MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 11/2015

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 11/2015 Aika Keskiviikko , kello Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet: Päivi Käri-Zein, puheenjohtaja Veronica Kalhori Astrit Hasan Babuna Kristiina Drotár Ahmed Goshnaw Anne-Maj Mäenpää Ibrahim Sayilir Yhteisöjen asiantuntijajäsenet: Melissa Arni-Hardén Bahar Mozaffari Matti Peiponen Raigo Liiman Mariam Varjonen Sirkka Wiman Anne Rasskasov Roosa Åkerlund Kaupungin asiantuntijaedustajat: Teemu Haapalehto, maahanmuuttoasioiden päällikkö Terhi Pippuri, erityissuunnittelija, kokouksen sihteeri Vieraat: Satu Blomerus, asiantuntija, Opetushallitus, poistui klo Paula Åkerlund, sosionomi, Helsingin Diakonissalaitos, poistui klo Poissa: Christian Tudose Ali Abdirahman Janne Leskinen Stanislav Marinets

2 PÖYTÄKIRJA 2 (6) Allekirjoitukset Päivi Käri-Zein puheenjohtaja Terhi Pippuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Anne-Maj Mäenpää

3 PÖYTÄKIRJA 3 (6) Käsitellyt asiat Asia Liitteet Otsikko 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Ilmoitusasiat 6 Näkökulmia romanilasten ja -nuorten koulunkäyntiin 7 Haasteet ja mahdollisuudet koulutuspolulla 8 Muut asiat 9 Kokouksen päättäminen

4 PÖYTÄKIRJA 4 (6) Asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Anne-Maj Mäenpää. 4 Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin. 5 Ilmoitusasiat Ei ilmoitusasioita. 6 Näkökulmia romanilasten ja -nuorten koulunkäyntiin Satu Blomerus (asiantuntija, Opetushallitus) esitteli aihetta. Opetushallituksessa toimii romaniväestön koulutusryhmä, jonka tehtäviin kuuluu romanikielen ja -kulttuurin edistäminen sekä romaniväestön koulutuksen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla. Blomerus on työskennellyt em. ryhmässä asiantuntijana kahdeksan vuoden ajan. Romaniväestön koulutusryhmä julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Latso Diives -tiedotuslehteä. Blomerus kertoi suomalaisen koulujärjestelmän muutoksista sekä muutoksista romaniväestön asenteissa koulunkäyntiin. Aikaisemmin koulua on voitu pitää instituutiona, missä romaneja on pyritty sulauttamaan valtaväestöön. Nykyisin romanikulttuurilla on oma merkittävä arvonsa, ja romanien asenne koulunkäyntiin on muuttunut paljon. Opetushallituksen vuonna 2011 julkaisemasta selvityksestä käy ilmi, että romaninuorten koulumenestys on parantunut viime vuosina huomattavasti. Selvitykseen haastatellut rehtoria arvioivat, että 70 prosentilla oppilaista koulu sujuu erinomaisesti, hyvin tai vähintään tyydyttävästi. Lisäksi yhteistyö koulun ja vanhempien välillä on muodostunut niin sujuvaksi, että opetushallitus pitää sitä jopa läpimurtona romanien koulunkäynnin historiassa. Blomeruksen mukaan Suomesta on tullut monikulttuurinen maa, ja romanit ovat löytäneet siinä paikkansa. Romanien koulunkäynnissä ongelmia saattavat aiheuttaa oppilaiden poissaolot. Siinä taustalla voi olla kiusatuksi tulemisen kokemukset, joista oppilaat eivät välttämättä kerro kotona. Koulutuksessa haasteena on myös se, että suurin osa romaneista jatkaa peruskoulun jälkeen ammatilliseen koulutukseen. Olisi tärkeää tukea romaninuoria hakeutumaan myös lukio-opintoihin ja akateemisille urille. Blomeruksen mukaan monilla romaninuorilla on kiire ammattiin ja töihin, minkä vuoksi lukio-opintojen koetaan vievän liikaa aikaa. Keskeinen asia tilanteessa on tehokas ja toimiva opinto-ohjaus, missä jo alakoulusta alkaen tehdään selväksi koulutuksen merkitys ja siihen liittyvät erilaiset mahdollisuudet ja koulutuspolut. Koulutukseen liittyen on huomioitava, että se on väylä loppututkintoon ja ammatilliseen pätevöitymiseen, mutta koulutus tuo mukanaan myös yleissivistystä ja sitä kautta vahvistusta itsetuntoon, argumentointivalmiuksia yms.

5 PÖYTÄKIRJA 5 (6) Vaikka romanien koulutusmyönteisyys on lisääntynyt, voi työpaikkoja olla vaikea saada. Suomen Romanipoliittinen ohjelmassa (ROMPO, 2009) Opetushallitukselle vastuutettiin aikuisten romanien koulutusselvitys. Se on asia, mistä tiedetään melko vähän. Asian selvittämiseksi toteutettiin vuonna 2013 kysely ammatillisille oppilaitoksille yms. Parhaillaan saatuja vastauksia kootaan yhteen. Tulokset julkaistaneen vuoden 2016 aikana. Peruskoulussa romanikielen opetus on tärkeää, mutta opettajia on vaikeaa saada. Espoossa on oma romanikielen opettaja. Romanikielen opetusryhmä perustetaan, kun koulussa on vähintään kaksi oppilasta. Opetushallitus tukee kuntien romanikielen opetusta. Yliopistossa voi nykyisin opiskelija romanikulttuuria ja -historiaa. OPH jakaa avustusta romanikielen opetukseen. Blomerus painotti, että romanien koulutuksen tukemisessa tärkeää on, että virkamiehet ja romanit ovat löytäneet hyviä yhteistyön tekemisen tapoja. Romanit ovat Suomessa siirtyneet toiminnan kohteista toimijoiksi. Keskustelussa nousi esille kysymys Suomen romanien suhteista Romaniasta saapuneihin romaneihin. Blomeruksen mukaan olisi tärkeää auttaa romaneja heidän lähtömaassaan esim. Bulgariassa. Blomeruksen mukaan romanien ja maahanmuuttajien tilanteissa on eroja. Romanit ovat kasvaneet syrjintään. Kollektiiviset kokemukset siitä ovat vuosisataisia. Maahanmuuttajilla taas saattaa olla Suomeen tullessaan korkea koulutus lähtömaastaan yms. Eli lähtökohdat ovat erilaiset kuin romaneilla. 7 Haasteet ja mahdollisuudet koulutuspolulla Paula Åkerlund (sosionomi, Helsingin Diakonissalaitos) kertoi romanien haasteista ja mahdollisuuksista koulutuspolulla. Åkerlund avasi aihetta kertomalla omasta koulupolustaan. Åkerlund on opiskellut aikuisella iällä ensin lähihoitajaksi ja sitten sosionomiksi (AMK). Åkerlundin mukaan romanit joutuvat koulutuksessa jatkuvasti perustelemaan omaa läsnäoloaan ja tekemään työtä oman paikkansa lunastamiseksi. Tässä Åkerlundilla oli tukena toinen romani, joka opiskeli samassa paikassa samaan aikaan. Romaniopiskelijoille koulutukseen pakollisena kuuluvien työharjoittelujen suorittaminen oli haasteellista, sillä harjoittelupaikkoja oli vaikeaa saada. Koulutuksessa romanit voivat kohdata haasteita, ja sama toistuu työmarkkinoilla. Esimerkiksi hoitoalalla on jatkuvasti paljon avoimia työpaikkoja, mutta niitä ei kovin helpolla anneta romaneille. Syyksi ilmoitetaan, ettei hakijalla ole riittävästi työkokemusta. Kokemusta ei voi kuitenkaan saada, jos ei milloinkaan pääse töihin. Åkerlund kertoi omasta työhistoriastaan ja miten on edennyt työurallaan. Romanit saattavat kohdata työelämässä monenlaisia ennakkoluuloja. Työtovereiden pitää henkilökohtaisesti saada tutustua uuteen romanikollegaan, ennen kuin luottamus syntyy. Romani voi kohdata tilanteita, missä oman ihmisarvon ja paikan lunastaminen pitää tehdä aina uudelleen. Keskustelussa nousi esille, että myös asennetutkimukset maahanmuuttajia kohtaan osoittavat, että ne, joilla ei ole ollut mitään kontakteja maahanmuuttajien kanssa, suhtautuvat heihin kielteisimmin. Eli henkilökohtainen tunteminen on tärkeää ja hälventää ennakkoluuloja. Keskustelussa nousi esille, millainen on romanien tilanne Espoossa. Paula Åkerlund ja Roosa Åkerlund kertoivat, että toisin kuin Helsingissä ja Vantaalla, Espoossa ei ole toimitilaa, missä voisi toimia romaniyhdyshenkilö. Espoossa on ollut romaneja jo noin 1930-luvulta alkaen, mutta kuitenkaan täällä ei ole romaniyhdyshenkilöä. Keskustelussa nousi esille, voisiko tila järjestyä esimerkiksi seurakunnan tiloista. 8 Muut asiat Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto tiedotti turvapaikanhakijatilanteesta. Turvapaikanhakijoiden vastaanoton tilanne on samankaltainen kuin aikaisemminkin. Uusia vastaanotto-

6 PÖYTÄKIRJA 6 (6) yksiköitä ei ole Espooseen perustettu, ja turvapaikanhakijoiden määrä on suunnilleen samalla tasolla kuin aikaisemminkin. Nuorten koulunkäyntiin liittyen on joitakin asioita ratkaisematta, ja asiassa tehdään tiivistä yhteistyötä Maahanmuuttoviraston kanssa. Keskustelussa nousi esille vapaaehtoistoiminta vastaanottokeskuksissa. Todettiin, että vapaaehtoistoiminnan organisoiminen on syksyllä tapahtunut vapaaehtoisin voimin, mutta jatkossa Espoon Järjestöjen Yhteisö (EJY) ottaa asiassa ison roolin. Facebookissa on useita aktiivisia ryhmiä (mm. Espoon alaikäisten turvapaikanhakijoiden tuki), missä aktiiviset vapaaehtoiset ovat yhteydessä toisiinsa. Kristiina Drotár tiedotti termipankista liittyen maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin. Lisätietoja tästä lähetetään mahdollisesti myöhemmin. Raigo Liiman kertoi Espoon tuomiokirkkoseurakunnan suunnitelmasta järjestää Entressen kirjastolle digitaulu, jonka kustannukset ja ylläpito tulisivat seurakunnalta. Seuraavat kokoukset (aiheena turvapaikanhakijoiden vastaanotto), klo (aiheena uskontodialogi). Helmikuun kokouksen jälkeen on uskontodialogiin liittyvä seminaari valtuustosalissa. 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo