MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 5/2013

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1(7) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 5/2013 Aika Tiistai klo Paikka Kokoomuksen ryhmähuone, Valtuustotalo, Espoonkatu 5, Espoo Läsnä Päivi Käri-Zein, puheenjohtaja Abdirahman Ali Arni-Hardén Melissa, saapui klo ja poistui klo Babuna Astrit Hasan, poistui klo Drotár Kristiina Kauber Astrid, poistui klo Kern Tuija Kukkamaa Vesa Levola Leena, poistui klo Marinets Stanislav (Irina Preisin varajäsen) Mozaffari Bahar, poistui klo Mäenpää Anne-Maj Nelson Edna, varapuheenjohtaja, poistui klo Nordling Merja Peiponen Matti, poistui klo Pirttimäki Jouko (Cristian Tudosen varajäsen) Rasskasov Anne Sayilir Ibrahim, poistui klo Sipola Pasi Vyskupov Dmitry (Ahmed Goshnawin varajäsen) Wiman Sirkka, poistui klo Åkerlund Roosa, poistui klo Liisa Kosonen, sihteeri Vieraat Essandor Adwoa, poistui klo Kauma Pia, poistui klo Vilkama Katja, poistui klo Poissa Goshnaw Ahmed Haapalehto Teemu Gassen Glenn (Teemu Haapalehdon varajäsen) Korhonen Petri (Mihail Lasarenkon varajäsen) Lasarenko Mihail Preis Irina Ramadan Noha Abou (Mariam Varjosen varajäsen) Tudose Cristian Varjonen Mariam 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA ESBO STAD ESBO STAD DELEGATIONEN FÖR MÅNGKULTURELLA FRÅGOR

2 2(7) Todettiin. 3. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Vesa Kukkamaa. 4. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin. 5. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin. 6. Ilmoitusasiat Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja Pia Kauma oli tullut vieraaksi kokoukseen tutustumaan maahanmuuttaja-asioihin. Hän halusi kuulla tarpeista ja niiden huomioimisesta päätöksenteossa. Hän kertoi, että maahanmuuttaja-asioita on käsitelty vähän valtuustossa. Valtuuston edellisen päivän kokouksessa oli puhuttu pitkäaikaistyöttömyydestä. Espoon työttömästä (8,6 % väestöstä) on ulkomaalaistaustaisia. Pia Kauma kiinnitti huomiota äitien riittämättömään suomen kielen taitoon ja kysyi mitä voitaisiin tehdä. Keskustelussa jokainen jäsen esitti muutaman avainasian: Ali Abdirahman (Rural Development and Relief Agency ry): Pitkäaikaistyöttömyydelle pitäisi olla raja. Vuoden jälkeen pitäisi päästä töihin. Dmitry Vyskupov (Vihreät): Työttömyyttä pitää helpottaa kaikkien osalta. Jos suomalaisten työllisyys paranee, paranisi maahanmuuttajienkin. Ibrahim Sayilir (SFP): Mikä on Espoon kotouttamispolitiikka? Maahanmuuttajien pitäisi voida työskennellä opiskelun ohella. Melissa Arni-Hardén (Otaniemen kehitys Oy): Elinkeino on keskeinen. On saatava oikea osaaminen sinne missä sitä tarvitaan. Meillä on sekä/että maahanmuuttoa, on pakolaisia ja korkeasti koulutettuja. Työikäisen väestön kasvu pääkaupunkiseudulla on maahanmuuton varassa. Anne-Maj Mäenpää (Keskusta): Tarvitaan kielten opiskelua, jotta asiointi sujuu. Nuorten tilanteeseen parannusta. Kristiina Drotár (Kristillisdemokraatit): Maahanmuuttajien ammattitaito on saatava kaupungin hyödyksi. Voisiko maahanmuuttajataustaisia täydennyskouluttaa sosiaalityöntekijöiksi, lastensuojeluun erityisesti? Tuija Kern (Palveluliiketoimi): Palveluliiketoimessa 7% työntekijöistä on maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajien rekrytointimallin rahaa ei ole nostettu. Se on toimiva malli, joka on antanut jalansijaa kaupungin sisälle. Toivomuksena on myös, että kaupungin kesätyöhön varatut rahat säilyvät. Sirkka Wiman (Omnia): Monikulttuurisuusohjelma on antanut Omnialle linjausta tukipalveluihin. Neuvottelukunta on tietolähde ja verkosto. Omnian opiskelijoista ja erityisesti aikuispuolella % on maahanmuuttajataustaisia. Työssäoppimisen paikkoja on löytynyt kaupungilta. Kieli kehittyy työssä, opiskelun ohella. Omnian

3 3(7) nuorten pajat ovat auki kaikille nuorille, ja opiskelijoita pajoilla on noin 400 vuoden aikana. Kouluttajissa on maahanmuuttajataustaisia, mikä tuo monikulttuurisuutta työyhteisöön. Toivon, että toisen asteen ammatit ovat hyvänä työurana. Halutaan nähdä myös osaaminen: katsotaan onko koulutusta ja tarvitseeko aloittaa koulutuksen alusta asti. Roosa Åkerlund (Espoon romaniyhdistys): Romaneille ei anneta mahdollisuutta tehdä työtä. Uutta on, että nyt on paljon ammattiin opiskelevia romaneja ja nuorille on työtä. Toivon, että romaniasiat menevät eduskuntaan. Merja Nordling (Sivistystoimi): Nuorten elinvoimaisuus on kaupungin kehitysohjelma vuotiaille, johon kuuluu nuorisotakuu. Kohteena ovat kaikki nuoret ja erikseen maahanmuuttajanuoret, romaninuoret ja vammaiset nuoret. Nuorten asioita käsitellään neljän teeman mukaan: koulu ja opiskelu, asuminen, vapaa-aika ja työllistyminen. Espoolaisille nuorille on parhaillaan avoinna nettikysely, jossa selvitetään nuorille tärkeitä asioita. Uusia avauksia on tänä syksynä: Tyttöjen talo avataan Leppävaarassa lokakuussa ja Vamos -nuorten toimintakeskus avataan Espoontorin 6. kerrokseen. Matti Peiponen (Espoon seurakuntayhtymä): Neuvottelukunnassa voi puhua käytännöstä, ei siitä, mitä on juhlapuheissa. Seurakunnan ja kaupungin yhteisellä perheleirillä oli keskustelua miesten kanssa, jotka haluavat kohtaamisia kantaväestön kanssa. Tarvitaan rekrytointia ja työpaikkoja. Jokaisella elämänsektorilla on monikulttuurisuutta. Käydään vuoropuhelua muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Astrit Babuna (Vasemmisto): Vakituisen työn saaminen on tärkeintä. Ammattiaan vastaavaa koulutusta on vaikea saada. Olen aktiivinen järjestöihminen. Miten äidit integroidaan? Äidillä on iso rooli kotona. Stanislav Marinets (FARO ry): Missä ovat valtion kotouttamisohjelman konkreettiset tulokset? Maahanmuuttajien työllisyyden edistämisessä voidaan yhdistää firmat, järjestöt ja valtio. Tähän Melissa Arni- Hardén lisäsi, että Hera-hanke, jossa Helsingin seudun kauppakamari on mukana, on tuottamassa syksyllä HERIEC-mallin tähän tarkoitukseen (Helsinki Region Immigrant Employment Council). Mallin idea esiteltiin Talent Retention Summitissa kesäkuussa. Leena Levola (Tekninen ja ympäristötoimi): Tarvitaan monipuolinen asuntotuotanto ja riittävä vuokra-asuntotuotanto. Asumisen tukemista järjestetään. Espoon Asunnot vuokraajista 26 % on vieraskielisiä ja valtion tukemien asuntojen vuokraajista yli puolet. Espoon vieraskielisistä 30 % asuu Espoon Asunnot asunnoissa. Asunnottomien määrä on kasvussa. Vuonna 2012 asunnottomia oli Espoossa 550, joista 210 oli vieraskielisiä. Vieraskielisissä asunnottomissa on paljon muualta Suomesta muuttaneita sekä aikuistuvia nuoria. Tähän Pia Kauma kysyi mistä löytyy vastatoimia asuinalueiden segregaatioon. Leena Levolan vastasi, että hallintamuodoltaan monipuolinen asuntotuotanto. Pasi Sipola (Sosiaali- ja terveystoimi): Toimeentulotuensaajissa on suhteeton määrä maahanmuuttajataustaisia. Asenneilmapiiriä pitää parantaa - mitä jokainen voi tehdä, miten vaikuttaa yhteiseen ilmapiiriin? Neuvottelukunta voi kuulla ja

4 4(7) levittää faktatietoja, tehdä kannanottoja, järjestää kuulemisia. Neuvottelukunnassa on poliitikkoja ja monenlaisen taustan omaavia jäseniä. Jouko Pirttimäki (Perussuomalaiset/Sitoutumattomat): Tärkeintä on suomen kielen oppiminen ja ammattikoulutus. Vesa Kukkamaa (Suomen Punainen Risti / Helsingin ja Uudenmaan piiri): SPR luo paikkoja, jossa eritaustaiset voivat tutustua toisiinsa. Kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä toimijoita maahanmuuttaja-asioissa. Kaupunki voisi edistää järjestöjen toimintaa avustusten muodossa, asettamalla monikulttuurisuuden edistämisen avustuskriteeriksi. Kaupunki voi myös tukea kulttuurien esille tuomista järjestämällä ja koordinoimalla tapahtumia ja tiloja. Maahanmuuttajat on nähtävä yksilöinä. Tähän Dmitry Vyskupov lisäsi, että tarvitaan kaveri viemään tapahtumiin, kun yksin ei uskalla. Kaupunki on liian virallinen, on nöyryyttävää kysyä. Adwoa Essandor (sivistystoimessa maahanmuuttajien rekrytointimallilla): Mentorointiin on kehitetty materiaalia. Kielen oppimisen lisäksi maahanmuuttajat tarvitsevat mahdollisuuksia. Maahanmuuttoviraston lomakkeessa on työnantajalle kysymys miksi ottaa tämän henkilön töihin. Maahanmuuttajat priorisoidaan, luokitellaan lähtömaan mukaan. Miten peruskoulun oppimateriaalissa näkyvät etniset ryhmät? Niissä on stereotyyppisiä näkemyksiä. Tähän Päivi Käri-Zein kommentoi, että on saatava uskontodialogia opetussuunnitelmiin. Mentoroinnissa on tavoitteena edistää ulkomaalaistaustaisten integroitumista ja monikulttuurisuutta. Syksyllä on kolme mentorointitapaamista, samoin keväällä. Mentoreita ja aktoreita etsitään. Tavoitteena on löytää 15 paria pilottiohjelmaan. Mentorointiohjelma esitellään pääkaupunkiseudun neuvottelukuntien yhteiskokouksessa marraskuussa. Melissa Arni-Hardén kertoi, että mentorointi on ollut myös esillä HERIECissä (Helsinki Region Immigrant Education Council). Astrid Kauber (Sivistystoimi): Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen yksikössä 90% työntekijöistä on muunkielisiä. Oman äidinkielen opettajia on 55. Opetus on hyvin resurssoitu. Huono-osaisuus ja muunkieliset keskittyvät alueellisesti, josta seuraa, että koulut segregoituvat. Pia Kauma kertoi, että Suomesta sanotaan, että ollaan liian kilttejä kun kaupunki opettaa omaa äidinkieltä, muualla ei tehdä niin. Astrid Kauber vastasi, että tutkimukset osoittavat, että vahva oman kielen taito tukee oppimista. Ongelmana on, että samassa oman äidinkielen ryhmässä on eritasoisia lapsia. Suurin osa vanhemmista arvostaa oman äidinkielen opetusta. Anne Rasskasov (Sivistystoimi): Työväenopistossa on 2500 vieraskielistä opiskelijaa. Suomen kursseja on 120. Kotiäitien Osallisena Suomessa koulutushankkeen päätyttyä järjestetään tänä syksynä kaksi vastaavaa kurssia, jossa lastenhoito on järjestetty. Varhaiskasvatuksessa on tiukka resurssitilanne. Helsingissä on vastaavaa toimintaa 10 kurssia (suomen kieltä, jonka aikana lastenhoito), johon on budjetoitu euroa. Espoossa on budjetoitu nolla euroa. Kuinka tärkeänä Espoon poliitikot näkevät kotiäitien koulutuksen ja resurssoidaanko sitä? Nyt kurssihinta nousi hankkeen aikaisesta 10 eurosta 70 euroon.

5 5(7) Bahar Mozaffari (Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Espoo): Kotoutuminen tapahtuu yhteiskunnassa, ei työ- ja elinkeinotoimistossa, vuorovaikutuksessa. Tarvitaan mahdollisuus työhön ja opiskeluun, tasa-arvoa. Kotoutumisessa on tarkasteltava naiset ja miehet erikseen. Miksi naisilla prosessi kestää kauemmin? Ali Abdirahman kommentoi, että Suomessa on tärkeätä integroitua ja myös naisten opiskeltava. Jo ennen Suomeen tuloa voi järjestää valmennusta kotimaassa. Näin tehdään esimerkiksi somalialaisten keskuudessa Afrikassa. Edna Nelson (SDP): Oma valinta. Mietittävä Suomen tilanteesta ja historiasta käsin. Ei pidä aina verrata muihin maihin. On helpompi keskustella, esimerkiksi poliitikkojen. Työnantajilla pitää olla samanlaiset työsäännöt kaikille työntekijöille. Liisa Kosonen (Sosiaali- ja terveystoimi): Oman äidinkielen opetuksen avulla saadaan kieli- ja kulttuuripääoma talteen, ylläpidetään ja kehitetään sitä. Tämä espoolaisten pääoma edistää kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyä ja se mainitaan myös uudessa Espoo tarinassa. Maahanmuuttajaäitien koulutukseen ja tukemiseen on satsattava, koska tutkimusten mukaan nuorten koulutukseen ja työhön pääsy on yhteydessä äitien koulutukseen. Kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien kohtaamista ja kanssakäymistä on helpotettava. Pia Kauma sanoi, että työhönmenokynnystä on madallettava niin, että toimeentulotuki säilyy (noin 400 euroa). Melissa Arni-hardén sanoi, että pääkaupunkiseudulla rekrytointi on riski ja kysyi voidaanko yrityksiä helpottaa tällä madallutuksella, maksamalla pienempää palkkaa. Yhteenvetona Pia Kauma kommentoi, että palkkatuki on ihmiseen sidottu. Hän kertoi, että kaupungin kahdella toimialalla kokeillaan anonyymia työnhakua. Lastensuojelun työntekijöistä 20 % on päteviä, mutta lyhennettyä pätevöitymiskoulutusta ei voida ministeriön mukaan järjestää. Ammattikuntien rajat ovat tiukat. Yhdistysavustuskriteeriehdotuksen hän vie perusturvajohtajalle. Kotiäitien koulutus on tärkeä. Kotiäitien koulutukseen liittyen Anne Rasskasov painotti, että tarvitaan lastenhoitoresurssi koulutuksen ajaksi. Asiasta voisi keskustella sivistystoimen johdon kanssa. Päivi Käri-Zein ehdotti vastaavanlaista keskustelua ja monikulttuurisuus- ja maahanmuuttaja-asioiden esittelyä poliitikoille keväällä Vesa Kukkamaa pitää tärkeänä myös esittelyä kuntalaisille. 7. Asuinalueiden kehittyminen Erikoistutkija Katja Vilkama Helsingin kaupungin tietokeskuksesta tutkii asuinalueiden kehitysprosesseja ja kertoi neuvottelukunnalle keskeisistä tuloksista (Liite 1): Asuinalueiden eriytymisessä on kolme yleisintä muotoa: etninen, sosioekonominen ja demografinen eli asukkaat ovat eri elämänvaiheissa. Kaikki eriytyminen ei ole kielteistä. Verrattuna muihin pääkaupunkiseudun kuntiin Espoon kaupunginosat pärjäävät useilla sosioekonomisilla mittareilla suhteellisen hyvin, erityisesti niin sanottu heikoin kärki puuttuu.

6 6(7) Vieraskielisten osuus on kasvanut nopeimmin alueilla, joilla asui jo valmiiksi keskitasoa enemmän vieraskielisiä. Asuinalueiden väestökehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat o asuntorakentaminen ja elinkaari o o eri väestöryhmien taloudelliset resurssit ja asuntomarkkina-asema eroja on eri maaryhmien välillä, työmarkkinatilanne selittää suuren osan erosta monilla ryhmillä erot asumisen tarpeissa ja valinnoissa vaikuttavat muuttopäätöksiin eli päätökseen lähteä ja päätökseen uudesta asuinalueesta. NODES-tutkimushankkeessa selvitetään parhaillaan asuinalueilta pois muuton syitä, ns. työntötekijöitä. Tulokset raportoidaan syksyn 2013 aikana. Tutkimuksesta on tulossa kaksi artikkelia syksymmällä, jotka Katja Vilkama lähettää neuvottelukunnalle. 8. Monikulttuurisuusohjelman seurantatulokset Asia siirretään kokoukseen. 9. Muut asiat Pääkaupunkiseudun yhteiskokous keskiviikkona Espoon, Helsingin ja Vantaan monikulttuurisuusasioiden sekä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntien yhteiskokous pidetään Espoon valtuustotalon kahviossa keskiviikkona alkaen klo Aiheena on toiselle asteelle siirtyvien nuorten polut. Ohjelmaan on tulossa nuorten puheenvuoroja, kuntien polkujen kuvauksia, paneeli ja Learning Café. Myös mentorointia esitellään. Mentorointi Syksyllä alkaa neuvottelukunnan jäsenten antama työorientoitunut mentorointi, joka jatkuu kevään Tavoitteena on saada pääkaupunkiseudulle oma kuntien yhteinen mentorointiprojekti. Esitteet ja ilmoittautumislomake ovat liitteinä 2, 3 ja 4. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma maahanmuuttajanuorten haastattelu Asia siirretään kokoukseen. Helsinki Region Welcome Weeks Engage Yourself Lauantaina klo pidetään Sellon kirjastossa Helsinki Region Welcome Weeksin osana Engage Yourself tapahtuma aiheena vapaaajantoiminta Espoossa. Tapahtuma on suunnattu maahanmuuttajille, kansainvälisille opiskelijoille, uusille tulijoille ja heidän perheilleen. Neuvottelukunnalle on tullut kutsu tapahtumaan. Puheenjohtaja Päivi Käri-Zein esittelee siellä neuvottelukunnan toimintaa.

7 7(7) Suomalais-arabialainen yhdistys ry 50 vuotta Suomalais-arabialainen yhdistys ry täyttää 50 vuotta ja sen kunniaksi vuosikirja MARHABA ilmestyy juhlajulkaisuna Seuraava kokous Seuraava kokous on keskiviikkona alkaen klo 17.30, kokouspaikkana kokoomuksen ryhmähuone valtuustotalolla. 11. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Päivi Käri-Zein puheenjohtaja Liisa Kosonen sihteeri Liite 1 Katja Vilkama: Asuinalueiden etninen eriytyminen pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa Liite 2 Mentoreita etsitään Liite 3 Kaipaatko mentorointia? Liite 4 Ilmoittautumislomake mentorointiohjelmaan Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Espoossa Vesa Kukkamaa