Helsinki 17.10.2008 Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo kirjaamo@mintc.fi cc: tarja.itaniemi@mintc.fi Lausunto työryhmän ehdotuksesta AV-direktiivin voimaan saattamiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä on julkaissut alustavan ehdotuksensa audiovisuaalisista mediapalveluista annetun direktiivin (2007/65/EY) implementoimisesta Suomen lainsäädäntöön (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 47/2008). Viestinnän Keskusliitto toteaa lausuntonaan työryhmän ehdotuksesta seuraavaa: Pääviestit 1. Viestinnän Keskusliitto tukee työryhmän linjausta siitä, että direktiivi saatetaan voimaan pääasiassa sellaisenaan. 2. Direktiivin soveltamisala on laajentunut televisiotoiminnasta myös tietoverkoissa tarjottaviin tilattaviin sisältöpalveluihin. On tärkeää, että rajanveto televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain soveltamisalan piirissä oleviin palveluihin ja lain ulkopuolella oleviin palveluihin on mahdollisimman selkeä. Viestinnän Keskusliitto ehdottaa tältä osin lakiehdotuksen määritelmien lähentämistä direktiivin sanamuotoihin. Lisäksi esitämme, että lakiin kirjattaisiin direktiivin johdantolauseeseen kirjattu periaate, jonka mukaan sanomalehtien ja aikakauslehtien sähköiset versiot eivät kuulu lain soveltamisalaan. 3. Liitto puoltaa mainonnan rajoitusten ja mainonnan sijoittelua koskevan säännösten keventämistä direktiivin mukaisesti. Pitkän elokuvan, televisio-elokuvan ja lastenohjelman saa ehdotuksen mukaan keskeyttää kerran kutakin 30 minuutin jaksoa kohti. Liitto pitää tärkeänä, että kukin 30 minuutin jakso täsmennetään direktiivin mukaisesti aikataulun mukaiseksi 30 minuutin jaksoksi. Näin aikarajan laskentatavasta ei jäisi epäselvyyttä. 4. Liitto kannattaa mainonnan ja teleostoslähetysten eettisiä periaatteita koskevan säännöksen kumoamista. Markkinoinnin eettiset periaatteet on kirjattu kuluttajansuojalakiin. Toimijoiden kannalta on hyvä, että samasta asiasta ei ole voimassa kahta, toisistaan hieman poikkeavaa sääntelyä. 5. Direktiivin mukaan tilattavien audiovisuaalisten sisältöpalvelujen tarjoajien on toteutettava palvelut siten, etteivät alaikäiset tavallisesti näe tai kuule ohjelmia, jotka voivat vakavasti haitata heidän kehitystään. Liitto puoltaa työryhmän ehdotusta siitä, ettei laissa oteta kantaa alaikäisten suojaamisessa käytettävään menetelmään. On hyvä, että valittavaksi menettelytavaksi voidaan valita kulloinkin käytettävissä olevista vaihtoehdoista tarkoituksenmukaisin. Samalla kuitenkin huomautamme, että elokuvien
2 ennakkotarkastusta koskeva lainsäädäntö toimii täsmälleen päinvastaiseen suuntaan ja menee pidemmälle kuin direktiivi. Ennakkotarkastus olisi mielestämme toteutettava itsesääntelynä. 6. Liitto tukee työryhmän ehdotusta, joka koskee direktiivin mukaista oikeutta käyttää yleisissä uutislähetyksissä lyhyitä otteita televisiolähetyksestä, jonka toinen lähettäjäyritys lähettää yksinoikeudella yleisöä suuresti kiinnostavasta tapahtumasta. Viittaamme tässä yhteydessä myös aiempaan lausuntoomme urheilutapahtumien uutisointioikeudesta. Eri tiedotusvälineiden mahdollisuus vapaaseen uutisointiin urheilutapahtumista on tärkeää turvata. Yhdenmukaistaminen ja uusien säännösten soveltamisala Viestinnän Keskusliitto kannattaa työryhmän peruslähtökohtaa, jonka mukaan direktiivi saatetaan voimaan pääosin sellaisenaan. Ratkaisu tukee audiovisuaalisten viestintäpalvelujen mahdollisimman yhdenmukaista sääntelyä EU-alueella ja on omiaan luomaan tasapuoliset kilpailuedellytykset EU:ssa toimiville yrityksille. Direktiivi laajentaa televisiotoimintaa koskevan erityissääntelyn koskemaan myös muita audiovisuaalisia palveluja. Uusien säännösten soveltamisala käy työryhmän ehdotuksessa ilmi televisio- ja radiotoimintaa koskevan lain määritelmistä. On erittäin tärkeää, että tilattaviin audiovisuaalisiin sisältöpalveluihin laajanevan säännöstön soveltamisala on yksiselitteisen selkeä. Direktiivin johdanto-osan mukaan sanomalehtien ja aikakauslehtien sähköiset versiot eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan (kohta 21). Tämä selkiyttävä periaate tulee mielestämme kirjata tulevan hallituksen esityksen lakiehdotukseen tai vähintään lain perusteluihin. Esitämme lakiehdotuksen 3 :ään lisättäväksi uuden momentin, jonka mukaan Tätä lakia ei sovelleta sanomalehtien tai aikakauslehtien sähköisiin versioihin. Lehtien verkkosivuilla on teksti- ja stillkuva-aineistoa täydentäviä videoklippejä ja vastaavaa liikkuvaa kuva-aineistoa, joka ei ole verrattavissa televisiolähetyksiin ja jonka sääntelyä ei ole perusteltua kiristää nykyisestä. Tämänkaltainen lehtien sähköinen aineisto ei kuulu direktiivin soveltamisalaan. Vaikka lehtien verkkosivustot saattavat sulkeutua lain soveltamisalan piiristä jo 3 :n 1 momentin 2-alakohdan perusteella (palvelut, joissa audiovisuaalisen sisällön tarjoaminen on ohjelmien määrä tai lähetysten toistuvuus huomioon ottaen satunnaista eikä se ole palvelun päätarkoitus), asia on syytä selventää nimenomaisella säännöksellä. Työryhmän lakiehdotukseen sisältyy 16 erilaista määritelmää, jotka liittyvät direktiivin voimaan saattamiseen. Määritelmät ja niiden keskinäiset suhteet ovat melko monimutkaisia. Uusien säännösten käytännön soveltamista helpottaisi osaltaan se, että määritelmät esitettäisiin loogisessa järjestyksessä. Kun esimerkiksi audiovisuaaliset sisältöpalvelut on 2 :n 1-kohdassa määritelty televisiotoiminnaksi tai tilattaviksi audiovisuaalisiksi palveluiksi taikka kaupalliseksi viestinnäksi, olisi loogista esittää seuraavissa kohdissa 2-4 näiden kolmen käsitteen määritelmät ja siirtyä vasta sen jälkeen yksityiskohtaisempien käsitteiden määrittelyyn. Määritelmät ovat yleisesti ottaen melko lähellä direktiivin muotoiluja, mutta poikkeuksiakin esiintyy. Esitämme, että selkeyden vuoksi määritelmät saatettaisiin lopullisessa ehdotuksessa vastaamaan vielä tarkemmin direktiiviä: 2
3 Audiovisuaalinen ohjelma on 2 :n 3-kohdassa määritelty elokuvaksi, televisioohjelmaksi, tapahtuman välittämiseksi yleisölle tai muuksi vastaavaksi pääasiassa liikkuvista kuvista ja äänestä muodostuvaksi kokonaisuudeksi. Määritelmän loppuun on mielestämme välttämätöntä lisätä direktiiviin sisältyvä olennainen lisäys: kokonaisuudeksi, joka on verrattavissa tvlähetykseen. Kohta 4 määrittelee uuden sääntelyn keskeisimmän käsitteen, tilattavan audiovisuaalisen sisältöpalvelun. Olennaista tilattavassa palvelussa on se, että tilaaja valitsee palvelun ajankohdan ja palvelu toimitaan tilaajalle hänen omasta pyynnöstään. Tämä edellytys tulisi direktiivin mukaisesti lisätä määritelmään. Ehdotukseen sisältyvä sana tilausohjelmapalvelulla lienee jäänyt erehdyksessä tekstiin ja se tulisi poistaa. Kohtaan 13, jossa määritellään kaupallinen viestintä, olisi hyvä direktiivin mukaisesti lisätä mainonnan määreiksi tv- tai radiomainonta. Mainonta Direktiivi keventää aiemmin voimassa ollutta sääntelyä televisiomainonnan rajoittamisesta ja mainosten sijoittelusta. Tämä on sekä kaupallisen sananvapauden että elinkeinovapauden kannalta myönteinen kehityssuunta. Viestinnän Keskusliitto tukee lakiehdotuksen säännöstä siitä, että kaupallisen viestinnän on oltava helposti tunnistettavissa. Mainonnan tunnistettavuus on mainosrahoitteisen viestinnän luotettavuuden kannalta tärkeää. Työryhmä ehdottaa mainonnan ja televisiolähetysten eettisiä periaatteita koskevan säännöksen kumoamista ja viittausta kuluttajansuojalain säännöksiin hyvää tapaa koskevasta markkinoinnista. Liitto puoltaa ehdotusta, jotta yritykset eivät joutuisi tilanteeseen, jossa samaa asiaa säänneltäisiin kahdessa eri laissa hieman erilaisin sanakääntein. Yksityiskohtaisena huomautuksena toteamme, että mainosten sijoittelua koskevat säännökset pitkien elokuvien ja televisioelokuvien sekä lastenohjelmien keskeyttämisestä kerran kutakin 30 minuutin jaksoa kohden vaativat direktiivin mukaisen lisäyksen jakson aikataulun mukaisuudesta (22 :n 5 ja 6 momentti). Keskeyttämisen tulisi siis olla sallittua kerran kutakin aikataulun mukaista 30 minuutin jaksoa kohden. Aikataulun mukaan laskettava 30 minuutin jakso pitää sisällään varsinaisen ohjelman lisäksi myös mainoskatkot. Ehdotettu 22 :n 5 momentti koskee pitkien elokuvien ja televisiota varten tehtyjen elokuvien lisäksi myös muita audiovisuaalisia teoksia. Muu audiovisuaalinen teos on tässä laissa määrittelemätön käsite, joka tekijänoikeuden puolella tulkitaan kaikeksi liikkuvaa kuvaa käsittäväksi sisällöksi, joka ylittää teoskynnyksen. Mainosten sijoitusrajoitusten voidaan siten tulkita ulottuvan kaikkeen ohjelmasisältöön. Ehdotus ei tältä osin ole direktiivin mukainen. Esitämme muut audiovisuaaliset teokset poistettavaksi säännöksestä. 3
4 Alaikäisten suojelu Lakiehdotuksen mukaan tilattavien audiovisuaalisten sisältöpalvelujen tarjoajien olisi toteutettava palvelut siten, että alaikäiset eivät tavallisesti näe tai kuule ohjelmia, jotka voivat vakavasti haitata heidän kehitystään. Säännöksessä ei oteta kantaa suojaamisessa käytettävään menetelmään. Tämä on kannatettavaa, sillä käytettävät keinot kehittyvät ja toimijoilla pitää olla vapaus valita kulloinkin tarkoituksenmukaisin menetelmä. Tässä yhteydessä kiinnitämme huomiota kuvaohjelmien ennakkotarkastuksesta annettuun lakiin, joka voimassa olevassa muodossaan edellyttää tilausohjelmapalveluna tarjottavien ohjelmien ennakkotarkastusta. Opetusministeriön työryhmä on ehdottanut ennakkotarkastusvelvollisuuden osittaista keventämistä, mutta ehdotus koskee vain ennen klo 21 lähetettyjä ohjelmia. Ehdotus menee direktiivin sääntelyä pidemmälle, sillä direktiivi ei edellytä alaikäisten suojelun järjestämistä ennakkotarkastusmenettelyllä. Liiton mielestä vapautuksen ennakkotarkastuksesta tulisi koskea kaikki televisiossa lähetettyjä ohjelmia. Yleisöä suuresti kiinnostavien tapahtumien uutisraportointi Viestinnän Keskusliitto tukee työryhmän ehdottamaa muutosta tekijänoikeuslakiin. Muutos sallii direktiivin mukaisesti ETA-alueelle sijoittautuneelle lähettäjäyritykselle lyhyet otteet yksinoikeuden saaneen lähetystoiminnan harjoittajan signaalista. Ehdotus koskee urheilulähetysten lisäksi myös muita yleisöä suuresti kiinnostavia tapahtumia. Tässä yhteydessä viittaamme myös liikenne- ja viestintäministeriölle 24.11.2006 antamaamme lausuntoon urheilutapahtumien uutisointioikeudesta. Lausunnossa kiinnitimme huomiota siihen, että eri tiedotusvälineiden mahdollisuus vapaaseen uutisointiin urheilutapahtumista on tärkeää turvata. Viestinnän Keskusliitto ry Håkan Gabrielsson Toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset viestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 800 yritystä ja yhteisöä, jotka työllistävät noin 30.000 henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto ja Suomen Televisioiden Liitto. 4
5 Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Satu Kangas Toimitusjohtaja Johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka hakan.gabrielsson@vkl.fi satu.kangas@vkl.fi Puhelin 2287 7304 Puhelin 2287 7305 GSM 050 558 1048 GSM 050 433 7250 5