Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman loppuraportti

SISÄASIAINMINISTERIÖ Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman loppuraportti Hare: SM053:01/2008 Marraskuu 2012

1 JOHDANTO... 2 2 MAAHANMUUTON TILANNEKATSAUS... 4 2.1 MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS... 4 2.3 ULKOMAALAISTAUSTAINEN TYÖVOIMA SUOMESSA... 5 2.3. MAAHANMUUTON MERKITYS TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN KANNALTA... 7 3 TOIMENPIDE-EHDOTUSTEN ARVIOINTI... 10 3.1 USEIMPIA EHDOTUKSIA EDISTETTIIN ESR-RAHOITUKSELLA... 10 3.2 TYÖVOIMAN TARVE JA SEN ENNAKOINTI... 11 3.3 ULKOMAALAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TULOVÄYLÄT SUOMEEN... 15 3.4 VETOVOIMASTRATEGIA JA SUOMI-TIETOUS... 18 3.5 OPASTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN... 19 3.6 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN... 22 3.7 KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA JA ULKOMAALAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT... 24 3.8 SEURANTA JA ARVIOINTI... 26 4 JOHTOPÄÄTÖKSET... 27 4.1 TIETOA TUOTETTIIN KIITETTÄVÄSTI... 27 4.2 LINJANVETOA ULKOMAILTA REKRYTOINTIIN... 28 4.3 OPASTUS JA ASETTAUTUMINEN HAKEVAT VIELÄ MUOTOAAN... 29 4.4 ULKOMAALAISTEN OPISKELJOIDEN TYÖLLISTYMINEN HEIKKOA... 29 4.5 LOPUKSI... 30 LIITE 1. LOPPURAPORTIN VALMISTELUUN OSALLISTUNEET... 31 LIITE 2. TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ TUTKIMUKSIA, RAPORTTEJA JA ARTIKKELEITA... 32 1

1 JOHDANTO Marraskuussa 2009 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma 1, jonka valmisteluun osallistui poikkihallinnollinen viranomaisten ja järjestöjen edustajista koostuva ohjausryhmä. Ohjelma laadittiin vuosille 2009 2011. Siinä kuvataan työvoiman maahanmuuton tilanne, strategiset linjaukset sekä tarvittavat toimenpiteet ja resurssit. Lisäksi kuvattiin viranomaisten rooleja, vastuita ja yhteistyötä työvoiman maahanmuuton kehittämisessä ja edistämisessä sekä yhteisiä toiminta- ja tiedonvälitystapoja eri toimijoiden kanssa. Ohjelman toimeenpano ja toteutus ovat edellyttäneet toimenpiteitä eri hallinnonaloilla ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Valtioneuvoston periaatepäätös on luonteeltaan valmisteleva asiakirja, jolla on annettu ohjeita ja suuntaviivoja asioiden valmistelulle. Lopulliset päätökset ovat jääneet asiasta vastuulliselle taholle. Periaatepäätöksenä hyväksytty toimenpideohjelma on ollut ohjelmatyyppinen koskettaen useita hallinnonaloja ja myös laajemmin yhteiskuntaa, järjestöjä ja kuntia. Siinä on myös pääasiallisesti määritelty toteuttavat ja koordinoivat tahot. Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma sisälsi 28 toimenpide-ehdotusta, joista huomattavan monia on viety eteenpäin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kahden kehittämisohjelman Työvoiman maahanmuutto (toimintalinja 4) ja Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen neuvonta ja ohjaus (toimintalinja 2) mukaisesti ja rahoittamien hankkeiden avulla. Hankkeissa kehitettiin rekrytointimalleja ja -valmiuksia, asettautumis- ja neuvontapalveluja ja työvoiman maahanmuuton vetovoimastrategiaa. Näiden toimintalinjojen tukirakenneprojektit ALPO ja MATTO käynnistettiin samaan aikaan ohjelman kanssa. Niiden tehtävä oli koordinoida toimintalinjoista rahoitettuja hankkeita ja luoda valtakunnallisia kokonaisuuksia kotoutumisen alkuvaiheen palveluista sekä työvoiman maahanmuuton prosesseista ja rakenteista. ESR-ohjelmien sisältämien käytännön kokeilujen ja kokonaisuuksien kehittelemisen lisäksi MAT- TO-tukiprojekti vastasi vetovoimastrategian valmistelusta. Uusien tulijoiden opastusjärjestelmän kehittämisestä vastuussa olleet ESR-hankkeet ja tukirakenteet tekivät haastavaa työtä melko vaikeasti hahmotettavassa liikkumapinnassa. Samanaikaisesti tuli voimaan uusi laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), jossa sen soveltamisala laajeni koskemaan kaikkia henkilöitä, joilla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassaoleva oleskelulupa Suomessa tai joiden oleskelu on rekisteröity tai joille on myönnetty oleskelulupakortti ulkomaalaislain mukaisesti. Soveltamisalan laajentaminen kohdistui nimenomaisesti ulkomaalaisiin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä. Oleskeluluvan statuksesta riippumatta kaikille tulijoille tuli siis tarjota maahan saapumisen alkuvaiheen opastusta, jotta he pystyisivät suunnistamaan uudessa asuinympäristössään ja löytämään tarvittavat viranomaiset ja palvelut, joihin he olisivat oikeutettuja. Kaikille samanlaisesta alkuvaiheen opastuksesta huolimatta tarjolla olevat palvelut ovat kuitenkin melko eriytyneitä erilaisilla oleskeluluvilla maassa oleville. 1 Työvoiman mahanmuuton toimenpideohjelma, Sisäasiainministeriön julkaisu 23/2009 http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/vwbytema/86c1c347491a1c85c2257665003aacc7?opendocument 2

Samanaikaisesti oli käynnissä myös toinen ohjelman kannalta erittäin merkittävä lainsäädäntöhanke. Siinä valmisteltiin ulkomaalaislain muutosta (HE 269/2009 vp) työntekijän oleskelulupajärjestelmään. Uudistamisen lähtökohtana oli työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen ja siten järjestelmän yksinkertaistaminen. Hallituksen esitys sisälsi myös ulkomaalaisten työntekijöiden työolojen valvontatoimenpiteiden lisäämistä ja kansainvälisten opiskelijoiden työnhakuajan pidentämisen opintojen jälkeen, minkä vuoksi näitä ehdotuksia ei sisällytetty toimenpideohjelmaan. Lainsäädäntöhanke kuitenkin raukesi eduskunnassa vuonna 2011. Uusi hallitus linjasi keväällä 2012 ohjelmassaan, että saatavuusharkinta säilytetään ja työmarkkinoiden valvontaa tehostetaan. Toimenpideohjelmassa oli myös kokonaisuus, joka sisälsi ehdotuksia työvoiman tarpeen ennakoimiseksi, alueellisten ohjelmien ja suunnitelmien tekemiseksi sekä ulkomaalaisten työntekoa, ammatteja, alaa ja kansalaisuutta koskevaa seurantaa ja tilastointia. Terveydenhuollon henkilöstön tarvetta tuli selvittää erityisesti, sillä alan ammatilliset kelpoisuusvaatimukset ovat varsin säädeltyjä ja pula henkilöstöstä terveydenhuollon sektorilla on selkeimmin identifioitu. Lisäksi toimenpideohjelmassa oli kokonaisuus, joka sivusi korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaa ja ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita. Myös tämä osio jätettiin melko viitteelliseksi, koska katsottiin, että varsinaiset toimenpiteet tullaan listaamaan tuolloin käynnissä olleen korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian valmistelussa. Näin ollen työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmaan kirjattiin vain asian omaisen strategian huomioiminen vetovoimastrategian laatimisessa ja toteutumisen seuraaminen työvoiman maahanmuuttoa sivuavissa asioissa. Tämä raportti on rakennettu niin, että seuraavassa luvussa tehdään lyhyehkö katsaus työvoiman maahanmuuton tilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin. Sitä seuraavassa luvussa käydään läpi toimenpideohjelman eri kokonaisuudet yksittäisine toimenpide-ehdotuksineen ja arvioidaan niiden toteutumista. Johtopäätelmissä esitetään kokonaisarvio ohjelman toteutumisesta ja onnistuneisuudesta sekä esitetään suosituksia jatkotoimenpiteiksi. Toimenpideohjelman toteutusta seuraamaan asetettiin viranomaisten ja järjestöjen edustajista koostuva seurantaryhmä, joka tehtävänä oli laatia ohjelman toteutumisesta ja tuloksista väliarviointi vuonna 2010 ja loppuarviointi vuonna 2012. Vuonna 2010 seurantaryhmä piti yhden kokouksen kesäkuussa ja toisen joulukuussa. Lisäksi seurantaryhmän jäseniltä ja varajäseniltä kerättiin muun muassa internetpohjaisella kyselyllä seuranta- ja arviointitietoa lokakuussa 2010. Väliraportti valmistui joulukuussa 2010. Loppuraporttia alettiin valmistella loppuvuodesta 2011, jolloin seurantaryhmältä pyydettiin kirjallisesti palautetta ohjelman toimenpide-ehdotusten toteutumisesta, tarpeellisuudesta ja osuvuudesta. Seurantaryhmä piti kaksi kokousta, toisen tammikuussa 2012 ja toisen maaliskuussa. 3

2 MAAHANMUUTON TILANNEKATSAUS 2.1 Muuttoliikkeen kehitys Suomen muuttoliike on pysynyt melko samanlaisena viime vuosina, määrät eivät ole vaihdelleet merkittävästi. Suomeen muuttaa vuosittain keskimäärin 27 000 henkeä ja Suomesta muuttaa pois reilut 14 000 henkeä. Nettomuutto Suomen eduksi on vuosittain 13 000 henkeä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen 2 mukaan vuosi 2011 oli kuitenkin tavallista vilkkaampi maahanmuuton kannalta. Suomeen saapui 28 250 henkeä ulkomailta ja Suomesta ulkomaille muutti puolestaan 12 470. Maahanmuutto kasvoi 2 610 henkilöllä ja maastamuutto vähenivät 570 henkilöllä vuoteen 2010 verrattuna. Vuonna 2011 noin 27 % muuttaneista oli suomalaisia, lähes 18 % virolaisia ja arviolta kymmenesosa venäläisiä. Suomeen muuttaneista ulkomaalaisista arviolta noin viidennes muuttaa myöhemmin pois Suomesta. Lähde: Tilastokeskus, Myrskylä (2012) Katsaus kansainväliseen muuttoliikkeeseen 2011 -raportin 3 mukaan OECD-maihin suuntautuva maahanmuutto on laskenut huomattavasti erityisesti vapaan liikkuvuuden alueella ja työvoiman muuttoliikkeessä. OECD-alueelle tilapäisesti muuttaneen työvoiman määrä oli vuonna 2009 n. 1,9 miljoonaa ja pysyvästi muuttaneen työvoiman puolestaan 1,5 miljoonaa. Tilapäinen työvoiman muuttoliike on edelleen merkittävää, vaikka talouden laskusuhdanne onkin vaikuttanut siihen tuntuvasti. Raportista selviää myös, että yhä useammissa maissa ulkomaalaiset opiskelijat nähdään po- 2 http://www.tem.fi/index.phtml?c=97987&s=2687&xmid=4598 3 http://browse.oecdbookshop.org/oecd/pdfs/free/811112fe5.pdf, OECD, International Migration Outlook 2011. 4

tentiaalisena korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien lähteenä. Vuonna 2008 ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä alueella jatkoi kasvamistaan n. 5 %:lla vuoteen 2007 verrattuna. 2.3 Ulkomaalaistaustainen työvoima Suomessa Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylän 4 tutkimuksen mukaan vuonna 2009 Suomessa asui 156 000 ulkomaalaistaustaista työikäistä, joista työiässä oli 80 000 eli 51 %. Kotimaisista työikäisistä työssä oli 69 %. Jos ulkomaalaisten työllisyysaste saataisiin nousemaan samalle tasoille kuin kotimaisia kieliä puhuvilla, nousisi ulkomaalaistaustaisten työllisten määrä 107 000 henkilöön. Suomen vähenevän työikäisen väestön kannalta maahanmuuttajien ikärakenne on hyvin edullinen, sillä eläkeikäisiä on hyvin vähän, työikäisiä on yli 70 % ja lapsia jonkin verran, kuten seuraavasta kuviosta voi havaita. Viime vuosina on saatu lähes 15 000 henkilön siirtolaisuusvoittoja, joten maahanmuutto lähes puolittaa vuosittaisen vähenemän, joka aiheutuu ikäluokkien poistuessa Suomen työikäisestä väestöstä. Suomen väestö iän ja sukupuolen mukaan vuonna 2010 Suomen kansalaiset Ulkomaankansalaiset Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus Edullisesta maahanmuuttajien ikärakenteesta huolimatta maahan muusta syystä kuin työn takia muuttaneiden työllistymisvaikeudet ovat edelleen vakavia. Pääsääntöisesti kotimaisia kieliä puhuvien työttömyysaste on ollut 2000-luvun ajan noin 10 % ja vieraskielisten 20 %. Parhaimmillaan ero kapeni alle puoleen vuonna 2008, jolloin kantaväestön työttömyysaste oli 8,6 % ja ulkomaalaisten 18,7 %. Sen jälkeen ero on lähtenyt jälleen kasvamaan; vuonna 2010 vastaavat luvut olivat kantaväestölle 9,9 % ja vieraskieliselle väestölle 22,3 %. Luvut kertovat karua kieltään siitä, että talouden tilan heikentyessä maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat niiden joukossa, jotka ensimmäisinä menettävät työnsä. He myös todennäköisesti työskentelevät aloilla, joita suhdannevaihtelut koettelevat rajuimmin. Maahanmuuttajataustaisten henkilöi- 4 Myrskylä Pekka (2012) Alueellisten työmarkkinoiden muutos. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 1/2012. http://www.tem.fi/files/31991/1_2012_netti.pdf 5

den työllisyydessä on merkittäviä vaihteluja Suomen eri alueiden kesken; parhaita työllisyysluvut ovat Etelä- ja Länsi-Suomessa. Ylivoimaisesti suurin syy Suomeen muuttoon on perhesuhde. Vain harvoin puoliso työllistyy heti maahan saavuttuaan, sillä muun muassa kielen oppiminen vie aikansa. Sama pätee kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin, jotka tulevat Suomeen joko pakolaiskiintiössä tai jäävät maahan saatuaan myönteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa. Lisäksi Suomessa arvioidaan työskentelevän arviolta 50 000 EU:n kansalaista määräaikaisissa tai pidempiaikaisissa työsuhteissa vuosittain. Oleskelulupia työnteon perusteella kolmansien maiden kansalaisille on pantu vireille muutamia tuhansia vuosittain, vuonna 2009 myönnettiin 3 970 työntekijän oleskelulupaa ja vuonna 2010 melkein saman verran: 3 852. Maahanmuuttoviraston tilastointi muuttui vuoden 2011 alusta minkä vuoksi oleskelulupaperusteet eivät ole enää kaikilta osin keskenään vertailukelpoisia. Tilastot ovat esimerkiksi juuri työnteon kannalta luokitellumpia niin, että oma kategoriansa on tullut erityisasiantuntijoille, tieteellisen työn ja urheilun sekä valmentamisen parissa työskenteleville. Oleskelulupapäätökset hakuperusteittain vuonna 2011 Hakuperuste Myönteinen Kielteinen Yhteensä Adoptio 25-25 Au pair 75 20 95 Elinkeinonharjoittaminen 55 55 110 Entinen Suomen kansalainen, 364 179 543 suomalainen syntyperä Erityisasiantuntija 883 1 884 Harjoittelija 171-171 Ihmiskaupan uhrin oleskelulupa 1-1 Kv. suojelua saaneen perheenjäsen 500 1 010 1 510 Muu peruste 357 182 539 Muu työnteko 504 41 545 Muu ulkomaalaisen perheenjäsen 4 596 1 957 6 553 Opiskelu 5 460 511 5 971 Osaratkaisua edellyttävä työnteko 3 029 862 3 891 Paluumuuttaja 271 21 292 Suomen kansalaisen perheenjäsen 702 210 912 Tieteellinen tutkimus 522-522 Urheilu ja valmentaminen 169 14 183 YHTEENSÄ 17 683 5 064 22 747 Lähde: Maahanmuuttovirasto 5 5 http://www.migri.fi/download/31503_oleskelulupapaatokset_hakuperusteittain_top-10_2011_netti_cognos.pdf 6

Vuonna 2011 tehtiin kuutisen tuhatta myönteistä päätöstä työntekoa koskeviin oleskelulupahakemuksiin, niistä liki neljä tuhatta edellytti työhallinnon viranomaisten osaratkaisua eli harkintaa siitä, onko Suomen työmarkkinoilla pulaa asianomaisesta ammattilaisesta. Erityisasiantuntijoina maahan saapui 883 henkilöä, joista valtaosa oli intialaisia (613). Suurimmat ryhmät heidän jälkeensä olivat yhdysvaltalaiset (66) ja kiinalaiset (37). 6 Muissa työnteon kategorioissa eniten lupia myönnettiin venäläisille (902), ukrainalaisille (643) ja kroatialaisille (445). Työlupayksikköjen tekemien vuoden 2010 työntekijän oleskelulupahakemuksia koskevien osaratkaisujen perusteella eniten lupia haettiin putki-, maatalous- ja puutarhatöihin, hitsaus- ja kaasuleikkaustehtäviin sekä kokeiksi, keittäjiksi ja kylmäköiksi 7. Vuoden 2011 osalta vastaavia tietoja ei ole riittävän kattavasti saatavilla. Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksissä vuonna 2011 ulkomaalaisten työntekijöiden määrä kasvoi edelleen. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden osuus oli vuoden 2011 lopulla lähes 24 000 henkilöä, joka on 2,5 % EK:n kaikkien jäsenyritysten henkilöstöstä. Palveluala työllisti yli 17 000 henkeä ja teollisuus tarjosi työtä vajaalle 6 000 ulkomaalaiselle. Asiantuntijoina tai toimihenkilöinä ulkomaalaisista työskentelee n. 30 %. Suurin osa heistä saa toimeentulonsa koulutuspalveluiden alalla, etenkin yliopistoissa, tieto- ja viestintäpalveluissa ja teknologiateollisuudessa. 8 Suomessa on suhteellisen vähän ulkomailta muuttaneita sairaanhoitajia ja lääkäreitä muihin EUmaihin verrattuna Prometheus-yhteistyöhankkeen vuoden 2011 raportin mukaan. Lääkäreistä alle 7 % ja sairaanhoitajista vain 2,2 % oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2007. Vaikka ulkomailta saapuneen työvoiman osuus on edelleen pienempi Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa, on ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä terveydenhuollossa kasvanut Suomessakin vuosikymmenessä lähes 60 prosenttia. 9 Talouden taantuminen koetteli myös kolmansista maista maahan tulleita työntekijöitä. Tarkkoja tietoja näistä tapauksista ja niiden määristä ei ole, kysymys on ehkä muutamista, korkeintaan kymmenistä työntekijöistä. Ikävimmissä tapauksissa työntekijä oli ehtinyt työskennellä Suomessa vain muutamia viikkoja, kun yrityksen tilanne heikkeni siinä määrin, että sen oli ryhdyttävä lomautuksiin/ irtisanomisiin. Koska työntekijän oleskelulupa oli sidottu kyseiseen työpaikkaan eikä oikeutta työttömyysturvaan ollut, henkilön täytyi pakata tavaransa ja palata kotimaahansa, mistä aiheutui ennen muuta taloudellisia vaikeuksia työntekijälle. 2.3. Maahanmuuton merkitys työvoiman saatavuuden kannalta Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessa (kevät 2011) 10 todetaan, että työvoiman tarjonta kasvaa vielä noin 10 000 henkeä vuosittain. Työvoiman tarjontapotentiaalia on etenkin nuorissa ja normaalin eläkeiän jo saavuttaneissa ikäryhmissä. Edellisen hallituksen esitys ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvän saatavuusharkinnan poistamisesta raukesi eduskunnassa syksyllä 2011 ja nykyinen pääministeri Jyrki Kataisen hallitus haluaa 6 http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot/oleskelulupatilastot 7 http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto/02_ulkom_tyonteko/oleskelulupa_osaratkaisut2010.pdf 8 http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/joka_kolmas_ulkomaalainen_tyontekija_asiantuntija_tai_toimihenkilo-8739 9 http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/uutinen?id=27240 10 Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, kevät 2011 http://www.tem.fi/index.phtml?c=97987&s=2687&xmid=4804 7

säilyttää työvoiman saatavuusharkinnan sekä seurata Ruotsin kokemuksia, jossa saatavuusharkinta on osittain poistettu. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että on tarpeen selvittää maassa parhaillaan olevan ulkomaisen työvoiman määrää sekä tulevaisuuden työvoimatarpeita. Rekrytoinnin pelisääntöjä tulee kehittää jatkossa toimialakohtaisesti valtiovallan ja työmarkkina- sekä yrittäjäjärjestöjen yhteisissä neuvotteluissa. Ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin tulee olla eettisesti kestävää. Osana neljän ministeriön (opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnin tilaajakonsortiota on valmisteltu raportti työvoiman tarpeesta Suomen taloudessa vuoteen 2025 asti. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010 2025 11 todetaan, että yksi mahdollisuus työvoiman riittävyyden ratkaisemiseksi on maahanmuuttoon kannustaminen. Maahanmuutto on mukana kansantalouden kehityksen perusurassa ja raportissa arvioidaan sen mahdollisia vaikutuksia Suomen talouden rakenteeseen. Tutkimuksessa on tarkasteltu kahta vaihtoehtoista skenaariota, joista toisessa oletetaan maahanmuuton kasvavan perusuran ennustetta nopeammin. Nopeamman maahanmuuton skenaariossa maahanmuuttajien työllistyminen tapahtuu pääasiassa palvelutoimialoille. Myös kaupan ja rakentamisen toimialat hyötyisivät maahanmuutosta selvästi. Maahanmuuton vaikutus työllisyyteen riippuu kuitenkin maahanmuuttajien iästä ja ammattitaustasta. Tutkimuksessa oletetaan, että kaksi kolmasosaa muuttajista olisi työikäisiä. Lisäksi todetaan, että ellei väestön ikääntymiseen liittyvien palveluiden kasvua voida hillitä, on yksi mahdollisuus työvoiman riittävyyden ratkaisemiseksi myös maahanmuuton kannustaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsauksessa 2010 12 todetaan, että maahanmuuttajien nykyistä parempi integroituminen työmarkkinoille on tärkeää myös, kun luodaan edellytyksiä yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti kestävälle työvoiman palkkaamiselle ulkomailta. Työvoiman yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu sekä työnantajien ja työyhteisöjen asenteiden sekä johtamiskulttuurin muokkaaminen erilaisuudelle myönteisiksi ovat tärkeitä keinoja lisätä yritysten ja työyhteisöjen valmiuksia kehittyä kansainvälisiksi ja tarvittaessa monikielisiksi sekä toimia kansainvälisessä ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Ohjelmakauden aikana valmistui useita raportteja ja ennusteita koskien työvoiman määrää ja laatua. Tuorein näistä lienee TEM:n julkaisema Alueellisten työmarkkinoiden muutos (TEM:n julkaisuja 1/2012). Siihen on kerätty tietoja väestön ja erityisesti työikäisten alueittaisesta kehityksestä 1990- luvulta vuoteen 2010 saakka. Näiden tietojen perusteella on myös tehty arvioita ja laskettu työllisen työvoiman tarjontaestimaatit vuoteen 2020 saakka. Laskemisessa on käytetty alueiden ja väestökehityksen ja ikääntymisen huomioon ottavaa väestöennustetta sekä alueittaisia työllisyysasteita. Seuraavan 10 vuoden aikana työikäisen väestön määrä ja sitä kautta työvoiman potentiaalinen tarjona voidaan laskea alueittain melko luotettavasti väestöennusteen perusteella. Syntyvyys ei ehdi vaikuttaa lainkaan työikäiseen väestöön, kuolleisuus vain hieman ja siirtolaisuus jonkin verran. 15 000 hengen muuttovoitosta noin 10 000 on työikäisiä eli 10 vuoden kertymä on 100 000 henkeä, joka on kolmisen prosenttia vuoden 2020 työikäisestä väestöstä. Siirtolaisuuden kehittyminen on työikäisen väestön epävarmin komponentti koska muun muassa suomalaisten muuttoa ulkomaille on vaikea ennustaa. 11 Ahokas Jussi & Marttila Kimmo & Honkatukia Juha (2010) Työvoiman tarve Suomen taloudessa 2010-2025. VATT-tutkimuksia 154. http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatjulkaisut/julkaisu/publication_6093_id/855 12 Työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsauksessa 2010 http://www.tem.fi/index.phtml?s=3953 8

Juuri nyt ollaan tilanteessa, jossa sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat poistuvat työikäisestä väestöstä. Suuret ikäluokat ovat vieläkin kooltaan yli 80 000 hengen suuruisia. Työikään tulee tällä hetkellä 1990-luvun alussa syntyneitä ikäluokkia, jotka ovat keskimäärin hieman yli 60 000 hengen suuruisia. Työikäisten joukko pienenee siis noin 20 000 hengellä vuosittain. Työvoiman tarjontaa on pyritty ensisijaisesti nostamaan työllisyysasteen nostolla ja työttömyyttä alentamalla. Kysyntään voidaan vaikuttaa parantamalla työn tuottavuutta. Erilaisten vaihtoehtoisten skenaarioiden mukaan nykyisillä työikäisillä pystytään tyydyttämään tulevina vuosina noin 80-90 prosenttia uuden työvoiman tarpeesta silloinkin, kun taloudellista kasvua ei juuri ole. Tutkimuksen mukaan eniten työpaikkoja ennakoidaan avautuvan molemmissa kehitysvaihtoehdoissa palvelutyön, sosiaali- ja terveysalan työn sekä teollisen työn pääammattiryhmissä. Viimeksi mainitussa poistuman osuus avautuvista työpaikoista on merkittävä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna eniten työpaikkoja avautunee kauppiaiden, myyjien sekä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden ammattiryhmissä. Jo nyt useilla alueilla työikäisen väestön määrä vähenee ikääntymisen ja muuttotappioiden vuoksi ja tämä kehityssuunta voimistuu 2010-luvulla. Tällä hetkellä työikäisten määrä kasvaa noin 25 seutukunnassa ja väestöennusteen mukaan vuonna 2020 enää 15 seutukunnassa. Tutkimuksen mukaan, pahinta työvoimapula tulisi todennäköisesti olemaan Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa. Tämä johtuu siitä, että vaikka niiden työvoiman kysyntä (työpaikkojen määrä) ei juuri kasva, vähenee niissä tarjolla oleva työllisten määrä nopeammin kuin kasvuseuduilla. Työvoimaan tulevat ikäluokat ylipäätään ovat pahimmillaan vain kolmannes työvoimasta poistuvista ikäluokista. 9

3 TOIMENPIDE-EHDOTUSTEN ARVIOINTI Toimenpideohjelma sisälsi 28 toimenpide-ehdotusta, joiden toteutumista tarkastellaan seuraavassa ohjelman otsikointien ja jaottelujen mukaisesti. Loppuraporttiin on koottu tietoa mahdollisimman kattavasti kokonaiskuvan saamiseksi ohjelmavuosista. Joidenkin toimenpiteiden valmistelu on käynnistynyt normaalina viranomaistoimintana huolimatta tämän toimenpideohjelman kirjauksista. Samoin jotkin hankkeista, esimerkiksi säädöshankkeet on käynnistetty jo ennen toimenpideohjelman valmistumista. 3.1 Useimpia ehdotuksia edistettiin ESR-rahoituksella Useimpia toimenpide-ehdotuksia, jotka koskivat rekrytointikäytäntöjä ja tulijoiden alkuvaiheen opastusta toteutettiin ja vietiin eteenpäin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kahden kehittämisohjelman (toimintalinjat 2 ja 4) puitteissa ja rahoituksella. Niiden saavutuksista on raportoitu seuraavissa luvuissa erikseen. Vuosina 2009 2011 toteutettiin eri puolilla Suomea 31 työvoiman maahanmuuton hanketta (toimintalinja 4). Hankkeiden toiminnat voidaan jaotella 1) rekrytoinnin ja työnvälityksen kehittämiseen, 2) Suomeen tulleen tai rekrytoidun ulkomaisen työvoiman kouluttamiseen ja perehdyttämiseen sekä 3) asettautumis- ja neuvontapalveluihin. Hankkeet keskittyivät joko yhden toiminnon kehittämiseen tai toteuttivat useamman edellä mainitun yhdistelmiä. Projekteja hallinnoivat ELY-keskukset, joten hankkeiden toimeenpanossa on ollut vahva alueellinen näkökulma. Toimintalinja neljästä rahoitettua hankekokonaisuutta koordinoi maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne MATTO 13, jonka tehtävä oli hankkeiden tukeminen ja verkottaminen, kokemusten vaihtaminen, hyvien käytäntöjen kartoittaminen ja levittäminen. Tukirakenteen tehtävä oli myös muodostaa kokonaiskuva maan työvoiman maahanmuuton tilanteesta, puutteista ja tarpeista. Raportti hankeverkostoon kuuluvista projekteista valmistui joulukuussa 2010. Sen mukaan toimintalinja neljästä tuetut hankkeet edistyivät hyvin eri tahtiin monestakin syystä, ei vähiten toimintaympäristön muutosten takia. Erityisesti talouden taantuma vaikutti siihen, ettei rekrytointeja päästy kaikissa hankkeissa toteuttamaan eikä malleja pilotoimaan. Joissakin hankkeissa painopiste siirtyi teollisuudesta terveydenhuoltoon. Toisaalta toimintaympäristön muutokset helpottivat hankkeiden perimmäistä tarkoitusta: kehittämistä. Joissakin hankkeissa painopiste siirtyi rekrytoinnista työnantajalle suunnattujen palvelujen kehittämiseen tai jo maassa olevien opastamiseen. Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen palveluita kehittävässä toisessa ESR-rahoitetteisessa kehittämisohjelmassa (toimintalinja 2) oli vuosina 2009 2011 käynnissä 38 hanketta. Niiden tehtävä oli kehittää alueellisia neuvonta- ja ohjauspalveluita kunnissa ja TE-hallinnossa. Vuonna 2011 voimaan tulleessa Kotoutumisen edistämisen laissa määritellään maahan muuttavan alkuvaiheen palvelut, joiden toimeenpanoa tukemaan kehittämisohjelma laadittiin. Sen tukirakenne ALPO 14 rakensi valtakunnallista mallia alkuvaiheen palveluihin. Lisätietoa löytyy tukirakenteiden internetsivuilta. 13 Matto-tukirakenne: www.tem.fi/matto 14 Alpo-tukirakenne: www.tem.fi/alpo 10

Työvoiman maahanmuuton kehittämisohjelmaan (toimintalinja 4) varattua rahoitusta leikattiin kauden aikana. Kun tarve työvoiman maahanmuuttoa kohtaan talouden taantuman ja työllisyystilanteen muutoksen myötä hiipui, rahoittajaviranomaiset priorisovat muita toimenpiteitä, kuten Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittämisohjelmaa (toimintalinja 2). Kehittämisohjelmien rahoitusosuuksiin on odotettavissa lisää muutoksia vielä loppuohjelmakaudella, joka kestää vuoteen 2013. Osa kummankin toimintalinjan hankkeista on päättynyt, osa jatkaa vielä toimintaansa. 3.2 Työvoiman tarve ja sen ennakointi TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Työ- ja elinkeinoministeriö laatii selvityksiä työvoimavarantojen ja työvoiman kysynnän kehityksestä erityisesti ulkomailta palkattavan työvoiman kysynnän ennakoinnin näkökulmasta. Myös muuta ennakointia ja siihen liittyviä välineitä kehitettäessä huomioidaan paremmin maahanmuuttopolitiikan tukeminen. 2. Maahanmuuton sekä työ- ja elinkeinohallinnon alueviranomaiset tekevät yhteistyötä Maakuntien liittojen ja kuntien kanssa alueen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tarvittaessa työvoiman maahanmuuton avulla. Tavoitteena tulee olla riittävän laajojen alueellisten ja lähtömaakohtaisten suunnitelmien aikaansaaminen mahdollisen työvoiman maahanmuuton perustaksi. TE-toimistojen tehtävänä on edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden parantamista paikallistasolla. 3. Maassa olevien ulkomaalaisten työntekoa, ammatteja, alaa ja kansalaisuutta koskevaa seurantaa ja tilastointia kehitetään yhteistyössä eri viranomaisten kesken. Myös työn perusteella myönnettyjen lupien elinkaaren seurantajärjestelmää kehitetään. Lisäksi edistetään työvoiman maahanmuuttoa koskevaa tutkimusta. Vastuutahoja ovat sisäasiainministeriö, Maahanmuuttovirasto, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Tilastokeskus. 4. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää vuoden 2009 aikana terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointia koskevan hankkeen yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Hankkeessa laaditaan toimintasuunnitelma ja luonnos pilottihankkeeksi kustannusarvioineen. Tavoitteena on määritellä mistä ja miten terveydenhuollon henkilöstöä voidaan parhaiten rekrytoida alan vaatimukset ammatinharjoittamisoikeudesta ja kelpoisuudesta sekä kielitaidosta huomioiden. 5. Sisäasiainministeriön yhteydessä olevan ESR-tukirakenteen, työ- ja elinkeinoministeriön EURES-työnvälityksen sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehostetaan tiedotusta avoimista työpaikoista ulkomailla oleville suomalaisille. Erityisesti tiedotustoimenpiteitä kohdistetaan terveydenhuollon henkilökuntaan. 11

TOIMENPITEET: Työ- ja elinkeinoministeriön vuosina 2009 2011 laatimissa selvityksissä ja ennusteissa otettiin huomioon ulkomailta palkattavan työvoiman kysynnän ennakointi. Pitkän aikavälin ennusteissa tarkasteltiin myös maahanmuuttoa ja sen mahdollisia vaikutuksia Suomen työmarkkinoihin. Lyhyen aikavälin ennusteissa käsiteltiin suhdanneluonteisia työmarkkinakysymyksiä, jolloin huomio kohdentui eri ammattien työvoiman kysyntä-tarjontatilanteiden kehittymiseen. Kevään 2012 aikana julkaistaan kaikille avoin valtakunnallinen ammattibarometri. Se sisältää tietoa keskeisten ammattien lyhyen aikajänteen kehitysnäkymistä ja työvoiman saatavuusnäkymistä. Barometrin avulla voidaan parantaa avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaamista. Ammattibarometrit on otettu käyttöön kaikissa TE-toimistoissa toimenpideohjelman aikana. Barometrit koostetaan alueellisesti kaikkien TE-toimistojen ja ELY-keskusten yhteistyönä. Osana neljän ministeriön (opetusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnin tilaajakonsortiota on valmisteltu raportti työvoiman tarpeesta Suomen taloudessa vuoteen 2025 asti. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010 2025 15. Tammikuussa 2012 julkaistiin Pekka Myrskylän tutkimus Alueellisten työmarkkinoiden muutos 16, jossa on kerätty tietoja väestön ja erityisesti työikäisten alueittaisesta kehityksestä 1990- luvulta vuoteen 2010. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, kuinka maassamuutto ja siirtolaisuus sekä väestön ikääntyminen vaikuttavat käytettävissä olevaan työvoiman tarjontaan 2010-luvulla. Lisäksi siinä on tarkasteltu, kuinka työhön osallistuminen on alueilla muuttunut ja miten työllisyyden muutokset ovat vaikuttaneet työurien pituuteen molemmilla sukupuolilla. Lisäksi siinä on tutkittu työllisen työvoiman ulkopuolella olevan väestön määrää, rakennetta ja kehitystä. Vuosina 2009 2011 eri puolella Suomea (mm. Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Lapissa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa) laadittiin maahanmuuttostrategioita ja maahanmuuttopoliittisia ohjelmia maahanmuuttoasioiden parissa toimivien tahojen yhteistyönä, myös ESR-hankkeet osallistuivat niiden valmisteluun aktiivisesti. Niissä pyrittiin nimenomaan ennakoimaan tulevaisuuden työvoimatarpeita, toimivien alueellisten rekrytointimallien kehittämistä ja yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä rekrytoinnissa sekä alueiden kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden merkitystä. Joillakin alueilla maahanmuuttostrategia on jo pantu täytäntöön. Migrin hallinnoima maahanmuuttoasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän UMA:n ensimmäinen vaihe otettiin käyttöön loppuvuodesta 2010. Järjestelmän toinen vaihe otettiin käyttöön vuonna 2011. Uusi työnantaja-asiat -näyttö helpottaa samalle työnantajalle hakeneiden henkilöiden tarkastelua ja auttaa jossakin määrin myös työnteon valvontaa. Kun UMA kokonaisuudessaan alkaa toimia, sen kautta on mahdollista saada myös entistä monipuolisempia tilastoja, nyt siinä kuitenkin on vielä valitettavia puutteita. Jatkossa on kehitettävä erityisesti työnteki- 15 Ahokas Jussi & Marttila Kimmo & Honkatukia Juha (2010), Työvoiman tarve Suomen taloudessa 2010 2025. VATT-tutkimuksia 154. http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatjulkaisut/julkaisu/publication_6093_id/855 16 Myrskylä Pekka (2012), Alueellisten työmarkkinoiden muutos. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. http://www.tem.fi/files/31991/1_2012_netti.pdf 12

jän lupien elinkaaren seurantaa samoin kuin tiedonkulkua ja työnjakoa kaikkien viranomaisten välillä. Tilastokeskus on kehittänyt menetelmiä maassa olevan tilapäisen työvoiman määrän arvioimiseksi, mutta valitettavasti tällaisen tiedon kerääminen on erittäin hankalaa, sillä varsinkin EU:n vapaan liikkuvuuden puitteissa tulevista työntekijöistä ja heidän työsuhteistaan tietoa useimmiten kertyy vain heitä palkkaaville työnantajille. Väestötietojärjestelmään alettu viedä ulkomaalaisen oleskeluluvan lajia ja kestoa koskevat tiedot. Asiaa koskeva lain muutos astui voimaan 1.3.2010. Lukuisia työvoiman maahanmuuttoon liittyviä tutkimuksia, raportteja ja selvityksiä valmistui vuosina 2009 2011 (ks. tarkemmin liite 1). Työvoiman tarvetta ennakoivien tutkimusten lisäksi tutkimuksia julkaistiin työmarkkinoiden kansainvälistymisestä, kausityöntekijöistä ja muun muassa koulutettujen maahanmuuttajien asemasta työmarkkinoilla. Lisäksi ilmestyi eritasoisia raportteja, arviointeja ja selvityksiä sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkomaalaisesta henkilöstöstä Suomessa ja vastaavasta suomalaisesta henkilöstöstä ulkomailla, poliisin tutkimista ulkomaiseen työvoimaan liittyvistä väärinkäytöksistä, monimuotoistuvasta työyhteisöstä ja eri alueiden ominaispiirteistä suhteessa työvoiman maahanmuuttoon. TEM toteutti strategisen HYVÄ-hankkeen hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi vuosina 2009 2011 17. Sen yhtenä tavoitteena oli osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tarkoituksena on ollut selvittää mahdollisuudet käynnistää pilottiprojekti, jossa kehitetään toimintamalleja työntekijöiden rekrytoimiseksi hyvinvointialan tarpeisiin tarvittaessa ulkomailta. Pilotointi toteutetaan osana hankkeen toista vaihetta (HYVÄ II, joka jatkuu vuoteen 2015). Sen avulla uskotaan voivan selkiyttää julkisen ja yksityisen työvoimapalvelun ja eri hallinnonalojen yhteistyötä ja pelisääntöjä työvoiman rekrytoinnissa EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Tarkoitus on saada selvyyttä myös lähihoitajien ja sairaanhoitajien koulutusta koskeviin kysymyksiin. ESR:n varoin toteutetussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Attraktiivinen Suomi - hankkeessa (2008 2010) kehitettiin mallia, joka edistää sairaanhoitajien työperusteista maahanmuuttoa Suomeen EU-alueelta. Projekti selvitti sairaanhoitajien saatavuutta viidessä EUmaassa (Unkari, Puola, Viro, Slovakia ja Saksa). Tarkemmin tutkittiin rekrytointimahdollisuuksia Unkarista ja Puolasta. Unkarin osalta havaittiin, ettei sieltä ole odotettavissa potentiaalisia muuttajia henkilöstö- ja koulutusrakenteen erilaisuuden ja merkittävän sairaanhoitajapulan vuoksi. Selvitykset Puolassa sen sijaan osoittivat, että lähivuosina siellä tulee valmistumaan täydennyskoulutuksen kautta merkittävä määrä myös Suomessa ammatinharjoittamisoikeuden saavia hoitajia. Yhteistyöverkoston rakentamista Puolaan ehdotetaan jatkettavaksi. Hankkeen loppuraportti 18 ilmestyi joulukuussa 2010. Eri puolilla Suomea toteutetut ESR-projektit ovat olleet aktiivisia työvoiman rekrytoinnin kannalta potentiaalisissa EU-maissa. Työllisyystilanteesta johtuen hankkeet keskittyivät lähinnä sosiaali- ja terveysalalle. Niissä huomio kohdentui rekrytointiprosessien ja toimintamallien lisäksi yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Varsinaisia rekrytointeja tehtiin muun muassa Puolassa, 17 www.tem.fi/hyvinvointihanke 18 http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/c542a578-9a22-4291-a191-87d46ba03e2c 13

Virossa, Unkarissa, Bulgariassa ja Latviassa. EURES-työnvälityksen tunnettuutta on varmasti saatu parannettua ohjelmakaudella, mutta edelleenkin sen toimintaperiaatteet eivät ole varsinkaan kaikille työnantajille selviä ja toisinaan sen palvelujen koetaan jäävän puolitiehen. Aina ei riitä, että löytyy sopiva työntekijä, sen lisäksi tarvitaan monenlaista asettautumiseen liittyvää asiantuntijuutta, jota EURES-palvelusta ei välttämättä löydy, saati että ne voisivat järjestää erilaisia asettautumispalveluja. Esimerkkejä toimenpiteistä ja yhteistyömuodoista: EURES-työnvälitysverkosto järjesti yhteistyössä lähtömaan työhallinnon kumppanien kanssa eri puolilla Eurooppaa lukuisia työpaikkamessuja, joihin suomalaiset EURES-neuvojat ja projektien henkilöstö osallistuivat. EU/ETA -maissa järjestettävillä messuilla haetaan yleensä yhden tai useamman alan työntekijöitä ja paikalla on usein työnantajia monista maista. Suomalaiset osallistuivat viime vuosina messuille erityisesti Itä-Euroopan maissa ja pitivät infotilaisuuksia Suomen työelämästä. Suomalaisten työnantajien osallistuminen messuille väheni taantuman myötä. Suomalaiset neuvojat osallistuivat vuosina 2009 2011 lukuisiin Euroopassa järjestettyihin tapahtumiin ja saivat tuhansia yhteydenottoja Suomessa työskentelystä kiinnostuneilta työnhakijoilta. EURES-verkosto on järjestänyt myös työnantajien tarpeita vastaavia rekrytointitapahtumia valituissa kohdemaissa yhteistyössä paikallisen EURES-verkoston ja Suomen lähetystön kanssa. Huonon työmarkkinatilanteen takia tilaisuuksien määrä väheni selvästi vuonna 2011. Keväällä 2011 vahvistettiin alueellisten ELY-keskusten roolia EURES-prosessissa. Muutoksen jälkeen ELY-keskuksilla on strategisesti tärkeä rooli määriteltäessä niiden alueella suunniteltavia ja toimeenpantavia EURES-aktiviteetteja, joita TE-toimistot toteuttavat. Viime vuosina EURES-neuvojat ovat järjestäneet 30 paikallistason koulutustilaisuutta yhteensä 450 henkilölle (mm. konsulteille, työvoimaneuvojille, koulutusneuvojille). Lisäksi EURESpalveluita esiteltiin työnantajille 80 tapahtumassa, joihin osallistui 715 työnantajaa. EURESneuvojat tekivät myös yli 1 000 vierailua työnantajien luokse. Tornionlaaksossa toimii Crossborder Tornedalen, joka edistää työvoiman vapaata liikkuvuutta Pohjoiskalotin alueella. Keväällä 2011 Torniossa järjestettiin On the border - tapahtuma, johon osallistui 28 yritystä ja 11 muuta organisaatiota. Useilla yrityksillä oli tarvetta rekrytoida sekä pitkäaikaista että kausiluonteista työvoimaa. KT Kuntatyönantajien yhteistyöverkosto, Kuntien KV-rekrytointiverkosto, on jatkanut toimintaansa. Verkoston tavoitteena on keskustella ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnista osaavan työvoiman turvaamiseksi kunta-alalla. Verkosto tukee kuntia ja kuntankonserneja ulkomaalaisen työvoiman rekrytointiprosessien eri vaiheissa ja vaihtaa kokemuksia työperusteisesta maahanmuutosta. Verkosto kokoontui kerran syksyllä 2011 ja kokoontuu seuraavan kerran keväällä 2012. 14

3.3 Ulkomaalaisten työntekijöiden tuloväylät Suomeen Rekrytointikanavat ulkomailta Työnvälitykseen liittyvät maksut Yhteistyö kolmansien maiden kanssa TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on määrittää julkisen kansainvälisen työvoimapalvelun tehtävät ja yhteistyömuodot EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista rekrytoitaessa. Työryhmän tehtävänä on suunnitella rekrytointia tukevia palvelutuotteita, kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä, tehdä tarvittavat lainsäädäntömuutokset sekä valmistella kolmansien maiden kanssa toteutettavia hankkeita. 7. ESR:stä rahoitettavat työvoiman maahanmuuton hankkeet ja EURES-verkosto lisäävät yhteistyötä ja tiedonvälitystä Euroopassa sijaitsevien Suomen edustustojen kanssa työmarkkinatilanteesta, rekrytointitilaisuuksista ja messuista. Vastuullisia viranomaisia ovat työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö yhteydessä oleva ESR-tukirakenne ja ulkoasiainministeriö/ ulkomaan edustustot. 8. TE-toimistojen määrällisissä ja laadullisissa resursseissa on huomioitava lisääntyvän maahanmuuton vaikutukset. 9. Sisäasiainministeriö alkaa valmistella toimenkuvaa ja rahoitusta maahanmuutto-yhdyshenkilölle, joka työskentelisi maahanmuuton kannalta keskeisissä Suomen edustustoissa. Henkilön toimenkuvaan kuuluisivat myös työvoiman maahanmuuton kysymykset. Osana valmistelua selvitetään mahdollisuutta käynnistää lyhytaikainen työvoimakoordinaattori-kokeilu, jossa tavoitteena on laatia toimintamalli työvoiman maahanmuuton kysymyksistä maahanmuuttoyhdyshenkilölle. 10. Sisäasiainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö pyrkivät toimimaan niin, että suomalaiset toimijat tekisivät yhteistyötä Euroopan unionin jäsenmaiden, erityisesti Baltian maiden ja Pohjoismaiden kanssa ulkomaisen työvoiman kysymyksissä esimerkiksi EU:n (komission) hankerahoituksella. 11. Sisäasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ulkoasiainministeriö selvittävät pilottiprojektien mahdollisuutta esimerkiksi hankerahoituksella kausiluonteisten alojen työnantajien kanssa työntekijöiden tulokanavien vakiinnuttamiseksi nykyistä järjestelmällisemmiksi. Toimintaa pyritään suuntaamaan enemmän lähialueille. 15

TOIMENPITEET: TEM hyväksyi loppuvuodesta 2011 kansainvälistä työnvälitystä koskevan linjauksen, jossa määritellään TE-hallinnon tehtävät ja rooli rekrytoitaessa työvoimaa EU/ETA-alueen ulkopuolisissa rekrytoinneissa. Linjauksiin sisältyy EURES-toimintamalli, jossa määritellään työhallinnon toimijoiden välistä työnjakoa ja tehtäviä. Siinä linjataan myös julkisen työnvälityksen yhteistyötä yksityisten henkilöstöpalveluyritysten kanssa EU/ETA-alueella. Kansainvälisen työnvälityksen linjauksen tarkoituksena on yhtenäistää TE-hallinnon toimintakäytännöt ja vahvistaa eri toimijoiden välisten yhteiset pelisäännöt kansanvälisessä rekrytoinnissa. Tätä varten TEM on asettanut vuoden 2012 alussa kansainvälisen rekrytoinnin valtakunnallisen koordinaatioverkoston, jossa on edustettuina työmarkkinaosapuolet ja eri alueiden viranomaisia. TEM:n johdolla valmistellaan valtakunnallista työlupalinjausta, joka päivitetään vuoden 2012 aikana. Määrittelyssä hyödynnetään myös alueellisia työlupalinjauksia, jotka ELY-keskusten tulee päivittää viimeistään valtakunnallisen linjauksen päivityksen jälkeen. Edellä esitetyt tehtävät hoidetaan olemassa olevin resurssein. Riittävän henkilöstön turvaaminen TE-toimistoissa ei ole toteutunut ohjelmassa toivotulla tavalla (ehdotus 8). Itse asiassa toimistot ovat käymässä läpi suuria muutoksia, kun niistä muodostetaan suurempia kokonaisuuksia ja palveluja keskitetään niihin. Työ- ja elinkeinohallinto perusti yhteistyössä Karjalan tasavallan työministeriön kanssa Petroskoihin neuvontapisteen, jonka tarkoituksena on ollut edistää työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan välillä. Hanke on osa ulkoasianministeriön lähialueyhteistyötä. Neuvontapiste aloitti toimintansa lokakuussa 2010. Se antaa neuvoja ja opastusta Suomessa työskentelystä, opiskelusta ja harjoittelusta sekä opastaa suomalaisyrityksiä niiden työvoimatarpeissa lähialueilla. Siinä hyödynnetään olemassa olevia viranomaisverkostoja kehittämällä mm. verkko- ja call center -palveluja. Suurin osa asiakkaista on opiskelijoita ja työssäkäyviä petroskoilaisia, joita kiinnostivat työ- ja opiskelumahdollisuudet Suomessa. Hanke päättyy vuonna 2012, jonka jälkeen on tarkoitus juurruttaa toimintamalli osaksi normaalia viranomaistyötä. Sisäasiainministeriö lähetti vuodeksi Pietarin pääkonsulaattiin keväällä 2011 konsulin, jonka tehtäviksi määriteltiin yleisten maahanmuuttoasioiden koordinoinnin lisäksi inkeriläisten paluumuuton jonotusjärjestelmään päättymisen toimenpiteet. Lisäksi konsulin tehtävänä on tiedottaa ja pitää yhteyttä viranomaisiin niin Suomessa kuin Venäjällä. Sisäasiainministeriön tavoitteena on vakinaistaa tehtävä. Rakennusliitto perusti Tallinnaan toimiston 19, jossa työskentelee virolainen työntekijä, jonka päätehtävä on antaa tietoa Suomen Rakennusliitosta, Suomessa noudatettavista työehdoista sekä rekrytoida virolaisia Suomessa töissä käyviä rakentajia jäseniksi Rakennusliittoon. 19 http://www.rakennusliitto.fi/tallinn/ 16

Ohjelmakauden keskivaiheella SM ja TEM alkoivat valmistella Kiinan kanssa yhteistyöpöytäkirjaa, joka piti sisällään muun muassa yleistä tiedonvaihtoa rekrytointiyritysten käytöstä työntekijöiden välityksessä, tiedottamista työhön Suomeen muuttajille ja seurantaa. Suomen ja Vietnamin välillä solmittiin yhteisymmärryspöytäkirja (MoU) marraskuussa 2009. Työ- ja elinkeinopoliittista yhteistyötä koskeva pöytäkirja on hallitusten välinen ja sen allekirjoittivat pääministerit. Pöytäkirjan toimeenpanoa koordinoivat Suomessa UM ja TEM. Vietnamissa pöytäkirjan toimeenpanoa koordinoi suunnittelu- ja investointiministeriön (MPI) kansainvälisten taloussuhteiden osasto. Pöytäkirjaan on kirjattu muiden työvoimapolitiikan osaalueiden lisäksi myös työvoiman liikkuvuutta koskevan yhteistyön laajentaminen. Aktiivisiin toimenpiteisiin ei olla kuitenkaan ryhdytty työvoiman rekrytoimiseksi Suomeen suuremmissa määrin heikentyneen työllisyystilanteen takia. SM:n hallinnonalan ulkomailla toimivan yhteyshenkilöverkoston kehittämisen työryhmässä arvioidaan tehtäväkuvia laajalti ja siten myös työvoiman maahanmuuton näkökulmasta. Maahanmuuttoyhdyshenkilöiden lisääminen keskeisissä edustustoissa on yhteinen tahtotila. Kysymys on pitkälti rahoituksesta. UM teetätti Lapin yliopistolla selvityksen ulkomaalaisten metsämarjanpoimijoiden tilanteesta (Valkonen & Rantanen: Ulkomaalaiset metsämarjanpoimijat Suomessa), se julkaistiin joulukuussa 2011. Tekijät suosittelevat, että kaupallisen marjanpoiminnan seuranta keskitettäisiin yhden viranomaisen tehtäväksi, luontevimmin se sopisi maa- ja metsätalousministeriön toimialaan. Koska asiaan liittyy runsaasti maahantulon prosesseja ja niiden säätelyä, seurannan päävastuu tulisi kuitenkin olla edelleen UM:llä, jolla on mahdollisuudet valvoa toimintaa sekä Suomessa että poimijoiden lähtömaissa. Muidenkin marjanpoiminnassa tavalla tai toisella mukana olevien tahojen tulisi kuitenkin kehittää yhteistyötä tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi tekijät suosittelevat, että viranomaiset edellyttäisivät ulkomaalaisia marjanpoimijoita kutsuvilta yrityksiltä kattavia ennakko- ja jälkiselvityksiä. Näin pystyttäisiin varmistumaan, että poimijoiden marjamatkan rahoittaminen olisi ehdoiltaan kohtuullista. Kolmanneksi suositellaan kaupallisen marjanpoiminnan laatujärjestelmän ja ulkopuolisen tahon suorittamaa toiminnan auditointia. Sen perusteella voitaisiin saada selville asiansa hyvin hoitavat ja toisaalta huonosti hoitavat yritykset. Huonosti toimivia yrityksiä sanktioitaisiin ja hyvin toimivia palkittaisiin myöntämällä esimerkiksi kolmen vuoden mittainen toimintalupa. Esimerkkejä toimenpiteistä: Suomen ja Viron välinen yhteistyö jatkui keväällä 2011 muutaman vuoden tauon jälkeen, kun TEM/EURES järjestivät yhdessä Viron viranomaisten kanssa Helsinki-Tallinna cross border - seminaarin. Yhteistyötä päätettiin jatkaa järjestämällä säännöllisiä tapaamisia tiedonvaihdon edistämiseksi kansainvälisen työvoiman liikkuvuuden näkökulmasta. Euroopan komissio avasi maahanmuuttoportaalin (EU Immigration Portal) 20 vuonna 2011. Se sisältää käytännön tietoa kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat kiinnostuneita siirtymään EU:n alueelle. 20 http://ec.europa.eu/immigration/ 17

3.4 Vetovoimastrategia ja Suomi-tietous TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 12. Sisäasiainministeriön ESR-tukirakenne suunnittelee ja kustantaa Suomen vetovoimastrategian ja sen toteutuksen laajassa yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden asian kannalta keskeisten toimijoiden kanssa. ESR-tukirakenne tuottaa osana vetovoimastrategian toteutusta myös esitteitä, joissa esitellään Suomea työntekomaana. 13. Sisäasiainministeriön ESR-tukirakenne koordinoi internetissä jo olemassa olevan maahanmuuttoa ja työntekoa Suomessa koskevan tiedon yhteen kokoamista ja linkittämistä yhteen domainsivustoon, http://virtual.finland.fi, joka on laajasti Suomea esittelevä promootiosivusto. 14. Työvoiman maahanmuuton kannalta keskeiset viranomaiset ja järjestöt tuottavat omille internetsivuilleen riittävästi ajankohtaista tietoa Suomesta työnteko- ja opiskelumaana ja kääntävät sen tarpeellisille kielille. Tieto linkitetään virtual.finland.fi-sivustolle. TOIMENPITEET: Poikkihallinnollisen työmarkkinajärjestöjen täydentämän ohjausryhmän tilaama työvoiman maahanmuuton vetovoimastrategian esiselvitys valmistui lokakuussa 2010. Esiselvityksessä tarkasteltiin 1) olemassa olevien informaatiokanavien tarjontaa ja toimivuutta, 2) tutkimuksia, selvityksiä ja aiempia kokemuksia aiheesta sekä 3) muiden EU-jäsenmaiden kokemuksia vastaavantyyppisistä toimenpiteistä. Jatkossa työvoiman maahanmuuton vetovoimastrategian valmistelu nivoutuu yhteen TEM:n kansainvälisen työnvälityksen linjausten operationalisoinnin kanssa. Tavoitteena on luoda ulkomailta rekrytointia tukeva strategia, joka ottaa huomioon työmarkkinoiden muuttuvat tarpeet ja tarjoaa realistista tietoa Suomen työelämän mahdollisuuksista työhön tuleville ja muuttoa suunnitteleville henkilöille. Tärkeää on alakohtaisten työvoimantarpeiden ennakoinnin lisäksi täsmentää rekrytoinnin kohdemaita ja -alueita huomioiden myös eettisen rekrytoinnin pelisäännöt. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL on laatinut Henkilöstöpalvelualan ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin pelisäännöt 21, joiden tarkoituksena on sitouttaa jäsenyritykset toimimaan eettisesti ja lainmukaisesti ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnissa, ja sitä kautta parantaa ulkomaisten työntekijöiden asemaa Suomessa. Vuosina 2009 2011 lukuisat viranomaiset, järjestöt ja muut toimijat tuottivat runsaasti materiaalia (oppaat, sivustot jne.) työvoiman maahanmuutosta kuten esimerkiksi Suomeen töihin tule- 21 Henkilöstöpalvelualan ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin pelisäännöt http://www.hpl.fi/henkilostopalveluyritysten_liitto/ulkomaiset_tyontekijat/index.php 18

vien sisääntuloportaali 22 ja TEM:n yhteistyössä EURES-verkoston ja MATTO-tukirakenteen kanssa päivittämä Suomeen Työhön -opas 23. Lisäksi useat kaupungit ja seudulliset kehittämisyhtiöt ovat toteuttaneet muun muassa ESR-rahoituksella hankkeita, joissa on luotu paikkakuntakohtaista aineistoa kansalliseen Infopankkiin. 24 Myös Yritys-Suomi -sivustolle 25 tuotetaan työnantajille suunnattu sivusto, josta löytyy tietoa ulkomaalaisen rekrytoinnista Suomeen. ALPO-tukirakenne valmisteli uuden kotoutumislain valmistumisen yhteyteen Perustietoa Suomesta -oppaan. 26 Yhdellätoista kielellä julkaistussa oppaassa esitellään suomalaista yhteiskuntaa, kuvataan maahantulon ja asettautumisen prosesseja sekä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä. Se annetaan jokaiselle Suomeen pysyväisluonteisesti muuttavalle oleskeluoikeuden tiedoksiannon yhteydessä. Jakelusta vastaavat ulkomaan lähetystöt, poliisi ja maistraatit. Vuoden 2011 lopulla ALPO-tukirakenne viimeisteli opaskirjaa niiden viranomaisten käyttöön, joiden vastuulla on laatia lakiin perustuva maahanmuuttajan alkukartoitus. Useissa alueellisissa ALPOprojekteissa on tuotettu neuvontamateriaalia oman kunnan tai seudun palveluista. 3.5 Opastusjärjestelmän kehittäminen Opastus ja neuvontapalvelut Suomen ja ruotsin kielen opiskelu Uusien tulijoiden ammatillinen koulutus TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 15. Kotouttamislain kokonaisuudistuksessa otetaan huomioon työhön tulevien ja heidän perheidensä kotoutumistarpeet. Sisäasiainministeriö vastaa lain valmistelusta yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. Hallituksen esitys kotouttamislaiksi on määrä antaa eduskunnalle vuonna 2010. 16. Työvoiman maahanmuuton kanssa tekemisissä olevia toimijoita kehotetaan hakemaan julkista hankerahoitusta (mm. ESR ja Kotouttamisrahasto) erilaisten kielen opiskelun, opastuksen ja asettautumisen mallien toteuttamiseksi niin Suomessa kuin lähtömaassa. 17. Valtion virastojen ja kuntien tulee varautua paremmin opastamaan ja antamaan neuvontaa palveluistaan myös työhön tuleville ulkomaalaisille ja heidän perheenjäsenilleen. 18. Ulkomailta työntekijöitä rekrytoivia työnantajia kannustetaan käynnistämään yhteistyö hyvissä ajoin kunnan ja paikallisen TE-toimiston kanssa, jotta ne voisivat varautua uusiin asukkaisiin ja heidän tarpeisiinsa peruspalveluiden järjestämisessä. 22 www.workinginfinland.fi (valmisteilla) 23 www.mol.fi/mol/fi/02_tyosuhteet_ja_lait/02_ulkom_suomessa/index.jsp 24 www.infopankki.fi 25 http://www.yrityssuomi.fi/ 26 www.lifeinfinland.fi/ 19