Haku kuntakokeiluihin 1. 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat: 1. Kommun/kommuner som ansöker till försöket: - Kouvola 2. 2. Kokeilun vastuukunta: 2. Försökets ansvarskommun: - Kouvola 3. 3. Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) 3. Kommunens/områdets ansvarsperson: (namn, kontaktuppgifter, kommun, organisation) - Annikki Niiranen apulaiskaupunginjohtaja p. 020 615 6240 annikki.niiranen@kouvola.fi Kouvola, Hyvinvointipalvelut 4. 4. Kunnan/alueen yhteyshenkilö: 4. Kommunens/områdets kontaktperson: Etunimi/ Förnamn Sukunimi/ Efternamn Matkapuhelin / Mobil Sähköposti/ e-post Osoite/ Adress Postinumero/ Postnummer Postitoimipai kka/ Postanstalt Organisaatio/ Organisation Osasto/ Avdelning Annikki Niiranen 020 615 6240 annikki.niirane n@kouvola.fi Torikatu 10 45100 Kouvola Hyvinvointipal velut 5. Vastauskieli hakulomakkeen kysymyksiin/välj språket med vilket du vill besvara frågorna i blanketten: 6. 5. Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun?
7. 5.1 Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 8. 5.2 Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) - Nykyinen Kouvolan kaupunki muodostui kuuden kunnan (Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Valkeala, Elimäki, Jaala) sekä kolmen kuntayhtymän liittyessä yhteen vuoden 2009 alussa. Vuoden 2013 alusta Kouvolan hyvinvointipalvelut on organisoitu kolmeksi ikäperusteiseksi (lapset ja nuoret, aikuiset, ikääntyneet) palveluketjuksi. Kullakin palveluketjulla on oma lautakuntansa. Aikuisten palveluketju koostuu terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen (poislukien lastensuojelu ja vanhuspalvelut), kulttuurin, hyvinvoinnin edistämisen ja liikunnan palveluista. Palveluita on tarjolla kaikenikäisille kouvolalaisille. Kouvolan kaupunki hakee Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeiluun aikuisten palveluketjun johdolla.
Lautakunnat: Lasten ja nuorten lautakunta, Aikuisväestön lautakunta, Ikäihmisten lautakunta Organisaatio: Hyvinvointipalvelut (toimiala)> Kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukeminen, Aikuisväestön toimintaedellytysten vahvistaminen, Ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen (3 palveluketjua) 9. 5.3 Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta? - Hyvinvointipalveluiden nykyinen organisaatio on sitoutunut luomaan uusia asiakaslähtöisiä toimintamalleja ja työtapoja sisäisen yhteistyön ja ulkoisten toimintojen ja tahojen kanssa. Kouvolan keskeisin kehittämisprojekti Ratamo1 tähtää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen yhdistämiseen yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Ratamo1-projektissa rakennetaan myös Ratamo-keskus. Se on enemmän kuin sairaala, sillä siihen yhdistetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon lisäksi sosiaalipalveluja. Se on ensimmäinen rakennus Suomessa, joka on suunniteltu integroidulle toiminnalle. http://www.kouvola.fi/index/aikuisvaestolle/tietoakouvolasta/kehityshankkeet/ratamo1.html Aikuisten palveluketjussa tavoitellaan vielä Ratamoakin laajemmin terveys- ja sosiaalipalveluiden sekä niihin liittyvien palveluiden ja muiden toimijoiden uudelleenorganisointia potilas-ta/asiakasta/kuntalaista nykyistä tehokkaammin palveleviksi integroiduiksi toimintamalleiksi. Vuoden 2013 aikana on käynyt ilmi että haasteeksi muodostuu mm. se että suunnittelu ei perustu riittävän tarkkaan ja tarvittaessa yhdessä jaettuun tietoon asiakkuuksista. Kuten kuntakokeilumuistiossa (VM/1314/00.01.00.01/2013) Hyvinvoinnin integroidun toimin-tamallin osalta todetaan; kunnilla on velvoitteita tehdä useita erilaisia palveluita koskevia yksi-löllisiä palvelusuunnitelmia niin lasten kuin aikuistenkin osalta. Aikuisten palveluketjun asiak-kaan, erityisesti sellaisen jolla on useamman palvelun samanaikaista tarvetta, etuna voidaan kui-tenkin pitää yhtä palvelusuunnitelmaa joka vastaisi hänen kokonaispalveluntarvettaan. Hyvällä toimintakäytäntöjen suunnittelulla tämä myös antaa lisää aikaa suoraan asiakastyöhön. Kouvolan kaupungin aikuisten palveluketjussa on valmiutta selvittää miten nykyisiä lakisääteisiä yksilöllisiä palvelusuunnitelmia voitaisiin lähteä yhdistämään yhdeksi yksilölliseksi palvelusuunnitelmaksi. Tätä valmiutta on erityisesti aikuisten sosiaalipalveluihin liittyvissä asioissa (päihdetyö, erityisryhmien asuminen, kotouttaminen, työllistyminen, vammaisuus jne.). Kouvolan kaupunki ostaa kumppanuussopimukseen perustuen päihdehuollon avo- ja laitoskun-toutuspalveluita A-klinikkasäätiön Itä-Suomen palvelualueelta. Kaupungissa on myös parhaillaan menossa Mielen Avain hanke (Kaste ohjelman hanke) jonka yhtenä tavoitteena on valmistella mielenterveys- ja päihdeohjelma Kouvolaan. Valmistelun keskeisenä tavoitteena on luoda mielenterveys- ja päihdepalveluista yhtenäinen kokonaisuus. Kouvolassa tämä perustuu kau-pungin eri toimintayksiköiden, Carean (sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä) ja ul-koisen palveluntuottajan keskinäiseen yhteistyöhön. Tämän toimintamallin rakentamista ja käyt-töönottoa joustavoittaisi merkittävästi se jos asiakastietojen saatavuus mahdollistuisi tarvittaessa myös asiakkaan suostumuksesta riippumatta. Eri toimijoiden keskinäinen yhteistyö asiakasasioissa rakentuu ensisijassa asiakkaan suostumukseen tietojenvaihdosta asiakastyöhön osallistuvien toimijoiden kesken. Joskus on kuitenkin asiakastilanteita joissa asiakkaan parhaan hoidon varmistamiseksi tietoja olisi hyvä saada vaikka asiakas ei juuri silloin kykene antamaan siihen suostumusta. Kouvolan kaupungin terveydenhuoltopalveluissa on pilotoitu (Keltakankaan terveysasema) Sote aluekokeiluna uuden hoitomallin kehittäminen paljon terveyspalveluja käyttäville tammi-syyskuussa 2013 ( http://www.kouvola.fi/index/uutiset/2013/09/6jtij1ehf.html ). Mallin tavoitteena on saada paljon terveydenhuoltopalveluita käyttävä asiakas ottamaan vastuuta omasta
hoidostaan hoitosuunnitelman mukaisesti. Toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön kai-killa Kouvolan terveysasemilla. Sen avulla pyritään vähentämään terveyspalveluiden epätarkoi-tuksenmukaista, runsasta ja suunnittelematonta käyttöä. Tämän lisäksi Kouvolassa pyritään jat-kossa tukemaan paljon terveyspalveluja käyttävän asiakkaan vastuunottoa omasta hoidostaan tarjo 10. 5.4 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - 1.1. Lakisääteisten yksilöllisten palvelusuunnitelmien yhdistäminen Kouvolan kaupungin aikuisten palveluketju vastaa mm. aikuisten sosiaalityöstä, vammaispalveluista, työllistämisestä sekä mielenterveys- ja päihdepalveluista. Aikuisten palveluketjun eri toimintayksiköiden välillä on valmiutta hakea yhteistä ymmärrystä siitä missä em. palveluissa asiakas hyötyisi eniten palvelusuunnitelmien yhdistämisestä. Kouvolassa on meneillään päihdeasiakkuuteen liittyvä monitoimijuuteen ja konkreettiseen asiakasyhteis-työhön perustuvan palveluketjun päivittäminen asiakkaan saaman palvelun vaikuttavuuden lisäämiseksi. Päivittämisessä yksi käsiteltävistä asioista on se miten ja kenen toimesta asiakkuuteen liittyviä asioita kirjataan. Nykytilanteessa asiakkaan saama päihdehoito ja sosiaalipalvelut kirjautuvat eri suunnitelmiin ja tiedonvaihto tapahtuu asiakkaan suostumuksella. Aikuisväestön palveluketju on kiinnostunut kokeilemaan mm. päihdeasiakkuuden osalta eri suunnitelmien yhdistämistä yksilölliseksi palvelusuunnitelmaksi. Sama kiinnostus ja valmius koskee myös mahdollisuuksia yhdistää sosiaalityön/vammaispalvelun palvelusuunnitelmaa ja aktivointisuunnitelmaa. 1.2. Tiedonsaanti yksilöllisten palvelusuunnitelmien tekemiseksi ja yhden toimintayksikön alaisessa toiminnassa Päihdeasiakkuuden moniammatillinen ja konkreettiseen asiakasyhteistyöhön rakentuva palveluketju perustuu kaupungin eri toimintayksiköiden, Carean (sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä) ja ulkoisen palveluntuottajan (A-klinikkasäätiö) keskinäiseen yh-teistyöhön. Tämän toimintamallin rakentamista ja käyttöönottoa joustavoittaisi merkittävästi se jos asiakastietojen saatavuus mahdollistuisi tarvittaessa myös asiakkaan suostumuksesta riippumatta. Eri toimijoiden keskinäinen yhteistyö asiakasasioissa rakentuu ensisijassa asiakkaan suostumukseen tietojenvaihdosta asiakastyöhön osallistuvien toimijoiden kesken. Joskus on kuitenkin asiakastilanteita joissa asiakkaan parhaan hoidon varmistamiseksi tietoja olisi hyvä saada vaikka asiakas ei juuri silloin kykene antamaan siihen suostumusta. 1.3. Moniammatillisten prosessien ja palvelukeskusten toimintojen suunnittelu Kouvolan kaupungin terveydenhuoltopalveluissa pilotoitu uusi hoitomalli paljon terveyspalveluja käyttäville otetaan käyttöön kaikilla Kouvolan terveysasemilla. Mallin tavoitteena on saada paljon terveydenhuoltopalveluita käyttävä asiakas ottamaan vastuuta omasta hoidostaan hoitosuunnitelman mukaisesti. Sen avulla pyritään vähentämään terveyspalveluiden epätarkoituksenmukaista, runsasta ja suunnittelematonta käyttöä. Tämän lisäksi Kouvolassa pyritään jatkossa tukemaan paljon terveyspalveluja käyttävän asiakkaan vastuunottoa omasta hoidostaan tarjoamalla hänelle tarpeen ja kiinnostuksen mukaan myös sosiaalipalveluja, liikunta- ja kulttuuripalveluja sekä kolmannen sektorin toimijoiden palveluja. Tämä edellyttää nykyisen hoitomallin asiakaslähtöistä avaamista ja/tai palvelusuunnitelman tekemistä yhteistyössä sosiaalipalveluiden, liikunta- ja kulttuuripalveluiden sekä kolmannen sektorin kanssa. Kouvolassa tavoitteena on luoda ja käyttöönottaa asiakaslähtöinen, konkreettinen hoito/palveluketjumalli paljon terve-yspalveluja käyttäville asiakkaille. Erityisenä tavoitteena on ulottaa hoito/palveluketjumalli asiakkaan tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan muihin kuin sosiaalija terveydenhuollon toimijoihin. 1.4.Tiedonsaanti toimintokohtaisten kehittämisuunnitelmien tekemistä varten Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilun kohdissa 1.1-1.3. onnistumisessa olisi avuksi jos olisi nykyistä tarkempaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot yhdistävää tietoa suunnittelun pohjaksi. Kouvolan kaupungissa on jo käynnissä mittava hyvinvointipalveluiden rakenteellinen ja toiminnallinen uudelleentarkastelu jonka keskiössä on em. Ratamo hanke. Sen suunnitteluvaiheessa ja tulevassa toiminnassa haluamme kartoittaa nykyistä paremmin kuntalaisten hyvinvoinnin parantamisen kannalta keskeisiä asiakasryhmiä ja rakentaa heidän hyvinvoin-tiaan nykyisiä tehokaammin lisääviä moniammatillisia palveluketjuja. Asiakasryhmistä esimerkkinä kaupungissa vuonna 2013 teetetyn menetetyt elinvuodet (PYLL)
indeksitutkimuksen tuloksista noussut tieto siitä että alkoholiperäisten sairauksien aiheut-tamat elinvuosien menetykset lisääntyvät Kouvolassa nopeammin kuin muualla maassa. 11. 5.5 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä Vaikeasti työllistyvät, % 15-64 vuotiaista Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1 000 asukasta Lisäksi tavoitteena on uusia PYLL tutkimus kolmen-viiden vuoden välein. 12. 5.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Minna Laakso palvelupäällikkö puh. 020 615 7783, minna.laakso@kouvola.fi 13. 6. Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun? 14. 6.1 Minkälainen on kokeilun kohteena olevan kunnan/alueen oppilaitosverkosto? (perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus) 15. 6.2 Mikä on kunnan/ alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne koulutuspalvelukokeilu toimintamallin osalta?
16. 6.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 17. 6.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? 18. 6.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 19. 7. Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun? 20. 7.1 Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/ alue osallistuu: 21. 7.2 Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Kouvolassa on tehty Ikäihmisten palveluverkkosuunnitelma 2012-2014 (KV 7.5.2012 50). Edellä mainitun suunnitelman tarkoituksena on ollut palvelujen painopisteen siirtäminen ke-vyempiin, ennalta ehkäiseviin
palveluihin ja laitoshoidosta vapautuvien resurssien kohdenta-minen varhaiseen tukeen ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Ikäihmisten palveluverkkosuunnitelman meneillään oleva II-vaihe tulee toteutumaan osittain. Se tullaan päivittämään ja samalla tarkennetaan III-vaiheen tavoitteet vuosille 2015-2017. Asumispalveluissa muutokset merkitsevät, että pitkäaikaishoidon laitospaikkoja vähenee vuoden 2011 tilanteesta (435) vuo-den 2014 loppuun mennessä (201), yhteensä 234 paikkaa. Vastaavasti tehostetun palveluasumisen paikat ovat lisääntyneet 223 paikalla ja lyhytaikaishoidon paikat (sis. kotiutusyksiköt) noin 70 paikalla. Edellä esitetyt luvut sisältävät vuoden 2014 talousarvion laadinnan yhteydessä päätetyn laitoshoitoyksikön muuttamisen tehostetun palveluasumisen yksiköksi. Tavallista palveluasumista on tietoisesti vähennetty kaupungin omana tuotantona (ainoastaan 12 asuntoa). Sen sijaan yksityisellä palvelutuotannolla on n. 300 tavallisen palveluasumisen asuntoa. Asumispalvelumuotojen tarvetta ei ole erikseen kartoitettu, mutta suunnittelussa hyödynnetään kaupunginosakohtaisia väestörakennetaulukoita. 22. 7.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Suunnitelman lähtökohtana on laitoshoidon hallittu purkaminen. Perinteisen vanhainkotihoidon tilalle kehitetään asiakaslähtöisiä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevia uudenlaisia asumisratkaisuja. Palvelun sisältö ei ohjaa asiakasvalintaa, vaan palvelu muuntuu joustavasti asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Konkreettinen suunnitelma toteutetaan Kouvolan Jokelan kaupunginosassa, johon pilotoidaan alueen ikääntyvän väestön kohtaamispaikkana toimiva VireäValkeala palvelukampus. Hoiva- ja asumispalveluiden rinnalla palvelukampus tarjoaa myös muita hyvinvointipalveluja. Lisäksi kohteessa kehitetään asiakkaiden sosiaalista ja henkistä elämää rikastuttavia toiminoja yhteisötyön ja kulttuuripalvelujen menetelmin. Samassa pihapiirissä sijaitsevat 12 asuntoa käsittävä Mäntylä 1 (palveluasumisen yksikkö), tehostetun palveluasumisen 27 asunnon Mäntylä 2 sekä 61 paikkainen Valkealakoti (vanhainkoti) muodostavat ympärivuorokautisilla hoivapalveluilla tuetun asuinympäristön. Edellä mai-nittujen hoiva-asumisen yksiköiden lisäksi piharakennuksiin kuuluu kuntouttavaa työtoimintaa järjestävä Toimintakeskus Jokivalkea. Valkealakodin laitosrakenne puretaan ja nykyisistä asuinhuoneista tehdään vuokra-asuntoja (n. 50 huonetta). Asuntilat vaativat riittävien saniteetti-tilojen rakentamista ja saneerausta. Talossa voi asua monenkuntoisia asukkaita. Annettavan hoivapalvelun määrä ja sen mukainen asiakasmaksu määräytyvät palvelutarpeen mukaan. Osa asunnoista on kooltaan sellaisia, että samassa asunnossa voivat asua yhdessä puolisot, sisarukset tai ystävykset. Yhteistiloissa on asukkaiden ja/tai heidän omaistensa käytettävissä keit-tonurkkaukset. Erilaisten teknisten turvaratkaisujen avulla myös muistisairaat asukkaat voivat vapaasti liikkua sisätiloissa ja laajalla joen rantaan rajoittuvalla piha-alueella. Ulkotilat rakennetaan viihtyisiksi ja ulkoiluun houkutteleviksi. Perinteisten hoitomuotojen rinnalle on mahdollista kehittää kasviterapiaa (esim. pensaat ja viljelylaatikot) sekä terapiaeläimiä (kissa, kani, kesäkanat tms.), edellyttäen, että niiden hoito pystytään järjestämään yhteistyössä esim. Toi-mintakeskus Jokivalkean, asukkaiden tai vapaaehtoisten avustuksella. Edellä kuvatussa palve-lukampuksessa työntekijöiden liikkuvuus on joustavaa, koska kokonaisuuden hoidossa on mahdollista integroida perinteisten asumispalveluiden ja kotihoidon henkilöstön työtehtäviä. Samalla tarkastellaan henkilöstörakennetta ja arvioidaan esim. fysioterapeuttien, palveluohjaajien, geronomien ja hoiva-avustajien tarkoituksenmukaisuus eri tehtävissä. Asiointilinjan yhteyksiä alueella kehitetään. Asumispalveluiden valvontaohjelman uudistamisen lähtökohtana tulisi olla iäkkään ihmisen omien toiveiden mukainen asuminen, jossa huomioidaan mahdollisimman itsenäinen selviytyminen sekä sosiaalisia ja henkisiä tarpeita tukeva ympäristö. Toimitilojen tiukan säätelyn sijaan tulisi asumisjärjestelyjä pystyä joustavasti muokkaamaan asukkaiden omia elämäntilanteita ja yhteisön tuomia mahdollisuuksia hyödyntäen. Henkilöstörakennetta määriteltäessä tulee turvata riittävä sairaanhoidollinen tietotaito, mutta samalla huomioida moniammatillinen osaaminen ja luopua tiukasta hoitajakeskeiseen asiantuntijuuteen perustuvasta näkökulmasta. 23. 7.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? - -palvelun saatavuus/ jonotusaika palveluun pääsemiseksi -asiakkaiden toimintakyky ja sen kehitys -asiakastyytyväisyyskyselyt -palveluasuntojen kokonaistilanne suhteessa palvelutarpeeseen
-ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä -laitoshoidon purun eteneminen -kanteluiden valitusten määrän kehitys -eri hoitomuotojen nettokäyttökustannukset/asuka 24. 7.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Mervi Takala, hoiva-asumisen johtaja p. 020 615 8256 mervi.takala@kouvola.fi 25. 8. Hakeeko kunta/alue valvonnan toimintamallin kokeiluun? 26. 8.1 Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 27. 8.2 Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti kohdistuvan? 28. 8.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 29. 8.4 Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella? 30. 8.5 Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana?
31. 8.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 32. 9. Hakeeko kunta/alue kuntien ja Kelan yhteistyö toimintamallin kokeiluun: 33. 9.1 Kuntien ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: 34. 9.2 Mikä on kunnan ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella? 35. 9.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? 36. 9.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? 37. 9.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: 38. 10. Hakeeko kunta/alue nuorisotakuu toimintamallin kokeiluun?
39. 10.1Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? - Kouvolan kaupungin hyvinvointipalveluissa on hyväksytty nuorten ohjaus- ja tukikeskusta koskeva alustava projektisuunnitelma. Projektiin tullaan hakemaan osarahoitusta ESR-toimintakauden 2014-2020 rahoituksesta. Ohjaus- ja tukikeskusprojektin suunniteltu kesto on kolme vuotta ja se toteutettaisiin vuosina 2015-2018. OTE Nuorten työpajat toteutti vuosina 2010-2013 OTE Ammattiin - KIINNI Elämään -projektin, jossa luotiin tuetun oppisopimusopiskelun toimintamalli nuorten työpajoille. Mallia voidaan soveltaa myös suunnitellun nuorten ohjaus- ja tukikeskuksen toi-minnassa. OTE Nuorten työpajoilla käynnistyi tammikuussa 2014 Radalle -projekti, jossa selvitetään sosiaalisen yrityksen perustamismah-dollisuuksia. Projektissa arvioidaan sosiaalisen yrityksen tarvetta ja selvitykseen perustuen laaditaan yritykselle realistinen toimin-tamalli. Sosiaalisen yrityksen perustamisella on tarkoitus moni-puolistaa OTE Nuorten työpajojen toimintamahdollisuuksia, ja se tukee myös nuorten ohjaus- ja tukikeskuksen toimintaa tarjoamal-la lisää koulutus- ja työmahdollisuuksia muun muassa erityistä tukea tarvitseville nuorille. Sosiaalinen yritys voisi tarjota myös lisämahdollisuuksia tuetun oppisopimuksen järjestämiseen. Kouvolan Mielen avain -hankkeessa (1.9.2013-30.4.2015) pilo-toidaan nuorten työpajatoimintaa niille syrjäytymisvaarassa olevil-le nuorille, jotka eivät löydä ammatillisia koulutusmahdollisuuksia tai eivät ole saaneet suoritettua peruskoulun oppimäärää. Työpa-jatoiminnan pilotointi alkaa kesä-heinäkuussa 2014. 40. 10.2 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? - Tausta: Nuorten ohjaus- ja tukikeskus -hanke on kohdennettu toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten palveluohjauksen tehostamiseen. Toistaiseksi ei ole toteutettu tämän kohderyhmän palveluohjaukseen keskittyvää omaa yksikköä, jolla olisi valmis toimintamalli toisen asteen opintojen ulkopuolella olevien nuorten ohjaukseen ja tukemiseen. Nuorisotakuun edistäminen on yksi hankkeen perustamisen keskeisiä lähtökohtia. On esitetty toivomuksia nuorten työllistämiseen liittyvien palvelujen paremmasta koordinoinnista ja suunnitellulla hankkeella vastataan tähän toiveeseen. Hankkeella lisätään nuorten palveluita tuottavien tahojen yhteistyötä ja täydennetään olemassa olevaa palvelutarjontaa. Palveluiden vaikuttavuuden ja seurannan tehostaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Tavoitteet: Kehitetään toimintamalli, johon sisältyy kokonaisvas-tuun ottaminen hankkeen kohderyhmään kuuluvien nuorten tilanteesta palveluohjauksen ja yksilövalmennuksen keinoin. Hanke toimii yhteistyössä oppilaitosten, työhallinnon, sosiaali- ja terveystoimen sekä etsivän nuorisotyön ja Kouvolan kaupungin nuorten työpajojen kanssa. Sillä edistetään työelämäyhteistyötä tarjoamalla työnantajille ja työpaikkaohjaajille siirtymävaiheen neuvonta- ja tukipalveluita mm. tuettujen oppisopimusten yhteydessä. Hankkeella vähennetään koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrää ja se pienentää pelkän toimeentulotuen ja työttömyysturvan varaan jäävien nuorten osuutta. Hankkeen toiminta ehkäisee kohderyhmänsä nuorten somaattisten ja psyykkisten sairauksien puhkeamista. Hankkeella parannetaan kohderyhmän nuorten palveluiden koordinointia ja mahdollistetaan systemaattinen palveluiden kehittäminen toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Hankkeen tavoitteena on kokonaisvastuun ottaminen palvelun piiriin tulevien nuorten tilanteesta ja nuorten ohjaaminen elämäntilanteensa ja toimintakykynsä mukaisten palvelujen piiriin. Hankkeen tavoitteena on luoda järjestelmä, jossa nuori saa tilanteeseensa sopivia palveluita ja että hänelle on aina tarjolla jokin toiminnallinen vaihtoehto passiivisen tukien varassa elämisen sijaan.
Hanke täydentää omalla palvelutuotannollaan olemassa olevia palveluita tekemällä tiivistä yhteistyötä nuorille suunnattujen pal-velujen tuottajien kanssa. Kaiken toiminnan lähtökohtana on ratkaisukeskeinen toimintatapa, jossa tavoitteeseen edetään asettamalla nuoren tilanteen ja voimavarojen mukaisia välitavoitteita ja seuraamalla niiden toteutumista. Tuotokset: Kehitetään toimintamalli toisen asteen koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ohjaamiseen ja tukemiseen siten, että nuorille räätälöidään heidän toimintakykyään vastaavaa tavoitteellista toimintaa. Perustettavan ohjaus- ja tukikeskuksen tehtävänä on hankkeen kohderyhmään kuuluvien nuorten palvelutarpeiden kartoitus. Heille laaditaan jatkosuunnitelma, jonka tavoitteet mitoitetaan nuoren toimintakyvyn ja ammatillisten tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen kohderyhmän nuorille tarjotaan joko toisen asteen koulutuspaikka, paikka ammatilliseen koulutukseen valmistavasta koulutuksesta, perusopetuksen lisäopetuksesta tai nuorten työpajoilta. Konkreettisten tukitoimien ja aktiivisen seurannan avulla varmistetaan asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Palveluohjauksen ja välittömän tuen lisäksi hanke koordinoi ja kehittää kohderyhmänsä nuorille suunnattuja palveluita monialaista yhteistyötä edistämällä. Erityisenä painopisteenä on tuetun oppisopimuksen käyttö joustavasti myös työpajaympäristön ulkopuolella ja seinättömän pajatoiminnan edistäminen. Hanke tuottaa täydentäviä palveluita olemassa olevan palvelutar-jonnan hyödyntämisen lisäksi. Kyseeseen voivat tulla esim. erilaiset elämänhallinnan tukipalvelut, työvaltainen peruskouluopiskelu joko puuttuvan päättötodistuksen suorittamiseksi tai arvosanojen korottamiseksi sekä ammatilliset opinnot keskeyttäneille nuorille suunnattujen ryhmien perustaminen. Palvelujen tuottaminen toteutetaan kiinteässä yhteistyössä nuorten työpajojen sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Toteutus: Ohjaus- ja tukikeskuksen toiminta jakautuu ohjaus- ja tukipalveluihin, palveluiden koordinointiin ja palvelujen kehittämiseen. Keskuksen rooli ja toiminnan rajat määritellään mahdollisimman selkeästi ja sen toimintaa suunnataan uudelleen tarpeen mukaan. Ohjaus- ja tukikeskuksen perustaminen tehostaa olemassa olevan palvelutarjonnan käyttöä ja sen avulla voidaan kehittää myös uusia palvelukokonaisuuksia eri toimijoiden palveluita yhdistämällä. Keskus tuottaa lisäksi täydentäviä palveluita, jotta kaikille nuorille voidaan tarjota heidän toimintakykynsä mukaisia palveluita. Palvelut toteutetaan asiakas- ja tilannelähtöisesti ja asiakkaan kanssa sovitaan realistiset, asteittain etenevät tavoitteet toivotun päämäärän saavuttamiseksi. Asiakkaalle tarjotut pal-velut ja toiminta suunnitellaan voimavaraja ratkaisukeskeisesti siten, että hän motivoituu tavoitteelliseen toimintaan. Ohjaus- ja tukikeskuksen toiminnassa toteutetaan matalan kynnyksen ja yhden luukun palveluperiaatetta, johon liittyy kokonaisvastuu asiakkaan kanssa sovittujen tavoitteiden toteutumisesta. Monipuolisella tiedottamisella ja palveluiden markkinoinnilla on keskeinen rooli toiminnan onnistumisessa. Palvelujen koordinointiin pyritään aktiivisella sidosryhmäyhteistyöllä, verkostoitumisella ja monikanavaisella tiedotustoiminnalla. Keskus kerää palautetta ja kehittämisehdotuksia toiminnastaan ja suuntaa toimintaansa asiakaslähtöisesti toimintaympäristön muutokset huomioiden. Eri toimijoiden yhteistyötä lisätään ja kehitetään uusia palvelumuotoja toiminnan tehostamiseksi. Resurssointi: projektiin nimetään projektipäällikkö ja kaksi palveluohjaajaa. Projektiin nimetään ohjausryhmä sekä tarpeen mukaan erillisiä asiantuntijoista koostuvia työryhmiä. Hanke on kolmevuotinen, alustava budjetti on 575 500. Seuranta ja raportointi ärjestetään projektin rahoittajien määrittämien ehtojen mukaisesti. Toiminta dokumentoidaan ja mallinnetaan. 41. 10.3 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: - Veikko Niemi koulutus- ja nuorisojohtaja puh. 020 615 7727 veikko.niemi@kouvola.fi 78. 11. Lisätiedot/Ytterligare information - Koonnut: Tarja Hanninen 020 615 8275 tarja.hanninen@kouvola.fi