PÖYTÄKIRJA 1 (7) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 7/2015 Aika Torstai 20.8.2015, kello 17.30 19.35 Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet Päivi Käri-Zein, puheenjohtaja Veronica Kalhori Astrit Hasan Babuna Kristiina Drotár Ahmed Goshnaw Anne-Maj Mäenpää Christian Tudose (saapui klo 17.45 asian 5 aikana) Yhteisöjen asiantuntijajäsenet Melissa Arni-Hardén (saapui klo 17.36 asian 5 aikana) Bahar Mozaffari Stanislav Marinets (saapui klo 17.47 asian 5 aikana) Matti Peiponen Roosa Åkerlund Kaupungin asiantuntijaedustajat Teemu Haapalehto, maahanmuuttoasioiden päällikkö Terhi Pippuri, erityissuunnittelija, kokouksen sihteeri Vieraat Mari Ahlström, lastensuojelupalveluiden päällikkö, Espoon kaupunki Anita Novitsky, monikulttuurisuuden asiantuntija, Väestöliitto Satu Tyry-Salo, viestintäjohtaja, Espoon kaupunki, poistui asian 6 käsittelyn jälkeen Poissa: Saylir Ibrahim Doinita Negruti Mariam Varjonen Sirkka Wiman
PÖYTÄKIRJA 2 (7) Allekirjoitukset Päivi Käri-Zein puheenjohtaja Terhi Pippuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 26.8.2015 Kristiina Drotár
PÖYTÄKIRJA 3 (7) Käsitellyt asiat Asia Liitteet Otsikko 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Ilmoitusasiat 6 1 Espoon kaupungin viestinnän periaatteita ja Monikulttuurisuusohjelman viestintää koskevat tavoitteet 7 Näkökulmia monikulttuuristen lasten ja perheiden hyvinvointiin 8 2 Espoon lastensuojelupalvelut ja maahanmuuttajaperheiden palvelutarpeet 9 Muut asiat 10 Kokouksen päättäminen
PÖYTÄKIRJA 4 (7) Asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.30. 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Kristiina Drotár. 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Ilmoitusasiat Esityslista hyväksyttiin. Sihteeri laittoi jakoon esitteitä Hyvä mielen lauantai -tapahtumasta, joka järjestetään Espoo-päivänä (29.8.2015) Omniassa. Puheenjohtaja kertoi, että ensi kesänä Porissa järjestettävän SuomiAreenatapahtuman teemana on työllisyys. Puheenjohtaja ehdotti, että neuvottelukunta voisi viedä tilaisuuteen yhdeksi aiheeksi maahanmuuttajien työllistymisen. Puheenjohtaja kannusti neuvottelukunnan jäseniä tuomaan esimerkiksi suvaitsevaisuuden näkökulmia esille kirjoittamalla lehteen, blogiin tms. 6 Espoon kaupungin viestinnän periaatteita ja Monikulttuurisuusohjelman viestintää koskevat tavoitteet Espoon kaupungin viestintäjohtaja Satu Tyry-Salo esitteli Espoon kaupungin viestinnän periaatteita (liite 1). Tyry-Salo jakoi 26 Stories from Espoo Annual Report 2014 -vuosikertomuksia sekä Tehdään yhdessä Espoo-tarina Viestinnän käsikirjaa. Viime mainittuun on koottu kaupungin viestintäkäytäntöjä. Kuntalain mukaan kunnan on viestitettävä kuntalaisille vireillä olevista asioista. Eduskunnassa keväällä 2015 hyväksytty uusi kuntalaki ei tuo merkittäviä muutoksia nykytilaan. Internet-sivut ovat Espoon kaupungin keskeisin viestintäkanava. Espoo.fi-sivuilla sisällöt ovat suomeksi, ruotsiksi ja suppeammin englanniksi. Yhä kasvava maahanmuuttajataustaisten espoolaisten määrä haastaa viestinnän. Espoo.fi-sivustolla on myös selkokielinen versio, mikä on hyvä suomea heikosti osaaville henkilöille. Espoo on mukana infopankki.fi -sivustolla, missä on paljon kieliä edustettuna. Espoon suurin vieraskielisten ryhmä on venäjänkieliset. Tällä hetkellä Espoo.fisivusto ei ole venäjän kielellä, mutta asia on mukana budjettineuvotteluissa, sillä asian toteuttaminen vaatisi taloudellista panostusta. Luottamushenkilöiden mielipiteet kiinnostavat tiedotusvälineitä, ja tätä kiinnostusta kannattaa käyttää hyväksi tuomalla julkiseen keskusteluun itselle tärkeitä asioita ja
PÖYTÄKIRJA 5 (7) painotuksia. Perinteinen media (lehdistö kuten Helsingin Sanomat, Länsiväylä) on tärkeä kanava viestittää kunnan asioista. Kuntalaiset toivovat tietoa perinteisistä lehdistä. Se on myös hyvä väylä tuoda neuvottelukunnan näkemyksiä esim. vieraskynäkirjoituksia tai mielipidekirjoituksia Länsiväylään. Perinteinen mediaviestintä ei ole ainoa tapa viestittää, vaan viestintää voi tehdä myös sosiaalisessa mediassa (mm. Twitterissä, Facebookissa). Luottamushenkilöt voivat omien yhteystietojensa yhteyteen Espoo.fi-sivustolle laittaa esim. Twitter-käyttäjätunnuksen tai linkin omaan blogiin. Twitterissä kannattaa käyttää #espoo -tunnusta, jolloin keskustelut ohjautuvat Espoon asioista kiinnostuneille lukijoille. Monikulttuurisuusviestintä on myös mielikuvamarkkinointia. Länsimetron kehityskäytävälle toivotaan paljon uusia yrityksiä ulkomailta. Se, että kukin omissa verkostoissaan kertoo Espoon mahdollisuuksista, on toimivaa mikrotason markkinointia. Melissa Arni-Hardén kertoi, että Visit Espoo on yhdistänyt toimintansa Otaniemen kehityksen kanssa. Nyt luodaan toimintatapoja mm. erilaisia digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen, joilla ulkomailta Espooseen tulleille annetaan tietoa Espoosta ja mahdollisuuksista täällä. Keskustelussa nousi esille, miten huomioimme niitä henkilöitä, jotka ovat lähteneet Espoosta maailmalle. Onko heille tarjota mukaan viestintämateriaalia Espoosta? Entä miten huomioidaan ne henkilöt, jotka ovat työskennelleen ulkomailla ja palanneet Espooseen? Tyry-Salo kertoi, että Espoossa tuotetaan englanninkielistä materiaalia, jota saa halutessaan mukaansa ulkomaille vietäväksi. Arni-Hardén kertoi, että kaupunki ei välttämättä yksin pysty houkuttelemaan Espooseen kansainvälisiä yrityksiä ja osaajia. Tarvitaan yhteistyötä ja kaikkien osallistumista. Suomi mielletään ulkomailla positiiviseksi maaksi, mutta keskeisiä kysymys on, onko täällä eri toimialojen sisällä mielenkiintoisia yrityksiä ja työpaikkoja, joihin voi hakeutua. 7 Näkökulmia monikulttuuristen lasten ja perheiden hyvinvointiin Anita Novitsky, monikulttuurisuuden asiantuntija, kertoi Väestöliiton Monikulttuurisesta osaamiskeskuksesta. Osaamiskeskus keskittyy maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin ja kotoutumiseen. Se tekee myös monikielistä neuvontatyötä. Osaamiskeskus tuottaa perheen kotoutumista tukevia materiaaleja julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden käyttöön. Novitsky toi nähtäväksi Väestöliiton julkaisemia materiaaleja. Ne on listattu internetsivulla: http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus/tietoa-monikulttuurisuudesta/julkaisut/ Novitsky kertoi miettivänsä työssään, mistä rakentuu hyvinvointi maahanmuuttajaperheissä. Se rakentuu niistä kokemuksista, joita ihmiset kantavat mukanaan. Sitä kautta rakentuu sosiaalista pääomaa, josta ammentaa hyvinvointia. Hyvinvointia määriteltäessä keskeinen kysymys on, kuka sen määrittelee. Se, miten me määrittelemme hyvinvoinnin voi olla erilainen kuin maahanmuuttajaperheen oma määrittely. Maahanmuuttajaperheiden sosioekonominen asema on heikompi kuin kantaväestöön kuuluvilla. Se vaikuttaa moniin perheisiin ja lasten hyvinvointiin. Taloudellinen tilanne voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, onko mahdollisuutta kustantaa lapsen maksullinen
PÖYTÄKIRJA 6 (7) harrastus. Pisa-tulosten mukaan ensimmäisen polven maahanmuuttajilla koulumenestys on heikompi kantaväestön lapsiin verrattuna. Osa eroista selittyy perheiden sosioekonomisilla eroilla. Novitsky korosti sanavalintojen ja käytettävien käsitteiden merkitystä. Omasta kulttuurista pitää pystyä kertomaan ymmärrettävästi. Pitää pystyä sanoittamaan, miten palvelut toimivat ja millainen on suomalainen tapa hoitaa asioita. Suomalainen lasten ja perheiden palvelujärjestelmä on monimutkainen ja eriytetty. Yhteinen keskustelu ja kysyminen ovat lähtökohta luottamukselle. Pitää pystyä perustelemaan ja selittämään esimerkiksi siitä, että suomalaisessa perheessä roolit toteutuvat tietyllä tavalla. Sekä lasten että aikuisten hyvinvointi kasvaa, kun kokee osallisuutta. Jos lapsi kokee aina jäävänsä joksikin toiseksi, lapsi kokee ulkopuolisuutta. Näin voi tapahtua tilanteissa, missä lapsi jatkuvasti identifioidaan maahanmuuttajaksi. Lapsi haluaa ehkä olla skeittari eikä maahanmuuttajataustainen skeittari. Novitskyn mukaan Espoon kouluissa (mm. Kirkkojärven koulussa) toteutetaan hyvää kielitietoista opetusta. Kielitietoinen opetus hyödyttää sekä suomea toisena kielenä että äidinkielenä puhuvia. Se vähentää perinteistä opetuksen eriyttämisen tarvetta, sillä kielitietoisen opetuksen menetelmät eriyttävät jo sinänsä ja opiskelutehtävät ovat sellaisia, joita voi tehdä erilaisella kielitaidolla. Novitsky painotti vanhempien osallisuutta lastensa koulunkäynnissä. Aikuisten pitää voida olla aktiivisena lapsensa elämässä. Kun lapsi menee kouluun, hän tuo kotiin tietoa, jota vanhemmat eivät voi vahvistaa. Kun lapsia alkaa syöttää informaatiota vanhemmilleen, voi lapsi alkaa hallita tilannetta. Nykytilanteessa emme osaa riittävän hyvin ottaa vanhempia mukaan. Etukäteen oli esitetty kysymys, paljonko maksaa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hyvinvointi. On olemassa joitakin lukuja esimerkiksi perusopetuksen kustannuksista. Kuitenkin kustannukset voivat olla hyvin erilaiset eri lapsille. Ei ole yhtä maahanmuuttajalapsen kustannusarviota. Kaikki aikuiset toivovat lapselleen hyvää tulevaisuutta. Hyvinvoinnista puhuttaessa ei voida puhua rahasta. Jos lapsi tarvitsee apua, on ihan sama mistä maasta hän on tullut. 8 Espoon lastensuojelupalvelut ja maahanmuuttajaperheiden palvelutarpeet Lastensuojelupalveluiden päällikkö Mari Ahlström esitteli Espoon kaupungin lastensuojelupalveluja. Espoossa lastensuojelun asiakkaana noin 7,5 prosenttia samanikäisestä väestöstä. Noin prosentti espoolaisista lapsista on sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Nämä luvut ovat pienempiä kuin muissa Kuusikko-kaupungeissa. Kansallisuuden mukaan lastensuojelussa ei tehdä tilastointia, mutta kielen mukaan tietoa on mahdollista saada. Suomalaisen lastensuojelupalvelujärjestelmä on monimutkainen. Tietoa siitä on saatavissa eri kielillä Lastensuojelu.info-sivustolla.
PÖYTÄKIRJA 7 (7) Ahlström esitteli Maahanmuuttajalasten lastensuojelutarpeen selvitys asiakirjoissa - pro gradu tutkielman tuloksia (liite 2). Gradun on tehnyt Merja Poikala. Tutkimuksen lähtökohtana oli se, että maahanmuuttajalasten lastensuojeluasiakkuudet ovat lisääntyneet, jonka myötä työntekijöiden tiedontarve lisääntynyt. Tutkimuksessa haettiin vastauksia kysymyksiin, miten ja miksi maahanmuuttajaperhe ohjautuu lastensuojelun asiakkaaksi sekä millaisia maahanmuuttajalasta ja -perhettä koskevia erityiskysymyksiä tulee esille lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenvedoissa. Tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin, että maahanmuuttajaperheillä on moninkertainen riski jäädä palveluiden ulkopuolelle järjestelmän heikon tuntemuksen ja puutteellisen kielitaidon vuoksi sekä palveluissa ilmenevän rakenteellisen syrjinnän vuoksi. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat, joissa palvelua saisi ilman ajanvarausta, voisi vastata monen maahanmuuttajaperheen palvelutarpeeseen. Esimerkiksi kieliopetus kotouttamiskoulutuksena kotona lapsiaan hoitaville vanhemmille on ensiarvoisen tärkeää. Maahanmuuttajataustaisten lastensuojeluasiakkaiden kohdalla tulee muistaa, että maahanmuuttajia on monenlaisia ja monesta eri syistä Suomeen tulleita. Joka tapauksessa lastensuojelun asiakkaat ovat hyvin valikoitunut joukko. Keskustelussa nousi esille kokemuksia tilanteista, joissa lapsi ja perhe ovat olleet lastensuojelupalvelujen asiakkaana, vaikka syyt siihen ovat jääneet epäselviksi. Myös Poikalan gradussa todettiin, että lastensuojelussa työntekijöiden tulisi kyetä perustelemaan päätöksensä lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeiselle asiakkuuden päättymiselle tai jatkumiselle sekä tuen tarpeelle. Perusteluihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota maahanmuuttajaperheiden kohdalla, sillä monelle maahanmuuttajalle lastensuojelu on vierasta ja saattaa näyttäytyä yhteiskunnan perusteettomana vallankäyttönä. Keskustelussa nousi esille erityiset maahanmuuttajalapsia koskevat mahdolliset ulkopuolista apua tarvitsevat tilanteet. Ne voivat liittyä toimeentulovaikeuksiin tai verkostojen puutteeseen. Lapsilla voi olla perheissä liian suuri vastuu kannettavaksi tai lapset voivat joutua rasistisen kiusaamisen kohteiksi. Rasistinen kiusaaminen jää helposti tunnistamatta. Lapset tunnistavat sen kyllä, mutta koulussa sitä ei välttämättä tunnisteta. 9 Muut asiat Syksyn kokousajat ja teemat: Ti 15.9.2015 Työpaja koulutusteemasta (Omnia) Ke 7.10.2015 Monikulttuurisuusasiat kulttuuripalveluissa Ke 25.11.2015 Neuvottelukuntien ja ETNOn yhteiskokous (Vantaa) Ke 16.12.2015 Romaniasiat 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.35.