EURAN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA

KAIKKI YHDESSÄ EURAN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN OHJELMA EURAN KUNNAN SOSIAALITOIMEN JULKAISUJA 2006

2 EURAN KUNNAN VAMMAISPOLIITTINEN VISIO Vammaiset kunnan asukkaat ovat tasavertaisia muiden kuntalaisten kanssa. Vammaisten kuntalaisten tarpeet huomioidaan kunnan eri hallintokuntien suunnitelmissa, tavoitteissa ja toiminnassa sekä poliittisessa päätöksenteossa Luodaan mahdollisuudet hyvään ja mielekkääseen elämään vammaisen omista kyvyistä ja tavoitteista lähtien. Turvataan joustavat, riittävät ja yksilölliset palvelut sekä tukitoimet Ympäristö, asuminen ja palvelut ovat esteettömiä. Esteetön ympäristö sopii kaiken ikäisille kuntalaisille.

3 SISÄLTÖ sivu 1. JOHDANTO 4 2. VAMMAISPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAT 4 3. VALTAKUNNALISET TAVOITTEET 5 3.1. Vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon yhteensovittaminen 6 3.2. Vammaispoliittinen selonteko vammaispolitiikasta 2006 6 4. VALTAKUNNALINEN VAMMAISNEUVOSTO 8 5. VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELY 8 5.1. Vammaispalvelut 8 5.2. Kehitysvammaisten erityishuolto 9 6. NYKYTILANNE 9 6.1. Euran vammaisneuvosto 9 6.2. Yleisimpien vammaisetuuksien- ja palvelujen saajat Eurassa 10 7. VAMMAISPOLIITTISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 11 7.1. Asuminen ja asumispalvelut 11 7.1.1. Tavoitteet ja toimenpiteet 11 7.2. Liikkuminen ja kuljetuspalvelut 13 7.2.1. Tavoitteet ja toimenpiteet 14 7.3. Päivähoito 15 7.3.1. Tavoitteet ja toimenpiteet 15 7.4. Koulunkäynti ja koulutus 15 7.4.1. Tavoitteet ja toimenpiteet 16 7.5. Työelämä 17 7.5.1. Tavoitteet ja toimenpiteet 18 7.6. Vapaa-aika ja harrastukset 18 7.6.1. Tavoitteet ja toimenpiteet 19 7.7. Kuntoutus 19 7.7.1. Tavoitteet ja toimenpiteet 20 7.8. Sosiaali- ja terveyspalvelut 21 7.8.1. Tavoitteet ja toimenpiteet 21 8. LOPUKSI 23 KÄYETTY LÄHDEAINEISTO LIITE 1 Vammaispalvelukartoituksen pohjalta esitettävät toimenpiteet LIITE 2 Vammaisia ihmisiä koskevaa lainsääsäntöä LIITE 3 Taulukko 2. Sosiaalitoimen myöntämiä vammaishuollon palveluja vuosina 2002-2006

4 1. JOHDANTO Vammaispoliittisen ohjelman päämääränä on luoda edellytykset vammaisten ihmisten täysivaltaistumiselle suomalaisessa yhteiskunnassa sekä luoda mahdollisuudet hyvään ja mielekkääseen elämään vammaisen omista kyvyistä ja tavoitteista lähtien. Vammaispoliittisen ohjelman tavoitteena on, että vammaisten kuntalaisten tarpeet huomioitaisiin kunnan eri hallintokuntien suunnitelmissa, tavoitteissa ja toiminnassa sekä poliittisessa päätöksenteossa. Tämä vaatii eri hallintokuntien välistä yhteistyötä Vammaisten henkilöiden täysivaltaistuminen ja tasavertaisuus muiden kanssa edellyttävät yhteiskunnan ja ympäristön muokkaamista mahdollisimman esteettömäksi. Esteetön ympäristö on kaiken ikäisten kuntalaisten etu. Vuoden 2006 aikana valmistuu Euran kunnassa teknisen osaston toimesta opinnäytetyönä tehty Euran kunnan esteettömyyskartoitus. Myös Euran kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma samoin kuin Euran kunnan mielenterveysohjelma valmistuvat kuluvan vuoden aikana. Vuonna 2005 on rakennetyöryhmien projekteina laadittu selvitykset erityishuollon kehittämisestä ja vanhusten asumispalvelujen järjestämisestä. Satakunnan ammattikorkeakoulun kolmen sosionomiopiskelijan yhteisenä opinnäytetyönä on vuonna 2004 valmistunut Euran kunnan vammaispalvelukartoitus, jossa on kartoitettu ja selvitetty, miten vammaispalvelut on kunnassa järjestetty ja miten niitä voisi kehittää. Euran vammaisneuvosto on edellä mainitun selvityksen pohjalta käsitellyt vammaispalvelujen nykytilannetta, esille nousseita tarpeita ja kehitysehdotuksia (liite 1.) sekä tuonut esille tarpeen Euran kunnan vammaispoliittisen ohjelman laatimisen edellä mainitun opiskelijatyön pohjalta. Asia on käsitelty sosiaalilautakunnassa huhtikuussa 2006. Tavoitteena on, että vammaispoliittinen ohjelma, tavoitteet ja toimenpiteet laaditaan edellä mainitun vammaispalvelukartoituksen pohjalta. Ohjelma laaditaan sosiaalitoimen vammaispalvelun ja vammaisneuvoston yhteistyönä. 2. VAMMAISPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAT Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet hyväksyttiin vuonna 1993. Niiden perusteella valtakunnallinen vammaisneuvosto julkaisi vammaispoliittisen ohjelman Kohti yhteiskuntaa kaikille vuonna 1995. Tavoitteena on edistää vammaisten itsenäistä elämää, tasavertaisia mahdollisuuksia ja osallistumista yhteiskuntaan. Tavoitteet saavutetaan lisäämällä vammaisten henkilöiden omatoimisuutta ja päätäntävaltaa sekä poistamalla osallistumisen fyysisiä, asenteellisia ja kommunikointiin liittyviä esteitä. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä hallitusmuotoon lisättiin vuonna 1995 vammaisten yhdenvertaista kohtelua koskeva säännös, jonka mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan terveydentilan tai vammaisuuden perusteella. Perusoikeussäännökset edellyttävät, että valtio ja kunnat toimivat aktiivisesti vammaisten oikeuksien toteuttamiseksi. Vammaisten yhdenvertaisuutta turvataan lainsäädännöllä (liite 2).

5 3. VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET Valtioneuvoston joulukuussa 2003 hyväksymän sosiaali- ja terveydenhuollon tavoiteja toimintaohjelma vuosille 2004-2007 (TATO) määrittelee lähivuosien sosiaali- ja terveyspoliittisia kehittämistavoitteita ja niihin liittyviä toimenpidesuosituksia. Taton mukaan vammaispalvelujen saatavuus ja vammaisten tasa-arvoinen kohtelu on turvattava. Vaikeavammaisten ihmisten henkilökohtaista avustajajärjestelmää ja tulkkipalveluja kehitetään. Valtakunnalliset vammaisten ihmisten asumispalveluja koskevat laatusuositukset ovat valmistuneet vuonna 2005. Yleisenä tavoitteena kunnissa on asumispalvelujen ja apuvälinepalvelujen kehittäminen suosituksessa esitetyllä tavalla. Laatusuosituksen keskeinen ajatus on, että palvelut tulee järjestää vammaiselle henkilölle riittävän yksilöllisesti. Vammaisten ihmisten asumisen tarpeet olisi otettava paremmin huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi vammaispoliittisten ohjelmien ja vammaisneuvostojen asiantuntemuksen kautta. Sosiaalialan kehittämishankkeen 2003-2007 (Stm esitteitä 2006:4) avulla halutaan varmistaa, että ihmiset saavat korkeatasoisia sosiaalipalveluja maan eri osissa. Palveluja parannetaan lasten ja perheiden palveluista ikäihmisten palveluihin. Tavoitteena on uudistaa palvelujärjestelmää niin, että se paremmin vastaisi tämän päivän tarpeisiin. Sosiaalialan kehittämishankkeessa vastataan lähiajan kiireellisimpiin kehittämistarpeisiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistetaan. Lisäksi palveluja parannetaan muun muassa lisäämällä kuntien välistä yhteistyötä, tehostamalla varhaista ongelmiin puuttumista ja kehittämällä tietoteknologian käyttömahdollisuuksia. Sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanosuunnitelman mukaan vammaispalveluja kehitetään turvaamalla vammaisten ihmisten tasa-arvoinen kohtelu ja itsenäisen elämän mahdollisuus sekä parantamalla heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan. Vammaispalveluiden ajanmukaistamiseksi kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki sovitetaan yhteen. Vammaispalvelut tuotetaan riittävän suurella väestöpohjalla ja turvataan toimivat seudulliset yhteistyö- ja työjakomallit. Vammaispalveluiden kehittämishankkeen toimenpiteinä ovat mm. kehitysvammahuollon hallinnollisten rakenteiden ja työnjaon uudistaminen, henkilökohtaisen avustajajärjestelmän ja tulkkipalvelujen kehittäminen ja lisääminen, poikkihallinnollisen selvityksen tekeminen kattavan kokonaiskuvan saamiseksi eri hallinnonalojen vammaispolitiikasta. Omaishoidontuen lakimuutos on tullut voimaan vuoden 2006 alusta. Omaishoitolaki (937-939/2005) korvaa sosiaalihuoltolain omaishoidon tukea koskevat säännökset (SHL 22 a 27 c ) sekä asetuksen omaishoidon tuesta (318/1993). Omaishoitolain tarkoituksena on lain 1 :n mukaan edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan kotona tapahtuvan hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

6 3.1. Vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhteensovittaminen Kehitysvammalaki on säädetty vuonna 1977 ja vammaispalvelulaki vuonna 1987. Kansallisen sosiaalialan kehittämisprojektin (STM, työryhmämuistio 2003) mukaan nykyinen lainsäädäntö on pirstaleinen ja vaikeasti hallittava. Kehitysvammalaki tarvitsee kokonaisuudistuksen ja yhteensovittamisen erityisesti vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain ja mielenterveyslain kanssa. Nykyisen lain mukaan kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä ja lakisääteinen velvollisuus kuulua erityishuoltopiiriin, mutta palveluiden ostovelvoitetta ei ole. Palvelujen tuottajana voi olla kunta itse, kuntayhtymät, yksityiset palveluntuottajat, järjestöt, säätiöt tai palvelut voidaan järjestää sopimuksella kuntayhteistyönä. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti keväällä 2004 erityishuoltopiirin johtaja Erkki Paaran selvittämään ja tekemään ehdotukset vaikea- ja monivammaisten tarvitsemien palvelujen hallinnon ja rahoituksen järjestämisestä sekä palveluissa tarvittavan erityisosaamisen turvaamisesta. Tehtävä liittyi hallitusohjelman mukaiseen kehitysvammalain ja vammaispalvelulain yhteensovittamiseen. Selvitystyö on valmistunut keväällä 2005. Selvityshenkilö ehdottaa raportissaan seuraavia toimenpiteitä: 1. Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki yhdistetään viimeistään vuonna 2009. 2. Vuosina 2005 2007 tarkistetaan yleislainsäädäntö vammaisten kansalaisten palvelujen saannin turvaamiseksi. 3. Erityisosaamisen varmistamiseksi nykyiset erityishuoltopiirin kuntayhtymät muutetaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymiksi niissä maakunnissa, joissa ne eivät jo aikaisemmin ole yhdistyneet sairaanhoitopiiriin tai maakuntayhtymään. 4. Kunnat vastaavat edelleen vammaispalvelujen järjestämisestä, mutta valtio osallistuu palveluiden rahoittamiseen merkittävästi nykyistä enemmän. 5. Laaditaan Suomen vammaispoliittinen ohjelma kymmenen vuoden ajanjaksoksi. Edellä mainittujen pääehdotusten lisäksi Erkki Paara esittää muita vammaisten ihmisten elämään liittyviä lainsäädännöllisiä ja toiminnallisia uudistuksia, joista osa ulottuu sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muille hallinnon aloille. Lakiesitys ei tällä näkymin kuitenkaan toteudu esitetyssä aikataulussa Paarman esityksen mukaan. Vammaislakien uudistamisen yhteydessä kehitysvammaisten laitoshoito tullee uudelleen arvioinnin kohteeksi. Yleisen eurooppalaisen ja pohjoismaisen mallin mukaan kehitysvammaisten laitoshoidosta tultaneen luopumaan / merkittävästi vähentämään viimeistään aikavälillä 2015-2020. 3.2. Vammaispoliittinen selonteko vammaispolitiikasta 2006 Vammaisten henkilöiden tasa-arvoinen kohtelu, elämänhallinnan, työ- ja toimintakyvyn sekä omatoimisuuden tukeminen ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita. Keväällä 2006 valmistuneessa selonteossa (Stm julkaisuja 2006:9) hallitus arvioi nykyisen vammaispolitiikan vahvuuksia ja haasteita sekä esittää ratkaisuja sen kehittämiseksi ja uudistamiseksi.

7 Suomalainen vammaispolitiikka perustuu kolmeen keskeiseen periaatteeseen: 1. Vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen. Suomi on sitoutunut YK:n ja Euroopan unionin jäsenvaltiona edistämään yhteiskuntaa, joka on avoin kaikille. Suomessa vammaisten henkilöiden syrjimättömyys on kirjattu perustuslakiin. 2. Vammaisten henkilöiden oikeus osallisuuteen. Vammaisen henkilön osallisuuden toteutumisen edellytyksenä on myönteinen suhtautuminen, vammaisten ihmisten tarpeiden huomioon ottaminen, rajoittavien esteiden tunnistaminen, esteiden poistaminen sekä esteiden ennakointi. 3. Vammaisten henkilöiden oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Palvelut ja tukitoimet ovat positiivista erityiskohtelua, joilla turvataan yhdenvertaisuuden toteutuminen. Vammaispolitiikan kehittämistoimenpiteet yllä mainitun selonteon mukaan: 1. Vammaispolitiikalla taataan ihmisoikeudet ja syrjimättömyys. Tämä on vammaispolitiikan peruslähtökohta. Suomalainen yhteiskunta on tarkoitettu kaikille. 2. Laaditaan Suomen vammaispoliittinen ohjelma ohjaamaan vammaispoliittista toimintaa. Vammaispoliittinen vastuu kuuluu kaikille hallinnonaloille ja kaikille yhteiskunnallisille toimijoille. 3. Vammaisten kansalaisten työn saantia edistetään. Työ on keskeinen tapa lisätä osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Työhön osallistumisen esteitä poistetaan ja vammaisten henkilöiden työllistymistä edistetään työntekijöitä ja työnantajia kannustavalla tavalla. 4. Kohtuullinen toimeentulo turvataan. Toimeentulon varmistaminen on erityisen tärkeä niiden vammaisten henkilöiden kohdalla, joilla minimieläke on elämän mittaisena toimeentulon lähteenä. 5. Koulutuksellinen yhdenvertaisuus toteutetaan sekä turvataan palvelut ja tuki opiskeluun. Koulutuksella vahvistetaan keskeisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäistään syrjäytymisen riskiä. Vammaisia henkilöitä koskevat samat koulutusmahdollisuudet kuin muitakin, mukaan lukien elinikäisen koulutuksen tavoite. 6. Kulttuuriset oikeudet turvataan ja kulttuurin saavutettavuutta edistetään. Tuetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia kehittää omia taitojaan sekä taiteen että liikunnan alueilla. 7. Mahdollisuutta itsenäiseen asumiseen tuetaan. Vammaisten henkilöiden asumista kehitetään yleisen asuntopolitiikan osana edistämällä esteetöntä rakentamistapaa ja toimivaa asuinympäristöä. 8. Parannetaan oman elämän hallintaa vammaispalveluilla. Vammaislainsäädännön uudistamisella vahvistetaan perusoikeuksien toteutumista, selkiytetään vammaispalvelujen soveltamiskäytäntöjä ja lisätään vammaisten henkilöiden itsenäisen elämän mahdollisuuksia. 9. Tietoteknologisin ratkaisuin lisätään osallisuutta ja saavutettavuutta. Lisätään teknologian luomia mahdollisuuksia vammaisten henkilöiden opiskelun, työn tekemisen, asioinnin, harrastamisen ja sosiaalisen kanssakäymisen edistämiseksi. 10. Vammaisia henkilöitä koskevaa tiedon hankintaa lisätään ja vammaistutkimusta vahvistetaan. Vammaisten henkilöiden hyvinvointia ja olosuhteita koskevan tiedon keräämistä sekä tehtyjen toimenpiteiden arviointia tehostetaan osana vammaispolitiikan seurantaa.

8 4. VALTAKUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO Valtakunnallinen vammaisneuvosto on viranomaisten sekä vammaisten henkilöiden, heidän omaistensa ja vammaisjärjestöjen yhteistoimintaelin yhteiskuntapolitiikan suunnittelua, kehittämistä ja toteuttamista koskevissa, vammaisten henkilöiden elinoloihin ja hyvinvointiin vaikuttavissa asioissa. Vammaisneuvosto toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Vammaisneuvoston tehtävänä on: 1. Seurata yhteiskunnan suunnittelua, päätöksentekoa ja toimenpiteitä vammaisten kansalaisten osallistumismahdollisuuksien ja tasa-arvon edistämiseksi; 2. Tehdä aloitteita ja esityksiä viranomaisille sekä antaa lausuntoja kysymyksistä, jot ka liittyvät vammaisten kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin ja tasa-arvoon; 3. Edistää vammaisten henkilöiden, heidän järjestöjensä ja viranomaisten yhteistyötä sekä toimia vammaisten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi heitä koskevissa asioissa. 5. VAMMAISUUDEN MÄÄRITTELY 5.1. Vammaispalvelut Vammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisia, pysyviä sekä huomattavia vaikeuksia selviytyä tavanomaisista elämäntoiminnoista. Vammaisuutta ei nähdä vain diagnoosipohjaisena määritelmänä, vaan vammaisuus ja toimintarajoitteisuus ilmenevät suhteessa johonkin toimintaan. ja ympäristöön. Toimintakykyä ei voi pelkästään arvioida lääketieteellisesti. Vaikeavammaisuus määrittyy suhteessa vammaisen ihmisen elämäntilanteeseen ja ympäristöön ja se merkitsee runsasta avun, palveluiden ja tukitoimien tarvetta. Suomessa noin viidellä prosentilla eli noin 250 000 henkilöllä on jokin merkittävää haittaa aiheuttava vamma tai toimintavajavuus. Väestöstä vaikeavammaisia henkilöitä on alle prosentti, jotka tarvitsevat erilaisia palveluja ja tukitoimia saavuttaakseen yhdenvertaisen aseman muiden kanssa. Kunnille on säädetty erityinen velvollisuus järjestää vaikeavammaisille palveluja ja taloudellisia tukitoimia, jotka ovat välttämättömiä itsenäisen elämän kannalta. Vammaispolitiikan tavoitteena on turvata kaikille kunnan asukkaille taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta heidän tarvitsemansa palvelut. Toiminnan painopisteitä ovat vammaisten henkilöiden osallistumisen esteiden poistaminen, palvelut ja kuntoutus. Palvelujen järjestämisen periaatteena on yleisten palvelujen ensisijaisuus. Vammaiset tarvitsevat kuitenkin jokapäiväisessä elämässään myös erityispalveluja kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkipalveluja.

9 Vammaispalvelulaissa kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisia (subjektiivinen oikeus) palveluja ja tukitoimia ovat kuljetuspalvelu ja siihen liittyvä saattopalvelu, palveluasuminen, asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet sekä tulkkipalvelut. Osa vammaispalvelulain tarkoittamista palveluista ja tukitoimista on ns. määrärahasidonnaisia ja niitä järjestetään kunnan varaamien määrärahojen edellyttämässä laajuudessa. ja ne kuuluvat yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin. Näitä palveluja ovat kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, henkilökohtainen avustaja, päivittäisissä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, ylimääräiset vaatekustannukset sekä ylimääräiset erityiskustannukset. Vammaisille ihmisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve vaatii. Vammaiselle henkilölle laaditaan henkilökohtainen palvelusuunnitelma hänen tarvitsemiensa palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi. Palvelusuunnitelmien laatimisella voidaan ennakoida tulevaisuudessa tarvittavien palveluiden määrä. 5.2. Kehitysvammaisten erityishuolto Kehitysvammahuollon järjestäminen perustuu pääasiassa lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta, jossa säädetään erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi, ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuollon tarkoituksena on edistää laissa tarkoitetun henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa opetus, hoito ja muu huolenpito. (So 206 L kehitysvammaisten erityishuollosta 23.6.1977/519). Muuta keskeistä lainsäädäntöjä ovat sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki, perhehoitajalaki, kuntoutuslainsäädäntö ja laki yksityisen sosiaalipalvelujen valvonnasta. Suomessa on 17 erityishuoltopiiriä. Ruotsinkielistä väestöä varten on lisäksi oma piirinsä, johon kuuluvat ruotsinkieliset ja kaksikieliset kunnat. Piirit järjestävät kehitysvammaisille heidän tarvitsemansa palvelut. Kunnat voivat myös järjestää erityishuoltoa tai ostaa palvelut toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Keskeisiä asioita ovat asumispalvelut, työtoiminta ja vapaa-ajan toiminnot, perhehoito sekä laitoshoito. Erityishuoltopiiri täydentää myös erityisosaamisellaan kuntien palveluja. 6. NYKYTILANNE 6.1. Euran vammaisneuvosto Euran vammaisneuvosto on perustettu vuonna 1982. Vammaisneuvosto on Euran kunnan ja sen alueella toimivien vammaisjärjestöjen ja alueella asuvien vammaisten sekä Euran seurakuntyhtymän yhteistyöelin. Sen tarkoituksena on - toimia vammaisjärjestöjen, vammaisten hyväksi toimivien yhteisöjen ja erilaisten vammaisten yhdyssiteenä - edistää Euran kunnan ja vammaisten yhteistoimintaa - edistää vammaisten oikeutta kuntoutukseen, koulutukseen, työhön, sosiaali- ja terveyspalveluihin, taloudelliseen sosiaaliturvaan sekä kulttuuri- ja harrastustoimintaan ja muihin kunnallisiin palveluihin.

10 - tehdä aloitteita ja esityksiä vammaisia koskevissa asioissa ja antaa niistä lausuntoja - seurata vammaisten tarpeita sekä vammaishuollon kehitystä - toimia ulospäin vammaisten yhteisten asioiden ajamiseksi - järjestää erilaisia tiedotus- ja valistustilaisuuksia Euran vammaisneuvoston toimikausi on kaksi vuotta. Vammaisneuvosto pitää kokouksia noin viisi vuoden aikana. Näistä kaksi on yleisötilaisuuksia kulloinkin ajankohtaisesta aiheesta. Vammaisneuvosto on järjestänyt lisäksi vuosittain retken vammaisille kunnan asukkaille. 6.2. Yleisimpien vammaisetuuksien ja -palvelujen saajat Eurassa Euran kunnassa oli 9448 asukasta vuonna 2005. Kelan myöntämän hoitotuen piirissä oli yhteensä 385 henkilöä eli 4,1 % kunnan väestöstä. Korotetun tai erityishoitotuen saajia oli 173 eli 1,8 % kunnan väkiluvusta. Luku on kuitenkin vain suunta-antava, koska kaikki vammaiset henkilöt eivät ole kyseisen avustuksen piirissä.. Taulukko 1. Hoitotuen saajat joulukuu 2005 (Kela-tilasto 2005) Hoitotuki Korotettu Erityis- Suojattu Suoja, apulisän / Yht tavallinen hoitotuki hoitotuki hoitotuki hoitolisän suur. LASTEN HOITUKI 23 15 7 45 VAMMAISTUKI 3 12 6 4 25 ELÄKKEENSAAJAN HOITOTUKI 186 110 17 2 315 Yht 212 137 30 4 2 385 Euran kunnan kehitysvammahuollon palvelut ostetaan pääasiassa Satakunnan erityishuoltopiiriltä. Ostopalveluihin kuuluvat laitoshoito, erimuotoiset asumispalvelut, perhehoito, työkeskustoiminta ja itsenäistymiskurssit sekä erityisosaamiskeskuksen palvelut.. Lisäksi kunta järjestää myös kehitysvammaisten palveluja suoraan omana toimintanaan, lähinnä asumis- ja tukipalveluina. Euran kunta ostaa asumispalveluja myös yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Heiltä ostettujen palvelujen määrä on lisääntynyt viimeisten parin vuoden aikana. Kehitysvammaisia on koko maassa n. 30 000 eli 0,57 % asukkaista. Satakunnan erityishuoltopiirin alueella kehitysvammaisten osuus on ollut n.0,56 %. Vuonna 2005 Eurassa oli 91 lievästi tai vaikeasti kehitysvammaista asukasta eli 0,96 % Euran asukasluvusta. Kehitysvammaisten kokonaismäärä ei ole olennaisesti muuttunut viime vuosina ja pysynee jatkossakin melko vakiona. Euran kunnan sosiaalitoimi on myöntänyt vaikeavammaisille ja vammaisille henkilöille itsenäistä elämää ja asumista tukevia palveluja ja avustuksia liitteenä (liite 3) olevan taulukon mukaisesti. Lasten henkilökohtainen avustajajärjestelmä päiväkodeissa on lisääntynyt ja väestön ikääntymisen myötä vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen tarve on jatkuvassa kasvussa. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen käyttäjistä (231 asiakasta) vuonna 2005 oli noin 160 asiakasta eli yli 60 % yli 65-vuotiaita. Tämä on valtakunnallista tasoa.

11 7. VAMMAISPOLIITTISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 7.1. Asuminen ja asumispalvelut Yhteiskunta, jossa vammaisilla ihmisillä on mahdollisuus yhdenvertaisesti toimia on yhteiskunta, joka antaa mahdollisuuden kaikille ikään, sukupuoleen tai toimintakykyyn katsomatta. Asuminen ja asumiseen liittyvät palvelut ovat osa hyvinvointivaltion perustaa. Valtakunnallisen vammaisten ihmisten asumispalvelusuosituksen (Stm opas 2003:4) tavoitteena on tukea kuntia vammaisten henkilöiden asumisen ja asumispalvelujen kehittämisessä. Perustuslain mukainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat suosituksen perustana. Asiakaslähtöisyys ja asumisen monimuotoisuus ovat olleet myös lähtökohtana.. Suosituksen sisältö koostuu seuraavista osista: - vammaisten ihmisten asumisen tarpeet mukaan kuntasuunnitteluun - rakennettu ympäristö esteettömäksi ja toimivaksi - riittävästi esteettömiä ja toimivia asuntoja - yleiset palvelut kaikkien saavutettaviksi - yksilöllisillä palveluilla yhdenvertaisuuteen Asumispalveluja voidaan järjestää sosiaalihuoltolain (710/82), kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/77) ja vammaispalvelulain (380/87) nojalla. Palvelujen järjestämisessä yleiset palvelut ovat ensisijaisia erityispalveluihin nähden. Mikäli sosiaalihuoltolain tarkoittamat asumispalvelut ovat riittämättömiä, palveluja järjestetään erityislakien nojalla. Vammaispalvelulaissa on nimenomainen maininta sen toissijaisuudesta (4 ). Sosiaalihuoltolain17 :n mukaisilla asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluja järjestetään palvelu- ja tukiasunnoissa, joissa asiakkaan itsenäistä asumista tai siirtymistä itsenäiseen asumiseen tuetaan sosiaalityöllä ja muilla sosiaalipalveluilla (ShL 22-23, ShA 10 ). 7.1.1. Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Asukkailla on turvallinen, terveellinen, ja viihtyisä sosiaalisesti toimiva, esteetön ja eri väestöryhmien tarpeita vastaava asuinympäristö. Esteettömyysnäkökulma on periaatteena kaikessa rakentamisessa. Asukkaiden toimintakyvyn erilaisuus huomioidaan kaavoituksessa ja rakentamisessa. Varmistetaan hallinnon ja käytännön toimenpiteiden toteuttajien yhteistyö. Mahdollistetaan asuminen omassa asunnossa kotikunnassa tai lähellä kotikuntaa. Riittävä ympärivuorokautista asumista tarjoava palveluasuminen.

12 Ikääntymisen aiheuttamat muutokset pyritään huomioimaan kotona annettavissa palveluissa ja asuinympäristössä. Yhteistyön kehittäminen asumispalvelujen järjestämisessä naapurikuntien kanssa. Toimenpiteet Asuntopoliittinen ohjelma Riittävä asuntotuotanto Yhteistyö lähikuntien kanssa Vammaisneuvoston kuuleminen julkisten rakennusten ja tilojen suunnitteluvaiheessa Asuntojen ja asumisympäristön esteettömyyden huomioiminen, turvallisuus ja asuntojen muunneltavuus, luiskat ja hissit. Esteettömyyskartoitus ja sen säännöllinen päivittäminen. Korjaus- ja asuntojen muutostyöavustusten myöntäminen. Riittävät vuosittaiset määrärahat Ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa antava palvelutalo vammaisille ja vanhuksille Jo olemassa olevien asumispalvelujen hyödyntäminen (esim. Erityishuoltopiirin Lukkalankodon asumispalvelujen kehittäminen ympärivuorokautiseksi, Käräjämäen alueen edelleen kehittäminen) Henkilökuntaresurssien riittävyys Riittävät vuosittaiset tarpeita vastaavat määrärahat omaishoidontukeen ja omaishoitajien vapaiden järjestämiseen / tilapäishoitojärjes- Vastuutaho ja toteutus Tekninen toimi / jatkuva seuranta Tekninen toimi / jatkuva kehittäminen Sosiaalitoimi / jatkuva kehittäminen Tekninen toimi / jatkuva Tekninen toimi / jatkuva seuranta Sosiaalitoimi / jatkuva Sosiaalitoimi / 2007-2008 Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi ja terveystoimi / jatkuva kehittäminen Sosiaalitoimi ja terveystoimi / jatkuva kehittä-

13 telyt ja palvelusetelitoiminnan kehittäminen Hyvien toimintamallien- ja tapojen luominen hallintokuntien ja yhteistyötahojen kanssa. Asumiskokeilu- ja asumisvalmennusmahdollisuus asumistaitojen tukena. minen Kaikki hallintokunnat / jatkuva Sosiaalitoimi / Erityishuoltopiiri / 2007-7.2. Liikkuminen ja kuljetuspalvelut Hyvin suunniteltu ympäristö mahdollistaa ihmisen liikkumisen omatoimisesti huolimatta toimintakyvyn rajoituksista.. Ympäristön tulee olla toimiva ja esteetön.. Esteettömyys tulee nähdä kaikkia hyödyntävänä ja taloudellisena tavoitteena. Perusoikeuksiin kuuluva liikkumisvapaus toteutuu vain esteettömässä ympäristössä. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu mahdollistaa vaikeavammaisen henkilön omaehtoisen liikkumisen. Vaikeavammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka vammansa tai sairautensa vuoksi ei voi käyttää julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Yhteiskunnan järjestämät kuljetuspalvelut ovat välttämättömiä heidän normaaliin jokapäiväiseen elämään liittyvän liikkumisen kannalta. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut sekä niihin liittyvät saattajapalvelut. Vaikeavammaisen henkilön tulee saada kuljetuspalvelua työhön, opiskeluun, asioimiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, virkistykseen tai muuhun tarpeelliseen, normaaliin elämään kuuluvaan toimintaan. Vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalvelu on subjektiivinen oikeus. Väestön ikääntyminen ja samalla vaikeavammaisten ikäihmisten määrän lisääntyminen aiheuttaa kasvavia vaatimuksia niin vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain kuin sairasvakuutuslain mukaan korvattavien matkojen järjestämisessä. Matkapalvelukeskus (MPK) on matkojen yhdistelyä varten perutettava keskus, jonne ohjataan pääasiassa yhteiskunnallisia kuljetustilauksia laajalta alueelta. Satakunnan maakunta muodostaa yhden MPK alueen, jonka on tarkoitus olla toiminnassa vuonna 2008. Suunnitelma valmistuu syyskuussa 2006. Tarkoituksena on yhdistää kuljetuksia asiakkaita tyydyttävällä tavalla. Kunnat tekevät päätökset liittymisestään järjestelmään suunnitteluvaiheen jälkeen.

14 7.2.1. Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Turvallinen ja esteetön kaikkia ikäryhmiä palveleva liikkumisympäristö / tiet, kadut ja yleiset tilat Liikennevälineiden ja kaluston kehittäminen. Oman auton käytön mahdollistaminen Kuljetuspalveluiden kehittäminen joustavaksi kohtuullisin odotusajoin. Avustaja- ja saattajapalveluiden saatavuus Toimenpiteet Valmistuvien esteettömyyskartoituksen ja liikenneturvallisuusselvityksen toimenpiteiden toteutus suositusten mukaan. (kävely, pyöräily- ja suojatiet, katujen reunukset, levähdys- ja pysäköintipaikat, teiden auraus ja hiekoitus) Vammaisneuvoston kuuleminen ja yhteistyö Erilaisten liikkumisvaihtoehtojen käytön mahdollistaminen. Satakunnan matkapalvelukeskuspalveluiden käyttöönoton hyödyn kartoitus ja mahdollinen palveluun osallistuminen Avustajakeskuspalveluiden edelleen kehittäminen- nopea avustajan saatavuus. Henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittäminen avustajakeskuksen välityksellä.. Tiedossa olevia tarpeita vastaavat määrärahat (esim.autoavustukset vaikeavammaisille) Vastuutaho ja toteutus Tekninen toimi 2007 / jatkuva Sosiaalitoimi /Tekninen toimi Sosiaalitoimi / jatkuva Sosiaalitoimi /Tekninen toimi / Sivistystoimi Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi / jatkuva

15 7.3. Päivähoito Vammaisen lapsen päivähoito on tärkeä osa lapsen kehitystä ja kuntoutusta. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua tuetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Yleisenä tavoitteena on järjestää päivähoitopaikka integroidusti muiden lasten kanssa. 7.3.1. Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Päivähoito mahdollistetaan vammaisille lapsille yksilöllisen tarpeen mukaan. Yksilölliset kuntoutus- ja palvelusuunnitelmat Vammaiselle lapselle järjestetään päivähoidossa vamman edellyttämät tulkki- ja avustajapalvelut sekä tarvittavat apuvälineet. Vaikeavammaisten lasten päivähoitokuljetukset turvataan. Varhainen puuttuminen ja riittävät henkilökunta / avustajaresurssit turvaamaan lapsen kehitystä Pienten vammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoito mahdollistetaan riittävän henkilökunnan ja tarvittaessa henkilökohtaisten avustajien avulla Toimenpiteet Vammaisen lapsen tukiverkoston välisen yhteistyön kehittäminen- Siirtymävaiheet Päivähoidossa riittävä koulutettu henkilökunta Tarvittavat apuvälineet Iltapäivähoidon ja tarvittavien avustajien järjestäminen Vastuutaho ja toteutus Sosiaalitoimi / kaikki osalliset tahot Sosiaalitoimi / jatkuva Sosiaalitoimi / päivähoitopaikka /Terveystoimi Sivistystoimi /sosiaalitoimi - jatkuva 7.4. Koulunkäynti ja koulutus Suomessa on kaikkia lapsia koskeva yleinen oppivelvollisuus sukupuoleen ja vammaisuuteen katsomatta. Oikeus oppimiseen on jokaisen lapsen perusoikeus. Esi- ja perusopetus järjestetään perusopetuslain mukaisesti. Vammaisilla lapsilla on pääsääntöi-

16 sesti mahdollisuus käydä peruskoulua muiden lasten kanssa. Tarvittaessa heille järjestetään erityis- ja tukiopetusta. Erityisopetus voidaan järjestää muun opetuksen yhteydessä, tavallisen koulun yhteydessä olevassa erityisluokassa tai erityiskoulussa. Vammaisten lasten oppivelvollisuus kestää 11 vuotta. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa vammaiset oppilaat aloittavat koulunkäynnin 6-vuotiaina. Opetus tulee järjestää oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Vammaiselle oppilaalla on oikeus maksutta saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkki- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, apuvälineet sekä erityisopetuksen tukipalvelut. vaikeavammaisten lasten koulukuljetukset ovat maksuttomia. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa sekä yliopistoissa opiskeleva vammainen henkilö on oikeutettu saamaan palveluja ja tukea oppilaitoksesta, omasta kotikunnasta, kansaeläkelaitokselta tai tietyin edellytyksin myös vakuutusyhtiöltä. Kunnan myöntämiä palveluja ovat tällöin muun muassa avustaja-, tulkki- ja kuljetuspalvelut. Suomessa toimii 11 erityisammattikoulua, jotka ovat erikoistuneet vammaisten ja vajaakuntoisten ihmisten ammatilliseen koulutukseen. 7.4.1. Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Koulunkäynnin ja opiskelun yleiset edellytykset ovat kunnossa vammaisen oppilaan näkökulmasta. Tuetaan oppilaan selviytymistä mahdollisimman itsenäisesti Vammaisen lapsen turvallinen maksuton koulukuljetus järjestetään Koulunkäyntiavustajien riittävyys taataan. Turvataan se, että on riittävät itsenäisen selviytymisen ja oppimisen kannalta välttämättömät apuvälineet Taataan mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen sekä tarvittavat vamman edellyttämät tukipalvelut peruskoulun jälkeen. Kehitetään tukiverkoston yhteistyötä koko kouluajan ja siirtymävaiheessa eri toimijoiden kesken. Loma-aikojen hoitojärjestelyt turvataan. Toimeenpiteet Koulunkäyntiavustajien riittävyys Vastuutaho ja toteutus Sivistystoimi

17 Tarvittavat apuvälineet, tulkkipalvelut ja maksuton koulukuljetus Kehitetään vammaisen oppilaan tukiverkoston yhteistyötä koko kouluajan kestäväksi Ammatillisen koulutuksen ja työelämän katkeamattoman yhteistyön tukemiseksi lisätään opintoohjaajan, työvoimatoimiston, sosiaalitoimen ja Kelan edustajien yhteistyötä hyvissä ajoin ennen koulutuksen päättymistä Opiskeleville kuljetus- tulkki ym. tarvittavien tukipalveluiden järjestäminen. Sivistystoimi / Terveystoimi Sivistystoimi / kaikki osalliset tahot Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi 7.5. Työelämä Vammaisten tai vajaakuntoisten henkilöiden yhtäläinen oikeus työhön on yksi työllisyyspolitiikan keskeinen päämäärä. Työllistymisen tehostaminen on työhallinnon ja sosiaalihuollon yhteinen tehtävä. Vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden käytettävissä ovat yleiset työvoimapalvelut, joiden lisäksi heitä varten voidaan tarpeen mukaan järjestää ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Vammaisille ja vajaakuntoisille ihmisille tarkoitettuja erityispalveluja ovat työvoimahallinnon alalla ammatillinen kuntoutus ja työhön sijoittumista tukevat etuudet. Näitä etuuksia ovat esimerkiksi työ- ja koulutuskokeilut sekä työhön valmennuksesta ja työkokeilusta aiheutuvien kustannusten korvaaminen työnantajalle. Vajaakuntoisen ihmisen palkkaavalle työnantajalle voidaan maksaa työolosuhteiden järjestelytukea. Myös Kansaneläkelaitos tukee ammatillista kuntoutusta ja muun muassa tarvittavien apuvälineiden hankkimista työpaikalle. Suojatyössä työntekijöinä ovat vammaiset ja vajaakuntoiset henkilöt, jotka eivät ole sijoittuneet avoimille työmarkkinoille. Suojatyö perustuu työsuhteeseen ja siitä maksetaan palkkaa. Työtoiminta, jota järjestetään kehitysvammaisille ja muille vajaakuntoisille ihmisille tarkoittaa toimintakyvyn ylläpitämistä sekä sitä edistävää toimintaa. Työtoimintaa järjestetään työkyvyttömille ihmisille, joiden toimeentulo perustuu pääasiassa sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettyihin etuuksiin. Työtoimintaa Eurassa järjestää Satakunnan erityishuoltopiiri Euran työhönvalmennuskeskuksessa. Työtoiminnassa olevalle maksetaan työosuusrahaa. Sosiaaliset yritykset ovat vuodesta 2004 alkaen olleet keino parantaa vajaakuntoisten työllistymismahdollisuuksia. Sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 % on oltava vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä yhteensä. Yritys saa työllistäessään vajaakuntoisen henkilön työllistämistukea. Työntekijälle maksetaan palkkaa työehtosopimuksen mukaan.

18 7.5.1. Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden työllistymisessä painopiste on avoimilla työmarkkinoilla. Asenteisiin ja ennakkoluuloihin vaikuttaminen Suojatyötä ja avotyöllistymistä edistetään ottamalla huomioon myös mielenterveysongelmaiset ja lievästi kehitysvammaiset sekä muut vammaiset asiakkaat, joille tulee taata myös ammattikoulutuksen jälkeinen työ. Työhönvalmennuskeskuksen tulee vastata nykypäivän muuttuneeseen tilanteeseen. Sitä tulee kehittää osana laajempaa, vaikeasti työllistettävien palvelujärjestelmänä. Yhteistyön edelleen kehittäminen Pyhäjärviseudun kuntien kanssa. Toimenpiteet Yhteistyön kehittäminen ja lisääminen oppilaitosten, erityishuoltopiirin ja työvoimahallinnon sekä lähikuntien kanssa Euran työhönvalmennuskeskuksen laajentaminen Nuorten työpajatoiminnan käynnistäminen Asennekasvatus Vastuutaho ja toteutus Sosiaalitoimi / jatkuvaa 2007 Tekninen toimi / 2007-2008 Sosiaalitoimi (päivähoito) / sivistystoimi 7.6. Vapaa-aika ja harrastukset Kuntien rakennus ja ympäristöviranomaisilla on keskeinen tehtävä fyysisen esteettömyyden toteuttajana. Ympäristön suunnittelusta sekä asunto- ja kadun rakentamisesta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) ja -asetuksessa. Vuonna 2005 asuntojen ja asuinrakennusten esteettömyys vaatimuksia laajennetiin lain muutoksella ja hissin rakentaminen tehtiin tällöin pakolliseksi vähintään kolmekerroksiseen kerrostaloon. Velvollisuudesta pitää kadut, torit,puistot ja muut alueet kunnossa ja turvallisena kulkea säädetään alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta säädetyssä laissa (669/1978). Lainsäädäntö huomioi esteettömyys näkökulmat ja vammaisten ihmisten tarpeet. Esteettömyyden turvaamisessa korostuu viranomaisten, vammaisjärjestöjen, liike-elämän edustajien ja muiden toimijoiden yhteistyö.

19 Vammaisille henkilöille suunnatun vapaa-ajan- ja harrastus toiminnan järjestämisessä on kunnan liikuntatoimella keskeinen tehtävä. Kunnalla on liikuntalakiin (1054/1998) perustuva velvollisuus huolehtia erityisryhmien liikunnasta. Vammaisten henkilöiden on voitava nauttia taide- ja kulttuuripalveluista toimintakyvyistään riippumatta. 7.6.1. Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Vammaiselle henkilöllä on mahdollisuus itse valita mieleisensä vapaa-ajan harrastus. Erilaiset kulttuuri-, liikuntatilat sekä niiden toiminnot soveltuvat kaikille. Erityisryhmien liikunnan mahdollistaminen. Toimenpiteet Fyysisten esteiden poistaminen ympäristöstä Kuulovammaisten induktiosilmukoiden asentaminen julkisiin tiloihin Yleisen tulkkauksen ja yksilöllisen tulkkipalvelun järjestäminen Vamman kannalta välttämättömät apuvälineet Erityisryhmien liikunnan ohjaajat Kunnan kulttuuritoimen ja vammaisjärjestöjen yhteistoiminnan kehittäminen Vastuutaho ja toteutus Tekninen toimi / jatkuvaa Tekninen toimi Sivistystoimi / Sosiaalitoimi Sosiaalitoimi / jatkuvaa tarpeeseen perustuvaa Sivistystoimi Sivistystoimi 7.7. Kuntoutus Vammaisten ihmisten kuntoutuksella pyritään vähentämään vammaisuuden yksilölle aiheuttamia haittoja sekä mahdollistamaan vammaisten henkilöiden yhteiskunnallinen osallistuminen ja itsenäinen selviytyminen. Kuntoutuksella pyritään fyysisen, toiminnallisen ja sosiaalisen vajavuuden ja/tai haitan vähentämiseen. Kuntoutuksessa painotetaan vammaisen henkilön lisäksi myös hänen sosiaalista ympäristöään. Läheisten ihmisten antama tuki on kuntoutuksen kannalta merkityksellistä.

20 Kuntoutukseen kuuluu neuvonta, kuntoutustutkimus, erilaiset terapiat, kuntoutuslaitosjaksot, kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus ja lääkinnällinen kuntoutus apuvälineineen. Kuntoutujan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa tehdään kuntoutussuunnitelma. Lääkinnällisen kuntoutuksen avulla ylläpidetään ja parannetaan vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön toimintakykyä sekä eristetään ja tuetaan hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisessä toiminnoissa. Lääkinnällinen kuntoutustyöryhmä toimii terveyskeskuksessa. Alle 65-vuotiailla vaikeavammaisilla on oikeus Kelan järjestämään kuntoutukseen, joka on joko työ- ja toimintakykyä parantavaa tai ylläpitävää terapiaa, avohoidossa tai hoitojakso kuntoutuslaitoksessa. Yli 65-vuotiaiden kuntoutuksesta vastaa perusterveydenhuolto. Sopeutumisvalmennusta voidaan myöntää myös vammaispalvelulain nojalla. Sosiaali- ja terveysministeriö on Apuvälinepalveluiden laatusuosituksessa (Stm oppaita 2003:7) edellyttänyt sairaanhoitopiirejä sopimaan apuvälineisiin liittyvästä yhdenmukaisesta käytännöstä. AATU-hankkeessa on suunniteltu uusi yhdenmukainen toimintamalli Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueille. Apuvälinepalvelun on tarkoitus käynnistyä vuoden 2007 alusta. 7.7.1. Tavoitteet ja toimenpiteet Tavoitteet Turvataan vammaiselle henkilölle pääsy oikea-aikaiseen kuntoutukseen. Riittävien apuvälineiden avulla turvataan itsenäinen selviytyminen ja elämänlaatu. Toimenpiteet Riittävät resurssit: henkilökunta, määrärahat, toimitilat, kalusto ja koulutus Apuvälinetoiminnan kehittämiseen osallistuminen Puheterapeutti Jalkojen hoitaja Vastuutaho ja toteutus Terveystoimi Terveystoimi / Sosiaalitoimi Terveystoimi / 2007-2008 Terveystoimi / 2007-2008