PÖYTÄKIRJA 1(5) 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin.

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1(5) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2013 Aika Tiistai klo Paikka Espoon seurakuntayhtymä, kokoushuone 108, 1. kerros, Kirkkokatu 1, Espoo Läsnä Päivi Käri-Zein, puheenjohtaja Abdirahman Ali Arni-Hardén Melissa Babuna Astrit Hasan, saapui klo Drotár Kristiina Goshnaw Ahmed Haapalehto Teemu, saapui klo Kauber Astrid Kern Tuija, saapui klo Kukkamaa Vesa Levola Leena Mozaffari Bahar Mäenpää Anne-Maj Nelson Edna, varapuheenjohtaja, saapui klo Poutanen Pertti, poistui klo Rasskasov Anne, poistui klo Sayilir Ibrahim Sipola Pasi Marinets Stanislav (Irina Preisin varajäsen) Varjonen Mariam Wiman Sirkka Åkerlund Roosa Liisa Kosonen, sihteeri Vieraat Caceres David, poistui klo Essandor Edwoa, poistui klo Liu Danyi, saapui klo 17.38, poistui klo Peiponen Matti Poissa Forstén Annika (Merja Nordlingin varajäsen) Korhonen Petri (Mihail Lasarenkon varajäsen) Lasarenko Mihail Nordling Merja Pirttimäki Jouko (Cristian Tudosen varajäsen) Preis Irina Tudose Cristian 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA ESBO STAD ESBO STAD DELEGATIONEN FÖR MÅNGKULTURELLA FRÅGOR

2 2(5) 3. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Kristiina Drotár. 4. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin. 5. Esityslistan hyväksyminen 6. Ilmoitusasiat Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajan Pia Kauman puheenvuoro siirtyy kokoukseen. Useampi neuvottelukunnan jäsen oli osallistunut mielenkiintoiseen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNOn) Foorumiin 2013, aiheena nuoret ja vapaa-aika. Erityisesti juontaja Husein Muhammed sai kiitosta. Foorumin annista nostettiin esille tutkijan Antti Kivijärven osuus (nuoret etsivät omat, turvalliset tilat ei-kenenkään-maalta, esimerkiksi ostoskeskuksista, sekä Lahden kaupungin tapaa muodostaa nuorten ryhmiä. Samoin useampi osallistui järjestettyyn Aikamatka Metropoli vai Babylon Pääkaupunkiseutu vuonna Vesa Kukkamaa kertoi kolmivuotisesta valtakunnallisesta Ei rasismille! verkostohankkeesta (liite 1). Sen tavoitteena on käynnistää ja kehittää rasisminvastaista kansalaistoimintaa ja keskustelua luomalla uusia vaikuttamistyön tapoja, materiaaleja ja rakenteita yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa. Mukana on nyt 10 toimijaa (mm. SPR, Moniheli, Setlementtiliitto, Helinä Rautavaaran museo, Allianssi). Uudet tahot voivat liittyä mukaan. 7. Espoon seurakuntayhtymän esittely Eläkkeelle siirtyvä neuvottelukunnan jäsen Pertti Poutanen kertoi seurakuntayhtymän ja pääkaupunkiseudun seurakuntien monikulttuurisesta työstä. Espoon seurakuntayhtymän rakennus Kirkonkymppi sijaitsee Espoon historiallisessa keskuksessa lähellä tuomiokirkkoa. Seurakunnissa puhutaan 75 eri kieltä. Pääkaupunkiseudulla kirkolla on venäjän-, englannin-, viron-, kiinan ja arabiankielisiä työntekijöitä. Kirkko tekee voimakasta lapsi- ja nuorisotyötä ja järjestää mm. leirejä tavoitteena maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten yhdessä toimiminen. Lähetys- ja kehitysapuun menee yli 2 miljoonaa euroa 25 maahan. Seurakunnilla on myös ystäväkaupunkeja maailmalla. David Caceres Olarin seurakunnasta esitteli Colourful Espoo toimintaa (liite 2). Tomintaa on eri puolilla pääkaupunkiseutua (retkiä, tapahtumia, leirejä ja pienryhmätoiminta) ja se on uskonnosta riippumatonta. Yhteistyötä tehdään mm. ALMAn, Kivenkolon, Agricolan kirkon, Luckanin ja Vietnamilaiset opiskelijat ry:n kanssa. Pertti Poutanen esitteli seuraajansa, Matti Peiposen, joka on ollut aiemmin luvulla neuvottelukunnan jäsen. Puheenjohtaja ja sihteeri kukittivat Pertti Poutasen neuvottelukunnan puolesta ja kiittivät häntä monikulttuurisuuden eteen tekemästään työstä ja toivottivat hänelle antoisia eläkepäiviä.

3 3(5) 8. Monikulttuurisuusohjelman seurantatulokset Teemu Haapalehto esitteli monikultuurisuusohjelman seurannan vuosilta koskien tavoitteita (liite 3). Tavoitteeseen 12 ja huono-osaisuuteen palataan seuraavassa ( ) kokouksessa. Keskustelussa nostettiin esille seuraavat asiat liittyen yksittäisiin tavoitteisiin: Tavoite 14 Neuvontapalvelut: In Espoon neuvontapalvelun asiakkaiden määrä on kasvanut. Kysyttiin kävijöiden rakenteen seurannasta ja eteenpäin ohjaamisesta. In Espoossa käytetään samaa seurantatilastointia kuin Helsingin Virka Infossa, mikä mahdollistaa vertailevan seurannan, myös näiden asioiden osalta. Tavoite 15 Asumisneuvonta: Espoon asunnot antaa neuvontaa vuokranmaksuun liittyen, Voimanpesä ja maahanmuuttajapalvelut antavat myös itse asumiseen liittyvää neuvontaa. Tavoite 16 Asuinalueiden kehitys: Maahanmuuttajataustaiset keskittyvät asumaan yhä enemmän samoille alueille. Tukholman leimahtaneet lähiöt puhuttavat. Ruotsin 60- ja 70-luvun uusille alueille rakennettiin suhteellisen paljon vuokra-asuntoja, enemmän kuin Suomessa, ja näihin muutti paljon maahanmuuttajataustaisia asukkaita. Valtuusto on asettanut strategiatavoitteeksi segregaation vähentämisen. Kysymys on miten tehdä asuinalueista ja mm. kouluista vetovoimaisia. Espoon strategiaa varten valmistellaan 5 kehitysohjelmaa, joista kestävän kehityksen ohjelmassa puhutaan omistus- ja hallintamuodoiltaan monimuotoisista asuinalueista. Neuvottelukunta voisi laatia kannanoton, reagoida etuajassa. Tarvitaan yhteisöllisyyttä, kokoontumispaikkoja, 4. tilaa. Miten poliisi suhtautuu segregoituvien asuinalueiden asukkaisiin? Espoon uusi turvallisuusohjjelma on valmisteilla yhdessä poliisin kanssa. Helsingissä on kehitetty asuinalueita 15 vuotta. Voisimme seurata Helsingin hyviä malleja. Tavoite 18 Suomen / ruotsin kielen osaaminen: tässä on mitattu työväenopiston kustannuksia, ei opiskelijoiden osaamista. Ei ole olemassa seurantajärjestelmää kielen osaamisen lähtötason ja kurssin lopussa olevan tason vertailuun. Tavoite 20 Työllisyys: Espoossa työttömyys oli 6,5 % joulukuussa 2012 ja keväällä %. Ulkomaan kansalaisten työttömyys on kolminkertainen tähän verrattuna. Espoo, Helsinki ja Vantaa ovat allekirjoittaneet kolmivuotisen metropolipolitiikan aiesopimuksen ( ) maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja leinkeinoministeriön, pääkaupunkiseudun yrittäjien ja Keskuskauppakamarin kanssa. Tavoite 22 Kansainväliset opiskelijat: Opiskelu on entistä merkittävämpi maahantulon syy. Miten opiskelijat voivat löytää tutkintoaan vastaavaa työtä? Tavoite 23 Kansainvälisten osaajien verkostoituminen: Mitataan sosiaalista verkostoitumista. Otaniemen kehitys Oy on hankerahalla luonut OINin (Otaniemi International Networkin), joka nyt toimii normaalina toimintana. Lisäksi ammatilliseen verkostoitumiseen on luotu TalentMatch, jota rahoittavat mm. ELY-keskus ja oppilaitokset. Tavoitteeseen 12 (Nuorten toisen asteen koulutukseen siirtyminen) ja maahanmuuttajien huono-osaisuuteen (toimeentulotukeen) palataan

4 4(5) seuraavassa kokouksessa. Kokonaisuutena tuotiin esille seuraavaa: Pienen askelin edetään ja pitkällä aikavälillä on tapahtunut muutosta. Onko tulevaisuudessa meillä ongelmalähiöitä? Ruotsin tilanne huolestuttaa. On arveluttavaa esittää ongelmalähiöitä maahanmuuttajakysymyksenä, oleellista on yhteiskuntaan pääseminen. TEMin tutkimus osoittaa, että työmarkkinoilla on rakenteellista syrjintää. Maahanmuuttajataustaiset nuoret turhautuvat kun heillä ei ole samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestöllä. Mitkä ovat alueiden eriarvoistumisen mekanismit, miten voi vaikuttaa, syvempi tutkimus. Kutsutaan esim. Katja Vilkama esittelemään väitöstutkimustaan pääkaupunkiseudun maahanmuuttajavaltaisista asuinalueista. Kontulan asuinaluetyö voisi olla esimerkki. On seurattava maahanmuuttajien työllistymistä pitkällä aikavälillä. Maahanmuuttajien määrä on noussut vahvasti. Menee muutama vuosi ennen kuin oppii kielen ja pääsee eteenpäin. Espoon maahanmuuttajista noin viidesosa on tullut viimeisten kahden vuoden aikana. On uskoa, että mennään parempaan suuntaan ja että lapset integroituvat, pääsevät esim. urheiluseuroihin ja maajoukkueisiin. Nuoret tarvitsevat kuitenkin työtä. Työllistyminen on myös kielikysymys, ei voida vaatia täydellistä suomen kielen taitoa. Työssäoppiminen edistää kielen oppimista. Voisiko työnantajille, jotka järjestävät työntekijöilleen kielikoulutusta, myöntää verovähennyksiä? Tarvitaan benchmarkkausta (onnistuneita esimerkkejä), seurantamittareita on kehitetty ja uusia luodaan. Ohjelman seurannasta syntyy tutkimusaiheita opinnäytetöihin. Neuvottelukuntaan toivotaan tutkimuksen esittelyä yleisemmin. Mikä on neuvottelukunnan viesti seurannasta? Onko kaupungin uusissa kehitysohjelmissa sellaisia kohtia, jotka koskettavat neuvottelukuntaa? Sosiaaliseen kestävään kehitykseen, osallisuuteen, nuorten elinvoimaisuuteen ja työllisyyteen on yhtymäkohtia. Miten maahanmuuttajat osallistuvat kehitysohjelmiin? Tarvitaan sellaisia ohjelmia, joihin maahanmuuttajat voivat osallistua tasavertaisina. Miten mitataan vastavuoroista kotoutumista? Miten Espoon kaupunki on kehittynyt siinä, miten se ottaa vastaan uudet maahanmuuttaja-asukkaat? Neuvottelukunnan yksimielinen viesti koskien ohjelman seurantaa: - Asuinalueiden väliseen eriarvoisuuteen halutaan parannusta - Työllisyys on paras tapa kotoutua, päästä sisälle yhteiskuntaan. Työllisyyteen halutaan parannusta.

5 5(5) - Kaupungin henkilöstöpolitiikka on hyvällä mallilla, kun pyritään palkkaamaan maahanmuuttajataustaisia vastaamaan väestöosuutta. Tavoite on kova, rima on asetettu korkealle, ja väestöosuus kasvaa jatkuvasti. - Työväenopiston suomen kielen opetuksen määrään ollaan tyytyväisiä. Se on noussut jatkuvasti. - Neuvottelukunta on ollut mukana asettamassa tavoitteita ja kehittämässä seurantaa. - Seurannan mittareista voisi tehdä opinnäytetöitä - Otaniemen dynaamisesti kehittyvä monikulttuurinen alue - Monikulttuurinen Espoo on meidän kaikkien yhteinen voimavara ja mahdollisuus. Sovittiin, että puheenjohtaja, sihteeri ja Teemu Haapalehto luonnostelevat kannanoton, joka sitten lähetetään jäsenille kommenteille. 9. Muut asiat KOTY (kotoutumis- ja työllisyys) -ryhmän kokous pidettiin Mentorointi Mentorointia suunnitteleva neuvottelukunnan ryhmä kokoontuu keskiviikkona klo 17 valtuustotalolla Vihreiden ryhmähuoneessa. Lisätietoa on neuvottelukunnan sivulla. 10. Seuraava kokous Seuraava kokous on keskiviikkona alkaen klo Kokouspaikka ilmoitetaan kutsussa. 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Päivi Käri-Zein puheenjohtaja Liisa Kosonen sihteeri Liite 1 Ei-rasismille! hanke Liite 2 Colourful Espoo Liite 3 Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta 2009/2012, tavoitteet 1 11 ja Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Espoossa Kristiina Drotár