoite 30 paikkaa Terveyskeskuksen akuutti osasto 1 paikat 29 Kuntoutusostopalvelut 7-8 paikkaa Kiuruveden vuodeosasto paikat 36 Somaattiset (akuutit ja kuntoutus) paikat yhteensä 133 p s y k Psykiatrinen osasto, Laskennalliset paikat 11 Mielenterveys- ja päihdeosasto,laskennalliset paikat 11 Rakenteellisesti integroitu mielenterveys ja päihdeosasto rakenteellisesti 2-3 -osaisena tavoite 24-26 paikkaa Tyhjät osastot Lakkautettu osasto, jossa psykiatrista avohoitoa Lakkautettu osasto toimii vanhustenhuollon väliaikaisena järjestelyosastona Osasto 3,onko mahdollista tehdä psykiatrin osasto - 2030 mennessä Varauduttava noin 40 terveyskeskusakuuttihoitopaikan lisätarpeeseen v 2030 mennessä Voidaanko tähän käyttää lakkautettua osastoa ja/tai sairaalassa aiemmin vuodeosastoina toiminutta osaa Muutossuunnitelmiin tulee liittää aikautulutksen lisäksi : myös psykiatrian avohoitotilojen selvitys sairaalaosastojen remontin aikainen väistötila miten mielenterveys- ja päihdeosasto mahtuu terveyskeskuksen tiloihin Mitkä tilat vartaan lisääntyvälle akuuttihoidolle v 2030 mennessä 81

Aikuisten mielenterveys- ja päihdepalvelut 82

Mielenterveyspalvelut akuuttihoito ja päivystysaikana Nykyinen psykiatrien päivystys Akuuttityöryhmä toimii ainoastaan virka-aikana. Akuuttipuhelimessa annetaan ohjeita ja neuvoja vuorokauden ajasta riippumatta. Psykiatrian päivystys toimii ympäri vuorokauden ja lääkärin konsultaatio on mahdollista saada myös ilta- ja viikonloppuaikaan. 1.4. alkaen on siirrytty virkalääkäripäivystykseen, mikä lisää päivystyssidonnaisuutta huomattavasti. Päiväystoimintaan liittyen on aloitettu tehtävänsiirrot hoitohenkilökunnalle hoidontarpeen arviointien ja yksinkertaisten tarvittavien lääkkeiden tarpeen arvioiden osalta sekä lisäämme hoitohenkilökunnalle eristyshoidon arviovastuuta. Lääkärityötä keskitetään päivystyksissä välittömästi virka-ajan jälkeen ja aamupäivisin tapahtuvaksi. Sosiaalipäivystys voi pyytää psykiatriselta osastolta työntekijän työpariksi kriisitilanteissa. Osastolle pääsee 24 tunnin polikliiniseen seurantaan myös sosiaalipäivystäjän lähetteellä. Ongelma päivystysajan ostopalvelulääkärin oikeus kirjoittaa tarkkailulähete? Akuuttityöryhmä Akuuttityöryhmässä työskentelee lääkäri, psykologi ja kolme psykiatrista sairaanhoitajaa. Työryhmä sijaitsee Koljonvirran sairaalan yhteydessä. Akuuttityöryhmän tehtävänä on vastata väestön psyykkisen avun tarpeeseen, jossa avun tarve on 1-7-vrk:n sisällä (kiireellisyysluokka I). Näitä ovat erilaiset akuutit psyykkiset kriisit, jotka uhkaavat mielenterveyttä tai normaalia toimintakykyä. Työryhmässä tehdään tilanteen alkuselvittely, jonka jälkeen potilasta ohjataan tarvittaessa jatkoselvittelyihin ja jatkohoitoon. Työryhmässä tehdään myös lyhyitä, enintään ½ vuoden, kriisihoitojaksoja. Työryhmän lääkäri vastaa perusterveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta tuleviin psykiatrin konsultaatiopyyntöihin. Akuuttityöryhmään voi tulla ilman lähetettä. Yhteydenotto puhelimitse on kuitenkin suotava, sillä puhelinkeskustelussa voidaan jo alustavasti selvittää tilannetta ja avun tarvetta. 83

Aikuisten mielenterveyden avopalvelut Aikuistyöryhmä Henkilökunta 3 erikoislääkäriä, 4 psykologia, 10 sairaanhoitajaa, 2 päihdetyöntekijää, 2 sosiaalityöntekijää, toimintaterapeutti sekä 3 osastonsihteeriä. Aikuistyöryhmän perustehtävänä on tarjota moniammatillisia mielenterveys- ja päihdepalveluja 20-64-vuotiaille kuntayhtymän kuntien asukkaille. Aikuistyöryhmään tullaan ensisijaisesti lähetteellä. osoite: Riistakatu 19-23. Aukioloajat ma-to 8-15.30, pe 8-14. Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten työryhmä on osa aikuistyöryhmän toimintaa. Työryhmään kuuluu sairaanhoitaja, psykologi sekä lääkitys- ja diagnoosiasioissa lääkärin työaikaa 1 päivä viikossa.. Ikäihmisten työryhmä on ensisijaisesti konsultoiva työryhmä, joka toimii yhteistyössä muiden vanhusten palveluissa työskentelevien kanssa. Potilaat ovat yli 65-vuotiaita mielenterveysasioissa apua tarvitsevia. Työryhmä osallistuu vaikeutuneiden tilanteiden selvittelyihin tarvittaessa sekä auttaa jatkohoidon suunnittelussa. Toimintaan voivat kuulua myös lyhyehköt hoitosuhteet esim. kriisitilanteissa tai masennuksen vaikeutuessa. Osoite : Riistakatu 19:n tiloissa Kiuruveden palvelut: perhe- ja mielenterveyskeskus Ankkuri Ankkurin palveluja ovat: mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, perhepalvelut ja puheterapia. Ankkuri sijaitsee Kiuruveden terveyskeskuksessa. Yksikön henkilökuntaan kuuluu: 2 psykiatrian sairaanhoitajaa, 2 psykologia, sosiaalityöntekijä, sosiaaliterapeutti ja puheterapeutti. Lisäksi Ankkurissa käy konsultoiva psykiatrian erikoislääkäri joka kuukauden 2,3 ja 4 keskiviikko. Yhteystiedot: Perhe- ja mielenterveyskeskus Ankkuri,Nivankatu 31, Kiuruvesi Sonkajärven palvelut Henkilökunta 2 sairaanhoitajaa, psykologi, erikoislääkäri 2 x kk. Lähipalvelut kuuluvat aikuistyöryhmään. Lähipalveluihin voivat asiakkaat ottaa suoraan yhteyttä. Sonkajärven lähipalvelut sijaitsevat Sonkajärven terveyskeskuksessa ja Sukevan kotihoidon toimistolla keskiviikkoisin. Aukioloajat ma-to 8-16, pe 8-14.15. Vieremän palvelut Henkilökunta 2 sairaanhoitajaa, erikoislääkäri 1 x kk, teemme tiivistä yhteistyötä terveyskeskuslääkärien kanssa. Lähipalvelut kuuluvat aikuistyöryhmään. Lähipalveluihin voivat asiakkaat ottaa suoraan yhteyttä. Vieremän lähipalvelut sijaitsevat Vieremän terveysasemalla. Aukioloajat ma-to 8-16, pe 8-14.15. Tutkimus- ja kuntoutusyksikkö Tutkimus- ja kuntoutusyksikkö on psykiatrinen avohoitoyksikkö,jossa tehdään vaativia ja kokonaisvaltaisia psyykkisen työkyvyn arvioita sekä tarjotaan kuntouttavia psykiatrisia hoitojaksoja. Yksikkö toimii yhteisöhoidon periaatteita noudattaen ja potilaspaikkoja on kahdeksan. Potilaat ovat yksikössä maanantaista perjantaihin klo 9-14 välisen ajan. Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, 3 sairaanhoitajaa ja osastosihteeri. 84

Psykiatrinen osastohoito Muutokset vuonna 2012 ja 2013 ja tavoite 2014 Huhtikuun 2012 loppuun saakka oli toiminnassa 3 osastoa: psykoosiosasto (15 ss), mielenterveys- ja päihdeosasto (10 ss) ja akuuttiosasto (15 ss). 1.5.2012 lakkautettiin psykoosi- ja akuuttiosastot ja perustettiin psykiatrinen osasto (21 ss), ja mielenterveys- ja päihdeosasto jatkoi, mutta sairaansijat nostettiin 14:ään. Henkilökuntaa on siirretty avohoitoon 1.5. alkaen sekä lasten ja nuorten palveluihin että kotikuntoutukseen. Osastojen henkilökuntaan on lisäksi kuulunut koko vuoden kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa kotikuntoutuksen hanketyöntekijänä ja toukokuun alusta vielä toiset kaksi. Nämä työntekijät kuuluvat ensi vuoden alusta aikuistyöryhmään. Vuoden 2013 alusta sairaansijat ovat 18 ja 14 ja vuoden 2014 alusta tavoite on pudottaa niiden paikkamäärää siten että molemmissa on 14 paikkaa. Psykiatrinen osasto (6704) Osasto on 21-paikkainen suljettu psykiatrinen aikuisten osasto, jossa hoidetaan ja tutkitaan potilaita, joilla on mielialahäiriö, elämäntilannekriisi, syömishäiriö, psykoosiepäily tai pitkäaikainen psykoottinen sairaus. Hoidon tavoitteena on potilaan psyykkisen voinnin vahvistuminen, voimavarojen lisääntyminen sekä selviytymisen tukeminen. Paikkamäärä putoaa vuonna 2013 tasolle 14. Osasto toimii yhteisöhoidon periaatteiden mukaan. Osastolla on joka päivä yhteisiä ryhmiä potilaille ja henkilökunnalle. Jokaisen potilaan hoitoon kuuluu hoitosuhdetyöskentely nimettyjen omien hoitajien kanssa. Yhteisten ryhmien lisäksi osastolla on tarjolla erilaisia hoidollisia ryhmiä, mm. kuva-, liikunta-, musiikki- ja keskusteluryhmä, joita käytetään hoidossa jokaisen henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Osaston toimintatapoihin kuuluvat myös parisuhde-, perhe- ja verkostotyö. Lääkehoitoa käytetään tarpeen mukaan. Jokaiselle potilaalle laaditaan yhteistyössä potilaan, mahdollisuuksien mukaan läheisten, lääkärin, erityistyöntekijöiden ja hoitohenkilökunnan kanssa hoitosuunnitelma. Hoitosuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään tavallisesti viikoittain lääkärin ja omienhoitajien kanssa. Hoitoon hakeudutaan aina lääkärin tai hoitajan lähetteellä. Mielenterveys- ja päihdeosasto 6702 Mielenterveys- ja päihdeosastolla on 14 potilaspaikkaa, joissa hoidetaan katkaisuhoidot,selviämisasema,ennalta ehkäisevät hoitojaksot,lääke- ja huumevieroitukset,päihdepotilaiden tutkimus- ja työkykyarviojaksot,psykiatriset hoito- ja kuntoutusjaksot. Hoidon tavoitteena on fyysisen ja psyykkisen voinnin koheneminen, elämäntilanteen kartoittaminen ja tarpeenmukaisen jatkohoidon suunnittelu. Selviämisasemalle voi tulla päihtyneenä ilman lähetettä kotikunnasta riippumatta. Päihtyneen potilaan ottavat vastaan hoitajat työparina, potilaan vointi kartoitetaan ja sitä seurataan selviämisen aikana turvallisissa olosuhteissa. Tarvittaessa on mahdollisuus konsultoida lääkäriä. Potilaalle tehdään motivoiva haastattelu ja esitellään hoitomahdollisuuksia. Selviämisasemalta on mahdollisuus siirtyä katkaisuhoitoon osastolle, kun promillet ovat alle 0,5. 85

Psykiatrian kotikuntoutustyöryhmä Psykiatrinen kotikuntoutus on uusi kehittymässä oleva toimintamuoto jonka tarkoituksena on vähentää pitkäaikaisesti psykoosiin sairastuneiden sairaalahoidon tarvetta. Kotikuntoutustyöryhmä toimii psykiatrian osasto 6704 yhteydessä Koljonvirran sairaalassa. Kotikuntoutustyöryhmässä työskentelee neljä psykiatrista hoitajaa. Kotikäynnit toteutetaan työpareittain. Kotikuntoutus on kuntoutujan elinympäristöön vietävää tukea, jonka tavoitteena on parantaa kuntoutujan selviytymistä arjessa sekä edistää oireidenhallintaa ja toimintakykyä. Toimintamuotoja ovat kotikäynnit, tutustumiskäynnit (esim. vertaistukikeskukset yms.), asiointi apu (esim. virastot yms.), ohjaus ja neuvonta, sekä tukipuhelut. Kotikuntoutukseen tullaan hoitavan tahon yhteydenoton ja yhteisen tapaamisen perusteella. Kotikuntoutuksesta tehdään yksilöllinen yhteistyösopimus ja suunnitelma, joka perustuu tavoitteellisuuteen, vapaaehtoisuuteen ja määräaikaisuuteen. Kotikuntoutus toimii joko osastohoidon tai psykiatrisen avohoidon rinnalla koko SOTE-alueella. 86

87 Aikuisten mielenterveyspalvelut asukaskohtaiset kokonaiskustannukset Kustannukset / yli 20-vuotias asukas Mielenterveyspalveluiden kustannukset ikäryhmäasukasta kohden ovat vertailukuntien keskitasoa alhaisemmat ja laskeneet v 2012 yhteensä 5,4% Kunta Avo %-osuus (raportin kuluista) Laitos %-osuus (raportin kuluista) Päihde %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 4 607 260 3,1 % 3 704 574 2,5 % 634 450 0,4 % Iisalmi 2012 2 240 876 2,8 % 2 129 920 2,7 % 350 478 0,4 % Kiuruvesi 2012 1 400 629 4,0 % 717 140 2,0 % 116 073 0,3 % Sonkajärvi 2012 534 951 2,9 % 516 193 2,8 % 92 205 0,5 % Vieremä 2012 430 804 3,0 % 341 321 2,4 % 71 518 0,5 %

Aikuisten mielenterveyspalvelut Laistohoidon käyttö Laitospäivien määrä yli 20v. asukasta kohden Laitospalvelujen käyttö hoitopäivinä on alueella alhainen ja laskenut, Ylä-Savossa psykiatrian laitoshoito hoitaa myös päihdeasiakkaita. Laitoshoidon käyttö on laskenut entisestään vuonna 1012 j a on nyt koko Ylä-Savossa valtakunnallisessa tavoitteessa ja jopa hieman sen alle ( Ylä-Savo 0,22 hp/asukas ja valtakunnallinen tavoite 0,22 hp/asukas) Vuodeosastohoito hoitopäivistä laskettuna oli vuonna 2012 vain 22, 1 hoitopaikkaa ja niistä 4, 8 on myyty muille kuin jäsenkunnille. Hoitopaikkojen tarve on varsin pieni, jopa v 2014 kaavailtu osastojen paikkojen vähennys on vieläkin vuoden 2012 käyttöön nähden korkea. Osastoille tuotetaan myös jonkin verran avokäyntejä, mutta niiden merkitys oli v 2012 vähäinen henkilöstömitoitukseen nähden. Väestörakenteen muutoksesta johtuen ei ole olettavaa että psykiatrisen vuodeosastohoidon tarve kasvaisi vuoteen 2013 mennessä. Sairastavuusmuutostakaan ei ole odotettavissa. Sonkajärven korkea laitoshoidonkäyttö nostaa kustannuksia, mutta voi olla satunnaisvaihtelua. 88

89 Aikuisten mielenterveyspalvelut Kustannusten riippuvuus sairastavuudesta Aikuisten mielenterveyspalveluiden kustannukset / yli 20v asukas ja psykoosisairastavuus Psykoosisairastavuus verraittain korkeaa, kutta kustannukset matalat Sekä psykoosisairastavuus että kustannukset verrattain korkeat Sekä psykoosisairastavuus että kustannukset verrattain matalat Psykoosisairastavuus verraittain matalaa, kutta kustannukset korkeat Kun verrataan mielenterveyspalveluiden kustannuksia psykoosisairastavuuteen alueella (Kelan tilastot), ovat kustannukset jopa edulliset.

Aikuisten mielenterveyspalvelut Palveluasumisen ja laitoshoidon kustnnukset Laitospalveluiden kustannukset suhteessa palveluasumisen kustannuksiin Korkeat asumispalvelukustannukset, matalat laitospalvelukustannukset Korkeat kustannukset sekä asumisettä laitospalveluissa Matalat kustannukset sekä asumisettä laitospalveluissa Matalat asumispalvelukustannukset, korkeat laitospalvelukustannukset Kiuruveden avopalvelujen kustannuksia nostaa palveluasumisen runsas määrä.. Kunta Laitos %-osuus (raportin kuluista) Asuminen %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 3 704 574 2,5 % 1 978 799 1,3 % Iisalmi 2012 2 129 920 2,7 % 600 407 0,8 % Kiuruvesi 2012 717 140 2,0 % 978 120 2,8 % Sonkajärvi 2012 516 193 2,8 % 243 316 1,3 % Vieremä 2012 341 321 2,4 % 156 956 1,1 % 90

Aikuisten mielenterveyspalvelut Laistohoidon ja avohoidon kustannukset Laitospalveluiden kustannus sekä avo- ja palveluasumisen kustannus Korkeat avo- ja asumispalveluiden kustannukset, matalat laitospalvelukustannukset Korkeat kustannukset sekä avoasumis, että laitospalveluissa Matalat kustannukset sekä avoasumis, että laitospalveluissa Matalat avo- ja asumispalveluiden kustannukset, korkeat laitospalvelukustannukset Avopalveluiden ja palveluasumisen kustannukset ovat Kiuruvettä lukuun ottamatta kaikilla vertailukuntien keskitasoa tai sitä korkeammat. Vuonna 2013 on siirtymää laitoshoidosta avohoitoon Avopalvelut ilman palveluasumista ovat monipuoliset ja alueelliset mutta eivät silti nosta oleellisesti kustannuksia Laitoshoidon käyttö on alhainen mutta vuonna 2012 korkeat yksikköhinnat nostivat kustannuksia. Kunta Laitos %-osuus (raportin kuluista) Avo+asuminen %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 3 704 574 2,5 % 4 607 260 3,1 % Iisalmi 2012 2 129 920 2,7 % 2 240 876 2,8 % Kiuruvesi 2012 717 140 2,0 % 1 400 629 4,0 % Sonkajärvi 2012 516 193 2,8 % 534 951 2,9 % Vieremä 2012 341 321 2,4 % 430 804 3,0 % 91

Aikuisten mielenterveyspalvelut Tiivistelmä Yleistä Käytännössä mielenterveys ja päihdepalvelut toteutetaan kokonaan Ylä-Savon soten omana toimintana ja sairastavuuteen nähden edullisesti. Kustannuskehitys vuonna 2012 oli aleneva 5,4%. Avopalvelut (ilman palveluasumista) ovat monipuoliset ja rakenteeltaan vastaavat tarpeeseen. Alueellisuuskin on hyvin huomioitu. Vuonna 2012 avopalvelujen kustannukset eivät olleet korkeat. Laitoshoidon purku on siirtänyt ja siirtää resursseja avohoitoon. Päihdepalvelujen integrointi mielenterveyspalveluihin on myös toteutettu ja vaikuttaa tehokkaalta. Vuoden 2012 ja 2013 muutokset ovat olleet hoidollisen tavoitteen mukaisia. Vuoden 2012 toteuman mukaan muutos on tuonut myös kustannussäästöjä. Palveluasuminen käyttö on Kiuruvedellä korkea ja nostaa kustannuksia Väestökehitys alueella ja sairastavuusmuutokset eivät lisää mielenterveyspalvelujen tarvetta. Päihdeongelmien kehitystä on tarkkaan vaikea arvioida. Palvelujen järjestäminen toteutuu hyvin Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaisesti Ongelmat ja haasteet Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuus on monipuolinen ja integroitunut ja siitä johtuen jopa sirpaleinen. Sen johtaminen ja yhteen toimiminen on haaste. Sen tulee olla yhden johdon alla ja eri sektoreista muodostettu johtoryhmätyöskentely tulee olla vahvaa. Osastohoidon tarve on pieni,medisiinisesti on kuitenkin perusteltua olla vähintään kaksi erillistä osastoa. Vaarana on että näiden pienien osastojen yksikköhinnat nousevat korkeiksi koska todellinen käyttö on vain noin 11 hoitopaikkaa osastoa kohden. Varsinkin jos jäsenkuntien ulkopuolelle myynti vähenee. Nykyiset osastot Koljonvirran sairaalassa ovat STM:n suositusten vastaisia. STM:n suosituksen mukaan psykiatrinen sairaala hoito tulee olla somaattisen erikoissairaanhoidon yhteydessä. Sairaalassa tarvitaan nyt esim. noin 22 vuodepaikka kohden 5 yöhoitajaa. Nykyiselle ja tulevalle osastotarpeelle tulisi löytää tilat, joissa paikkamäärä on maksimissaankin jopa vain 26 paikka. Medisiinisesti tarve on jakaa osasto kahteen tai jopa kolmeen osaan. Erillisiä osastoina kaksikin pientä osastoa tulee kustannustehottomaksi. Samoin jos osastot ovat yksinään erillään muusta toiminnasta turvallisuuden takia yömiehitys tulee olla korkeampi. 92

Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut 93

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut Lasten ja nuorten palvelut Riistakatu 22, 74101 IISALMI Työryhmiin sijoittuvat myös päihdetyöntekijät. Yksikön työntekijät ovat psykologeja, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliterapeutteja, sairaanhoitajia, mielisairaanhoitajia, lääkäreitä, puheterapeutteja ja osastosihteereitä. Työntekijöitä on sekä Iisalmessa että Kiuruvedellä. Tarjoamme psykososiaalisia ja psykiatrisia sekä päihdetyön ja puheterapian tutkimus- ja hoitopalveluita lapsi- ja nuoruusikäisille sekä heidän perheilleen. Lisäksi teemme yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen, koulujen, päivähoidon sekä erilaisten yksityisten palvelutuottajien kanssa. Lasten työryhmä tutkii ja hoitaa 0-13-vuotiaita lapsia, joilla on vaikeampaa mielenterveysongelmaa esim. tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä, itsetuhoisuutta, psykoottista oireilua, anoreksiaa jne. Työryhmä vastaa lastenpsykiatrisiin konsultaatioihin. Työskentely tapahtuu tiiviissä yhteistyössä perheiden, perheneuvolan, Kys:n lastenpsykiatristen osastojen, sosiaalitoimen, koulun ja perusterveydenhoidon kanssa. Lastenpsykiatriseen työryhmään tarvitaan lähete. Lähettävänä tahona on useimmiten perusterveydenhoito. Nuorten työryhmä tutkii ja hoitaa 14 20-vuotiaita nuoria, joilla on nuoruusiän kehitystä uhkaavaa tai toimintakykyä alentavaa vakavaa psyykkistä oireilua tai epäilyä siitä. Näitä ovat mm. psykoottisuus, itsetuhoisuus, vakavat mieliala-, ahdistuneisuus-, jännittämis-, paniikki- ja syömishäiriöt, haittaavat pakko-oireet, vaikeammat käytösoireet ja päihteiden käyttö tai vakava kriisi/trauma. Moniammatillinen työryhmä tekee nuorisopsykiatrisen tutkimuksen, arvioi hoidon tarpeen ja antaa hoitosuosituksen sekä toteuttaa aktiivisen hoidon ja kuntoutuksen yhteistyössä perheen ja muun verkoston kanssa tai tarvittaessa ohjaa muualle palveluiden piiriin. Nuorten työryhmään hakeudutaan lähetteellä. Perheneuvolan työryhmä palvelee asioissa, jotka liittyvät lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen, vanhemmuuden tukemiseen, parisuhteiden ja perheiden erilaisiin kriisi- ja ongelmatilanteisiin sekä perheasioiden sovitteluun. Työssämme on keskeistä ennaltaehkäisevä työ ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen pienten lasten ja heidän perheidensä parissa. Yhteistyö lastenneuvolan, päivähoidon, koulujen ja lastensuojelun kanssa on merkittävää. Lähetettä perheneuvolapalveluihin ei tarvita. Puheterapia auttaa puheeseen, kieleen, ääneen ja kommunikaatioon liittyvissä ongelmissa. Asiakastyö on häiriöiden tutkimista, kuntoutusta ja asiakkaan lähi-ihmisten ja verkostojen kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Suurin osa puheterapia-asiakkaista on alle kouluikäisiä, jotka ohjautuvat tutkimuksiin useimmiten lastenneuvolasta. Lasten puheterapeutin tutkimuksiin ilmoittautumisen syyt vaihtelevat lievistä äännevirheistä vaikeisiin vuorovaikutus- ja kommunikaatio-ongelmiin. Myös kouluikäisiä saattaa puheterapiassa olla esimerkiksi silloin, kun kyseessä on änkytys tai äänihäiriö. Myös puheterapian aikuisasiakkaat ohjautuvat tähän yksikköön. Aikuisasiakkaiden tulosyitä ovat mm. afasia, änkytys ja äänihäiriöt. Päihdetyöntekijät vastaavat lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä päihteiden käytön ja pelaamisen aiheuttamien ongelmien selvittelystä ja hoidosta. Myös alle 20-vuotiaiden ajokorttiseurannat ohjautuvat lasten ja nuorten palveluiden päihdetyötekijälle. Nuorten päihdepalvelupiste Stoppi tarjoaa tukea ja neuvontaa nuorille päihteiden käyttäjille, perheenjäsenille ja viranomaisille. Tavoitteena on edistää nuoren henkilökohtaista ja sosiaalista kasvuprosessia ja elämänhallintaa. Nuoren hoidontarpeen arviointi ja hoitoonohjaus tapahtuu yhteistyössä asiakkaan, hänen läheisten sekä hoito- ja viranomaisverkoston kanssa. Stoppiin voi tulla virkaaikana ilman lähetettä ja ajanvarausta tai ottaa yhteyttä puhelimitse. Stoppi sijaitsee Iisalmen Luma-keskuksessa, os. Savonkatu 5. 94

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut Laistohoidon käyttö Lasten- ja nuortenpsykiatrian hoitopäivät per 0-17-vuotiaat asukas 95

Lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut Avohuolto ja lasten- ja nuorten psykiatria Lasten- ja nuortenpsykiatria sekä lastensuojelun avohuolto Avohuollon panostukset melko korkeat, psykiatrian kustannukset matalat Verrattain korkeat avohuollon sekä psykiatrian kustannukset Verrattain matalat avohuollon sekä psykiatrian kustannukset Avohuollon panostukset melko matalat, psykiatrian kustannukset korkeat Panostus lasten- ja nuortenpsykiatriaan on keskitasoa tai hieman sen alle. Kunta Avo %-osuus (raportin kuluista) Psykiatria %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 1 275 269 0,9 % 650 976 0,4 % Iisalmi 2012 690 017 0,9 % 372 814 0,5 % Kiuruvesi 2012 292 475 0,8 % 188 087 0,5 % Sonkajärvi 2012 136 161 0,7 % 10 492 0,1 % Vieremä 2012 112 752 0,8 % 79 583 0,6 % 96

Lasten- ja nuorten mielenterveyspalvelut Avohoito ja laitoshoito Lasten ja nuorten psykiatria: avohoito ja laitoshoito Korkeat avopalveluiden ESHkustannukset, laitoshoitokust annukset matalat Matalat kustannukset sekä avo- että vuodeosastopal veluiden lasten- ja nuortenpsykiat riassa Korkeat kustannukset sekä avo- että vuodeosastopal veluiden lasten- ja nuortenpsykiat riassa Matalat avopalveluiden ESHkustannukset, laitoshoitokust annukset korkeat Lasten ja nuorten psykiatriaa ostetaan sairaanhoitopiiristä vähän Kunta Avo %-osuus (raportin kuluista) Laitos %-osuus (raportin kuluista) Ylä-Savo 2012 73 973 0,0 % 577 003 0,4 % Iisalmi 2012 29 155 0,0 % 343 659 0,4 % Kiuruvesi 2012 32 002 0,1 % 156 085 0,4 % Sonkajärvi 2012 10 492 0,1 % 0 0,0 % Vieremä 2012 2 324 0,0 % 77 259 0,5 % 97