Aika Keskiviikko klo Paikka Kokoomuksen ryhmähuone, Valtuustotalo, Espoonkatu 5

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1(5) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 6/2013 Aika Keskiviikko klo Paikka Kokoomuksen ryhmähuone, Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Läsnä Vieras Poissa Päivi Käri-Zein, puheenjohtaja Arni-Hardén Melissa Babuna Astrit Hasan Drotár Kristiina Goshnaw Ahmed Haapalehto Teemu Kauber Astrid Kern Tuija Kukkamaa Vesa Lasarenko Mihail Levola Leena Marinets Stanislav (Irina Preisin varajäsen) Mozaffari Bahar Mäenpää Anne-Maj Peiponen Matti Rasskasov Anne Sayilir Ibrahim Sipola Pasi Varjonen Mariam Wiman Sirkka Liisa Kosonen, sihteeri Adwoa Essandor Martti Hellström (poistui klo 19) Abdirahman Ali Forstén Annika (Merja Nordlingin varajäsen) Jama Bilan (Ali Abdirahmanin varajäsen) Nelson Edna Nordling Merja Pirttimäki Jouko (Cristian Tudosen varajäsen) Preis Irina Saisong Aliina (Edna Nelsonin varajäsen) Tudose Cristian Åkerlund Paula (Roosa Åkerlundin varajäsen) Åkerlund Roosa 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Todettiin. ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA ESBO STAD ESBO STAD DELEGATIONEN FÖR MÅNGKULTURELLA FRÅGOR

2 2(5) 3. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Melissa Arni-Hardén. 4. Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin. 5. Ilmoitusasiat Lauantaina klo pidetään Sellon kirjastossa Helsinki Region Welcome Weeksin osana Engage Yourself tapahtuma aiheena vapaaajantoiminta Espoossa. Tapahtuma on suunnattu maahanmuuttajille, kansainvälisille opiskelijoille, uusille tulijoille ja heidän perheilleen. Astrit Babuna esittelee siellä neuvottelukunnan toimintaa. Nordic Working Group on Migration kokoontuu Espoossa Trapesassa, osallistujina Pohjoismaiden kirkkojen monikulttuurisuustyöstä vastaavat henkilöt. Matti Peiponen kertoo seuraavassa neuvottelukunnan kokouksessa päivien annista. Kristiina Drotár on osallistunut Good Relations EÙ-hankkeen seminaariin. Hankkeessa etsitään hyvien suhteiden mittareita. Päivi Käri-Zein kertoi, että neuvottelukunnan mentorointiprojekti lähti käyntiin edellisellä viikolla ja osallistujina on 9 mentori-aktori paria. Projektia esitellään marraskuun neuvottelukuntien yhteiskokouksessa. Melissa Arni- Hardén kertoi toisesta mentorointihankkeesta: Helsingin kauppakamarin aloitteesta kehitellään pääkaupunkiseudun mentorointiohjelmaa (asia ollut esillä HERIECissä (Helsinki Region Immigrant Education Council). Adwoa Essandor kertoi, että sivistystoimi järjestää osana Helsinki Region Welcome Weeksejä opetuspalveluita esittelevän tapahtuman Educational Information Fair Sellon kirjastossa lauantaina klo Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelma Martti Hellström, Nuorten elinvoimaisuus ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja, esitteli nuorten ohjelman painopisteet (liite 1): koulutus, vapaa-aika, asuminen, työ. Ohjelma koskee vuotiaita nuoria. Näitä neljää hyötytavoitetta kehitetään yhdessä lautakuntien kanssa. Ohjelma kokoaa verkostot, jotka toimivat. Kohteena ovat ongelmat, jotka eivät ole ratkenneet perinteisellä lautakuntatyöskentelyllä. Kehittämisen välineinä ovat mm. ajatushautomot, työpajat, ekskursiot ja seminaarit. Espoossa on vuotiasta. Koulutustakuu toteutuu siltä osin, että kaikille 9. luokalta päässeelle tarjotaan koulutuspaikka. Tämä ei kuitenkaan ratkaise syrjäytymisvaarassa olevien tilannetta. Espoossa on 125 asunnotonta nuorta ja 4500 työtöntä nuorta. Tilastokeskuksen Pekka Myrskylän selvityksen mukaan maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on viisinkertainen riski kantanuoriin verrattuna joutua työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Ohjelman erityiskohteena ovat maahanmuuttajataustaiset, romani- ja vammaiset nuoret kaikkien nuorten lisäksi. Työelämä on murroksessa. On ennustettu, että elämänsä aikana nykynuorilla on

3 3(5) viisi eri ammattia. Mikä valmistaa nuoria tähän? Nuoret tarvitsevat työssäkäyntitaitoja (työpaikalla ajoissa, sairauspoissaolosta ilmoittaminen tms.). Tähän koulututtaa mm. Omnian TyöTaitaja projekti. Mikä saa nuoren pysymään koulutuksessa? Omnian nuorisopuolella keskeyttää % opiskelijoista ja aikuispuolella 13,5 %. Mahdollisia keinoja nuorten työllistymisen helpottamiseksi on kesäsetelin laajentaminen koko ikäluokalle niin, että kaikki saisivat työkokemusta tai kaupungin hankinnoissa etusijan antaminen yritykselle, joka työllistää nuoria. Nuorten kyselyyn tuli yli 3000 vastausta. Nuoret haluavat olla kavereiden kanssa ja harrastaa niin, että paikalla on muutama aikuinen, mutta ei vahvasti ohjattuna toimintana. Espoossa tarvitaan parempaa ja monikielistä tiedotusta harrastusmahdollisuuksista. Liikunnan tiedotus Espoon sivuilla on mallikasta. Siitä voidaan ottaa esimerkkiä mm. kulttuuriharrastusten tiedottamiseen. Nuoret, joilla on maksuhäiriöitä, eivät voi saada Espoon Asunnoilta asuntoa. Yksi ehdotus on, että nuoret voivat remontoida asunnon itselleen. Kristiina Drotár toi esille, että eläkeyhtiöillä on runsaasti käyttämätöntä toimistotilaa, jonka voisi muuttaa asunnoiksi. Teemu Haapalehto kysyi miten nuoret maahanmuuttajat pääsevät koulutukseen ja työhön. Ahmed Goshnaw nosti esille miten harrastaminen alkaa olla kallista yli-10- vuotiailla lapsilla. Martti Hellström toi esille, että maahanmuuttajalasten vanhempien perehdytys mm. koulujärjestelmään pitäisi kuulua aikuiskoulutukseen. Tarvitaan myös maahanmuuttajataustaisia poliiseja ja opettajia. Matti Peiponen kannatti oppisopimusta. Voisiko esim. Sveitsissä arvostettu kisällioppilas-järjestelmä nousta meillä uuteen arvoon? Sirkka Wiman korosti, että Omniassa osaamista tuetaan myös maahanmuuttajien kohdalla, eikä vain suomen kielen osaamista. 7. Monikulttuurisuusohjelman seurantatulokset Teemu Haapalehto esitteli monikulttuurisuusohjelman seurannan viimeiset tulokset vuosilta koskien ohjelman kahta tavoitetta sekä sen onnistumista kokonaisuutena (liite 2). Toisen asteen koulutukseen siirtyminen (Tavoite 12) on kehittynyt huonoon suuntaan, kun katsotaan vuoden 2010 tietoja (tuoreimmat saatavilla olevat). Nyt on kuitenkin koulutusvaihtoehtoja aiempaa enemmän. Maahanmuuttajien huono-osaisuus, jota mitataan toimeentulotukea saaneiden ulkomaalaisten osuudella, on lisääntynyt aikuisten kohdalla.

4 4(5) Kristiina Drotár kysyi onko huono-osaisuus pysyvää. Kuinka kauan kestää juurtuminen ja työhönpääsy? Joka viides espoolainen maahanmuuttajat on tullut muutaman vuoden sisällä Espooseen. Saamme huono-osaisuuden kestosta lisätietoa kun pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien seuranta-aineiston analyysi valmistuu Espoon osalta. Yhteenveto: Tavoitteista 16 oli kehittynyt hyvään suuntaan, 6 kielteiseen suuntaan ja 1 tavoite oli ennallaan/ei vertailukelpoista tietoa. Teemu Haapalehto kysyi onko meillä oikeita mittareita. Esim. lasten oman äidinkielen osaamisen vahvistaminen on mitattu opetukseen osallistuneiden osuudella. Kertooko osallistujien määrä opetuksen laadusta? Entä opetusresurssit, ryhmäkoot ja ikäryhmäjaot? Astrid Kauber kertoi, että opetukseen osallistuu yli 2500 oppilasta ja ryhmässä on keskimäärin 8 9 oppilasta. Bahar Mozaffari kommentoi, että oppikirjoissa on kielioppi- ja muita virheitä. Keskusteltiin myös eri ryhmien seurannasta. Pakolaisia on noin 10 % ja on seurattava kaikkien muuttajien tilannetta. Espoon tilastoissa käytetään äidinkieltä taustamuuttujana eikä kansalaisuutta. Kansalaisuus erottelisi vain suhteellisen uudet tulijat muusta väestöstä. Vuonna 2030 on ennustettu, että väestöstä 20 % on muunkielistä ja työikäisestä väestöstä 25 %. Tämän suuren joukon työhön pääsy vaikuttaa sekä muunkielisiin että koko väestön hyvinvointiin. Teemu Haapalehto tiivisti seurannan mittarit sanomalla, että näillä mittareilla näemme kohtuullisesti missä olemme onnistuneet neljän vuoden aikana. 8. Seuraava kokous Seuraava kokous on keskiviikkona alkaen klo Laureassa (Otaniemi), Metsänpojankuja Muut asiat Neuvottelukunnan sihteeri Neuvottelukunnan sihteerin Liisa Kososen jäädessä eläkkeelle Merja Nordling toimii sihteerinä loka- ja marraskuun kokouksissa. Neuvottelukunta kukitti ja kiitti sihteeriä pitkäaikaisesta työstään ja sihteeri kiitti neuvottelukuntaa aktiivisuudesta. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Päivi Käri-Zein puheenjohtaja Liisa Kosonen sihteeri Liite 1 Martti Hellström: Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma Liite 2 Espoon kaupungin monikulttuurisuusohjelman seurantatiedot vuosilta Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Espoossa Melissa Arni-Hardén

5 5(5)