Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Lausunto metropolihallintoa koskevasta hallituksen esityksen luonnoksesta 100/ /2013 Kaupunginhallitus Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja: kaupunginjohtaja Juha Majalahti, puh. (09) tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.fi" Valtiovarainministeriö pyytää mm. Uudenmaan maakunnan kunnilta lausuntoja hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi. Lausuntoaika on Luonnosta on valmisteltu ministeriöiden virkamiesten yhteistyönä. Vaalijärjestelmävaihtoehtoja ovat työstäneet puolueiden puoluesihteerit. Lakiesitystä ei vielä ole poliittisella tasolla lopullisesti linjattu. Poliittinen linjaus tapahtuu lausuntokierroksen jälkeen. Tavoitteena on edelleen saada lainsäädäntö valmiiksi kuluvan vaalikauden aikana. Uudistus kokoaisi metropolialueen maankäytön, asumisen ja liikenteen tehtäviä ja päätöksentekoa metropolialueella. Tätä tarkoitusta varten ehdotetaan perustettavaksi metropolihallinto, joka olisi niin sanottu pakkokuntayhtymä. Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttäisi vaaleilla valittu valtuusto. Metropolihallinnon jäsenkuntia olisivat kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä, Hyvinkää ja Pornainen. Lisäksi Porvoolla ja Lohjalla olisi mahdollisuus halutessaan liittyä osaksi metropolihallintoon joko toiminnan käynnistyessä 2017 taikka tai seuraavan vaalikauden alusta. Uudistuksella pyritään tiivistämään metropolialueen kuntien yhteistyötä ja saamaan aikaan kuntarajat ylittävää päätöksentekoa. Samalla edistetään metropolialueen yhdyskuntarakenteen tiivistymistä, elinvoimaa ja kansainvälistä kilpailukykyä, päätöksenteon kansanvaltaisuutta sekä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää kehitystä. Metropolihallinnolle ei esitetä verotusoikeutta, vaan sen tehtävät rahoitettaisiin kuntien maksuosuuksilla. Lisäksi metropolihallinnolle maksettaisiin valtionavustusta kustannuksiin, jotka aiheutuvat kunnille uusien lakisääteisten tehtävien tai

2 laajenevien velvoitteiden hoitamisesta sekä metropolihallinnolle valtiolta siirtyvien tehtävien hoitamisesta. Avustusta maksettaisiin myös kustannuksiin, jotka aiheutuisivat joukkoliikenteen yhtenäisen lippujärjestelmän luomisesta ja ylläpitämisestä metropolialueella. Metropolihallinnon tehtävät koottaisiin alueen kunnilta, kuntayhtymiltä, Uudenmaan liitolta sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Metropolihallinnon keskeisimpinä tehtävinä olisi - laatia ja hyväksyä metropolikaava, joka ohjaa alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen tulevaa kehitystä - suunnitella ja hoitaa alueen joukkoliikennettä. Metropolikaava korvaisi metropolialueella maakuntakaavan. Uudenmaan liitto laatisi edelleen muuta Uuttamaata koskevan maakuntakaavan. Kunnille jäisi mahdollisuus laatia yleis- ja osayleiskaavoja, ja ne olisivat joko metropolikaavaa tarkentavia tai merkitykseltään paikallisia. Metropolihallinto voi päättää, että uusi metropolikaava korvaa kuntien aiemman yleis- tai osayleiskaavan.metropolialueen asemakaavan ulkopuoliset alueet olisivat esityksen mukaan suunnittelutarvealuetta. Metropolihallinto päättäisi suunnittelutarveratkaisuista. Metropolihallinnolle ehdotetaan siirrettäväksi joukkoliikenteen tehtävät, joita nykyään hoitaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL). Metropolihallinnolle siirtyisivät myös Uudenmaan ELY-keskuksen joukkoliikennetehtävät metropolialueella. Liikennejärjestelmäsuunnittelu kytkettäisiin kiinteästi metropolikaavoitukseen, jotta alueen yhdyskuntarakennetta saataisiin tehostettua. Valtaosa metropolihallinnon taloudesta ja toiminnasta olisi joukkoliikenteen suunnittelua ja toteuttamista. Metropolihallinnolle siirrettäisiin myös Helsingin seudun ympäristö-kuntayhtymän (HSY) seutu- ja ympäristötiedon tehtävät, ei kuitenkaan jätehuollon järjestämistä. Lisäksi metropolihallinto vastaisi maankäytön ja asumisen strategisesta kehittämisestä. Metropolihallinnon kustannukset jaettaisiin asukasluvun mukaisessa suhteessa, elleivät kunnat pääse yksimielisyteen muunlaisesta kustannusten jaosta. Metropolihallinnon käynnistyessä vuositason kokonaiskustannukset olisivat arviolta 800 miljoonaa euroa, josta joukkoliikenteen kustannukset olisivat yli 700 miljoonaa euroa. Metropolihallinnon ylimpänä päättävänä elimenä toimisi esityksen mukaan vaaleilla valittava metropolivaltuusto. Metropolivaalit järjestettäisiin kunnallisvaalien yhteydessä, ja valtuuston

3 toimikausi olisi neljän vuoden pituinen. Metropolialue olisi vaaleissa yhtenä vaalipiirinä. Jotta alueellinen edustavuus turvattaisiin, jokaisesta metropolialueen kunnasta valittaisiin vähintään yksi metropolivaltuutettu. Vaikutusten arvioinnissa ei ole juurikaan puututtu siihen, mitä vaikutuksia metropolihallinnon luomisella on sen ulkopuolisille Uudenmaan kunnille. Uudenmaan nykyiset kunnat muodostavat mittavan yhteistyöverkoston. Muodostettava metropolihallinto tulee olennaisesti vaikuttamaan uudistuksen ulkopuolelle jäävien kuntien toimintaan ja talouteen. Uusimaa on muodostunut pääkaupunkiseudun neljästä kaupungista, Kuuma-kunnista sekä Itä- ja Länsi-Uudenmaan kunnista. Seutukunnilla - Porvoo, Hyvinkää, Lohja ja Raasepori - on alueellaan vakiintunut asema kuntayhteistyön vetureina, palvelukeskittyminä ja ylikunnallisten palvelujen tuottajina.kaikki Uudenmaan seutukunnat Raaseporia lukuunottamatta liittyvät halutessaan osaksi metropolihallintoa. Kuntayhteistyö keskittyy metropolikuntien osalta metropolin sisälle, minkä vuoksi seudullinen yhteistyö pääsääntöisesti typistyy jäljelle jäävien kuntien väliseksi yhteistoiminnaksi. Osittain metropolialueen ulkopuoliset kunnat joutuvat jatkossa tuottamaan itse palveluja, jotka aiemmin on tuotettu kuntayhteistyönä. Metropolikaupunkiesitys on valmistunut viime vuoden aikana ja se on nyt pääkaupunkiseudun kuntien arvioitavana. Sosiaali- ja terveysalueita koskeva esitys on valmistelussa, missä keskiöön on nousseet lakiuudistuksen perustuslailliset kysymykset. Uudistuksesta vastaava ministeri on vakuuttanut, että metropolihallinnon uudistamisessa pyritään mahdollisuuksien rajoissa ja eriaikaisuus huomioiden synkronisoimaan em. hallinnolliset uudistukset. Metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista kaupunginhallitus antoi ( 171) seuraavan lausunnon: "Esitetyistä vaihtoehdoista pääkaupunkiseudun kuntien ja metropolialueen erityisiin haasteisiin vastaa paremmin ns. laaja malli. Erillistä metropolihallintoa ei tarvittaisi, mikäli toteutettaisiin metropolialueen kuntajakoselvittäjien mukainen metropolikaupunki, jolle voitaisiin erityislailla myöntää laajempi ja itsenäisempi asema valtiosta kuin muille kunnille. Uudenmaan muut kunnat voisivat jäsentyä seutukaupungin ympärille itsenäisten kuntien muodostamiksi seutukunniksi, joiden sosiaali- ja terveyspalvelut, ammatillinen opetus jne. rakentuisivat näiden seutukuntien yhteistoiminnan pohjalle. Karkkilan kaupunki pitää tärkeänä, että metropolihallinto muodostetaan tiiviistä ja yhtenäisestä pääkaupunkiseudusta eivätkä siihen näin ollen kuuluisivat kehyskunnat. Karkkilan

4 Kaupunginjohtajan ehdotus: näkökulmasta on tärkeää turvata mahdollisuus Karkkilan, Vihdin ja Lohjan sekä mahdollisesti useammankin kunnan muodostamalle kuntaliitokselle. Huonoin metropolivaihtoehto olisi se, jossa sekä Vihti että Lohja kuuluisivat metropolihallintoon, jolloin Karkkila rajoittuisi Uudellamaalla yksinomaan metropoliin. Karkkilan kaupunki haluaa olla ulkona kaikista esitetyistä metropolihallinnon malleista ja olla itsenäisenä kaupunkina osana Länsi-Uudenmaan seutukuntaa." Väliraportti ja nyt esillä oleva esitys metropolihallinnosta ovat pääsääntöisesti samansuuntaisia, mutta tämänkertaisessa esityksessä mennään yksityiskohtiin. Kaupungin näkökulmasta olennaisia muutoksia linjauksissa ei ole tapahtunut, minkä vuoksi kesäkuussa annettu lausunto pääosin on edelleen ajankohtainen. Metropoliuudistusta koskevaa aineistoa on luettavissa valtiovarainministeriön kotisivuilta ( Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön hallituksen esityksestä metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi seuraavaa: Karkkilan kaupunki ei pidä tarpeellisena esitetyn kaltaisen metropolihallinnon luomista Uudellemaalle. Se pitää parhaana ratkaisuna metropolialueen kuntajakoselvittäjien mukaista metropolikaupunkia, minkä lisäksi Uudellamaalla olisi nykyisten seutukaupunkien ympärille muodostuneet vahvaan sopimusperusteiseen yhteistyöhön sitoutuneet seutukunnat. Seutukuntien varaan voitaisiin muodostaa eteläisen sote-alueen tuotantoalueet, jolloin sekä metropoli- ja että sote-uudistus voitaisiin luontevalla tavalla kytkeä yhteen. Karkkilan kaupunki pitää tärkeänä, että Länsi-Uudenmaan aluetta ei pilkota metropoliratkaisulla useampaan osaan. Esitetyssä metropoliratkaisussa ei ole arvioitu ollenkaan metropolihallinnon ulkopuolelle jäävien kuntien asemaa ja kilpailukykyä. Uudistuksella heikennetään olennaisesti metropolialueen ulkopuolelle jäävien kuntien asemaa ja toimintaedellytyksiä, kun merkittävät yhteistyökumppanit siirtyvät osaksi metropolialuetta ja näin ne keskittyvät metropolihallinnon sisäiseen yhteistyöhön. Seutukunnat käytännössä lakkaavat, kun seutukaupungit siirtyvät osaksi metropolia. Mikäli uudistusta jatketaan esitetyltä pohjalta, tulisi myös muille metropolialueen rajakunnille kuin vain Porvoolle ja Lohjalle varata samanlaiset mahdollisuudet liittyä osaksi metropolihallintoa.

5 Käsittely: Päätös: Täytäntöönpano: Raino Velin poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. valtiovarainministeriö Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa: Karkkilassa Jarkko Luukkonen pöytäkirjanpitäjä

6 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä MUUTOKSENHAKUKIELTO Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa :t 1-3, 6, 10-18, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oi kaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla :t 4-5, 7-9 Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta, vaan niistä tehdään suoraan valitus Helsingin hallinto-oikeudelle: :t ** HallintolainkäyttöL 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla Pykälät ja valituskieltojen perusteet EtuostoL:n 22 :n 2 momentin mukaan :ään 19 ei saa valittamalla hakea muutosta. Veronkantolain 38 a :n mukaan :ään ** ei saa valittamalla hakea muutosta. Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ** ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti.