Laukaan kunta Koulutuslautakunta Tekninen lautakunta PL 6 41341 Laukaa LAUKAAN LEPPÄVEDEN KOULU JA PÄIVÄKOTI LAAJENNUS JA MUUTOS 1. ja 2. VAIHEEN HANKESUUNNITELMA 14.11.2011 päivitetty 21.11.2012
2(18) SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKESUUNNITTELUTYÖRYHMÄ 4 1.1. Yhdyshenkilöiden yhteystiedot 4 2. HANKKEEN TOTEUTTAMISEN TARPEELLISUUS (TARVESELVITYS) 5 2.1. Kouluverkko ja lähtökohta 5 2.1.1. Opetussuunnitelma ja koulun painotukset 6 2.1.2. Pedagogiset tavoitteet 6 2.2. Leppäveden koulun, kirjaston, päiväkodin ja nuorisotilan nykytilanne ja tilatarpeen yleisperustelut 6 2.2.1. Tilavaatimukset 7 2.2.2. Perusopetustilat eli kotiluokat 8 2.2.3. Aineluokat 9 2.2.4. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 9 2.2.5. Opettajien ja muun henkilökunnan tilat 9 2.2.6. Henkilöstö ja oppilasmäärät 10 3. HANKKEEN PERUSTIETOJA 10 3.1. Rakennus- ja sijaintipaikka 10 3.2. Rakennus- ja LVIS tekniikka 11 3.2.1. Rakennustekniikka, yleistä 11 3.2.2. LVISA-tekniikka, yleistä 11 3.3. Tehdyt ja tehtävät selvitykset 11 3.4. Suunnittelijavalinnat 12 3.5. Rakentamisen vaihtoehdot 12 4. EHDOTETUT TOIMENPITEET JA VAIHEISTUS 13 4.1. Rakentamisen vaihe 1 13 4.1.1. Rakennustekniset työt 13 4.1.2. LVI-työt 14 4.1.3. Sähkötekniset työt 14 4.2. Rakentamisen vaihe 2 14 4.2.1. Rakennustekniset työt 14 4.2.2. LVI-työt 14 4.2.3. Sähkötekniset työt 14 5. LAAJUUSTAVOITTEET 15 5.1. Koulu 15 5.2. Päiväkoti 15 5.3. Kirjasto 15 5.4. Nuorisotila 15 5.5. Seurakunta 15 6. KUSTANNUSTAVOITTEET 15 6.1. Vaihe 1 15 6.2. Vaihe 2 15 6.3. Ylläpitokustannukset 16 6.4. Kustannusten jakautuminen vuosille 2012-2016 16 6.5. Rahoitusjärjestelyt 16
3(18) 7. HANKKEEN AIKATAULU 16 7.1. Vaihe 1 16 7.2. Vaihe 2 17 8. LAATUTAVOITTEET 17 8.1. Yleiset tavoitteet 17 8.1.1. Yleiset laatutason määritykset 17 8.2. Sisäilmatavoitteet 17 8.3. Laadunvarmistus menettely 17 9. HANKKEEN TOTEUTUSMUOTO 17 10. INVESTOINTIPÄÄTÖKSET 18 LIITTEET Liite 1, Oppilasmäärät ja ennuste Liite 2, Asemakaava Liite 3, Uudisrakennuksen sijoitusvaihtoehdot Liite 4, Leppäveden koulun teoreettinen mitoitusperuste. Liite 5a ja 5b, Uudiskoulun teoreettinen tilaohjelma ja toteutuma tilakaavioissa, 5a = vaihe 1 ja 5b=vaihe 2. Liite 6, Päiväkodin tilaohjelma ja toteuma Liite 7a ja b, Rakennustapaselosteet 2 kpl Liite 8, Rakennustapaseloste, talotekniikka Liite 9, Leppäveden koulu, tilakaaviot Liite 10 a ja b, Tiituspohjan uudiskoulu, tontinkäyttö- ja tilakaaviot sekä tilaluettelot, 10a= vaihe 1 ja 10b= vaihe 2 ja tontinkäyttökaavio. (Liite 11 poistunut, Tilaelementtikoulu valmistunut 2012) Liite 12, Päiväkoti, tilakaaviot ja tilaluettelo Liite 13a, Kaavoittajan lausunto kaavan muuttamisen edellytyksistä ja arvioidusta aikataulusta Liite 13b, Luontoselvitys Liite 14, Pohjatutkimusraportti 26.4.2011 Liite 15, Tavoitehinnat; uudiskoulu ja Tiituspohjan koulun muutos päiväkodiksi (Toimittaa: PTS/ Ilkka Mattila)
4(18) HANKESUUNNITTELUTYÖRYHMÄ Laukaan Leppäveden koulun ja päiväkodin hankesuunnittelua ohjaamaan perustettiin työryhmä hyväksytyn tilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeen mukaisesti. Hankesuunnittelutyöryhmän nimeämisestä päätti kunnanjohtaja Esko Koliseva. Työryhmään nimettiin alla mainitut henkilöt. Hankesuunnitteluvaiheessa vastuuhenkilönä toimi koulutoimenjohtaja Juha Tolonen. Esko Koliseva (pj) kunnanjohtaja Erkki Nurminen talousjohtaja Matti Hartikainen Leppäveden koulu, koulunjohtaja Terhi Palomäki Leppäveden koulu, luokanopettaja Helena Koivisto koulutuslautakunnan jäsen Kaarina Westman kasvatustoiminnan johtaja Arja Hujanen Leppäveden päiväkoti, päiväkodin johtaja Maarit Kovanen lastentarhanopettaja Juha Tolonen (siht.) koulutoimenjohtaja (hankevastaava) Tero Wéman hankesuunnittelija (arkkit. Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä) Mika Vornanen tilapalvelupäällikkö (tekninen hankevastaava) Pekka Mikkonen rakennuttamispalvelut (Laukaan kunta) Seppo Virta vapaa-ajantoimen johtaja Riitta Rantanen kirjastotoimenjohtaja Kimmo Kautto kaavoitus (osallistui hankesuunnitelman alkuvaiheessa) Mari Holmstedt kaavoitusarkkitehti (vapaalla helmikuu 2013 asti) tehtäviä hoitaa: Pentti Manninen suunnitteluteknikko, kaavoitus- ja suunnittelutoimi Päivi Anttonen seurakunnan edustaja Hankesuunnittelutyöryhmä kokoontui 6 kertaa. Hankesuunnittelutyöryhmän lisäksi teknisiä selvityksiä ovat laatineet seuraavat tahot: PTS-kiinteistötekniikka (Kustannusarviot 13.11.2012) Planetcon,(Rakennustapaseloste, talotekniikka) Insinööritoimisto Controlteam Oy (Tiituspohjan koulun kuntoarvio 23.6.2005) ISS Proko Oy (Leppäveden koulun kuntoarvio 14.12.2007) Ins.tsto Ceo-Control Oy, Voitto Tuunainen (Pohjatutkimusraportti 26.4.2011) Tiituspohjan koulun sisäilmatutkimus, ISS Proko Oy, Pöntiö ja Minkkinen 1. Yhdyshenkilöiden yhteystiedot LAUKAAN KUNTA / Koulutuslautakunta PL 6, 41341 LAUKAA hankevastaava koulutoimenjohtaja Juha Tolonen p. ( 014 ) 267 5260, 0400-344 774 fax. ( 014 ) 831 525 juha.tolonen@laukaa.fi LAUKAAN KUNTA / Tekninen lautakunta Pl 6, 41341 LAUKAA tekninen hankevastaava tilapalvelupäällikkö Mika Vornanen p. ( 014 ) 2675 851, 040 8249 763 fax. ( 014 ) 832 185 mika.vornanen@laukaa.fi
5(18) Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä Tourukatu 24, 40100 JYVÄSKYLÄ Tero Wéman p. 044 755 5500 gsm. 040 5222 205 tero.weman@arkkitehtipalvelu.fi PTS-Kiinteistötekniikka Oy Seppäläntie 31, 40320 JYVÄSKYLÄ Juhani Koponen p. 0400 633 808 fax. ( 014 ) 378 2435 juhani.koponen@pts-kiinteistotekniikka.fi Planetcon Oy Vasarakatu 9 B, 40320 Jyväskylä Jari Vekkeli p. 0207410080 gsm. 0405649055 jari.vekkeli@planetcon.fi 1. HANKKEEN TOTEUTTAMISEN TARPEELLISUUS (TARVESELVITYS) 1. Kouluverkko ja lähtökohta Laukaan kunnassa laadittiin kouluverkkoselvitys 2006 sekä oppilasmäärän muutosten että taloudellisten syiden perusteella. Hyväksytyn kouluverkkoselvityksen jakona Laukaan kunnanvaltuusto on hyväksynyt strategisena linjauksena sen, että alakoulussa tulee olla pysyvästi vähintään 20 oppilasta, jotta koulun toiminta voi jatkua. Leppäveden perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien oppilasmäärä kasvaa ennusteen mukaan v. 2014 mennessä n. 56 oppilaalla ja 2017 mennessä noin 97 oppilaalla. Oppilasennuste on liitteenä 1. Hankesuunnitelma on tehty kymmeneksi vuodeksi eteenpäin ja tähtää oppilasennusteen mukaiseen tarpeeseen. Lähtökohtana työlle on ollut, että oppilasmäärä pyrittäisiin vakiinnuttamaan 420 oppilaan tasolle mm. kaavoitusta ja tonttitarjonnan sääntelyä käyttäen. Hankesuunnitelmaa tulee käsitellä kaksivaiheisena: Vaihe 1: 2013-2016 tilaelementtikoulu on valmistunut lokakuussa 2012 Leppäveden koulun yhteyteen uudiskoulun suunnittelu ja rakentaminen, sisältää seurakunnan tiloja 175 m 2 Tiituspohjan nykyisen koulun ja seurakunnan tilojen muutoskorjaus päiväkodin tiloiksi, nuorisotilat säilyvät nykyisellään Tiituspohjan nykyisen päiväkodin muutoskorjaus nuorisotiloiksi Tiituspohjan nykyisen nuorisotilan muutoskorjaus päiväkodin tiloiksi Vaihe 2: 2016-2018 uudiskoulun toinen vaihe, sisältää kirjaston nuorisotilan muutto nykyisiin kirjaston tiloihin Monikkoon
6(18) nykyisen päiväkotikiinteistön (nuorisotilan) purkaminen ja / tai myyminen 1. Opetussuunnitelma ja koulun painotukset Perusopetuksen järjestäminen on lakisääteistä, jota ohjaavat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet sekä valtioneuvoston hyväksymä tuntijako. Lisäksi Laukaan kunnalla on valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi kunta- ja koulukohtaiset osuudet, joissa opetussuunnitelmaa täsmennetään kuntaan ja kouluun sopivaksi. Opetussuunnitelman toteuttaminen vaatii riittävät ja oikein mitoitetut tilat. Opetus ja opetusryhmät tulee järjestää niin, että oppilailla on mahdollista saavuttaa perusopetuksen tavoitteet. Tilaohjelman laatimisessa on huomioitu opetussuunnitelma ja tilojen toteutuva käyttöaste. Lukujärjestyksen kautta on haettu tiloille yhteiskäyttöisyyttä, jotta tilojen käyttöaste saadaan riittävän korkeaksi. 2. Pedagogiset tavoitteet Tavoitteena on tehdä koulusta nykyaikaisia opetusmenetelmiä käyttävä ja niiden käytön mahdollistava rakennus. Tilojen tulee olla helposti muunneltavia erilaisiin opetusratkaisuihin myös myöhemmin. Tavoitteena on kehittää uuteen kouluun avoin oppimisympäristö, mikä tarkoittaa, että opiskelu on optimaalisen joustavaa ajan, paikan, menetelmien ja toteutustapojen suhteen. Opetusta muutetaan vähitellen yhä enemmän oppijakeskeiseksi. 2. Leppäveden koulun, kirjaston, päiväkodin ja nuorisotilan nykytilanne ja tilatarpeen yleisperustelut Leppäveden koulun muodostavat vuosiluokat 1-6. Koulu toimii kahdessa eri toimipisteessä, joista toinen sijaitsee Leppävedellä ja toinen Tiituspohjassa. Leppäveden koululla on kaksi rakennusta, joista uusin otettiin käyttöön 5.11.2012 alkaen. Lisäksi liikunnan opetusta järjestetään Tiituspohjan liikuntahallilla. Leppäveden koulu on rakennettu 1954 ja sen laajempi saneeraus on valmistunut 1999. Rakennus on kantavilta rakenteiltaan pääsääntöisesti hyväkuntoinen. Rakennuksen julkisivujen kunto on hyvä. Saneerauksissa uusitut ikkunat ja vesikate ovat hyväkuntoisia. Vesikatteen alla ei ole aluskatetta. Rakennuksen sisätilat ovat pääosin hyvässä kunnossa. Käyttäjien kanssa on tutkittu erilaisia tilojen käyttötapamuutoksia varustetason parannuksia, joilla tilojen käytettävyyttä ja käyttöastetta voitaisiin parantaa. Koulun sisäilma olosuhteita tullaan mittaamaan ja arvioimaan tulevalla pakkaskaudella. Rakennuksen ylläpidosta huolehditaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Tiituspohjan koulu, kirjasto ja seurakunnan tila on rakennettu vuonna 1986 ja laajennus, joka käsittää päiväkodin ja nuorisotilan on rakennettu vuonna 1991. Rakennus on rakennusteknisiltä osiltaan ja sisätilojen osalta pääosin hyvässä kunnossa. Viimeisimmät tilamuutokset ja korjaukset ovat vuodelta 2009. - Koululle on perustettu syksyllä 2010 sisäilmatyöryhmä tutkimaan tilannetta, jossa muutama työntekijä on oireillut sisäilma-asioitten vuoksi. Korjauksiakin on jo tehty ja siten suljettu pois ongelmaepäilyn aiheuttajia yksi kerrallaan. Rakennukseen on tehty kesällä 2012 vesikattoremontti. Rakennuksen sisäilmaolosuhteita seurataan. Seurakunnan tilat ovat Tiituspohjan koulun yhteydessä. Tilat ovat lähes alkuperäisessä asussa. Seurakunnan tilojen käytettävyyttä päiväkodin tarpeisiin on selvitetty tämän hankesuunnittelutyön aikana ja todettu, että tilat olisi mahdollista muuttaa päiväkodin tarpeisiin.
7(18) Kirjaston nykyinen huoneisto Monikossa on 134 m 2 ja se on ahdas: asiakkaille ei ole istumapaikkoja ja kokoelmat on sijoitettu ahtaasti. Tapahtumia kirjastossa ei voi järjestää ja esim. koululuokkien opetustunnit on hankala pitää pienessä tilassa. Kirjasto tarvitsee nykyistä isommat tilat ja myös toiminnallisesti sijainti koulun ja päiväkodin lähellä olisi nykyistä parempi. Tuleva kehitys, mm. sähköisten aineistojen lisääntyminen vaikuttaa hieman kokoelmien vaatimaan tilaan, mutta sähköiset kirjat eivät lähivuosikymmeninä tule poistamaan painetun aineiston tarvetta. Leppäveden kirjaston tärkeä asiakasryhmä ovat pikkulapset ja koululaiset, joille painettuja kirjoja on oltava. Kirjastossa työskentelee kaksi vakinaista työntekijää. Leppäveden päiväkodin nykytilanne: Päiväkoti on aloittanut toimintansa vuonna 1976. Tilaa on käytössä 536 m2. Rakennus on pitkänomainen. Rakennuksessa on paljon käytävätilaa, sisäkatot matalalla, monta eteistä ja läpikulku on lasten nukkumahuoneen kautta. Tilojen toimivuus on epäkäytännöllinen. Päiväkotirakennuksen sisäilmalaatu ei täytä hyvän ilman vaatimuksia. Päiväkodissa hoidetaan nykykokoonpanossa päivittäin noin 60 lasta ja vakituisen henkilökunnan määrä on 12. Nuorisotilat Nuorisotila on Tiituspohjan koulun yhteydessä. Nuorisotila on auki avoimelle toiminnalle neljänä iltana sekä joka toinen perjantai nuorisokahvilalle. Kävijöitä iltaisin noin 25 nuorta. Tilassa nuoret voivat pelata erilasia pelejä ja tavata toisiaan sosiaalisessa merkityksessä. Muina iltoina on lisäksi kerhotoimintaa sekä järjestöjen käyttöä. Tila on vapaa-aikatoimen käytössä kaikkina iltoina klo 17-21. Tilan yhteydessä on myös bänditila. Tila on tarkoitettu nuorille aloitteleville soittajille. Hankesuunnitelmassa nykyiset nuorisotilat on ehdotettu muutettavaksi päiväkodin käyttöön. Uudet nuorisotilat tehdään kirjaston käytöstä vapautuvaan tilaan Monikossa. 1. Tilavaatimukset Hankesuunnitelman perusteella voidaan arvioida, että tarvittavia opetustiloja ja päivähoidon tiloja ei voida sijoittaa nykyisiin rakennuksiin, eikä olevien rakennusten laajentaminen ole perusteltavissa oleva vaihtoehto johtuen suuresta lisätilan tarpeesta. Työryhmä esittää tekemiensä vertailujen ja kustannuslaskennan pohjalta, että: Leppäveden koulun ja uuden viipalekoulun käyttötapa pysyy ennallaan. Koulurakennuksessa tehdään tarvittavat korjaukset sekä tilojen käytettävyyttä ja käyttöastetta parantavat toimenpiteet. Leppävedellä annetaan opetusta 4-6 luokan oppilaille. Tiituspohjan koulun rakennus muutetaan kokonaisuudessaan päiväkodiksi ja sinne sijoitetaan yksi esiopetuksen ryhmä Tiituspohjaan rakennetaan uusi koulu, jossa annetaan opetusta 1-3 luokan oppilaille. Rakennukseen sijoitetaan myös Leppäveden kirjaston tilat ja seurakunnan tilat, joihin seurakunta tulee vuokralle. Rakennukseen on tehty kesällä 2012 vesikattoremontti. Rakennuksen sisäilmaolosuhteita seurataan. Leppäveden viipalekoulu vapautuu mahdollisesti sijoitettavaksi uuteen sijaintiin, kun rakentamisen 2. vaihe valmistuu. Leppäveden koulun tuntimäärä on lv. 2011 2012 on 396 viikkotuntia. Tuntimäärä tulee kasvamaan n. 560 tuntiin oppilasmäärän kasvaessa 420 oppilaaseen, edellyttäen ryhmäkoon pysyvän samana. Koulun teoreettinen mitoitusperuste on esitetty opetushallituksen kaaviolla, liite 4. Samassa liitteessä 4 on myös esitetty Leppäveden kouluun sijoittuvat tilat sekä laskennallisesti ulkopuolelle jäävät tilat.
8(18) Uudiskoulun teoreettinen mitoitusperuste ja toteutuva tilaohjelma on esitetty opetushallituksen kaaviolla, liite 5. Mitoitusperusteita vertailtaessa on syytä huomioida, että liitteen 4 mukainen mitoitus poikkeaa uudiskoulun mitoitusperusteesta, liite 5. Tämä johtuu siitä, että joitain tiloja joudutaan rakentamaan kahteen kertaan, koska koulut sijaitsevat erillään toisistaan. Tällaisia tiloja ovat mm. ruokala ja keittiö, osa aineopetustiloista, henkilökuntatilat ja hallintotilat. Koulun rakennejärjestely sallii ruokasalin laajentamisen mikäli koulutoiminnat keskittyvät tulevaisuudessa Tiituspohjan puolelle. Leppäveden kirjaston tilantarve on 200-220 m2. Neliömäärään vaikuttaa se, minkä verran koulun kanssa voidaan käyttää yhteisiä tiloja, esim. mediateekki/kirjastotilaa. Kirjastorakennusten mitoituksen mukaan laskettuna Leppäveden kirjaston tilantarve olisi vähän enemmän, n. 250 m2. Mitoitus perustuu aineistokokoelman ja lainausten määrään. Leppäveden päiväkodilla on tällä hetkellä käytössään kolmeryhmäinen päiväkoti, jossa on yhteensä 536 hym2. Tilat sijaitsevat Tiituspohjassa (osoite: Laurintie 21, 41310 Leppävesi. Tiituspohjan alueella on tällä hetkellä 419 päivähoitoikäistä lasta, jotka jakautuvat perhepäivähoidon, yksityisen päivähoidon, kotihoidon ja kunnallisen päivähoidon välillä seuraavasti: perhepäivähoidossa 73 lasta yksityisessä päivähoidossa 109 lasta kunnallisessa päiväkodissa 60 lasta kotihoidossa 177 lasta yhteensä päivähoidossa lapsia 242 (011011) Päivähoidon tarpeen voi ennustaa nousevan 15 lasta / vuosi (sisältäen työpaikkaliikenteen, joka ohjaa päivähoidon kysyntää Leppäveden alueelle). Päiväkodin teoreettinen tilaohjelma ja toteutuva tilaohjelma on esitetty liitteessä 6. Nuorisotilat Tilavaatimuksena on oma kokonaisuus. Tällöin nuoret voivat tilan suunnitella ja kalustaa oman tarpeensa mukaiseksi. Päivällä tila voi olla vanhuspalvelujen ja muiden kunnan toimijoiden käytössä. Tilatarpeena on nykyisten tilojen suuruinen tila. Kun bänditila siirtyy nykyisestä paikasta, tulee sille löytää uusi paikka. 2. Perusopetustilat eli kotiluokat Leppäveden koulun perusopetuksen luokkatilat ovat pääosin väljiä, keskikoon ollessa n. 60-70m2. Tilat on rakennettu aikanaan suurille opetusryhmille. Nykyisin opetusryhmien koot vaihtelevat yleensä välillä 20-26 oppilasta, jolloin perusopetusluokan koko on välillä 50-60m2. Koulun rakennustekninen toteutus ei kuitenkaan mahdollista tilajaon muuttamista kustannustehokkaasti. Koska koulun peruskorjauksesta on vain reilu 10 vuotta aikaa ja tilojen elinkaarta voi arvioida olevan jäljellä vielä 20-30 vuotta, työryhmä ei ehdota tilajaon perusteellista muuttamista. Leppäveden kouluun saadaan sijoitettua 9 perusopetusluokkaa, joka yleensä riittää 4-6 vuosiluokkien käyttöön. Suurten ikäluokkien kohdalla saattaa tulla tilanne, jossa yksi tai kaksi 4-luokan opetusryhmää joudutaan sijoittamaan Tiituspohjan uudiskouluun. Pienryhmätiloja ei ole käytössä ja vain yhtä aulatilaa on käytetty pienryhmätilana. Leppäveden koulun pihaan lokakuussa 2012 valmistuneeseen viipalekouluun on sijoitettu 3 perusopetusluokkaa ja yksi erityisopetuksen luokka sekä opettajienhuone. Tiituspohjan nykyiset luokkatilat esitetään muutettaviksi päiväkodin ryhmätiloiksi. Tiituspohjan uudiskoulun perusopetustilat mitoitetaan nykyisen ryhmäkokotavoitteen mukaisesti 20-24 oppilaalle, jolloin luokkakoko vaihtelee välillä 50-60 m2, keskikoon ol-
9(18) lessa 55 m2. Luokkakokojen variointi antaa järjestelyvaraa erikokoisille ikäryhmille. Tiituspohjaan tulee yhteensä 10 kpl perusopetustiloja ja rakennuksen suunnittelussa varaudutaan ainakin 4 opetusluokan lisärakentamiseen. Esikoulu tulee tarvitsemaan kaksi ryhmää. Kotoa käsin esikoulua käyvien lasten koulunkäynti voidaan joutua järjestämään vuorolukuperiaatteella. Toisessa vaiheessa tilatarve arvioidaan uudelleen, tarvittaessa järjestetään koululta muita tiloja järjestelyvaran puitteissa. Pienryhmätiloja esitetään rakennetavaksi 2 kpl, joista toinen nimetään erityisopetuksen käyttöön. Muilta osin pienryhmäopetus saadaan järjestettyä esim. mediateekissä ja aineopetusluokissa, joiden käyttöaste jäisi muuten liian matalaksi. Vuosiluokkien 1-3 koulussa on myös käytettävissä jonkin verran järjestelyvaraa lukujärjestyksen kautta. Näin myös kotiluokkia on mahdollista käyttää pienryhmätiloina, kotiryhmän ollessa aineopetuksessa. Tämä saattaa vaatia osittain tilojen, kalustuksen ja varustuksen suunnittelussa uudenlaisia ratkaisuja. 3. Aineluokat Leppäveden koulussa on aineopetusluokkia seuraavasti: Tekninen työ, jossa veistosali, konesali, maalaus, opettajan tila ja kuumakäsittely. Tila soveltuu hyvin opetukseen. Tekstiilityöluokka. Tila on alimittainen (48m2) opetukseen. Ylikokoinen OT3 muutetaan tekstiilityön luokaksi ja nykyisestä tekstiilityön luokasta tehdään perusopetustila. Juhlasali/ liikuntasali. Tila on alimittainen (101,5m2) opetukseen. Sisäliikunta järjestetään Tiituspohjan liikuntahallilla Musiikin ja kuvaamataidon opetukseen ei ole aineluokkia. Juhlasalin käyttöä taideaineluokkana pidetään mahdollisena, kunhan tilan sisäilman laatu saadaan varmistettua. Muutos vaatii aineopetuksen välinevarastotilojen osoittamisen läheltä. Luonnontieteen opetustilaa ei ole. Tilannetta voidaan helpottaa varustamalla joku ylikokoinen kotiluokka aineopetusvälineistöllä. Muutokset hoidetaan toiminnallisissa muutoksissa vuosittain. Tiituspohjan uudiskouluun (2. vaihe) esitetään aineopetusluokkia seuraavasti: Tekninen työ, jossa opetustila, pintakäsittelytila, materiaali- ja oppilastyövarastot, opettajan tila ja konesali. Konesali ei ole tarkoitettu opetuskäyttöön, vaan vain materiaalin esivalmistukseen. Opetustilassa otetaan huomioon tilan muunneltavuus myös muuhun opetuskäyttöön Yhdistetty tekstiilityön ja taideaineiden luokka. Luokan yhteyteen varataan tilat musiikin, kuvataiteen ja tekstiilityön varastoille Kirjasto- ja mediateekkitila, jonka yhteydessä on luonnontieteiden opetusvälinevarasto. Tilassa voidaan antaa luonnontieteiden opetusta sekä atk-opetusta ja sitä voidaan käyttää pienryhmätilana. Liikuntatiloja ei rakenneta. Sisäliikunnan opetukseen käytetään viereistä Tiituspohjan liikuntahallia. 4. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien lasten opetus pyritään ensisijaisesti järjestämään oppilaan lähikoulussa. Ne oppilaat, jotka hyötyvät pienryhmistä, käyvät koulua Laukaan kirkonkylän koulussa. Leppäveden koulun viipalekoulussa on tällä hetkellä erityisopetusluokka. Tiituspohjan koulun oppilasmäärän kasvaessa on perusteltua, että myös uuteen kouluun varataan luokkatila, johon voidaan eriyttää oppilaita ryhmistään saamaan tuettua opetusta. 5. Opettajien ja muun henkilökunnan tilat Leppäveden koululla on opettajien tilat, sosiaalitilat ja hallintotilat, joiden mitoitus vastaa opetusryhmien määrää. Henkilökunnan tilojen vieressä sijaitsee terveydenhoidon
10(18) tilat. Tilat on jaettu kevyillä väliseinillä ja tiloja on mahdollista muokata kohtuullisin kustannuksin käytön tarpeiden mukaan. Keittiön ja siivoushenkilökunnan käyttöön on erilliset sosiaalitilat. Tiituspohjan uudiskouluun esitetään rakennettavaksi henkilökunnan tiloja ja hallintotiloja opetushallituksen mitoitusperusteiden mukaisesti. Uudiskouluun rakennetaan työtilat rehtorille ja kanslistille. 6. Henkilöstö ja oppilasmäärät Leppäveden koulun oppilasmäärät tulevat ennusteen mukaan nousemaan jopa n. 440 oppilaaseen, mutta vakiintuvan noin 420 oppilaaseen. Henkilökunnan määrä nousee 43 henkilöön vuoteen 2015 mennessä. Kuluvana lukuvuonna 2012-2013 Leppäveden koulussa on 317 peruskoulun oppilasta ja 27 esikoulun oppilasta. Koulussa on 25 opettajaa ja avustajaa ja lisäksi 7 muuta koulutyöntekijää. Oppilasmäärät ja niiden ennusteet ovat hankesuunnitelman liitteenä 1. 2. HANKKEEN PERUSTIETOJA 1. Rakennus- ja sijaintipaikka Leppäveden koulu sijaitsee Leppävedellä osoitteessa Seppäläntie 22, 41310 Leppävesi kiinteistöllä Leppäveden kansakoulu (410-406-7-14). Kiinteistön omistaa Laukaan kunta. Alueella ei ole voimassa asema- eikä yleiskaavaa. Kiinteistön pinta-ala on 1,6 ha. Rakennusoikeus on 10% rakennuspaikan pinta-alasta kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Kiinteistölle muodostuu siten rakennusoikeutta 1600 m². Rakennusoikeutta on käytetty tällä hetkellä 2573kem², joten kiinteistöllä ei ole käyttämätöntä rakennusoikeutta. Leppäveden koulun pihaan on lokakuussa 2012 määräaikaisella rakennusluvalla sijoitettu siirrettävä tilaelementtikoulu, jonka pinta-ala on 488 kem². Siihen on sijoitettuna 3 perusopetusryhmää sekä yksi erityisopetusluokka ja opettajienhuone. Tiituspohjan koulu sijaitsee Leppäveden taajamassa osoitteessa Tiituspohjantie 50, 41310 Leppävesi, kiinteistöillä Niinistön palsta (410-406-7-566) ja Hevosvuori (410-406-7-692). Kiinteistöt omistaa Laukaan kunta. Alueella on voimassa Leppäveden rakennuskaavan muutos ja laajennus, jonka on vahvistettu lääninhallituksen päätöksellä 9.12.1983 (liitteenä 2). Kaavassa Tiituspohjan koulu sijoittuu yleisten rakennusten ja opetus- ja urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle, monitoimitalon rakennuspaikka (YOU, korttelin 126, tontti 1). Asemakaavan mukaisen rakennuspaikan pinta-ala on 12 109 m². Asemakaavassa ei ole osoitettu rakennuspaikan tonttitehokkuutta tai rakennusoikeutta, joten se määräytyy kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti e=0,6, jolloin rakennuspaikalle muodostuu rakennusoikeutta 7 265 m². Rakennusoikeutta on käytetty tällä hetkellä 2625 kem², joten rakennuspaikalla on käyttämätöntä rakennusoikeutta 4640 m². Rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 30 %. Ensimmäisessä vaiheessa Tiituspohjan koulu ja sen yhteydessä sijaitsevat seurakunnan tilat muutetaan päiväkodin käyttöön. Rakennukseen ei esitetä kerrosalaan vaikuttavia muutoksia. Koulun yhteydessä sijaitsevat nuorisotilat siirtyvät nykyiseen päiväkotiin 1. vaiheessa.
11(18) Tiituspohjan uudiskoulu tulisi sijaitsemaan Tiituspohjassa osoitteessa Tiituspohjantie 50 41310 Leppävesi. Rakennuspaikan omistaa Laukaan kunta. Alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa alue on osoitettu VU-merkinnällä virkistys- ja urheilupalvelujen alueeksi. Rakentaminen esitettyyn paikkaan vaatii kaavamuutoksen, jossa kaava muutetaan koulurakentamisen sallivaksi. Kaavamuutosprosessi on käynnistetty ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä. Kaavamuutosta varten alueella on tehty luontoselvitys. Lisäksi on tehty selvitys pohjaveden pinnankorkeudesta sekä rakentamisen vaikutuksesta pohjaveteen. 2. Rakennus- ja LVIS tekniikka 1. Rakennustekniikka, yleistä Tiituspohjan uudiskouluun tulee 10 kpl OT3 luokkia, 1 kpl OT2 luokkia, erityisopetuksen luokka, yhden esiopetusryhmän tilat, aineopetustilat pääosin yhteiskäyttöisinä, Tiituspohjan keskus-keittiö, ruokala sekä tarvittavat aputilat ja tekniset tilat. Lisäksi sinne rakennetaan tilat kirjastolle ja seurakunnalle. Koulu rakennetaan pääosin teräsbetonirunkoisena. Rakennus tehdään noudattaen Terve Talo kriteereitä. Koulun, seurakunnan ja nuorisotoimen tilat muutetaan päiväkotitoimintaan soveltuviksi. Rakennukseen tehdään elinkaariajattelun mukaisesti järkeviksi katsotut talotekniset korjaukset. Muutokset tehdään noudattaen Terve Talo kriteereitä. Päiväkodin nykyiset tilat muutetaan väliaikaisesti nuorisotilaksi. Muutokset tehdään kevyesti, mutta niissä noudatetaan soveltuvin osin Terve Talo kriteerejä. Monikon kirjastotila muutetaan nuorisotoimen käyttöön soveltuvaksi. Muutokset tehdään noudattaen Terve Talo kriteereitä. 2. LVISA-tekniikka, yleistä Talotekniikka suunnittelussa huomioidaan vuoden 2012 rakentamismääräysten uusiutuminen sekä haetaan toteutussuunnittelussa energiatehokkaita ratkaisuja kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon. Lisäksi suunnittelussa kiinnitetään huomiota rakennusten turvallisen huollon ja käytön näkökohtiin. Sisäilmaluokka S2. Tiituspohjan hankkeessa suunnitellaan koko kiinteistölle aluelämpöverkko, johon uudisrakennus liitetään. Aluelämpöverkon yhdeksi lämmönlähteeksi haetaan vaihtoehtoisia lämmitysvaihtoehtoja esim. maalämpöä. Aluelämpöverkko suunnitellaan siten, että se on myöhemmässä vaiheessa mahdollista liittää esim. kunnalliseen kaukolämpöverkkoon. Viipalekoulun talotekniikkasuunnittelussa on huomioitu tilaelementtikoulun helppo siirrettävyys taloteknisiä järjestelmiä ja laitteita valittaessa. Rakennukset liitetään Laukaan kunnan vesi ja viemäriverkostoon. Sadevedet johdetaan maastoon. Talotekniikkasuunnittelussa huomioidaan eri tilojen eri käyttäjät ja eriaikaiset käyttöajat sekä mahdollinen iltakäyttö. Sähkön päämittaukset toteutetaan erikseen seurakunnalle, koululle, kiinteistölle ja keittiölle Ilmanvaihto varustetaan jäähdytyksellä. LVIS- järjestelmien säätö, ohjaus ja valvonta toteutetaan rakennusautomaatiojärjestelmällä. Rakennuskohtaiset säätö- ja valvontalaitteet liitetään yleensä kiinteistöverkon kautta valvomopalvelimelle.
12(18) 3. Tehdyt ja tehtävät selvitykset Leppäveden koulun rakennuksista on tehty hankesuunnitelman pohjatiedoiksi teknisiä tutkimuksia ja selvityksiä. Näitä ovat teettäneet Laukaan kunnan kiinteistöpalvelu, koulutoimi sekä hankesuunnittelutyöryhmä. Uudisrakentamisen mahdollistamiseksi tulee VU-, VK- ja VL kaava-alueille tehdä kaavamuutos. Kaavaprosessin aikana tutkitaan erilaisin selvityksin ja tarkasteluin mahdollisuus alueen täydennysrakentamiseen huomioiden mm. olemassa oleva rakennuskanta, liikenneyhteydet, maaperän kantavuus ja luonto- ja maisema-arvot. PTS-kiinteistötekniikka (Kustannusarviot 26.10.2011, tulossa päivitys) Planetcon,(Rakennustapaseloste, talotekniikka) Insinööritoimisto Controlteam Oy (Tiituspohjan koulun kuntoarvio 23.6.2005) ISS Proko Oy (Leppäveden koulun kuntoarvio 14.12.2007) Ins.tsto Ceo-Control Oy, Voitto Tuunainen (Pohjatutkimusraportti 26.4.2011) ISS Proko Oy (Tiituspohjan koulun sisäilmatutkimus) Selvitysten perusteella on määritelty: Leppäveden koulun muutostöiden toteuttamiskelpoisuus Tiituspohjan koulun muutostöiden toteuttamiskelpoisuus Uudiskoulun sijoitusvaihtoehdot Leppäveden koulun mahdollisten sisäilmakorjausten tarpeellisuuden selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia. Työ käynnistyy perusselvitysten tekemisellä ja tarvittavilla mittauksilla, joihin ryhdytään pakkaskaudella. Tekninen osasto on luvannut aloittaa perustutkimukset jo ilman sisäilmatyöryhmän perustamista, koska asia otettu esille Tiituspohjan sisäilmatyöryhmässä. 4. Suunnittelijavalinnat Hankesuunnittelutyöryhmä esittää, että uudiskoulun ja Tiituspohjan koulun muutossuunnitteluun varataan määräraha vuodelle 2013. Suunnittelu kilpailutetaan kokonaisuutena. Suunnittelualat ovat: arkkitehti- ja pääsuunnittelu rakennesuunnittelu LVIA-suunnittelu sähkösuunnittelu paikallisvalvonta ja sisäilma-asiantuntija 5. Rakentamisen vaihtoehdot Hankesuunnittelun aikana on tehty vertailuja, tilataulukointeja ja suunnitelmia: Leppäveden tilamuutokset (eivät osoittautuneet kustannustehokkaiksi) Kokonaan uuden koulun rakentaminen Tiituspohjaan (Leppäveden koululle ei pystytty osoittamaan uutta käyttöä tai toteuttamiskelpoista myyntisuunnitelmaa) Tiituspohjan koulun laajentaminen (ei osoittautunut realistiseksi vaihtoehdoksi suuren uudisrakentamistarpeen vuoksi) Päiväkodin tilatarpeen ratkaiseminen tilaelementtirakentamisella päiväkodin nykyiselle tontille (Ei nähty järkeväksi, koska tilaelementtien markkinahinta on noussut paikallarakentamisen tasolle tai jopa yli. Lisäksi menetettäisiin tilojen ja toiminnan synergiaedut koulun kanssa). Uudiskoulun sijoittamisvaihtoehdot, liite 3, jonka pohjalta päädyttiin esittämään liitteen 10 mukaan jatkokehitettävää ratkaisua. Tiituspohjan koulun muuttaminen päiväkodiksi, liite 12 (Ehdotetaan toteutettavaksi) Uudiskoulun tilaohjelma ja tilakaaviot, liitteet 5 ja 10 (Ehdotetaan toteutettavaksi)
Hankesuunnittelutyöryhmän esitys on selostettu tarkemmin kohdassa 4. 13(18)
14(18) 3. EHDOTETUT TOIMENPITEET JA VAIHEISTUS ajankohta marraskuu 2011 Kaavoitus: Tavoiteaikataulussa kaavaprosessi voisi edetä seuraavasti: kaavaprosessin vaihe 1. hankkeen käynnistäminen; osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vireilletulo 2. selvitysvaihe 2012 3. kaavaluonnos helmikuu 2013 4. kaavaehdotus toukokuu 2013 5. hyväksyminen syyskuu 2013 6. lainvoimainen joulukuu 2013 Kaavoitushankkeen aikataulun muutoksiin vaikuttaa mm. tarvittavien selvitysten laajuus, osallisten mielipiteet ja muistutukset ja mahdolliset valitukset hallinto-oikeuteen. Rakentaminen: Vaiheistuksen määrittelyssä on käytetty seuraavia rakennuksen osien ja toimenpiteiden nimityksiä: Vaihe 1: tilaelementtikoulun rakentaminen on toteutettu 2012 uudiskoulun suunnittelu ja rakentaminen Tiituspohjan koulun muuttaminen päiväkodiksi Tiituspohjan päiväkodin muuttaminen nuorisotiloiksi nuorisotilan muuttaminen päiväkodiksi Vaihe 2: loput uudiskoulun tilat ja uudet kirjaston tilat nuorisotilan muutto kirjaston tiloihin päiväkotikiinteistön (nuorisotila) purkaminen ja / tai myynti 1. Rakentamisen vaihe 1 1. vaihe sisältää määrärahan uudiskoulun ja seurakunnan tilojen suunnitteluun ja rakentamiseen, Tiituspohjan koulun muutossuunnitteluun ja nuorisotilan muuttamiseksi päiväkodin tiloiksi sekä päiväkodin kiinteistön muutossuunnittelun ja korjaamisen nuorisotilaksi. 1. Rakennustekniset työt Koulurakennuksen tavoiteltu käyttöikä on runkoteknisten töiden osalta 100 vuotta, taloteknisten järjestelmien ja pinta- ja sisustusosien osalta 30 vuotta. Koulu rakennetaan pääosin teräsbetonirunkoisena. Rakennus tehdään noudattaen Terve Talo kriteereitä. Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota veden- ja kosteudenhallintaan, elinkaarikustannuksiin, energiatalouteen ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen sekä puhtaaseen sisäilmaan. 1. vaiheessa kouluun tulee 8 kpl OT3 luokkia, 1 kpl OT2 luokka, erityisopetuksen luokka, yhden esiopetusryhmän tilat, Tiituspohjan keskuskeittiö, ruokala sekä tarvittavat aputilat ja tekniset tilat. Uudiskoulun luonnokset on esitetty liitteissä: Uudiskoulun teoreettinen tilaohjelma ja toteutuma tilakaavioissa, liite 5 Luonnospiirustukset, liite 10 Rakennustapaselostus, liite 7 Tiituspohjan nykyisen koulun, seurakunnan ja nuorisotoimen tilat muutetaan päiväkotitoimintaan soveltuviksi. Merkittävimmät tilamuutokset joudutaan tekemään jaettaessa
15(18) luokka- ja kokoontumistiloja pienemmiksi tilayksiköiksi, muutettaessa sisäänkäyntialueet päiväkotitoimintaan soveltuviksi (kuraeteiset) ja wc-tilojen muutoksissa. Toiminnan muutos vaatii myös kalusteiden ja varusteiden uusimisen pääosin. Rakennukseen tehdään elinkaariajattelun mukaisesti järkeviksi katsotut talotekniset korjaukset. Muutokset tehdään noudattaen Terve Talo kriteereitä. Muutoskorjauksessa on tavoitteena saavuttaa rakennukselle 30 vuoden käyttöikä. Päiväkodin luonnokset on esitetty liitteissä: Päiväkodin tilaohjelma ja toteuma, liite 6 Luonnospiirustukset, liite 12 Rakennustapaselostus, liite 7 2. LVI-työt Vesi- ja viemärilaitteistot: Lämmityslaitteistot: Ilmanvaihtolaitteistot: Säätö- ja automatiikkalaitteistot: Kts liite 8. 3. Sähkötekniset työt Kts liite 8. 2. Rakentamisen vaihe 2 Oppilasennuste tulee tarkastaa ennen 2. vaiheen käynnistämistä. 2. vaihe sisältää uudiskoulun loput tilat (mediateekki, 2-4 kpl OT3 luokkia, 1 kpl OT2 luokka, erityisopetuksen luokka), uudet kirjaston tilat, nuorisotilan muuton kirjaston tiloihin ja päiväkotikiinteistön (nuorisotilan) purkamisen ja/tai myynnin. 1. Rakennustekniset työt Uudiskoulun ja kirjaston tavoiteltu käyttöikä on runkoteknisten töiden osalta 100 vuotta, taloteknisten järjestelmien ja pinta- ja sisustusosien osalta 30 vuotta. Kirjasto rakennetaan pääosin teräsbetonirunkoisena. Rakennus tehdään noudattaen Terve Talo kriteereitä. Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota veden- ja kosteudenhallintaan, elinkaarikustannuksiin, energiatalouteen ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen sekä puhtaaseen sisäilmaan. 2. LVI-työt Vesi- ja viemärilaitteistot: Lämmityslaitteistot: Ilmanvaihtolaitteistot: Säätö- ja automatiikkalaitteistot: Kts liite 8. 3. Sähkötekniset työt Kts liite 8.
16(18) 4. LAAJUUSTAVOITTEET 1. Koulu Mitoituksen lähtökohtana on käytetty 420 oppilaan ennustetta. Ennustetulle oppilasmäärälle on laskettu huonetilaohjelmassa opetusministeriön ohjeiden mukaisesti teoreettinen tilatarve, joka on 8,7 htm2/oppilas eli yhteensä 3654 htm2. Hankesuunnitelmassa on esitetty toteutettavaksi 8,0 htm2/oppilas eli yhteensä 3360 htm2. Jos laskelmassa huomioi laskennallisen liikunta- ja näyttämötilojen tarpeen, joita ei tarvitse rakentaa, olisi laajuus 9,1htm2/ oppilas, eli yhteensä 3822 htm2. 2. Päiväkoti Päiväkodin mitoitusperusteena on käytetty kohdassa 2.2.1 esitettyä ennustetta. Päiväkodin laajuus on määrittynyt muutettavan rakennuksen kapasiteetin mukaan. 3. Kirjasto Kirjasto on tehnyt oman selvityksen mitoitusperusteista ja se on käsitelty hankesuunnittelutyön aikana: Kirjastosali 170m2, i-wc 6m2, henkilökunnan wc 3m2, taukotila 10m2, työh. 16m2, varasto 5m2 4. Nuorisotila Nuorisotilaa on auki avoimelle toiminnalle neljänä iltana sekä joka toinen perjantai nuorisokahvilalle. Kävijöitä iltaisin noin 25 nuorta. Tila on vapaa-aikatoimen käytössä kaikkina iltoina klo 17-21. Tilan yhteydessä on myös bänditila. 5. Seurakunta Mitoitusperusteena on ollut seurakunnalta saadut lähtötiedot, jotka perustuvat heidän omaan kartoitukseen toiminnasta ja sen vaatimista tiloista: 2kpl 60m2 kokoontumistilat (yhdistettävissä), tsto 12m2, keittiö 10m2, varasto 6m2, siivous 3m2, aula 15m2, wc 3m2, i-wc 6m2 5. KUSTANNUSTAVOITTEET Tavoitehintalaskelmat perustuu Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylän 21.11.2012 laatimiin kaavioihin ja huonetilaohjelmaan. Tavoitehinnat ovat ns. päivän hintoja ja niitä on korjattava toteutusajankohdan indeksin muutoksella. 1. Vaihe 1 Laskennassa on huomioitu seuraavat toimenpiteet: Uudiskoulun suunnitteluvaiheen rakennuttamisen ja suunnittelun hinta Uudiskoulun toteutusvaihe kaikkien kustannusten osalta Tiituspohjan koulun muutosvaihe kaikkien kustannusten osalta Päiväkodin muutosvaihe kaikkien kustannusten osalta 2. Vaihe 2 Laskennassa on huomioitu seuraavat toimenpiteet: Loput uudiskoulun tilat ja uuden kirjaston tilat kaikkien kustannusten osalta Nuorisotilan muutto nykyisiin kirjaston tiloihin Monikkoon Päiväkotikiinteistön (nuorisotilan) purkaminen ja / tai myynti
17(18) 3. Ylläpitokustannukset Opetustoiminnan kiinteistöjen ylläpitomenojen keskiarvo on viime vuosina toteuman perusteella ollut 5,7 /htm2/kk. Ylläpitomenoihin kuuluu kaikki kiinteistöön kohdistuvat menot mm. palkat, isännöinti, puhelin- ja linjaliikennekulut, hallintokulut, vakuutukset, laitehuolto, lämmitys, sähkö, vesi, siivous, jätehuolto, ulkoalueiden hoito, kunnossapito. Koulukiinteistöjen ylläpitomenoihin vaikuttavat mm. rakennuksen ikä, sijainti ja lämmitysjärjestelmä. Vuositasolla 1 htm2 maksaa keskimäärin n. 68 / htm2. Ylläpidon hinta kasvaa uudisrakennuksen 1. vaiheen valmistuessa n. 116 000 alv. 0%. 2. vaiheen valmistuessa kustannukset kasvavat 70 000 alv. 0%. Yhteensä ylläpidon kustannukset lisääntyvät n. 186 000, alv. 0%. 4. Kustannusten jakautuminen vuosille 2012-2016 Kustannukset on laskettu WINTAKU ohjelmalla. Haahtela indeksinä on käytetty 72. Indeksin tarkastus tehdään urakkalaskennan jälkeen laskettavaan lopulliseen kustannusarvioon. Koulutoimen osuus kustannuksista tulee olemaan. 1. vaiheen, 1953 brm2, tavoitehinta on 4 590 000 alv. 0% 2. vaiheen, 1188brm2, tavoitehinta on 2 796 000 alv. 0% Yhteensä koulutoimen osuus 7 386 000 alv. 0% Tiituspohjan vanha koulu, 1154 brm 2, muutetaan päivähoidon tiloiksi. Sosiaali- ja terveystoimen osuus kustannuksista tulee olemaan 1 595 000 alv. 0%. Em. kustannuksissa ei ole huomioitu seurakunnan tilojen ostoa. 5. Rahoitusjärjestelyt Laukaan kunnan taloussuunnitelmassa esitetään hankkeelle varattavaksi 4 400 000 vuosille 2013 2015. Vaiheen 1 kalustamiseen on varattu 380.000 vuodelle 2015. 6. HANKKEEN AIKATAULU Esitetty aikataulut ovat ohjeellisia ja tulevat täsmentymään hankeryhmässä ja luonnossuunnittelun edetessä. 1. Vaihe 1 Suunnittelijoiden kilpailutus käynnistyy sekä hankkeen määrärahat varataan vuodelle 2013, kun hankkeen hankesuunnitelma on valmistunut ja asia käsitelty valtuustossa 10.12.2012. Hankkeen 1. vaiheen alustava aikataulu on; - Toteutussuunnittelu, Tiituspohjan uudiskoulu 04/2013 12/2013 - Uudiskoulun rakentaminen 05/2014 08/2015 - Tiituspohjan koulun suunnittelu päiväkodiksi 09/2013 03/2014 - Tiituspohjan koulun muutostyöt päiväkodiksi 06/2015 03/2016 - Tiituspohjan päiväkodin muutos nuorisotiloiksi 04/2016 05/2016 - Tiituspohjan nuorisotilan muutos päiväkodin tiloiksi 01/2016 08/2016
18(18) 2. Vaihe 2 - Loput uudiskoulun tilat ja uusi kirjasto, suunnittelu 04/2014 08/2014 - Loput uudiskoulun tilat ja uusi kirjasto, rakentaminen 05/2017 12/2018 - Päiväkotikiinteistön (nuorisotilan) purkaminen ja/tai myynti 09/2016 - Tilaelementtikoulun mahdollinen siirto 01/2018 7. LAATUTAVOITTEET 1. Yleiset tavoitteet Käyttöikätavoitteet on eritelty eri rakennusten osalta kohdassa 6. Hankkeen teknisen toteutuksen tulee täyttää voimassa olevat lait ja asetukset. Rakentaminen tehdään noudattaen Terve Talo kriteereitä kaikilta soveltuvilta osin. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota veden- ja kosteudenhallintaan, elinkaarikustannuksiin, energiatalouteen ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen sekä puhtaaseen sisäilmaan. Rakennuksen tulee olla turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Rakentamisessa tulee suosia kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Rakennuksen energiatalouteen kiinnitetään erityistä huomiota. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon valmiin kohteen sekä rakennustyömaan työturvallisuusasiat. 1. Yleiset laatutason määritykset 1. Energiatavoitteet luokka A koulurakentamisen 7/2012 määräystasolla 2. Terveen talon tavoitetaso S2 3. Akustinen luokka C (tilan ääniolosuhteet SFS5907) 4. Rakentamisen puhtausluokka P1 5. IV-järjestelmien puhtausluokka P1 6. Sisäilmaston laatuluokka S2, jäähdytys liitteen 8 mukaan. 7. Valaistusolosuhteet SFS12464-1 mukaan. 8. Rakennusmateriaalit M1 kaikissa sisätiloissa (sallitaan muu kuin M1 vain, ellei soveltuvaa tuotetta ole saatavissa) 2. Sisäilmatavoitteet Sisäilmaston luokkavaatimus on S2 eli tilojen sisäilman laadun tulee olla hyvä ja lämpöolot vedottomat. Kesän kuumimpina päivinä lämpötilan sallitaan nousevan viihtyisän tason yläpuolelle. Sisäilmastoluokkaan S2 pyritään suunnittelun ja toteutuksen ohjeilla P1 ja rakennustuotteiden vaatimuksilla M1. 3. Laadunvarmistus menettely Rakennustyön laatuun tullaan kiinnittämään huomiota tilaajan laadunvarmistusohjeistuksella. Sisäilmaongelmien poistamiseen ja niiden ennalta ehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. 8. HANKKEEN TOTEUTUSMUOTO Hanke tullaan toteuttamaan jaetulla urakkamuodolla, jossa sivu-urakat on alistettu pääurakkaan. Käyttäjän hankintoja ovat irtokalusteet, ATK-laitteet yms. Hankkeen toteutus kilpailutetaan.
19(18) 9. INVESTOINTIPÄÄTÖKSET Hankesuunnitelman käsittely koulutuslautakunnassa 21.11.2012 Hankesuunnitelman käsittely sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21.11.2012 Hankesuunnitelman käsittely kunnanhallituksessa 26.11.2012 Hankesuunnitelman käsittely kunnan valtuustossa 10.12.2012 Seurakunnan osalta päätökset tehdään neuvoston kokouksessa 4.12.2012 ja valtuuston kokouksessa 10.1.2013. Laukaassa 21.11.2012 Koulutoimi Tekninen toimi Juha Tolonen Koulutoimenjohtaja Hankevastaava Mika Vornanen Tilapalvelupäällikkö Tekninen hankevastaava