Merialuesuunnittelu. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous , Rauma

Samankaltaiset tiedostot
Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

Sininen kasvu Meren hyvä tila

MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON. Vaasa Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman

KESKI-POHJANMAAN LIITTO - MELLERSTA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND KOKOUSKUTSU

Olli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus

Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos

KOHTI MERIALUESUUNNITELMAA 2021 Merialuesuunnittelun ja -suunnitelman luonteesta Merialuesuunnittelunajankohtaispäivä

MERIALUESUUNNITTELUN PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS Kaavoituksen ajankohtaispäivä V-S ELY-keskus

Satakunnan alueiden käytön ajankohtaiset

Pekka Salminen, merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori MERIALUESUUNNITTELUN ORGANISOINTI JA VUOROVAIKUTUS

Pekka Salminen, merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori MERIALUESUUNNITTELUN PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS

MERIALUESUUNNITTELU Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa. Päivi Liuska-Kankaanpää / Satakuntaliitto Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

EU:n meripolitiikka: Blue Growth

Ajankohtaista Satakunnan alueiden käytön toimialalla

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

AJANKOHTAISTA LAPIN LIITOSTA

Central Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Tämä vuorovaikutussuunnitelma antaa yleiskuvan merialuesuunnittelusta, sen etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista suunnittelun eri vaiheissa.

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Kalataloustehtävät maakunnissa Kalastuslakipäivät

Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management)

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Meripolitiikan kehittäminen

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - Valtioneuvoston päätöksen

AJANKOHTAISTA SATAKUNTALIITOSSA

Nykytila & Keskeiset toimintaprosessit

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Central Baltic ohjelma

PERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Sisällysluettelo MAANKJ, :15, Esityslista 1

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Markus Tarasti

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Tausta-aineisto

SEKTORIKYSELYN KOOSTE. Merialuesuunnittelun kehittämishanke

Kulttuuriympäristö. jokaisen oma ja kaikkien yhteinen

HE 62/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maankäyttö- ja rakennuslain ja Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen

Central Baltic ohjelma

KESKI-POHJANMAAN LIITTO - MELLERSTA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND ASIALISTA

Midway Alignment of the Bothnian Corridor

Läsnä pj. Pirkko Mattila /ps jäs. Jussi Halla-aho /ps (1 9, 10 osittain) Ulla-Maj Wideroos /r sihteeri Minna-Liisa Rinne valiokuntaneuvos

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Merkittävät tulvariskialueet

Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla

Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

Satakunnan ilmasto-ja energiastrategian huomioiminen aluerakenteen suunnittelussa. Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 67/2016. Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen

Tervetuloa Satakuntaan!

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Satakunnan vaihemaakuntakaava

ELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen. Karalusu-työryhmä Anu Kerkkänen

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Sandsundin teollisuusalueen asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Helsinki EU Office, Bryssel. Jaakko Mikkola

Vesi- ja luonnonvaratalouden tehtävät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan suunnittelu/tr4. Timo Yrjänä

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Merikarvia Sata aurinkoista päivää enemmän

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

Tervetuloa Satakuntaan!

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LAADINTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ( MRL 63 )

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Lausunto MV/13/ / (7) Ympäristöministeriö PL VALTIONEUVOSTO

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

EKTR toteutuminen ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Transkriptio:

Merialuesuunnittelu Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous 8.5.2017, Rauma Maakuntainsinööri, Anne Nummela, Satakuntaliitto

Esityksen sisältö 1. Taustaa merialuesuunnittelulle 2. Organisoituminen Suomessa 3. Esimerkkejä merialuesuunnitelmista muualla 4. Merialuesuunnittelua tukevia hankkeita Esityksen graafit aikataulusta ja prosessista: Heikki Saarento Esityksen kuvat: Anne Nummela (Etusivu, Merikarvian satama) Timo Nieminen (Merimaisema) Sami Suominen (Porin satama) Heidi Arponen (Rakkolevä) Ira Pelkonen (Tyrnipensaat Ourassa)

1 Taustaa merialuesuunnittelulle Miksi merialuesuunnittelua tehdään? Blue Growth, sininen kasvu, sininen talous Merialuesuunnittelun avulla edistetään merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Varaudutaan mereen liittyvien elinkeinojen tulevaan kehitykseen ja tarpeisiin sekä mereen kohdistuvien ympäristöpaineiden hallintaan.

Pohjanlahden rannalla sinistä taloutta edustivat turismi, kalastus ja vesiviljely sekä merienergia. Kasvua nähdään erityisesti seuraavilla aloilla: turismi (myös risteilyt), vesiviljely, tuulivoima ja mereiset hyvinvointipalvelut eli blue care. Myös toisarvoisen kalan hyödyntäminen nähdään mahdollisuutena. Siniseen talouteen kuuluu myös perinteisiä aloja kuten laivanrakennus, kalastus ja meriliikenne. Näiden työllistävä vaikutus on melko suuri, mutta kasvua ei tämänhetkisen tiedon valossa ole juuri odotettavissa. Tällä hetkellä sininen talous laajasti ymmärrettynä vastaa n. 4% kaikista työpaikoista Pohjanlahden rannikolla ja sinisen talouden tulevaisuutta tullaan analysoimaan SmartSea hankkeessa myöhemmin. SmartSea-hankkeen työpajassa esitettyä, Pori, 17.1.2017

Merten aluesuunnittelusta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL luku 8a), lakimuutokset tulivat voimaan 1.10.2016 Lakimuutos perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin merten aluesuunnittelun puitteista (2014/89/EU, merialuesuunnitteludirektiivi), joka annettiin 23. päivänä heinäkuuta 2014. Merialuesuunnitelma laaditaan yhteistyössä viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Merialuesuunnitelmat tulee laatia 31.3.2021 mennessä. Maakunnan liitot laativat suunnitelmat, maakuntavaltuustot hyväksyvät. http://www.ymparisto.fi/fi- FI/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Merialueiden_suunnittelu

Merialuesuunnittelu on mukana 2019 aloittavien uusien maakuntien tehtävissä.

2. Suunnittelun organisoituminen Suomessa Kahdeksan maakuntaa kolme suunnitelmaa Merialuesuusuunnitelmat laaditaan kahdeksan maakunnan liiton toimesta alue- ja talousvesialueille. Liitot laativat yhteistyössä kolme merialuesuunnitelmaa siten, että suunnitelmien rajat kulkevat maakuntarajoja noudattaen Uudenmaan ja Varsinais-Suomen sekä Satakunnan ja Pohjanmaan maakuntien välissä. Laaja-alainen yhteistyö on tarpeen, jotta eri liittojen alueelle laaditut suunnitelmat voidaan sovittaa yhteen parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnitelmien ja suunnittelumetodien kansainvälinen vertailu tärkeää.

Suomenlahti Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri Kymenlaakson ja Uudenmaan liitot vastaavat Suomenlahden alueesta Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto vastaavat Saaristomeren ja Selkämeren alueista Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois- Pohjanmaan ja Lapin liitot vastaavat Selkämeren pohjoisosan, Merenkurkun ja Perämeren alueista.

Merialuesuunnitteluyhteistyön organisoituminen Merialuesuunnittelun yhteistyöverkosto Merialuesuunnittelun yhteistyöverkosto on laaja, merialuesuunnittelun päättäjät, eri sidosryhmät ja osalliset yhteen kokoava yhteistyöalusta. Yhteistyöverkosto kokoontuu säännöllisesti suunnitteluprosessin aikana järjestettäviin tilaisuuksiin ja toimii sen lisäksi internetin työtilassa. Merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä Merialuesuunnitteluyhteistyötä ohjaa merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä, jonka jäseninä ovat maakuntien liittojen suunnittelusta vastaavat ja heidän varahenkilönsä sekä ympäristöministeriön edustajat. Koordinaatioryhmä esitti 6.10.2016 merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioliitoksi Varsinais-Suomen liittoa. Koordinaatioliiton tehtävänä mm. rahoitushakemusten valmistelu ja yhteisen koordinaattorin rekrytointi. Koordinaatioryhmässä on mukana myös Ahvenanmaan edustaja.

Merialuesuunnittelun rahoitus / hankkeet Lakia valmisteltaessa lähtökohtana oli, ettei merialuesuunnittelu lisää maakuntien liittojen jäsenkuntien rahoitustarvetta. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston meripolitiikan rahoitusohjelmasta merialuesuunnittelua varten osoitetusta rahoituksesta Merialuesuunnittelun lähtötiedot ja koordinaatio -hanke, yht. 850 000 vuosille 2016 2021 (haetaan vuosittain): Liittojen yhteisen koordinaattorin palkkaaminen. Tarvittavien lähtötietojen kerääminen ja lisätarpeiden selvittäminen.

Lähtötiedot hankeosiossa kartoitetaan merialuesuunnittelun toimijat, sidosryhmät ja osalliset. määritellään merialuesuunnittelun yhteistyöverkoston jäsenet. kartoitetaan aiemmat, suunnittelua palvelevat selvitykset ja tutkimukset. kerätään eri organisaatioiden sekä aiempien suunnitelmien tuottamat ja (paikkatieto-) aineistot sekä suunnittelua palvelevat tilastoja rekisteritiedot. määritellään ja tehdään/teetetään tarvittavat lisäselvitykset. kirjataan em. vaiheissa havaitut (merialuesuunnittelua rajoittavat) ongelmakohdat. Koordinaattori huolehtii merialuesuunnittelun yhteistyöverkoston ja koordinaatioryhmän tiedonvaihdosta, tiedonhallinnasta ja yhteistyöstä merialuesuunnitelmien laatimiseksi. huolehtii koordinaatioryhmässä sovittujen suunnittelua varten tarvittavien selvitysten kilpailuttamisesta ja hankinnasta, kuten merialuesuunnitelmien lähtötiedot. huolehtii yhteydenpidosta tarvittaviin sidosryhmiin ja merialuesuunnittelun yhteistyöverkoston sidosryhmätilaisuuksien järjestämisestä. huolehtii koordinaatioryhmän ohjauksessa hankkeen hallinnoinnista ja raportoinnista rahoitusviranomaisena toimivan ELY-keskuksen ja meripolitiikan rahoituksen koordinaation kanssa. osallistuu ympäristöministeriön kanssa toteutettavaan TEAS-kehittämishankkeeseen, jossa tuotetaan mm. suunnitteluasiakirjojen rakenteellisen ja graafisen yhteismitallisuuden ja yhteensopivuuden varmistava suunnittelusabluuna. osallistuu merialuesuunnitelmia koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön maakuntien liittojen ja ympäristöministeriön kanssa.

UUDET MAAKUNNAT VALMISTELUAINEISTO NÄHTÄVILLÄ VIRANOM.LAUSUNNOT 31.3.2021 Merialuesuunnittelun aikataulu VUOROVAIKUTUS JA SIDOSRYHMÄTYÖ LÄHTÖTIETOJEN KOKOAMINEN JA TÄYDENTÄMINEN ALOITUSV. MÄÄRITTELYV. VALMISTELU- / SUUNNITTELUVAIHE HYVÄKSYMISV. RAPORTOINTI 2017 2018 2019 2020 2021

Prosessi, vuorovaikutuksen ja taustaselvitysten rooli korostuu SUUN- NITELMA SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA EDISTÄMINEN HANKKEET SELVITYKSET TUTKIMUKSET SIDOSRYHMÄ- JA VUOROVAIKUTUSTYÖ

3. Esimerkkejä muualta: http://msp-platform.eu/

Ruotsin merialuesuunnitelman alustava luonnos on nähtävillä. Ruotsissa kolme suunnitelmaa, jotka valtio laatii. Merialuesuunnittelusta vastaa Hav- och vattenmyndigheten (Göteborgissa). Suunnitelma on yleispiirteinen ja se kuvaa, mitä toimintoa milläkin alueella priorisoidaan. Luonnoksessa esitetään myös vaihtoehtoja.

4. Merialuesuunnittelua tukevia hankkeita Useita merialuesuunnittelua tukevia hankkeita ja selvityksiä on käynnissä tai käynnistymässä > MSP:n luonne laajana sidosryhmä- ja verkostoyhteistyönä korostuu. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston meripolitiikan rahoitusohjelmasta rahoitetaan myös SYKE:n Meritietoportaalihanke ja rahastossa on mahdollisuus myös muille lisähankkeille. Ns. Sabluunahanke, missä määritellään merialuesuunnittelun prosessi ja suunnitelmien ja asiakirjojen ulkoasu, YM:n vetämä TEAS-kehittämishanke

SmartSea Suomen akatemian rahoittama Pohjanlahdelle sijoittuva usean tutkimuslaitoksen 6-vuotinen tutkimushanke, http://smartsea.fmi.fi/ Plan4Blue merialuesuunnittelua Suomen ja Viron välillä, tulevaisuusskenaarioita, http://www.syke.fi/projects/plan4blue SustainBaltic Lounais-Suomen ja Viron rannikkoalueita koskeva hanke, http://www.utu.fi/en/sites/sustainbaltic/pages/home.aspx PanBaltic SCOPE - valmistelussa oleva Itämeren laajuinen hanke, Ruotsi vetää hanketta, yht. 12 partneria, hanke on jatkoa Baltic Scope-hankeelle, http://www.balticscope.eu/