Lempäälän keskustan palvelut ovat noin kilometrin päässä. Kanavan var-

Samankaltaiset tiedostot
LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

YMPÄRISTÖJAOSTON LAUSUNTO SULKOLAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONNOKSESTA

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta.

YMPÄRISTÖJAOSTON LAUSUNTO SULKOLAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN EHDOTUKSESTA

1. Aloite Aloite asemakaavan laatimiseen on tullut alueen kiinteistöt omistavilta yhtiöiltä.

LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Otsikko Sivu

LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

8038 Hemminkilän asemakaavan muutos, Haljastentie

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA, HYVÄKSYMISKÄSITTELY 26/10/02/03/2016

Kurjenrauman ranta-asemakaavan muutos

Kyseessä on kaavoitusohjelman työ nro 1703.

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

Yksityisteiden hoidon järjestäminen

LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/ Otsikko Sivu

- Asikkalasta, Padasjoelta ja Sysmästä yhteisesti kaksi jäsentä - Hämeenkoskelta, Kärkölästä, Myrskylästä ja Pukkilasta yhteisesti yk si jäsen

Elinkeino-, liikenne- ja ym päristökeskus

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Korttelin 53 asemakaavan muutos / hyväksymisvaihe 358/ /2014

5025 Lempoisten asemakaavan muutos, Hiiroksentie

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Kunnanhallitus Kaavoitus- ja rakennuslautakunta

Rakennus- ja ympäristölautakunta / /2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta

LEMPÄÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Otsikko Sivu


102 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien delegoiminen viranhaltijoille

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2018 1

PAPINSILLANTIEN JA NUUTINKULMANTIEN PYÖRÄTIE TAI PIENTAREEN LEVENNYS

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU

Isopaasin ranta-asemakaavan muutos

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

YMPÄRISTÖJAOSTON LAUSUNTO SÄÄKSJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA, VIKKINIITYN ALUE

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

SILLAN RAKENTAMINEN RUOSTEJÄRVEEN KURJENNIEMEN JA LEPPILAMMIN KANNAKSEN VÄLILLE

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi

Pyhtilänkankaan asemakaava-alueen osa-alueen (Pyhtilänkangas IV) tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Saarenalueen korttelin 513 torialueen asemakaavan muutos / OAS / Luonnos / Ehdotus / Asemakaavan hyväksyminen

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

9013 Tuulialan asemakaavan muutos, Harjutie

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

Asemakaavan muutos hyvinvointikeskuksen alueella korttelissa 46

Taajama-alueiden osayleiskaavan muutos 270/ /2014

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall

Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on

Lehmon urheilukeskuksen yleisuunnitelman käsittely

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Teknisen lautakunnan pöytäkirjassa on asiasta seu raa vaa:

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

Merisalin asemakaavamuutos , Nunnakatu 1b

9011 Tuulialan asemakaavan muutos, Lahnatie

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja ja sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia yksityisen maanomistajan aloitteesta.

Kunnanhallitus on käsitellyt asiaa edellisen kerran :

Raskaan kaluston liikenteen kannalta esitetty paikka on ainoa mahdol

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Valmistelija: Ari Pöllänen, tekninen johtaja/toimialajohtaja, p , s-posti:

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Kuntaliiton mukaan kunnan on syytä ryhtyä seuraaviin toi men pi tei siin:

Kankaanpään kaupungin Karhoismajan kylän tilaa Kalliola koskeva ranta-asemakaavaehdotus (Pikku-Mateen ranta-asemakaava 3)

Rautatie on mahdollisuus

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LAADINTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ( MRL 63 )

Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta

Valmistelija/lisätietoja Kaavoituspäällikkö Samuli Kantola, puh , sähköposti:

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tark

1 (5) YMPLTK ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

Sääksjärven asemakaavan muutos, Telinetie Kaava numero 1097 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Uuden urheilutalon asemakaavan muutos, A188

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

Kirkonseudun ja Saarenalueen asemakaavan muutos Niskan alueella / OAS / Päivitetty OAS Pyhäjokitalo hankekaava / Luonnos / Ehdotus

Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien.

2067 Moisio-Hakkarin ja Tuulialan asemakaavan muutos, Kuokkalan asemakaava ja asemakaavan muutos Hollon radanoikaisu

Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtyyn valitukseen koskien Venesjärven osayleiskaavamuutosta

SÄÄKSJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLA KORTTELEITA 52 JA 54 SEKÄ LÄHIALUEELLA, VIKKINIITTY, KAAVA NRO 1096

Tuleva kunnanjohtaja Hannu Jyrkkä saapui kokoukseen pe reh dy tystar koi tuk ses sa tämän asian esittelyn aluksi klo

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o , Heino Mauri kuolinpesä

Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tarkennuksia Kirkkonummen kunnan toimielinrakenteeseen (kv) 118/00.00.

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Kuntaliiton mukaan kunnan on syytä ryhtyä seuraaviin toi men pi tei siin:

Veittijärvi-Moision ja Vuorentausta-Soppeenharjun kouluyksiköiden nimien muutokset alkaen

KH 173 Kaavasuunnittelija Mathias Holménin lausunto :

Janakkalan kunta Turenki

HATTULANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 561/ /2013 KAAVRAKJ

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta.

Kunnanhallitus Kunnanhallitus OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013

Opetussuunnitelman mukaisesti opetuksen järjestäjä päät tää paikallisesti tiettyjä asioita:

Jou-lu. jou-lu-kuu-si. kynt-ti-lä. kink-ku. jou-lu-ka-len-te-ri. tont-tu. jou-lu-puk-ki. pa-ket-ti. jou-lu-tort-tu. jou-lu-ko-ris-te.

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke , to ja su

1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta. Kaavoitushanke on mukana Lempäälän kunnan kaavoitusohjelmassa 2013.

Rantayleiskaavan muutos 54/06.61/2012, 228/ /2014

Transkriptio:

Ympäristöjaosto 18 15.03.2016 Ympäristöjaosto 62 18.10.2016 YMPÄRISTÖJAOSTON LAUSUNTO HEMMINKILÄN (8036) ASEMAKAAVAMUUTOKSESTA, VIIALANTIEN LÄMPÖKESKUS 2326/10.02.03.00/2015 YMPJAOS 15.03.2016 18 Asia Lempäälän kunta pyytää ym pä ris tö jaos ton lausuntoa Hemminkilän (8036), Viialantien lämpökeskuksen, asemakaavamuutoksen luon nok ses ta. Kaavoitus- ja rakennusjaosto päätti 1.10.2015 Kanavanvarren ase ma kaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointi suunnitelman näh tä vil le asettamisesta. Viialantien lämpökeskuksen asemakaava si säl tyi aloitusvaiheessa Kanavanvarren asemakaavan muu tos alu ee seen, mutta se erotettiin luonnosvaiheessa erilliseksi ase ma kaa va hank keek si. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireille tulosta ja osal lis tu mis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta kuulutettiin 14.10.2015. Materiaali on nähtävillä kunnan internetsivuilla osoitteessa www.lempaala.fi: Palvelut - Asuminen - Rakentaminen ja ym pä ris tö - Kaa voi tus - Ase ma kaa vat - Viialantien lämpökeskus. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Lempäälän kanavan var rel la, Lempäälän keskustassa, Lempoisten kylässä Viialantien ja rau ta tien välissä. Sillä on Piippupolku -niminen kapea, sorapäällysteinen ka tu, jonka kautta kuljetaan suunnittelualueen eteläpuolella olevaan oma ko ti ta loon. Suunnittelualue on osa Sulkolan pientaloaluetta. Suun nit te lu alue on pinta-alaltaan noin 0,43 ha. Asemakaavaluonnos Asemakaavan muutos koskee korttelia 28 ja osaa korttelista 29 sekä nii hin liittyvää liikenne- ja katualuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muu toksel la muodostuvat kortteli 48 sekä siihen liittyvää liikenne- ja ka tu aluet ta. Suunnittelualueelle osoitetaan energiahuollon korttelialue läm pö lai tok sen rakentamista varten. Lämpölaitoksen eteläpuolelle osoi te taan uusi katu. Lempäälän kunta toteuttaa kadun ja kun nal lis tek nii kan. Lämpökeskuksen rakennuttaa Lempäälän Lämpö Oy. Kaavan tarkoitus Suunnittelualueelle osoitetaan energiahuollon korttelialue läm pö lai tok sen rakentamista varten. Lämpölaitoksen eteläpuolelle osoitetaan uusi ka tu. Suunnittelualueen olosuhteet Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä, taajamakuvallisesti näkyvällä pai kal la Lempäälän keskustassa Lempäälän Kanavan varressa. Ka na va-alue kuuluu maisemallisesti arvokkaaseen rakennettuun kult tuu ri ym pä ris töön. Alueella on puinen huonokuntoinen asumaton talo ja kolme ta lous ra kennus ta. Lempäälän keskustan palvelut ovat noin kilometrin päässä. Kanavan var-

res sa on ulkoilureitti, josta johtaa portaat Piippupolulle. Viialantie on mel ko vilkasliikenteinen yhdystie, jonka molemmin puolin on ke vyen lii ken teen väylät. Viialantiellä kulkevat linja-autot päiväaikaan noin neljä ker taa tunnissa. Rautatieasemalle on matkaa noin kilometri. Suunnittelualueella on tehty arkeologinen inventointi, eikä tiedossa ole via muinaismuistoja ole. Suunnittelualueella on valmiit ulkoiset teknisen huollon verkostot. Suunnittelualueen merkittävin häiriötekijä on lii ken teen aiheuttama melu. Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muun osan suunnittelualueesta omistaa Lempäälän kunta. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Aluetta koskevat suunnitelmat Lempäälän Lämpö Oy:n tavoitteena on rakentaa suunnittelualueelle läm pölai tos, jonka energiantuotanto toteutetaan biopohjaisilla polt to ai neil la. Lämpölaitos tulisi olemaan tehoiltaan 5-10 MW. Va ra polt to ai nee na käytetään luonnonkaasua. Lämpölaitoksen tiloihin sijoitetaan myös va ra voima yk sik kö. Lämpökeskuksen rakennuksista on tehty alustavia suun ni telmia Arkkitehtitoimisto J10 Oy:n toimesta. Suunnittelualuetta koskevat selvitykset (tehty osayleiskaavaa varten): Lempäälän lisäraidevaraukset, esiselvitys, VR Rata Rau ta tie suun nit te lu 26.8.2010 molemmat lisäraiteet on Lempäälän keskustan kohdalla tar koitus sijoittaa nykyisten raiteiden itäpuolelle Lisäraiteiden aluevaraussuunnittelu rataosuudella Toijala - Tam pe re, VR, Track, A-insinöörit Suunnittelu Oy 26.2.2012 Alustava lisäaluetarve on n. 30-35 metriä itäisen raiteen kes kilin jas ta mitattuna, mikäli molemmat lisäraiteet sijoitetaan ny kyisen kaksoisraiteen itäpuolelle. Pirkanmaan rataverkon lisäraiteiden tilantarvetarkastelut, Maan käyt töra joit tei den kartoitus, Pirkanmaan liitto 2010. Lempäälän keskustan meluselvitys, Trafix 23.12.2009 Lempäälän keskustan muinaisjäännösselvitys 2009 ja täydennys 2010, Mikroliitti Oy Lempäälän kunnan viherympäristöselvitys 2007, viheralueiden in ventoin ti ja hoidon tavoitteet Keskusta ja Sääksjärvi kaupallisten vaikutusten arviointi, Finnish Con sul ting Group, 2009 Lempäälän keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2010, Kari Laamanen ja Marita Palokoski Lempäälän keskusta-alueen lepakkoselvitys 2010, Pekka Rintamäki Lempäälän keskusta-alueen liito-oravaselvitys 2010, Kari Laamanen Lempäälän keskusta-alueen hulevesiselvitys 2010, Lempäälän tek ninen toimi Marita Palokoski Lempäälän keskustan hulevesiselvityksen jatkoselvitys 2011, FCG Lempäälän keskustan yleissuunnitteluaineistoa (Arkkitehtitoimisto Ee ro Lahti Oy, AIHIO-arkkitehdit) Lempäälän keskustan visiotyö ja yleissuunnitteluvaiheen selvityksiä ja suun ni tel mia Silta tulevaisuuteen visiotyön raportti Lempäälän keskustan viherverkkosuunnitelma (MA-arkkitehdit 2013) Lempäälän keskustan yleissuunnitelman liikennesuunnitelma

Kaavan vaikutukset kaavaselostuksen mukaan Kaavan vaikutukset maisemaan ulottuvat kauas, sillä suunniteltu Läm pökes kuk sen piippu on 30 metriä korkea. Myös suunnitellut ra ken nuk set näkyvät melko hyvin kanavan yli pohjoisen suuntaan. Läm pö kes kuk sen tontin oletetaan siistiytyvän rakentamisen myötä, tontin reunoille osoi te taan istutettavia alueita ja puurivejä. Kaavaselostuksen mukaan ase ma kaa va täydentää Lempäälän keskustan yhdyskuntarakennetta. Oma ko ti tont te ja poistuu kaksi. Kaava ei vaikuta selostuksen mukaan ka na van rannan ulkoilureittiin, tosin polku Piippupolulle katkeaa, jos läm pö kes kus rakennetaan. Kaavaselostuksen mukaan liikenteelliset vai ku tuk set ja vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat vähäisiä. Läm pö voi ma lal le kuljetetaan polttoainetta rekalla talvisin 3-5 puo li pe rä vau nul lis ta viikossa ja kesäisin noin yksi puoliperävaunullinen viikossa. Ase ma kaa va muu tok sel la osoitetaan kaava-alueen eteläosaan uusi katu ja sen kautta kulku toiselle lämpölaitoksen eteläpuolisista oma ko ti ton teis ta. Kaavaselostuksen mukaan Lämpölaitos ei käynnissä ollessaan aiheuta me lu hait to ja eikä päästöjä, sillä savukaasut käsitellään tehokkailla puh distus me ne tel mil lä ja korkea piippu takaa savukaasujen leviämisen. Lai tok sen suunnitellut rakennukset toimivat meluesteenä radan ja Vii a lan tien länsipuolisen asuntoalueen välillä. Sosiaalista haittaa voi kaavaselostuksen mukaan aiheutua polt to ai ne kul jetuk sis ta. Samoin asukkaat voivat kokea kuljetukset lii ken ne tur val li suus ris kinä. Suunnittelualueen kaavoitustilanne Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmä sisältää Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto) ja Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja logistiikka). Maa kun takaa va yh dis tel män mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Kanavan ympäristö on maa kun nal li ses ti arvokas kulttuuriympäristö (akm078). Rautatie on osoitettu mer kit tä väs ti parannettavaksi rataosuudeksi. Viialantie on yhdystie. Lem pää län kanava on veneilyväylä/laivaväylä. Osayleiskaava Suunnittelualue sisältyy Lempäälän keskustan osayleiskaavaan, jonka kunnan val tuus to on hyväksynyt 7.9.2011 ja joka on tullut voimaan 28.1.2013. Osayleiskaavan mukaan suunnittelualue on tiivistä pien ta lo val tais ta asuntoaluetta (AP-1) ja kanava-aluetta (LK). Viialantien ja rau ta tien varressa on meluntorjunnan tarve. Viialantien molemmin puolin on kevyenliikenteenväylä. Asemakaava Suunnittelualueen pohjoisosassa on asuin-, liike- ja toi mis to ra ken nus ten tontti (ALK) sekä kanava-aluetta (LK). Sillä ja osalla Piippupolun ka tu aluetta on voimassa 30.11.1964 vahvistettu rakennuskaava. Sen ete lä puo lel la on voimassa 17.0.1975 vahvistettu rakennuskaava, jonka mu kaan alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja Piippupolun ka tu aluet ta.

Kunnanvaltuusto on hyväksynyt suunnittelualueen asemakaavan 26.10.2005. Asemakaavan mukaan radan varressa sijaitseva tontti on asuin ker ros ta lo jen korttelialuetta (AK-18). Kerrosluku on viisi ja ra ken nusoi keus 4800 m². Turuntien varressa sijaitseva tontti on asuin pien ta lo jen korttelialuetta (AP-19). Kerrosluku on kaksi ja rakennusoikeus on 1400 m². Lisätietoja: ympäristötarkastaja 050 3839395 Ympäristöjaoston lausunto Ympäristöjaosto toteaa lausuntonaan seuraavaa. Alueelle suunniteltu polttolaitos kuuluu ympäristönsuojelulain mukaan rekis te röi tä viin toimintoihin. Rekisteröinti tehdään toiminnanharjoittajan te kemän ilmoituksen pohjalta. Polttolaitoksen ym pä ris tön suo je lu vaa ti muk set on määrätty valtioneuvoston asetuksessa polttoaineteholtaan al le 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ym pä ris tön suo je lu vaa ti muk sis ta 750/2013 (ns. PINO-asetus). Asetuksen mukaan laitos on si joi tet ta va ympäristönsuojelulain 11 ja 12 :n mukaisesti. Ase ma kaa va vai hees sa tulee arvioida sijoituspaikan soveltuvuutta ym pä ris tön suo je lu lain näkökulmasta. Lämpökeskuksen rek ka lii ken ne (polttoainekuormat) nähdään lievänä melua ja tärinää ai heut ta va na sekä liikenneturvallisuus riskejä lisäävänä te kijä nä. Nämä haitat ja riskit tulee minimoida suunnittelun avulla. Sa moin tulee selvittää rek ka lii ken tees tä aiheutuva turvallisuusriski alueen kou lu laisil le. Lem pois ten alakoulu sijaitsee 200 m päässä suun nit te lu alu ees ta. Ympäristöjaosto katsoo lämpökeskuksen rakentumisen aiheuttavan myös maisemallista ja virkistyskäytöllistä haittaa maisemallisesti ar vok kaal le kanavanvarren alueelle. Nämä haitat tulee minimoida osoit ta mal la kaavaan runsaasti puustoa ja muita istutuksia peittämään ra ken nus ten näkyvyyttä erityisesti kanavan suunnalta. Kaavassa osoitettu is tu tet ta va puurivi on tarpeellinen. Siinä tulee suosia nopeakasvuisia lajeja, jot ta puuston peittävä vaikutus saavutetaan mahdollisimman pian. Kaa va mää räyk sil lä tulee ohjata valitsemaan maisemaan soveltuvia jul ki si vu ma te ri aa le ja. Lämpökeskuksen käytöstä aiheutuvat päästöt ja ympäristöhaitat lä hei seen asutukseen ja kouluihin nähden tulee sel vit tää kaa va se los tuk ses sa tarkemmin ja ne tulee perustaa tut ki muk siin/tut ki mus tie toon ai kai sem mis ta vastaavista laitoksista. Kaavan muut ympäristö- ja luontovaikutukset tulee tuoda esiin kaa va se lostuk ses sa. Osayleiskaavaa varten tehdyt liito-orava-, maisema- ja luon tosekä lepakkoselvitykset tulee huomioida kaavaselostuksessa (Lem pää län keskustan osayleiskaavan maisema- ja luontoselvitys 2010, Kari Laamanen ja Marita Palokoski, Lempäälän keskusta-alueen le pak ko sel vitys 2010, Pekka Rintamäki, Lempäälän keskusta-alueen lii to-ora va sel vi tys 2010, Kari Laamanen). Kaavaselostuksessa tulee paremmin tuoda esille kaavan hu le ve si vai ku tukset ja selostaa miten hulevesien johtaminen järjestetään. Tässä tu lee huomioida osayleiskaavaa varten tehdyt hulevesiselvitykset (Lem pää län keskusta-alueen hulevesiselvitys 2010, Lempäälän tekninen toi mi Marita

Palokoski ja FCG Lempäälän keskustan hulevesiselvityksen jat ko sel vi tys 2011, FCG). Kaavamääräyksiin tulee sisällyttää mää räyk set hulevesien käsittelystä suunnittelualueella. Määräyksiin tulee kirjata mi ten suunnittelualueen hulevedet käsitellään ja mihin ne johdetaan se kä miten ympäristöhaitat minimoidaan. Tavoitteena on löytää eko lo gi sia, esteettisiä ja luonnon monimuotoisuutta tukevia hulevesiratkaisuja. Hu le ve si rat kaisuis sa tulee huomioida yhä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Lisäksi tulee selvittää aiheuttaako tulevaisuudessa lisääntyvä rai de lii ken ne ja raideliikenteestä aiheutuva tärinä riskejä Lämpökeskuksen toi min taa ajatellen. Tarvittaessa kaavassa tulee määrätä rakennusten tä ri nä eris tysmää räyk sis tä. Ehdotus YMPÄRISTÖJAOSTO päättää antaa edellä selostusosassa olevan lau sunnon Hemminkilän (8036), Viialantien lämpökeskuksen, ase ma kaa va muutok sen luonnoksesta. Täyt.pano: ote kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen TEKN 7.3.2016 Päätös YMPÄRISTÖJAOSTO hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti keskustelun jälkeen. TEKN 16.3.2016 PL/pl Merkittiin, että nuorisovaltuuston edustaja Assi Liikanen poistui ko kouk sesta tämän pykälän käsittelyn alussa klo 18:23. YMPJAOS 18.10.2016 62 Asia Lempäälän kunta pyytää ympäristöjaoston lausuntoa Viialantien lämpökeskuksen, Hemminkilän 8036 asemakaavamuutosehdotuksesta. Kaavaehdotus on nähtävillä 5.10.-7.11.2016 ja kaavaselostukset liitteineen saatavilla osoitteesta http://www.lempaala.fi. Ympäristöjaosto on antanut lausuntonsa Viialantien lämpökeskuksen asemakaavamuutoksen luonnoksesta 15.3.2016. Esitys ympäristöjaoston lausunnoksi Ympäristöjaosto toteaa lausuntonaan seuraavaa. Kaavaluonnoksen jälkeen asemakaavaehdotusta on tarkennettu mm. lisäämällä polttolaitoksen tehoa ja polttoaineen laatua koskevat määräykset, annettu hulevesien käsittelystä ja johtamisesta määräykset sekä asetettu laitoksen ulkonäölle ja istutuksille vaatimuksia maiseman ja virkistyskäytön näkökulmasta. Esitetyt määräykset ovat tarpeellisia. Hulevesimääräykset perustuvat keskustan osayleiskaavaa varten tehdyn hulevesiselvityksen suosituksiin. Hulevesiselvitys on kuitenkin yleispiirteinen ja suosituksesta voidaan alueella poiketa tarkempaan suunnitteluun perustuen. Ympäristöjaosto esittääkin, että

hulevesimääräystä täydennetään siten, että hulevesijärjestelmän mitoitus voi perustua myös yksityiskohtaiseen kiinteistöä koskevaan hulevesiselvitykseen, joka esitetään rakennuslupavaiheessa hyväksyttäväksi. Ympäristöjaosto painottaa edelleen, että asemakaavavaiheessa tulee perustellusti arvioida laitoksen sijoituspaikan soveltuvuutta niin, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä (ns. PIPO-asetus, 4, Ympäristönsuojelulaki 11 ). Sijoituspaikkaa ei arvioida enää laitoksen rekisteröintiprosessissa. Etenkin ilmanpäästöjen vaikutus tulee selvittää kaavavaiheessa leviämismallilaskelmalla tarkemmin siten, että huomioidaan mm. maastoesteet ja nykyiset sekä suuunnitellut korkeat rakennukset (yli 30 m) 500 metrin etäisyydellä laitoksesta. Kaavaselostuksen perusteella ei sijoituspaikan soveltuvuus ja piipun turvallinen korkeus tule riittävästi osoitetuksi. Lisätietoja: ympäristöpäällikkö p. 040-1337804 Ehdotus YMPÄRISTÖJAOSTO päättää antaa edellä selostusosassa olevan lausunnon Hemminkilän, Viialantien lämpökeskuksen asemakaavamuutosehdotuksesta. TEKN 11.10.2016 KSi Päätös YMPÄRISTÖJAOSTO hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. TEKN 18.10.2016 MM/mm