SISÄLLYSLUETTELO. KHALL, :00, Pöytäkirja

i SISÄLLYSLUETTELO KHALL, 2.2.2015 17:00, Pöytäkirja 42 VALTIOVARAINMINISTERIÖ, HALLITUKSEN ESITYS METROPOLIHALLINTOA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI, LAUSUNTO... 1 Pykälän liite: Lausuntopyyntö 10.12.2014 hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi... 14 Pykälän liite: KUUMA-johtokunta 1/2015, 7.1.2015 lausunto... 20

Sivu 2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ, HALLITUKSEN ESITYS METROPOLIHALLINTOA KOSKEVAKSI LAINSÄÄDÄNNÖKSI, LAUSUNTO Khall 42/2.2.2015 Lausuntopyyntö Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto pyytää mm. Tuusulan kunnan lausuntoa metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta sekä siihen liittyvästä valtioneuvoston asetuksesta koskien metropolihallinnon valtionavustuksia. Hallituksen esitysluonnos on vielä tässä vaiheessa virkamiesesitys. Hallitus linjasi 29.8.2013 rakennepoliittisessa ohjelmassaan, että metropolialueen kilpailukyky varmistetaan, estetään segregaatiota sekä tehostetaan maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua ja toteutusta edistämällä alueen kuntaliitoksia ja kokoamalla sen tueksi metropolihallinto, jonka ylin päättävä toimielin on vaaleilla valittu valtuusto. Valtiovarainministeriö asetti 4.10.2013 hallituksen rakennepoliittisen ohjelman linjausten mukaisesti työryhmän valmistelemaan metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmän tehtävänä oli muun muassa valmistella ehdotus metropolihallinnon hallintomalliksi, rahoituksen ja päätöksenteon järjestämiseksi, metropolihallinnon alueelliseksi toimivallaksi sekä valmistella ehdotus niistä tehtävistä, joita metropolihallinto hoitaisi. Työryhmän tuli toimeksiantonsa mukaisesti valmistella ehdotuksista väliraportti 31.3.2014 mennessä sekä loppuraportti hallituksen esityksen muodossa 15.9.2014. Työryhmän väliraportti julkaistiin 1.4.2014. Väliraportti sisälsi työryhmän kartoittamat mahdollisuudet sekä alustavat ehdotukset metropolihallinnon perustamiseksi. Kunnilta ja muilta asianosaisilta tahoilta pyydettiin lausuntoa työryhmän väliraportista 4.7.2014 mennessä. Yhteenveto väliraportista saaduista lausunnoista julkaistiin 15.8.2014. Väliraportista saatuihin lausuntoihin perustuen hallitus linjasi 28.8.2014 budjettiriihen yhteydessä, että metropolialueelle perustetaan metropolihallinto erityisesti maankäytön, asumisen ja liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi. Metropolihallinto käynnistyy vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä. Metropolihallinto muodostetaan metropolialueen MAL -sopimuskuntien varaan, jolloin metropolihallinnossa ovat mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää ja Pornainen. Niiden lisäksi Porvoo ja Lohja voivat halutessaan liittyä metropolihallintoon. Metropolihallinnon tehtäväksi tulee metropolikaavan laatiminen ja sen toimeenpanon varmistaminen sekä seuraavat julkishallinnon tehtävät: joukkoliikenteen suunnittelu ja hoitaminen (HSL), HSY:n ympäristöasiat sekä Uudenmaan liitolta siirtyviä tehtäviä. Toimivan asuntopolitiikan toteutumisesta ja metropolihallinnon muista tehtävistä sovitaan lainvalmistelun jatkotyössä. Metropolihallinnolle turvataan kunnista riippumaton rahoitusratkaisu nykyisten kuntayhtymien tuloilla, valtionosuuksilla ja valmistelussa tarkentuvalla rahoitusratkaisulla. Metropolihallinnolle ei tule omaa verotusoikeutta. Metropolihallinnolle tulee vaaleilla valittava valtuusto, jonka vaalitavassa huomioidaan alueellinen ja puoluepoliittinen edustavuus.

Sivu 3 Metropolihallintoa koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän toimikauden päättymisen 15.9.2014 jälkeen luonnos hallituksen esitykseksi on valmisteltu ministeriöiden virkamiesten yhteistyönä. Vaalijärjestelmävaihtoehtoa ovat työstäneet puolueiden puoluesihteerit. Hallituksen esitystä ei ole vielä poliittisella tasolla lopullisesti linjattu. Luonnos hallituksen esitykseksi on esityksen vaikutusten arvioinnin osalta vielä puutteellinen, ja esitystä tullaan täydentämään lausuntojen perusteella. Lausuntoa antavia tahoja pyydetään arvioimaan hallituksen esityksen luonnosta oman kunnan/organisaation näkökulman ohella metropolialueen kokonaisuuden näkökulmasta käsin. Lisäksi kuntia pyydetään vastaamaan yksilöityihin kysymyksiin, jotka on käyty läpi kunnan lausunnossa. Kunnat voivat toimittaa oman lausuntonsa ohella myös haluamiensa kuntien kanssa yhteisen lausunnon. Lausunnot tulee toimittaa valtiovarainministeriöön 4.2.2015 klo 16 mennessä. Tuusulan kunnan lausunnon valmistelu Kunnan lausuntoa on valmisteltu työryhmässä kuntakehitysjohtaja Hannu Haukkasalo, ympäristöpäällikkö Risto Mansikkamäki, suunnittelupäällikkö Petri Juhola, liikenneinsinööri Jukka-Matti Laakso ja rakennuslakimies Sakari Eskelinen Työryhmä on tutustunut lausuntomateriaaliin ja pohtinut lausuntopyynnössä esitettyjä seikkoja sekä hankkeen hyviä ja huonoja puolia sekä Tuusulan, että metropolialueen kokonaisuuden kannalta. Ohessa lyhyt kuvaus esityksen ydinsisällöstä. 1. Metropolihallinto, sen jäsenkunnat ja metropolialue Pakkokuntayhtymä, jossa ylin päättävä elin, metropolivaltuusto, valitaan vaaleilla. Vaalipiirit: yksi vaalipiiri ja yksi kuntaedustaja valtuustoon taataan. Metropolialueen kuntia ovat Helsingin seudun 14 kuntaa, ja lisäksi Lohja ja Porvoo voivat halutessaan liittyä. Kuntayhtymän perussopimuksessa sovitaan metropolihallinnon kustannusten jakautumisesta. Mikäli kunnat eivät pääse sopimukseen, niin kustannukset jaetaan asukaslukujen suhteessa. Metropolisopimuksesta on säännöksiä maankäyttö- ja rakennuslaissa ja metropolihallintolaissa. Metropolisopimuksessa sovitaan mm. metropolihallinnon tehtävien hoitamisen rahoittamisesta metropolihallinnon, kuntien ja valtion kesken. 2. Maankäyttö a) Metropolikaava:

Sivu 4 Metropolikaava on keskeinen maankäytön suunnittelun väline metropolialueella. Metropolihallinto laatii metropolikaavan. Metropolikaava korvaa maakuntakaavan. Metropolikaava on maakuntakaavaa tarkempi; tarkkuus voi vaihdella alueen eri osissa. Se voi sisältää jopa yleis- tai osayleiskaavan tasoisia ratkaisuja, joiden perusteella voidaan suoraan edellyttää asemakaavan laatimista. Metropolihallinto voi määrätä alueelle rakennuskiellon, kun metropolikaavan laatimisesta on päätetty. Kielto olisi voimassa enintään viisi vuotta ja sitä voidaan kaavoituksen keskeneräisyyden johdosta pidentää enintään viisi vuotta. Metropolikaavan kaavamääräykset voivat koskea esim. toimintojen mitoitusta, yleis- ja asemakaavoituksen ajoitusta sekä kaavan toteuttamista koskevien liikenne- ja muiden kehittämishankkeiden ja muiden toteuttamistoimenpiteiden toteuttamisjärjestystä ja ajoitusta. Metropolikaavassa suunnitelmaosa ja toimeenpano-osa. Suunnitelmaosassa esitetään pitkän aikavälin tavoitetila ja yhdyskuntarakenteen ratkaisut, liikennejärjestelmä, joukkoliikenne ja muut toiminnot. Toimeenpano-osassa esitetään kaavan toteuttamisperiaatteet ja lähivuosien toteuttamistoimenpiteet ja niiden toteuttamisjärjestys ja ajoitus. Metropolikaavan sisältövaatimuksissa on mm. mainittu, että erityisesti olisi katsottava, että merkittävä rakentaminen osoitetaan ensisijaisesti joukkoliikenteellä, erityisesti raideliikenteellä hyvin saavutettaville alueille, olemassa olevan yhdyskuntarakenteeseen sekä keskusverkkoon tukeutuen. Metropolikaavan hyväksyy metropolivaltuusto. Metropolikaava ja sen toteuttamista koskevat määräykset on otettava huomioon ja metropolikaavan toteuttamista edistettävä laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa, asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Säännös koskee maankäyttö- ja rakennuslain mukaista päätöksentekoa. Muilla toimenpiteillä alueiden käytön järjestämiseksi tarkoitetaan esimerkiksi rakennusjärjestysten laatimista. Lisäksi viranomaisten on muutoinkin otettava metropolikaava huomioon ja edistettävä sen toteuttamista. Säännös koskee kaikkia valtion, metropolihallinnon ja kuntien viranomaisia, joilla on alueiden käyttöön liittyviä tehtäviä. b) Metropolisopimus: Metropolisopimus on keskeinen väline metropolikaavan toteuttamisesta. Työnjako metropolikaavan toimeenpano-osan ja metropolisopimuksen välillä on joustava. Metropolisopimuksessa sovitaan metropolihallinnon, valtion ja kuntien toimenpiteistä ja aikatauluista metropolikaavan toteuttamiseksi. Metropolisopimus korvaa MAL -aiesopimusmenettelyn. Metropolisopimus on MAL - aiesopimusta voimakkaammin osapuolia sitova.

Sivu 5 MRL:n säännösten lisäksi metropolisopimuksesta on määräyksiä metropolihallintolaissa: metropolisopimuksessa on sovittava metropolihallinnon tehtävien hoitamisen rahoittamisesta koskevista periaatteista metropolihallinnon, sen jäsenkuntien ja valtion kesken. c) Metropolialue on kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta: Metropolihallinto käsittelee suunnittelutarveasiat. Suunnittelutarveratkaisun nykyisiin vaatimuksiin luvan saamiseksi lisätään metropolialueella erityinen syy. Säännösten tavoitteena on korostaa rakentamisen perustuvan asemakaavaan ja rakentaminen ilman asemakaavaa olisi poikkeuksellista. d) Maapoliittisen strategian laadinta: Tarkoituksena edistää metropolikaavan toteuttamista. Maapolitiikan strategialla ei ole oikeudellista vaikutusta kuntien toimivaltaan päättää maapolitiikastaan. Metropolihallinnon tehtäviin kuuluu maapolitiikan strategian laadinta (metropolihallintolaki 4 ). Metropolikaavan tarkoituksessa, MRL 34a, on lisäksi uutena tehtävänä muihin kaavamuotoihin nähden mainittu maapolitiikan tavoitteiden ja periaatteiden esittäminen. 3. Asuminen Asuntopolitiikan strateginen suunnittelu ja kehittäminen. Metropolihallinto voi tarjota jäsenkunnilleen vuokra-asuntotuotannon rakennuttamispalveluja. 4. Liikenne Metropolihallinnolle siirtyvät HSL:n hoitamat tehtävät ja Uudenmaan ELY - keskuksen metropolialueella hoitamat joukkoliikenteen tehtävät. Metropolihallinto on alueellaan lain tarkoittama joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Metropolihallinnolle kuuluu liikennejärjestelmä- ja joukkoliikenteen suunnittelu, joukkoliikenteen liikennepalveluiden suunnittelu ja hankinta, joukkoliikenteen taksa- ja lippujärjestelmästä päättäminen. Lisäksi sille kuuluu matkalippujen tarkastusta ja muita erikseen säädettyjä liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevia tehtäviä. Joukkoliikenteen tukeminen kunnan varoilla liittyy joukkoliikenteen palvelutasoon ja taksoihin. Kunnalle ei synny suoraan lain nojalla velvollisuutta maksaa subventioita vaan siitä nimenomaisesti sovitaan metropolisopimuksessa ja metropolihallinnon perussopimuksessa.

Sivu 6 Infrastruktuurin ylläpitoon ja kehittämiseen ei esitetä muutoksia, vaan se tapahtuisi nykyisen mallin mukaisesti. Metropolikaava kuitenkin ohjaisi toteutusjärjestystä maankäytön ja liikenteen suhteen. 5. Ympäristö Ilman laadun seuranta, ilmastonmuutoksen strategiatyö sekä seututiedon ylläpito ja tuottaminen. Metropolihallinto tuottaa ja ylläpitää yhteistyössä jäsenkuntien kanssa seutuja paikkatietoja maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevien tehtävien sekä ilmastonmuutoksen strategiatyön hoitamiseksi. Metropolihallinto sovittaa yhteen kuntien vesihuollon kehittämissuunnittelua. HSY:n hoitamat seutuja ympäristötiedon tehtävät siirtyvät metropolihallinnolle. HSY:ltä siirtyvät 5 miljoonan euron kustannukset metropolihallinnolle. Siirto ei aiheuta lisämenoja, mutta menojen jakautuminen kuntien kesken saattaa muuttua. Muutos riippuu perussopimuksesta. 6. Aluekehittämistehtävä Uudenmaan liitto säilyy aluekehittämisviranomaisena. Metropolihallinto vastaa kuitenkin alueellaan eräistä alueiden kehittämistä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain mukaisista tehtävistä. Metropolihallinto osallistuu ELY:n sekä tarvittavin osin aluehallintoviraston (AVI) strategisten tulosohjausasiakirjojen laadintaan samoin kuin ELY:n tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin aluekehittämistavoitteiden huomioon ottamiseksi. Metropolihallinto vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä ja siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta. Metropolihallinto on edustettuna Uudenmaan liiton yhteistyöryhmässä. Uudenmaan maakuntasuunnitelmaan ja ohjelmaan otetaan erillinen metropolialuetta koskeva osio, jonka valmistelee metropolihallinto. 7. Kustannukset Tuusulan kustannukset metropolihallinnossa aiheutuvat lähinnä joukkoliikennejärjestelmään liittymisestä. Tuusulan maksuosuus on 5-6 miljoonaa vuodessa ja maksettavaa jää noin 4 miljoonaa. Viime kädessä perussopimus ja valtion rahoitus ratkaisevat kuitenkin asian. (Lähde: Finanssineuvos Teemu Eriksson, VM 21.1.2015). Hallituksen esityksen taloudellisia vaikutuksia käsittelevän osuuden mukaan metropolihallinnon kokonaiskustannukset ovat metropolihallinnon joukkoliikennekulut 785 milj. euroa v. 2017 (puolet lipputuloista ja puolet kunnilta ja valtiolta)

Sivu 7 metropolikaavoituksen kustannukset 2,7, milj. euroa, josta valtion osuus noin puolet ympäristötehtävät 5 milj. euroa yhteensä kaikki 790 milj. euroa, joista uusia kustannuksia hieman yli 30 milj. euroa. (Lähde: hallituksen esitys eduskunnalle metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi s.56 57) Muut lausunnot KUUMA-johtokunta on antanut asiassa lausunnon 7.1.2015 Tuusulan kunnan lausunto Helsingin seudulla on tarpeen yksinkertaistaa, tehostaa ja selkiinnyttää nykyistä seudullisten palvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa erityisesti alueen maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön osalta demokratian lisäämiseksi, kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja segretaation ehkäisemiseksi. Tuusulan kunta katsoo, että metropolialueen kehittämistä tulee jatkaa nykyisiä seudun 14 kunnan ja valtion sopimus- ja yhteistoimintamalleja sekä yhteisorganisaatioita edelleen kehittämällä. Pyydettynä lausuntonaan hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi Tuusulan kunnanhallitus antaa valtiovarainministeriön lausuntopyynnössä määriteltyihin kysymyksiin seuraavat vastaukset: 1. Lausunnon antajaa pyydetään lausumaan seuraavista metropolihallintolakiin (lakiehdotus 1) liittyvistä kysymyksistä: KYSYMYS: 1a. Metropolihallinnon perustamisen tarkoitus ja tavoitteet VASTAUS: Metropolihallinto toteutettuna nyt esitetyssä muodossa keskittäisi päätösvaltaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yms. osalta suurimpiin kuntiin, erityisesti Helsinkiin. Päätösvaltaa siirtyy myös valtiolle, YM:lle LVM:lle. Päätösvallan siirto/keskittäminen pois kunnilta saattaa olla ristiriidassa kuntien itsehallinnon kanssa, joten hankkeen perustuslainmukaisuus tulee selvittää tarkkaan. KYSYMYS: 1b. Metropolihallinto ja sen jäsenkunnat (2 3 ) VASTAUS: Uudenmaanliiton rooli hämärtyy uudistuksen myötä. Mikäli myös Porvoo ja Lohja liittyvät metropolialueeseen, sijoittuu Uudenmaan väestöstä 95 % metropolialueelle. Lakkautetaanko Uudenmaanliitto tarpeettomana ja metropolihallintoalueen ulkopuolelle jäävät alueet liitetään muiden maakuntaliittojen yhteyteen?

Sivu 8 Metropolihallinnosta eroaminen ja erottaminen näyttää olevan poissuljettu vaihtoehto. Epäselväksi jää, mikä on Uudenmaanliiton rooli, jos metropolihallintoon liittyy yhä uusia kuntia esim. kuntaliitosten myötä. Hallintomalli vaikuttaa sekavalta ja moniportaiselta (ELY, AVI, maakuntaliitto, metropolihallinto, ministeriöt sekä muut kuntayhtymät esim. SOTEalue, HSY yms. sekä kunnat, jotka jäävät ulkopuolelle). Tehtävänjako on osittain sekava myös metropolihallinnon ja kuntien välillä (esim. asumisen ja maapolitiikan strategiat ja niiden toteuttaminen). Metropolihallinto lisää hallintoa ja etäännyttää päätöksentekoa asukkaasta ja peruskunnasta. Tuusulan kannalta vaikutusmahdollisuudet jäävät varsin vähäisiksi. KYSYMYS 1c. Metropolihallinnon toimiala ja metropolihallinnolle siirrettävät tehtävät (4 sekä esitykseen sisältyvät lakiehdotukset 2 20 ) VASTAUS: Metropolilainsäädäntö -paketti on ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteen vahvat peruskunnat kanssa, eli nyt näyttäisi syntyvän vahva hallinto ns. metropolialueelle vahvojen peruskuntien sijaan. Toisaalta syntyvä organisaatio on hyvin vaikea hahmottaa tässä vaiheessa, koska hallintoelimet on epämääräisesti määritelty. Lisäksi Metropolihallinto näyttäisi olevan päättämässä omien tehtäviensä laajentamisesta. Tehtäväjako metropolihallinnon ja maakuntaliiton välillä on sekava. Maakuntaliiton rooli jää ohueksi ja tehtävät vähäiseksi. Kuntien on kuitenkin kuuluttava molempiin kuntayhtymiin. KYSYMYS 1d. Metropolivaltuusto (5 ) VASTAUS: Yhden vaalipiirin ja vähintään yhden kuntaedustajan järjestelmä ei takaa kuntalaisille riittävää vaikutusmahdollisuutta metropolihallinnon toimintaan. Pakkokuntayhtymä-malli on kyseenalainen, koska kunnat ovat maksajan roolissa ja toisaalta äänestys-/osallistumisaktiivisuus saattaa jäädä vaatimattomaksi metropolivaaleissa. KYSYMYS 1e. Metropolivaalit (7 13 ) VASTAUS: Kuten 1d. KYSYMYS 1f. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (14 16 ) VASTAUS: Tuusulan kunnan asukkaiden kannalta vaikutusmahdollisuudet jäävät varsin vähäisiksi metropolihallinnossa. KYSYMYS 1g. Metropolisopimus (17 ) VASTAUS: Kunnan päätäntävalta supistuu ja se ei voi itsenäisesti päättää tarvittavista toimenpiteistä. Metropolihallinto määrää.

Sivu 9 Metropolisopimusta valmisteltaessa on kunnalle varattava mahdollisuus ilmaista mielipide. Kuitenkin metropolisopimuksella sovitaan mm. kuntien toimenpiteistä metropolikaavan toteuttamiseksi, ja toteuttamistoimiin saattaa liittyä merkittäviä kustannusvaikutuksia. Muutoksenhakumahdollisuutta ei ole. KYSYMYS 1h. Kuntien maksuosuuksien määräytyminen ja valtion rahoitus metropolihallinnolle (18 19 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi metropolihallinnon valtionavustuksista) VASTAUS: Jää epäselväksi (metropolisopimus ja perussopimus), miten kustannuksista sovitaan ja mitkä ovat todelliset kustannusvaikutukset. Metropolisopimuksessa sovitaan metropolihallinnon tehtävien hoitamisen rahoittamista koskevista periaatteista metropolihallinnon, sen jäsenkuntien ja valtion kesken (laki metropolihallinnosta 17 ). Jos metropolihallinnon jäsenkunnat eivät perussopimuksessa toisin sovi, jäsenkuntien maksuosuudet metropolihallinnon menoista sekä osuudet metropolihallinnon varoista ja vastuista jakautuvat asukaslukujen suhteessa. Metropolikaavan toteuttamistoimenpiteitä ja ajoitusta määritettäessä vaikutetaan kaavan toteuttamisesta kunnille aiheutuviin kustannuksiin ja kustannusten ajoittumiseen. Kunnan vaikutusmahdollisuudet maankäytön kehittämiseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin oman kunnan alueella heikkenevät. Metropolihallinto on taho, jolla ei ole kustannusvastuuta, mutta se päättää tosiasiallisesti kunnalle aiheutuvista kustannuksista. Valmisteluaineistosta ei käy ilmi millaisia mm. velkaeriä HSL:ltä tai muilta metropolihallinnon alle siirrettäviltä toimijoilta siirtyy metropolihallinnon vastattavaksi. Valmistelussa tulee vielä selvittää, millaisia kustannuseriä alueen kunnille tässä muodossa siirtyy. Metropolihallinnon valtionavustusasetuksen luonnoksen 3 :n mukaan valtiovarainministeriön mahdollinen tuki yhtenäisen lippujärjestelmän luomiseen ja ylläpitämiseen sekä joukkoliikenteen taksojen alentamiseen on tulkintamme mukaan harkinnanvarainen. Avustus voi kattaa korkeintaan 10 % yhteenlasketusta tariffituen määrästä. Verrattuna nykytilaan tämä ennakoi nähdäksemme sitä, että valtion tuki Tuusulan kaltaisen kunnan maksamaan lippusubventioon tulee vähenemään. Kunta katsoo, että asetelma ei houkuttele kuntaa metropolisopimus- ja perussopimusvaiheissa kannattamaan tai osallistumaan joukkoliikenteen järjestelyihin, jotka lisäävät kunnan subventiorasitusta. Myös valtion sitoutuminen asetusluonnoksen 4 :ssä käsiteltyyn uusiin kuntien lakisääteisiin tehtäviin tai metropolihallinnolle valtiolta siirrettyjen tehtävien hoitamiseen harkinnanvaraisesti myönnettävään valtionapuun jää hyvin epämääräiseksi. Sitoutumisen tulisi olla pitkäjänteistä ja tämän tulee selvästi kirjattuna käydä ilmi. KYSYMYS 1i. Metropolihallinnon toiminnan käynnistäminen (22 ) VASTAUS: Vaikuttaa siltä, että jo metropolihallinnon käynnistämisen yhteydessä yksittäisten, erityisesti pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet jäävät vähäisiksi.

Sivu 10 KYSYMYS 1j. Perussopimus (23 ) VASTAUS: Perussopimuksen sisältöä on hyvin vähän määritelty lakipaketissa. Sitä tulisi täsmentää, koska perussopimuksen muotoilu vaikuttaa kuntien kustannuksiin metropolihallinnossa. KYSYMYS 1k. Ensimmäiset metropolivaalit (24 ) VASTAUS: Lainkohdasta ja hallituksen esityksestä eivät käy ilmi metropolivaalilautakunnan kokoonpanon / koostumuksen periaatteet KYSYMYS 1l. Metropolihallinnon järjestäytyminen (25 ) VASTAUS: Metropolihallinnon järjestäytymisen kannalta oleellinen tieto on, mitä toimielimiä tullaan valitsemaan metropolihallituksen lisäksi. Taustamateriaalissa viitataan kuntalain 17 :ssä tarkoitettuihin elimiin. Jatkovalmistelun yhteydessä on määriteltävä tarkemmin mitä toimielimiä metropolihallinto käsittäisi. KYSYMYS 1m. Metropolialueen laajentaminen (26 ) VASTAUS: Ennakkoon asetettaville ja jäykille, vain tiettyjä kuntia koskeville liittymisen aikarajoille on vaikea nähdä tarvetta. KYSYMYS 1n. Voimassa olevat viranomaisluvat, vireillä olevat asiat sekä voimassa olevat sopimukset ja sitoumukset (27 29 ) VASTAUS: Se mitä kaikkia asioita tässä tarkoitetaan jää avoimeksi lakitekstin ja hallituksen esityksen perusteella. Lisäksi on huomattava, että metropolihallinto voisi laajentua hoitamaan muitakin kuin vain metropolihallintolain 4 :ssä mainittuja tehtäviä. Asia vaatii täsmennystä jatkovalmistelun yhteydessä. KYSYMYS 1o. Henkilöstö (30 ) VASTAUS: Henkilöstövaikutuksia metropolialueen kuntiin tulee tarkentaa jatkovalmistelun yhteydessä. KYSYMYS 1p. Lain vaikutukset VASTAUS: Kuten edellä kohdissa 1a 1p ja myöhemmin kohdissa 3 ja 4. 2. Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen (lakiehdotus 16) liittyen lausunnonantajaa pyydetään erityisesti arvioimaan KYSYMYS 2a. Metropolikaavan ohjaus- ja oikeusvaikutuksia osana kaavajärjestelmää KYSYMYS 2b. Metropolikaavan muodostumista kahdesta osasta, suunnitelmaosasta ja toimeenpano-osasta, sekä metropolisopimuksen sisältöä ja suhdetta metropolikaavaan VASTAUS (2a ja b):

Sivu 11 Metropolikaava vähentää kunnan mahdollisuuksia itsenäiseen alueen kehittämiseen, maankäytön suunnitteluun ja maankäytön toteutuksen suunnitteluun. Metropolikaavan ohjausvaikutus yksityiskohtaisempaan kaavoitukseen on suurempi kuin maakuntakaavan tai yleiskaavan. Lisäksi viranomaisten on edistettävä metropolikaavan toteuttamista. Kunnan oma kaavoitusvalta ja - mahdollisuudet vähenevät. Metropolikaavassa voidaan määrätä, että metropolikaava korvaa kunnan oikeusvaikutteisen yleiskaavan. Toimenpide on erittäin vahva ja sillä ohitetaan kunnan itsenäiset päätökset. Tämä mahdollistaa voimakkaan puuttumisen kunnan alueen kaavatilanteeseen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa, voimaantulo 2000, tavoitteena oli kunnan aseman vahvistaminen maankäytön suunnittelussa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa sekä asukkaan osallistumismahdollisuuksien parantaminen. Nyt lausunnolla olevassa esitysluonnoksessa vaikutus on käännetty päinvastaiseksi. Kunnalle jäisi mahdollisuus tehdä metropolikaavaa tarkentavia ja merkitykseltään paikallisia yleis- ja osayleiskaavoja. Strateginen, maankäytön suuntaviivoja linjaava suunnittelu tapahtuisi metropolikaavalla ja metropolihallinnon toimesta. Kunnalle jäisi oleellisesti nykyistä heikommat keinot ja työkalut käyttöön, sen halutessa linjata kunnan alueen kehittämistä, elinkeinopolitiikkaa tai asumisen suuntaa. Kunnan mahdollisuudet sovittaa yhteen maankäytön kehittäminen ja kunnallisten palvelujen järjestäminen heikkenevät. Metropolikaavan toteuttamistoimenpiteitä ja ajoitusta määritettäessä vaikutetaan kaavan toteuttamisesta kunnille aiheutuviin kustannuksiin ja kustannusten ajoittumiseen. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa maankäytön kehittämiseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin oman kunnan alueella heikkenevät. Metropolihallinto on taho, jolla ei ole kustannusvastuuta, mutta se päättää tosiasiallisesti kunnalle aiheutuvista kustannuksista. Ympäristöministeriö asettaa toimielimen ohjaamaan metropolikaavan laatimista. Toimielimessä ovat osallisina metropolihallinnon lisäksi ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö. Valtion ote metropolialueen maankäytön ja liikenteen suunnittelusta vahvistuu ja kuntien valtaa suunnitella aluettaan supistetaan. Metropolikaavalla osoitettaisiin merkittävää rakentamista raideliikenteellä saavutettavissa oleville alueille. Tuusulan kunnassa tällainen alue olisi ns. Ristikytö. Tämän hetkisen tiedon valossa Ristikydön rakentaminen etupainotteisesti vaatisi huomattavaa seudullista rahoitusta. KYSYMYS 2c. Metropolialueen osoittamista suunnittelutarvealueeksi ja suunnittelutarveasioiden siirtoa metropolihallinnolle VASTAUS: Tuusulan kunta ei voi hyväksyä suunnittelutarveratkaisutoimivallan siirtoa kunnilta metropolihallinnolle, koska se johtaisi mitä ilmeisim-

Sivu 12 min rakennuslupien saannin vaikeutumiseen ja lupamenettelyn hidastumiseen. Suunnittelutarveratkaisujen valmistelu edellyttää hyvää paikallistuntemusta, eikä näin ole, mikäli päätösvalta etääntyy kunnasta ja kuntalaisista. 3. Muihin lakiehdotuksiin (lakiehdotukset 2 15 ja 17 20) liittyvät asiat Taloudelliselta merkitykseltään metropolihallinnon suurin tehtäväkokonaisuus on joukkoliikenne. Lakiesityksen mukaan joukkoliikenteen kustannuksista voidaan arvioida vain tilanne, jossa metropolisopimuksessa ja perussopimuksessa saavutetaan yhteisymmärrys kaikkien kuntien osallistumisesta yhtenäiseen lippujärjestelmään. Sen edellytys on kuntien joukkoliikenteeseen maksama subventio. Joukkoliikenteen kustannukset ovat joka tapauksessa nousussa (mm. raideliikenneinvestoinneista johtuen). Kustannusten kohdentumiseen kuntiin vaikuttavat valtion harkinnanvaraiset avustukset ja osallistuminen joukkoliikenteen yhtenäisen lippujärjestelmän kustannuksiin ja lippujen hintoihin sekä metropolihallinnon perussopimus, jossa kuntaosuuksista määrätään. Systeemi (metropolisopimus ja perussopimus) on epäselvä, eikä määrittele miten kustannuksista sovitaan ja mitkä ovat todelliset kustannusvaikutukset. Metropolisopimuksessa sovitaan metropolihallinnon tehtävien hoitamisen rahoittamista koskevista periaatteista metropolihallinnon, sen jäsenkuntien ja valtion kesken (laki metropolihallinnosta 17 ). Jos metropolihallinnon jäsenkunnat eivät perussopimuksessa toisin sovi, jäsenkuntien maksuosuudet metropolihallinnon menoista sekä osuudet metropolihallinnon varoista ja vastuista jakautuvat asukaslukujen suhteessa. Liikenteen osalta metropolihallinto päättäisi infrastruktuurin toimenpiteiden toteutusjärjestyksestä ja ajoituksesta, vaikka se ei olisi toteutusvastuussa eikä sillä olisi kustannusvastuuta. Kunta menettää tässäkin oleellista valtaa metropolihallinnolle. Kunnan rooli asuntopolitiikassa jäisi ohueksi. Metropolihallinto sopisi kunnan puolesta asuntotuotannon keskeiset tavoitteet ja metropolikaava määrittäisi asuntotuotannon sijainnin ja ajoituksen. Kunnalle jäisi oleellisesti vähäisemmät vaikutusmahdollisuudet kuin nykyisin. On ilmeistä, että kuntapalvelujen hoitaminen vaarantuisi. Asuntotuotannon määrä ja ajoitus on osa kunnan tonttituotantoketjua maanhankinnasta, kaavoituksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta tonttien luovutukseen. Ketjun tulisi toimia saumattomasti kunnan voimavarojen puitteissa. Ketjun toimivuus voi pettää pahasti, koska kunnalle jäisi rajallisesti omaa päätösvaltaa. Rakennuttamispalvelut edellyttävät osaamista. Jää epäselväksi onko metropolihallinnolle tulossa tätä osaamista vai hankitaanko osaaminen metropolihallinnolle ostopalveluna? Seutu- ja ympäristötiedon tehtävien keskittäminen yhdelle taholle olisi järkevää. Se olisi mahdollista kuitenkin myös ilman metropolihallintoa. Myös seudullinen ilmastostrategia on mahdollista laatia ilman metropolihallintoa.

Sivu 13 Aluekehittämisen osalta hallintomalli jäisi sekavaksi, kun tehtävät jakaantuisivat monelle eri hallinnon tasolle. Vastuu vesihuollon järjestämisestä on edelleen kunnalla ja vesihuoltolaitokset hoitavat edelleen vesihuollon. Mitä vaikutusta metropolialueen strategioilla olisi, kun kustannusvastuu ja kaikki muu vastuu järjestämisestä olisi kunnilla ja vesihuollon laitoksilla? 4. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Metropolihallinnolle esitetty oikeus asettaa laajoja rakennuskieltoja voi saattaa kunnat, mm. Tuusulan, hyvin vaikeaan asemaan, jos kuntien strategisia pitkälle valmisteltuja kehityshankkeita jäädytetään rakennuskielloin (esim. Rykmentinpuisto) ja toisaalta pakotetaan avaamaan uusia hankkeita aikataulullisesti etupainotteisesti (esim. Ristikytö). Kunnan elinkeinopolitiikka saattaa joutua suuriin vaikeuksiin tällaisten em. suunnanmuutosten johdosta. Kunnan talous saattaa joutua suuriin vaikeuksiin tällaisten em. suunnanmuutosten johdosta. Siksi mahdollisuutta mainitun kaltaisten rakennuskieltojen asettamiseen ei voida hyväksyä Tuusulan näkökulmasta Metropolihallinto päättäisi jatkossa maapolitiikan strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä. Esityksen mukaan tavoitteena on edistää seudullisesti yhtenäisen maapolitiikan harjoittamista jäsenkunnissa. Mikäli tarkoituksena on kuitenkin lopulta yhtenäistää maapolitiikan harjoittaminen metropolialueella, voidaan asetelmaa pitää ristiriitaisena viimeisimmän MRL:n muutoksen kanssa. Siinä kunnille asetettiin velvollisuus harjoittaa maapolitiikkaa, mutta oikeus valita itse keinovalikoima. Lisäksi MRL:n muutoksella tuotiin kilpailunedistämisen näkökulma osaksi MRL:a. Tavoitteena on lisätä kilpailua nimenomaan kaupan ja asuntorakentamisen aloilla. Tuusulan kunta kannatti vapaaehtoisessa lausunnossaan molempia uudistuksia. On epäselvää onko metropolihallintolakipaketti linjassa näiden MRL:n viimeisimpien uudistusten tavoitteiden kanssa. Metropolihallintoa parempi vaihtoehto olisi sittenkin kehittää nykyisiä seudun 14 kunnan ja valtion välisiä sopimus- ja yhteistyömalleja Uudenmaan kuntien kesken sekä Uudenmaanliiton toimintaa yhteistyöorganisaationa. Kuntaliitosratkaisut ja SOTE-ratkaisun yksityiskohdat ovat keskeneräisiä. Metropolihallinnosta tulee päättää vasta näiden ratkaisujen jälkeen. Liitteet lausuntopyyntö KUUMA-johtokunnan lausunto 7.1.2015 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi ja

Sivu 14 asetukseksi metropolihallinnon valtionavustuksista luettavissa: http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20141 210Lausun/name.jsp Lisätiedot: kuntakehitysjohtaja Hannu Haukkasalo p. 040 314 3020, ympäristöpäällikkö Risto Mansikkamäki p. 040 314 2253, liikenneinsinööri Jukka-Matti Laakso p. 040 314 3569, suunnittelupäällikkö Petri Juhola p. 040 314 3569 ja rakennuslakimies Sakari Eskelinen p. 040 314 3037 Ehdotus Kj Kunnanhallitus päättää merkitä tiedoksi valtiovarainministeriön 10.12.2014 päivätyn lausuntopyynnön hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi ja valtioneuvoston asetuksesta metropolihallinnon valtionavustuksista merkitä tiedoksi 10.12.2014 päivätyt luonnokset hallituksen esitykseksi eduskunnalle metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi ja valtioneuvoston asetukseksi metropolihallinnon valtionavustuksista merkitä tiedoksi KUUMA-johtokunnan asiassa 7.1.2015 antaman lausunnon antaa valtiovarainministeriölle Tuusulan kunnan lausuntona perusteluosan mukaisen lausunnon ja todeta myös lausuntonaan, että siltä osin kuin hallituksen esitystä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi on arvioitu myös metropolialueen kokonaisuuden näkökulmasta käsin, Tuusulan kunta yhtyy KUUMA-johtokunnan lausuntoon. tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän asian osalta välittömästi kokouksessa. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. ote valtiovarainministeriö

42, KHALL 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: Lausuntopyyntö 10.12.2014 hallituksen esityksestä Sivu 14 m

42, KHALL 2.2.2015 17:00 / Pykälän liite: KUUMA-johtokunta 1/2015, 7.1.2015 lausunto Sivu 20