VUOSIKERTOMUS 2012 TOIMIVAMPI MAAILMA

VUOSIKERTOMUS 2012 TOIMIVAMPI MAAILMA

2 VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ Destia vuonna 2012 3 Toimitusjohtajan katsaus 4 Strategia 6 Riskienhallinta 8 Toimialan näkymät 10 Liiketoiminta 12 Destian palvelut 13 Infrarakentaminen 14 Infrahoito ja -kunnossapito 15 Rata 16 Kiviaines ja kalliorakentaminen 17 Asiantuntijapalvelut 18 Yritysvastuu 19 Taloudellinen vastuu 20 Sosiaalinen vastuu 20 Ympäristövastuu 22 Organisaatio ja päätoimipaikat 23 10.01.2012 Siltojen kaksivuotinen ylläpitourakka alkaa Uudellamaalla, Päijät- ja Kanta-Hämeessa 06.03.2012 Simola Sieraniemi-tien rakennustyöt Nilsiässä käynnistyivät 10.4.2012 Katu- ja kunnallistekniikan rakentaminen Ylöjärvelle alkaa 02.05.2012 Destialle kahdeksan kunnossapidon alueurakkaa 26.6.2012 Raisio-tunnelin räjäytystyöt alkoivat 28.8.2012 Neljä yksikköä saavuttanut 120 päivää ilman tapaturmia 2.10.2012 Ainutlaatuinen Kelikeskusyhteistyö tienkäyttäjien turvana jo 10 vuotta 17.10.2012 Kehäradalla suurin silta valettu 30.10.2012 Savonlinnan ohikulkutie avataan liikenteelle 2.11.2012 Destia rakentaa Ylitornion keskusurheilukenttää 13.01.2012 Destia urakoi Hattulaan kunnallistekniikan 09.03.2012 Haikulan silta valittiin vuoden 2012 sillaksi 23.04.2012 Työyhteenliittymä METRO voitti kolmannen Turvallisin metrotyömaa -kilpailun 15.05.2012 Destia urakoi tienparannustyöt välillä Karkkila Loukku 17.07.2012 Kalasataman metrosilta siirrettiin onnistuneesti 29.08.2012 Destia palkitsi parhaat infra-alan opinnäytetyöt Turussa 4.10.2012 Torsten Lunabba palkittiin sillanrakennuksen erikoispalkinnolla 22.10.2012 Tampereelle rakentuu parempaa vesihuoltoa 31.10.2012 Destialle kunniamaininta Suomen paras kesätyönantaja 2012 -kilpailussa 15.11.2012 Jyväskylän eteläinen alueurakkaa viestii tienkäyttäjille Facebookissa

DESTIA RAKENTAA, YLLÄPITÄÄ JA SUUNNITTELEE LIIKENNE- JA TEOLLISUUSYMPÄRISTÖJÄ, JOTTA ELINYMPÄRISTÖ OLISI TOIMIVA JA TURVALLINEN. LAADUKKAAT INFRARATKAISUT TOTEUTETAAN VAHVALLA AMMATTITAIDOLLA HYÖDYNTÄEN VIIMEISIMPIÄ TYÖMENETELMIÄ. 3 DESTIA VUONNA 2012 Destia on suomalainen infra- ja rakennusalan palveluyhtiö, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Destian asiakkaita ovat valtionhallinnon organisaatiot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuus- ja liikeyritykset. Kattavan toimipaikkaverkkonsa ansiosta Destia on aina lähellä asiakkaitaan Suomessa. Destia-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli yli 500 miljoonaa euroa. Destia-konserni koostuu emoyhtiö Destia Oy:stä ja tytäryhtiöistä. Henkilöstöä Destiassa on keskimäärin 1 600. Destia on osaajien talo, jossa on kannustava ilmapiiri sekä infra-alan laajimmat mahdollisuudet hyödyntää osaamista. ratarakentamisen ja ratainfran kunnossapitotyöt; Kivitulosyksikkö kiviainespalvelun, kallio- ja kaivosrakentamisen ja Asiantuntijapalvelut suunnittelun, mittaamisen ja kansainvälisen konsultoinnin. Vuoden 2013 alussa Destian organisaatiorakennetta tiivistettiin neljään alueelliseen ja kahteen toiminnalliseen tulosyksikköön. Alueelliset tulosyksiköt ovat Etelä-Suomi, Itä-Suomi, Länsi- Suomi ja Pohjois-Suomi; toiminnalliset tulosyksiköt ovat Erikoisrakentaminen, sisältäen kiviainespalvelun, kallio- ja kaivosrakentamisen, rataliiketoiminnan ja kaluston, sekä Asiantuntijapalvelut. Tutustu tarkemmin Destian organisaatioon sivulta 23. 22.11.2012 Länsimetron tunnelit kohtasivat kaupunkien rajalla 21.11.2012 Kantatie 51:n ensimmäinen parannettu osuus avataan liikenteelle nelikaistaisena 5.12.2012 Destia rakentaa Nuijamaalle kuusi kilometriä rekkakaistaa 12.12.2012 Tienparannus valtatie 2:lla Karkkilaan valmistui suunnitelmien mukaan 14.12.2012 Joensuun kehätie väliltä Repokallio Käpykangas valmis Vuonna 2012 Destian toiminta jakautui viiteen alueelliseen ja kolmeen toiminnalliseen tulosyksikköön. Alueelliset tulosyksiköt, joiden palveluina ovat infrarakentaminen ja -hoito, olivat Etelä-Suomi, Länsi- Suomi, Lounais-Suomi, Itä-Suomi ja Pohjoiskalotti. Toiminnalliset tulosyksiköt olivat Rata, Kivi ja Asiantuntijapalvelut. Infrarakentamisen liiketoiminta sisältää liikenneväylien, liikenne- ja teollisuusympäristöjen sekä koko elinympäristön rakentamisen; infrahoidon liiketoiminta sisältää liikenneväylien, sorateiden, siltojen sekä liikenneympäristön hoidon ja kunnossapidon sekä kelikeskuspalvelut. Rata-tulosyksikkö käsittää KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, IFRS Milj. euroa 2012 2011 Liikevaihto, jatkuvat toiminnot 507,3 492,5 Liiketulos, jatkuvat toiminnot 14,0 8,4 % liikevaihdosta 2,8 1,7 Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot 11,1 3,5 % liikevaihdosta 2,2 0,7 Sijoitetun pääoman tuotto, % 12,5-5,4 Omavaraisuusaste, % 35,2 25,7 Nettovelkaantumisaste, % -40,5 17,5 Investoinnit, % liikevaihdosta 1,4 1,1 Henkilöstö keskimäärin 1 591 1 813 TOIMIVAMPI MAAILMA

4 Toimitusjohtajan katsaus Onnistumisia isoissa hankkeissa Vuoden aikana on panostettu voimakkaasti henkilöstön osaamiseen ja strategian mukaisesti kannattavuuden parantamiseen. Destian vuosi 2012 oli hyvä. Onnistuimme isoissa hankkeissa erityisesti Kirkkonummella Kantatie 51:llä ja Savonlinnassa Valtatie 14:llä, jotka kummatkin otettiin liikenteelle käyttöön noin vuoden etuajassa. Vuoden aikana on panostettu voimakkaasti henkilöstön osaamiseen ja strategian mukaisesti kannattavuuden parantamiseen. Kannattavuus syntyy ennen muuta projektien taloudellisen hallinnan ja teknisen osaamisen kautta. Näitä käytiin läpi mittavassa valmennuksessa vuoden aikana. Valmennukseen osallistui koko linjaorganisaatio työnjohdosta yksikönjohtajiin. Työturvallisuus on ollut keskeinen teema niin näissä valmennuksissa kuin toiminnassa ylipäätään. Viime vuonna tätä on tuettu muun muassa ottamalla käyttöön työturvallisuuteen liittyvä palkitsemisjärjestelmä. Voimakkaita panostuksia automaation kehittämiseen Inframarkkinassa haetaan ja kokeillaan muun muassa erilaisia rahoitusmalleja ja urakkamuotoja. Olemme Destiassa hyvin tyytyväisiä siihen, että pääasiakkaamme, julkisen sektorin isot toimijat Liikennevirasto etunenässä, ovat yhä enemmän hakeneet urakkamalleja, joissa alan toimijat pystyvät hyödyntämään laajaa ja vahvaa omaa teknistä osaamistaan ja innovaatioita. Näemme, että tämä on se suunta, jolla myös alan tuottavuutta pystytään jatkossa kehittämään. Olemme tehneet voimakkaita panostuksia esimerkiksi automaation kehittämiseen ollaksemme edelläkävijä näissä menetelmätekniikoissa ja teknisessä osaamisessa. Destian tilauskanta on edellisvuotta selkeästi alemmalla tasolla, ja markkina on arviomme mukaan edellisvuotta haastavampi. Arvioimme kuitenkin laajaan palvelutarjontaan ja vahvaan tekniseen osaamiseemme perustuen, että tänä vuonna Destian liikevaihto ja -voitto ovat edellisen vuoden tasolla. Vuoden päätavoitteena kannattavuuden varmistaminen Alkaneena vuonna 2013 jatkamme voimakasta panostusta osaamisemme kehittämiseen, viemme jälleen läpi koko linjaorganisaation valmennuksen, jossa pureudumme vielä syvemmin projektien ja talouden hallinnan kysymyksiin, jatkamme rekrytointivalmisteluja tekemällä entistä laajempaa harjoittelijayhteistyötä ja panostamme tietojärjestelmiimme tavoitteena saada tuotannolle paras mahdollinen tietotekninen tuki. Vuoden pääfokus on edelleen strategiatavoitteiden mukainen kannattavuuden varmistaminen, johon näillä edellä mainituilla kehittämistoimillakin tähdätään.

5 Kiitän asiakkaitamme meille osoitetusta luottamuksesta ja mahdollisuudesta olla rakentamassa toimivampaa maailmaa kanssanne. Samoin haluan kiittää destialaisia määrätietoisesta työstä niin viime kuin aiempinakin vuosina. Viime vuosien voimakkaiden sopeutusten ja kiinteiden kulujen saneerausten jälkeen näin vahvan tuloskunnon osoittaminen on merkki siitä, että meillä on tahtoa. Sen varaan on hyvä lähteä rakentamaan toimivampaa maailmaa. Hannu Leinonen toimitusjohtaja Katso toimitusjohtaja Hannu Leinosen videokatsaus Destian verkkovuosikertomuksessa osoitteessa www.vuosikertomus.destia.fi. Tiesitkö, että Suomessa infrarakentaminen sijoittuu 50 %:sti Etelä-Suomeen. Länsi-Suomen osuus on 25 %, Pohjois-Suomen 13 % ja Itä-Suomen 12 %. Lähde: Rakennusteollisuus RT Oy toimitusjohtajan katsaus

6 Destian strategia Jatkuva kehittäminen luo edellytyksiä kannattavalle kasvulle Destia keskittyy ydinliiketoiminnan kannattavuuden varmistamiseen Suomessa ja vahvistaa olevien liiketoimintojen markkina-asemaa. Destia palvelee asiakkaitaan paikallisesti alueellisella toimintamallilla. Destian vahva tekninen osaaminen varmistetaan osaamisen jakamisella läpi organisaation sekä jatkuvalla kehitystyöllä. Vuonna 2013 jatkamme voimakasta panostusta osaamisemme kehittämiseen keskittyen edelleen projektien ja talouden hallintaan. Tähän pyritään vuoden 2013 strategisella tositoimella, TahTo-valmennuksella, johon osallistuu yli 700 destialaista. TahTo on suorituksen johtamiseen ja parantamiseen tähtäävä valmennus, ja sen tavoitteiden toteutumista seurataan kvartaaleittain muun muassa auditointien ja kehitystä kuvaavien mittareiden avulla. Vuonna 2013 toimintaa parannetaan lisäksi pidempikestoisilla kehitysohjelmilla, jotka liittyvät Destia-brändiin, tietoteknisiin järjestelmiin ja harjoittelijaohjelmaan. Strategiset valinnat Keskitymme ydinliiketoiminnan kannattavuuden varmistamiseen Suomessa. Ydinliiketoimintojamme ovat toiminnot, joissa meillä on selkeät kilpailuedut ja joissa Destialla on johtava markkina-asema tai joilla lähtökohtiensa puolesta on edellytykset johtavaan markkina-asemaan. Kehitämme jatkuvasti operatiivista toimintaamme, tarjoustoimintaa, riskienhallintaa ja projektien tavoitteellista toteuttamista. Palvelemme asiakkaitamme paikallisesti, jolloin voimme vastata asiakkaidemme tarpeisiin entistä tehokkaammin. Suuret rakennushankkeet toteutamme käyttämällä parhaita resurssejamme valtakunnallisesti. Prosesseilla varmistamme koko vahvan teknisen osaamisemme tarjoamisen sekä palvelumme tasalaatuisuuden asiakkaidemme hyödyksi. Keskitymme tärkeän valtionhallinnon (Liikennevirasto sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset) asiakkuuden lisäksi entistä enemmän myös paikallisasiakkuuksiin eli teollisuus- ja kunta-asiakkaisiin. Panostamme suorituksen johtamiseen ja parantamiseen sekä valmennamme tuotantotehokkuuteen TahTo-kehityshankkeellamme. Vuonna 2013 jatkamme voimakasta panostusta osaamisemme kehittämiseen keskittyen edelleen projektien ja talouden hallintaan.

7 Missio Toimivampi maailma on olemassa olomme perusta. Me destialaiset rakennamme, ylläpidämme ja suunnittelemme elinympäristöämme, jotta se olisi toimivampi ja turvallinen. Toteutamme laadukkaita ratkaisuja ja palveluja ammattitaidolla hyödyntäen viimeisimpiä työmenetelmiä. Visio Olemme vuoteen 2015 mennessä parasta asiakaspalvelua tarjoava ja yksi kannattavimmista infrapalveluyhtiöistä Suomessa. Arvot Toimintamme perustuu rehtiyteen, rohkeuteen ja taitoon, joiden avulla pääsemme tavoitteisiimme. Olemme rehtejä asiakkaitamme kohtaan. Rohkeasti ja taidolla toteutamme vastuullisia infraratkaisuja, jotka tekevät maailmastamme pala palalta toimivampaa. strategiakauden taloudelliset tavoitteet Kasvu ydinliiketoiminnoissa markkinoiden kasvua nopeampi Liikevoitto 4 % Sijoitetun pääoman tuotto 15 % Omavaraisuusaste 35 % Tiesitkö, että Suomen rakennusyritysten markkinat vuonna 2011 oli yhteensä 29,5 miljardia euroa. Tästä infrarakentamisen osuus oli 27 % eli 8 miljardia. Lähde: Rakennusteollisuus RT ry DESTIAN STRATEGIA

8 Riskienhallinta tukee liiketoimintaa Destian riskienhallinnan tavoitteena on ehkäistä tekijöitä, jotka toteutuessaan vaarantavat liiketoiminnan tavoitteiden toteutumisen, sekä vahvistaa tekijöitä, joilla on liiketoimintaa tukeva vaikutus. Riskienhallinta on osa Destian johtamista, ja se on sisällytetty osaksi Destian strategiaprosessia, vuosiohjausta ja projektitoimintaa. Merkittävät strategian toteuttamiseen liittyvät riskit tunnistetaan ja arvioidaan osana strategiatyötä. Riskien hallitsemiseksi niille määritetään vastuut ja toimenpiteet vuosittain. Destian riskikartta sisältää riskienhallinnan toimenpiteet ja vastuut. Toimenpiteiden toteutumista ja riskitilannetta arvioidaan vähintään puolivuosittain. Destia luokittelee riskit markkina- ja toimintaympäristöriskeihin, toiminnallisiin riskeihin, vahinkoriskeihin sekä taloudellisiin riskeihin. Useat Destian riskit liittyvät projektitoimintaan. Projektikohtainen riskienhallinta kattaa projektin kaikki keskeiset vaiheet. Kussakin vaiheessa tunnistetaan riskit, arvioidaan niiden merkittävyys sekä sovitaan toimenpiteet, vastuut ja aikataulut riskien ehkäisemiseksi. Vallitseva markkinatilanne luo epävarmuutta Destian merkittävimmät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät liittyvät vallitsevaan markkinatilanteeseen. Useimmat talouden tunnusluvut ja ennusteet ovat heikentyneet edelleen viime aikoina. Julkisen sektorin investoinnit infraan vähenevät. Talouden epävarmuus on vähentänyt myös yksityissektorin investointihalukkuutta. Määrärahojen ja investointien niukkuus heijastuu alan kilpailutilanteeseen. Merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät projektitoimintaan. Projektien kannattavuuteen epävarmuutta luovat panoshintojen mahdollinen nousu sekä kyky hallita projektien tarjouslaskentaan ja toteuttamiseen liittyvät riskit. Projektiriskiä hallitaan tarjoustoiminnasta toteutukseen kattavilla riskienhallinnan menettelyillä sekä sopimusehdoin ja vakuutuksin. Lue lisää Destian riskienhallinnasta internetsivuilta osoitteesta www.destia.fi ja lähiajan riskeistä ja epävarmuustekijöistä Destian verkkovuosikertomuksesta osoitteesta www.vuosikertomus.destia.fi. Tiesitkö, että Rakennusteollisuus ry:n tavoitteena on saada rakennusalan työtapaturmat nollaan vuoteen 2020 mennessä. Destian Itä-Suomen tulosyksikössä ei vuonna 2012 tapahtunut yhtään sairauspoissaoloon johtanutta työtapaturmaa.

9 Riskit Destian keinot Destian menettelyt riskien hallitsemiseksi I Markkina- ja toimintaympäristöriskit Strategian toteuttamisen ulkoiset epävarmuustekijät Riskienhallintapolitiikka Strategian päivityksen prosessi Riskien arviointi strategiaprosessin yhteydessä mukaan lukien käsittely hallituksessa ja johtoryhmässä Riskienhallinnan toimenpiteistä päättäminen konsernin ja liiketoiminnan tasolla Konsernin ja liiketoiminnan riskitilanteen seuranta ja toimenpiteiden arviointi neljännesvuosittain Riskienraportointi ja käsittely tulosraportoinnin yhteydessä II Toiminnalliset riskit Projektiriskit: projektien tarjoustoiminnan ja toteutusriskien hallinta III Vahinkoriskit Äkilliset ja yllättävät vahinkoriskit IV Taloudelliset riskit Rahoitusriskit: likviditeetti-, valuutta-, korko-, vastapuoli-, luotto- ja hyödykeriskien hallinta Työjärjestys Toimintajärjestelmän menettelyt tarjoustoiminnan ja projektinhallinnan osalta Henkilöstön koulutus ja valmennus Destian vakuutusohjelma Kriisitilanneohjeet Rahoituspolitiikka Työjärjestys Toimintajärjestelmän projektinhallinta, mukaan lukien projektitoimintaan liittyvät riskienhallinnan menettelyt Projektiseuranta, -raportointi ja ennustaminen Toiminnan seuranta ja arviointi: sisäiset ja ulkoiset arvioinnit Projektinhallintaosaamisen kehittäminen Vakuutusohjelman ja -ohjeiden edellyttämät toimenpiteet omaisuuden ja vastuiden turvaamiseksi Toimintajärjestelmän projektinhallinnan mukaiset riskienhallinnan menettelyt Rahoitusratkaisujen hoitaminen keskitetysti talous- ja rahoitusyksikön toimesta Yhtenäiset projektitalouden hallinnan menettelyt Rahoitustoiminnasta raportoidaan hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain Ulkoinen ja sisäinen tarkastus seuraavat rahoituspolitiikan noudattamista konsernissa DESTIAN RISKIENHALLINTA

10 Toimialan näkymät Inframarkkinoilla vakaata kysyntää Vuonna 2012 alan investoinnit vähenivät edellisvuoteen verrattuna valtion kiinteähintaisten maa- ja vesirakennusinvestointien myötä. VTT:n suhdanne-ennusteen mukaan infrarakentaminen supistui noin 2 prosenttia. Vuonna 2012 supistuvia sektoreita olivat talojen uudisrakentamisen aluetyöt sekä katujen ja vesihuollon rakentaminen. Maa- ja vesirakentamisen kustannuskehitys oli nopeaa muuhun hintakehitykseen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 3,1 prosenttia vuoden 2011 joulukuusta vuoden 2012 joulukuuhun. Kustannusnousun arvioidaan olevan kuitenkin tasaantumassa. Talouden epävarmuus jatkuu Suomessa ja muualla Euroopassa. Euroalueen kriisi aiheuttaa epävarmuutta ja vaikuttaa taloudellisen toimintaympäristön heikkenemiseen ja rahoituksen saatavuuteen myös infrarakentamisessa. Maa- ja vesirakentamisen suhdanteisiin vaikuttaa kansantalouden kehitys, valtion ja kuntien rahoitusvaje, korkea kustannustaso sekä talonrakentamisen supistuminen. Infralla luodaan kansallista kilpailukykyä Infra-alan yritysten toimintaan vaikuttavat megatrendit ovat kaupungistuminen, ilmastonmuutos, ikääntyminen ja turvallisuus. Suomalaisille yrityksille on tärkeää toimivat liikenneyhteydet, pääväylät ja niitä tukevat syöttöväylät. Suomen erityishaasteena on teollisuuden logistisen verkon tehokkuuden turvaaminen, erityisesti puuhuollossa, maaseudun autioituessa.

Infrarakentamisen ja kunnossapidon sisältö ja arvo vuonna 2011, yhteensä 8,1 (milj. euroa) Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 600 e Tiet 900 e 11 Uudistalorakentamisen alueosat 1 400 e Kadut 1 070 e Kaivosten avaaminen 250 e Radat 710 e Väestönkasvu keskittyy muutamaan suureen keskukseen: pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Ouluun, Jyväskylään, Vaasaan ja Turkuun. Yhdyskuntarakentamisessa kasvu keskittyy Etelä-Suomen suurille kaupunkiseuduille. Kaupungistuminen ja sen seurauksena lisääntyvä henkilöliikenne lisää myös uusien teiden ja katujen tarvetta sekä kasvukeskuksissa että niiden välillä. Painopistettä siirretään julkisella sektorilla kasvukeskusten ja niiden välisten yhteyksien rakentamiseen ja ylläpitoon. Viime vuosikymmenien vähäiset korjausmäärät pakottavat niin teiden kuin ratojen perusparantamiseen. Lisäksi tarvitaan uusia ratayhteyksiä, etenkin jos suunnitellut kaivoshankkeet toteutuvat. Energiaverkkoja tullaan uusimaan niiden iän ja huoltovarmuusvaatimusten takia. Lisäksi voimalaitoshankkeet tarvitsevat uutta runkoverkkoa. Lento- ja vesiliikenteen infrainvestointien sen sijaan arvioidaan olevan vähäisiä. Toimitilasektorilla tilatehokkuuden kasvattaminen vähentää uudisrakentamisen tarvetta. Tuulivoiman rakentamista jarruttavat työläät suunnittelu- ja lupaprosessit. Infrarakentamisessa valtion hankekorissa on sekä omia että yhteishankkeita kuntien kanssa vuoteen 2020 saakka. Isot infrainvestoinnit ylläpitävät teiden ja ratojen palvelukysyntää. Liikenne- ja viestintäministeriön talousarvio 2013 sisältää hallituksen kehysriihessä hyväksytyt hallituskauden suuret väylien kehityshankkeet vuosille 2013 2016. Ohjelman koko on 1,0 miljardia euroa, ja se sisältää muun muassa seuraavia hankkeita E18 Hamina Vaalimaa, Vt 3 Tampere Vaasa (Laihian kohta), Vt 5 Mikkeli Juva, Vt 8 Turku Pori, Ylivieska Iisalmi Kontiomäki ratayhteyden parantaminen ja sähköistys, Kehä I:n parantaminen, Kehä III:n kehittäminen (E18), Vt 22 Oulu Kajaani sekä Helsingin ratapihan parantaminen. Isot toimijat hallitsevat hankkeita Viimeisen vuoden aikana on alalla ollut paljon yritysjärjestelyitä, joissa keskisuuria toimijoita on hävinnyt markkinoilta. Infrarakentamisen palvelualueet ovat kuitenkin edelleen kilpailijakenttänä varsin pirstaloituneet. Pääosa toimijoista on yhteen tai rajattuun palveluvalikoimaan erikoistuneita pienehköjä paikallisia toimijoita. Alalle tulon kynnys on pääosin matala. Destian kilpailijakenttä on pienemmissä ja teknisesti yksinkertaisemmissa töissä varsin paikallinen, mutta muuttuu isompien toimijoiden hallitsemaksi projektien koon ja teknisen vaativuustason kasvaessa. Valtakunnallisia, laajemman palveluvalikoiman tarjoavia yrityksiä on muutamia. Kilpailijakentässä isot infra-alan rakentajat ovat pyrkineet aluemarkkinoille, ja keskisuuret yritykset ovat viime vuosien aikana laajentaneet toimintaansa maantieteellisesti ja tulleet mukaan isoihin urakoihin päätoteuttajan roolissa. Suomen inframarkkinoille on tullut mukaan myös kansainvälisiä toimijoita, samalla kun ulkomaalaistaustaisen työvoiman käyttö on kasvussa. Infrarakentamisen määrän arvioidaan pysyvän vuonna 2013 edellisvuoden tasolla. Uusia, isoja urakoita tulee niukemmin tarjolle, joten kilpailu urakoista tulee olemaan tiukkaa. Valtion infrainvestoinnit tulevat supistumaan lähivuosina. Alijäämäinen budjetti vaikuttaa infrarakentamisen niukkoihin rahoitusmahdollisuuksiin uusista rahoitusratkaisuista huolimatta. Vuonna 2014 rakentamisen volyymi kääntyy ennusteen mukaan hyvin lievään kasvuun. Toimintaympäristön laadinnassa on käytetty seuraavia lähteitä: Euroconstruct, Liikennevirasto, Rakennusteollisuus, Tilastokeskus, VTT, Valtiovarainministeriö Muu väyläja ympäristörakentaminen 920 e Maarakennuskustannusindeksin vuosimuutos 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Tiesitkö, että Vesihuolto 550 e Energia 900 e Tietoliikenne 800 e Lähde: VTT Infra suhdanteet Lähde: Tilastokeskus Infrarakentamisen asiakkaista suurin on yksityissektorilta (61 %), seuraavaksi kunnista (39 %) ja valtiolta (10 %). Yksityisellä sektorilla eniten työllistää kaivosala, uudistalonrakentaminen ja talojen ulkoalueiden hoito. Lähde: Rakennusteollisuus RT ry toimialan näkymät

Vt6 Joensuun kehätie. 12 Destian liiketoiminta Toimiva ja turvallinen elinympäristö koko elinkaaren ajan Vahvin asema Destialla on teiden hoidossa. Uusien urakoiden käynnistyessä 1. lokakuuta 2012 Destian markkinaosuus kaikista maanteiden hoidon ja ylläpidon alueellisista palvelusopimuksista on 56 prosenttia. Destialla oli vuoden lopussa sopimukset yhteensä 47 alueurakasta. Lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 30 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea. Destialla on merkittävä asema suurissa tiehankkeissa ja niihin liittyvässä insinöörirakentamisessa. Monipuolisen osaamisensa ja vahvojen resurssiensa ansiosta Destia pystyy toteuttamaan suuria ja vaativia hankkeita, jotka sisältävät rakentamisen lisäksi myös suunnittelua. Ratamarkkinassa Destia on toiseksi suurin toimija Suomessa. Muita vahvoja segmenttejä, joissa Destialla on merkittävä markkinaosuus, ovat mittaus, siltojen peruskorjaus ja liikennesuunnittelu. Destian kiviainesyksikkö palvelee asiakkaitaan laajalla valikoimalla laadukasta kiviainesta. Destialla on noin 340 maa- tai kiviainesaluetta. Destian asiantuntijapalvelut pitävät sisällään suunnittelun, mittaamisen ja kansainvälisen konsultoinnin. Infrastruktuurin suunnittelussa tarvitaan asiantuntemusta liikenne- ja ympäristösuunnittelusta aina väylien erilaisiin rakenteisiin asti. Onnistuneet suunnitelmat pohjautuvat tarkkoihin liikenne-, maasto- ja maaperätutkimuksiin. DESTIAN LIIKETOIMINTA Konserniyksiköt 8 % Asiantuntijapalvelut 22 % Kiviaines ja kalliorakentaminen 7 % Konsernin henkilöstö palveluittain vuonna 2012 Infrarakentaminen ja -hoito 48 % Rata 15 % Tiesitkö, että Vuonna 2011 rakennetun ympäristön hyväksi tehtiin töitä 520 000 henkilötyövuotta. Tästä infra-ala käytti väylärakentamiseen, verkostorakentamiseen, yllä- ja kunnossapitoon, talojen infratyöhön ja kaivosavauksiin yhteensä 9 %. Lähde: Rakennusteollisuus RT ry

13 DESTIAN PALVELUT Destia on infra- ja rakennusalan palveluyritys, joka rakentaa, ylläpitää ja suunnittelee liikenneväylien sekä liikenne- ja teollisuusympäristöjen lisäksi kokonaisia elinympäristöjä. Palvelut ulottuvat kattavasta maanpäällisestä toiminnasta myös maanalaiseen rakentamiseen. Destian ratkaisuilla luodaan edellytykset turvalliselle ja sujuvalle liikkumiselle ja tehdään ympäröivästä maailmasta pala palalta toimivampi. Destian asiakkaita ovat valtionhallinnon organisaatiot, kunnat ja kaupungit sekä teollisuus- ja liikeyritykset. Kattavan toimipaikkaverkkonsa ansiosta Destia on aina lähellä asiakkaitaan Suomessa. DESTIAN PALVELUT

14 Näin rakennamme Suomen suurin sillansiirto Kalasatamassa Kalasataman keskuksen työmaalla Helsingissä suoritettiin heinäkuussa 2012 Suomen suurin sillansiirto-operaatio. Rakennustöiden takia metroliikenne oli pysähdyksissä yhdeksän päivää. Infrarakentaminen Destia on liikenneväylien, liikenne- ja teollisuusympäristöjen ja koko elinympäristön rakentaja. Kattavan osaamisensa, laajan palveluvalikoimansa ja pitkän kokemuksensa ansiosta Destia on Suomen ykkönen infrarakentamispalvelujen tuottajana. Monipuolisen osaamisensa ja vahvojen resurssiensa ansiosta Destia pystyy toteuttamaan suuria ja vaativia hankkeita, jotka sisältävät rakentamisen lisäksi myös suunnittelua. Helsingin Kalasataman metrosillan siirtotyöt valmistuivat tiistaina 17. heinäkuuta iltapäivän aikana. Valmistelutyöt etenivät etuajassa, siten että sillan siirto aloitettiin jo maanantain ja tiistain välisenä yönä yhden aikoihin. Silta liikkui muutaman tunnin aikana kahdeksan metriä. Aamuyöstä valmisteltiin loppumatkan siirtoa, ja toinen vaihe alkoi noin klo 8.00. Siirtomatka oli sivusuunnassa yhteensä 17 metriä. Silta siirrettiin tietokoneella ohjattavien kahdeksan painetunkin avulla. Painetunkit työnsivät 130 metriä pitkän, 11 metriä leveän ja 2 600 tonnia painavan sillan siirtorataa pitkin uudelle paikalleen. Destia toimii Kalasataman keskuksen päätoteuttaja SRV:n kumppanina. Destia vastaa infratöiden projektinjohtourakoitsijana Kalasataman keskuksen infran suunnittelun ohjauksesta ja rakentamisesta. Palvelut Tie- ja katurakentaminen Alue- ja ympäristörakentaminen Maa- ja pohjarakentaminen Vesihuollon rakentaminen Energiainfran rakentaminen Silta- ja muu rakennustekninen rakentaminen Asiakkaat Liikennevirasto ELY-keskukset valtion virastot kunnat ja kaupungit teollisuus- ja liikeyritykset Kaikki on mahdollista työn aikana, ja siksi jo suunnitteluvaiheessa otettiin häiriöpelivara huomioon. Aikataulua kiritti töiden yhtäaikainen teko. Parhaillaan siltaa oli siirtämässä 40 50 työmiestä, Destian projektijohtaja Sami Korhonen kertoo. Katso video Kalasataman sillansiirrosta. Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012 Kalasataman keskuksen infratyöt, Helsinki Kantatie 51 Kirkkonummi Kivenlahti Kuokkalan kehä, Jyväskylä Tikkurilantie, Vantaa Valtatie 2 Karkkila Loukku Valtatie 6 Joensuun kehätie Valtatie 14 Savonlinnan ohikulkutie

15 Näin hoidamme tietä Jokainen kaupunkiurakka on erilainen Kaupungit ovat alkaneet asteittain kilpailuttaa katujen ja viheralueiden hoitourakoita ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Destia on vastannut Oulun alueella Hintta Saarelan alueen viheralueiden hoidosta ja katujen kunnossapidosta jo neljän vuoden ajan. Hintta Saarelan alueen urakka sisältää katu- ja viheralueiden talvi- ja kesähoidon lisäksi puhtaanapitoon kuuluvat työt mukaan lukien kaikkien töiden laadunvalvonnan ja töiden säännöllisen raportoinnin Oulun kaupungin katu- ja viherpalveluille. Urakka-alueella sijaitsevien Laanilanrannan ja Saarelan venesatamien osalta urakkaan kuuluvat pysäköinti- ja veneiden säilytysalueiden sekä kulkuväylien hoito katualueiden hoitovaatimusten mukaisesti. Asuntoaluetyyppisen alueen vihertyöt voivat olla yllättävän työläitä, kun hoidettavana on paljon yksityiskohtia, kuten pensasryhmien, kivituhkakäytävien, viheristutusten sekä leikkikenttien ja koirapuistojen hoitoa. Destian vastuulla olevaan hoitoalueeseen on liittynyt paljon erityispiirteitä. Urakka sisältää sekä hoitosopimusettä yksityisteitä. Sadekesä piti työnjohdon valppaana Tasaisen runsassateinen kesä piti viheralueista vastaavat aliurakoitsijat kiireisinä. Se vaati Destian työnjohdolta valppautta ja ennakoivuutta, sillä viheralueet vaativat myös vuonna 2012 paljon panostusta. Loppusyksyllä Destiaa työllistävät Oulun alueella viheralueiden hoidon lisäksi myös kuivatusjärjestelmien hoito. Yhteistyö Destian ja Oulun kaupungin katu- ja viheraluepalveluiden kanssa on sujunut hyvin. Työn tekeminen on kehittynyt palautteen myötä paremmaksi, ja ongelmakohtiin on tartuttu tekemisen myötä. Kaupunkiurakassa palautetta tulee niin tilaajalta kuin alueella asuvilta asiakkailta. Kaikki kaupunkiurakat ovat erilaisia ja vaativat hyvää paikallista alueen ja sääolojen tuntemusta. Vain tekemällä oppii löytämään oikean tavan selviytyä urakasta laadukkaasti. InfraHOITO ja -kunnossapito Destia on hoito- ja kunnossapitopalvelujen moniosaaja. Destialla on Suomessa pitkäaikaisin kokemus liikenneväylien hoitopalveluissa sekä erittäin vahva alan osaaminen ja paikallistietämys.toiminnan perustana ovat parhaat mahdolliset sää- ja keliennusteet, erittäin kokenut ja osaava henkilöstö sekä tehokkaat työmenetelmät ja kalusto. Oikea ajoitus ja kaluston liikkumisen optimointi vähentävät toiminnan ympäristövaikutuksia. Palvelut Tie- ja katuverkon sekä teollisuuden alueurakat Teiden ja katujen talvihoito Kelikeskuspalvelut Sorateiden hoito ja kunnostus Liikenneympäristön hoito Asiakkaat ELY-keskukset kunnat ja kaupungit yritykset Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012 Vuonna 2012 Destia voitti seuraavat alueurakat* ) Heinola Kitee Kiuruvesi Kokkola Lahti Pello Sastamala Siikalatva Kaupunki- ja teollisuusasiakkaat Katu- ja viheralueiden ylläpito, Maaria Paattinen, Turun kaupunki Katu- ja viheralueiden ylläpito, Hintta Saarela, Oulun kaupunki Kangasalan kunnan talvi- ja kesähoidon alueurakka, Kangasalan kunta Eteläisten kaupunginosien alueellinen hoitourakka, Lahden kaupunki Eteläisten kaupunginosien alueellinen hoitourakka, Jyväskylän kaupunki E18 Muurla Lohja ylläpitourakka, TYL E18 Raahen terästehtaan hoitourakka, Rautaruukki Oyj * ) Destian markkinaosuus vuosina 2012-2013 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELYt) kilpailuttamien maanteiden hoidon ja ylläpidon alueellisista palvelusopimuksista on 56 prosenttia. Urakoissa on hoidettavaa tiestöä yhteensä noin 46 000 kilometriä, josta kevyen liikenteen väyliä yhteensä noin 2 900 kilometriä. Lisäksi Destialla on muiden asiakkaiden kanssa noin 30 talvihoitourakkaa eri puolilla Suomea. destian palvelut

16 Näin hoidamme rataa Rataopisto kouluttaa alan ammattilaisia Destian Rataopisto on kouluttanut jo tuhansia infra-alalla työskenteleviä. Yli puolet opiston koulutuksiin osallistuneista on tullut Destian ulkopuolelta. Rataopisto tarjoaa ratarakentamiseen ja radan kunnossapitoon erikoistuville sekä tiellä työskenteleville yrityksille laadukasta, ajantasaista ja monipuolista opetusta. DESTIAN PALVELUT RATA Destian toteuttamat ratatyöt vaihtelevat suurista päällysrakennetyö- ja siltaurakoista aina vanhojen ratarumpujen vaihtamiseen koko radanpidon elinkaarelta. Destian käytössä on useita rautateiden rakentamiseen, korjaukseen ja kunnossapitoon käytettäviä laitteita, joita on kehitetty erilaisiin asiakastarpeisiin innovatiivisella tuotekehitystyöllä. Destia palvelee ratatöissä koko Suomen alueella. Palvelut Ratarakentaminen Rataverkon kunnossapito Asiakkaat Liikennevirasto satamalaitokset ja -yhtiöt Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012 Ajoksen satama, Kemi Pohjoinen malmiraide, Kemi Kirkkonummi Karjaa routapaikkojen korjaus Paikantamismerkit ja paikantamismerkkien lisäkilvet (ST), Itä-Suomi Hajapölkkyvaihto Savonlinna Parikkala Kunnossapitourakat* ) Pieksämäki Rauma Ylä-Savo Karjalan rata Keski-Suomi * ) Suomen rataverkko on jaettu 12 kunnossapitoalueeseen. Destian kunnossapitämät radan ja turvallisuuslaitteiden urakat ovat viisivuotisia. Kouvolassa sijaitseva Rataopisto tarjoaa ratatyöturvallisuuden, laiturityön ja turvamiesten pätevyyskursseja sekä ratatyöstä vastaavan pätevyyskursseja. Koska Liikenneviraston lisäksi Rataopiston on hyväksynyt myös Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, opisto saa tarjota koulutusta myös radanpidon liikenneturvallisuustehtäviin. Rataopiston kouluttajina toimivat Destian omat asiantuntijat. He osaavat opettaa tärkeät asiat käytännönläheisesti, ja heillä on käytössään tuoreimmat tiedot. Alan turvallisuusvaatimukset muuttuvat koko ajan pelkästään EU:sta tulevien uusien asetusten vuoksi, kehityspäällikkö Vesa Korpi kertoo. Yli puolet koulutettavista Destian ulkopuolelta Pakolliset Turva-, Laiturityö-, Turvamies- sekä Ratatyöstä vastaava -koulutukset tuovat opistolle eniten koulutettavia. Noin 55 prosenttia koulutettavista tulee Destian ulkopuolelta. Tähän mennessä kursseille on osallistunut noin 9 000 henkilöä yli 400 eri yrityksestä. Mukana on hyvin erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä. Niitä yhdistää halu erikoistua ratarakentamisen ja ratojen kunnossapidon projekteihin. Ilman pätevää koulutusta hankkeisiin ei pääse käsiksi, Korpi jatkaa. Useat Rataopiston kursseista ovat joko päivän mittaisia teorialuentoja, joihin kuuluu lisäksi viranomaiskoe, tai useamman päivän kursseja, joissa on osana maastossa suoritettava osuus. Rataopisto mittaa jokaisen kurssin laadun palautekyselyin. Liikenneviraston ja alan muiden koulutuslaitosten kanssa käymme vuosittain läpi koulutuksen kannalta ajankohtaisia asioita ja kehitämme koulutussisältöjä eteenpäin, Korpi sanoo.

17 Näin louhimme Raisio-tunneli räjäytettiin solaksi Destian solaksi räjäyttämä Raisio-tunneli avattiin käyttöön marraskuussa. Parikymmentä vuotta sitten käyttöönotettu kalliotunneli suljettiin turvallisuussyistä lokakuussa 2011. Kustannussyistä tunnelista päätettiin louhia katto pois sen sijaan, että rapistuneita rakenteita olisi lähdetty korjaamaan. Neljän kuukauden aikana katto räjäytettiin alas, ja tunneli muutettiin avoleikkaukseksi. Kanjonista muodostui jyrkkä, paikoin 20 metriä korkea punaharmaa sola kallioiden keskellä. Urakka onnistui erinomaisesti, vaikka louhintatyö vilkkaan liikenteen, lukuisten yritysten ja asutuksen läheisyyden vuoksi oli työsuorituksena vaativa, Destian työpäällikkö Jarkko Kupiainen kertoo. Varo- ja vaikeuskertoimet olivat urakassa poikkeukselliset. Räjäytystyö oli hyvin vaativaa, sillä tunnelin vieressä sijaitsee kauppakeskittymä ja samassa kalliossa Elisan valtakunnallinen ulkomaanliikenteen puhelinkeskus. Oman haasteensa työhön toi myös kallion harjalla kulkeva suurjännitelinja sekä maahan upotetut Kuninkaanväylän suuntaiset kaukolämpöputket, vesijohdot ja erilaiset kaapelit. Tiesitkö, että Urakassa louhittiin noin 130 000 kuutiota kalliota ja rakennettiin 500 metriä tietä. Entinen tunneli sijaitsee Kuninkaanväylällä, jota pitkin on suora yhteys läheiseen kauppakeskukseen. Vuonna 1992 valmistunut vilkkaasti liikennöity 220 metriä pitkä Raisio-tunneli oli yksi Suomen ensimmäisistä ja pisimmistä maantietunneleista. Kiviaineksia soraa, hiekkaa, kalliomurskeita ja sepeleitä käytetään Suomessa noin 100 miljoonaa tonnia vuosittain. Tämän päivän teknologialla kierrätyskiviaineksilla voidaan korvata kymmenen prosenttia koko kiviainesten kysynnästä. Lähde: Rakennusteollisuus RT ry Kiviaines ja kalliorakentaminen Destian kiviainespalvelut ja kalliorakentaminen pitävät sisällään maa-ainekseen liittyvät toiminnot. Destialla on ympäri maata noin 340 maa- tai kiviainesaluetta, joista on saatavissa laaja valikoima laadukasta maa- tai kiviainesta. Kalliorakentaminen keskittyy pääosin avolouhintaan, mutta yhteiskumppanien kanssa Destia tarjoaa myös maanalaisen rakentamisen palveluita. Palvelut Kiviainespalvelut Kallio- ja kaivosrakentaminen Asiakkaat kunnat ja kaupungit yritykset Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012 Kuninkaanväylän rakentaminen, Raisio Merikannontien tunneli, Helsinki Suonenjoki Kuopio päällysrakenneurakan raidesepeli Pieksämäki Kuopio päällysrakenneurakan raidesepeli Kastellin monitoimitalon kiviainekset, Oulu DESTIAN PALVELUT

18 Näin suunnittelemme Laserintarkkaa päällystystyötä Destia on vuonna 2012 pilotoinut laserkeilaukseen perustuvaa mallinnusmenetelmää päällystystöissä. Pitkälle viety työkoneautomaatio on nopeuttanut esimerkiksi Kantatie 51:n päällystysaikatauluja, parantanut laatua ja työturvallisuutta sekä säästänyt kustannuksia. Asiantuntijapalvelut Toimivan liikennejärjestelmän taustalla ovat laadukkaat suunnitelmat innovatiivisista esiselvityksistä tarkkoihin rakennussuunnitelmiin. Destiassa on vankkaa asiantuntemusta hankkeiden koko elinkaaren toteuttamiseksi. Infran suunnittelussa tarvitaan asiantuntemusta liikenne- ja ympäristösuunnittelusta aina väylien erilaisiin rakenteisiin asti. Onnistuneet suunnitelmat pohjautuvat tarkkoihin liikenne-, maasto- ja maaperätutkimuksiin. Palvelut Suunnittelu Mittaus Kansainvälinen konsultointi Asiakkaat Liikenne- ja viestintäministeriö kunnat ja kaupungit Maailmanpankki Aasian kehityspankki Merkittävimmät hankkeet vuonna 2012 E18-rakennussuunnittelu, Kotka Tieliikenteen onnettomuusrekistereiden edustavuus- ja peittävyystutkimus Vt 5 Palokangas Humaljoki, Leppävirta ja Kuopio -tiesuunnitelman laatiminen Morenian laadunvalvontatyöt Azerbaidzhaniin tienpidon pitkän tähtäyksen suunnitelma Palvelutasomittaukset Suomessa ja Ruotsissa Laserkeilausta ja siihen liitettävää paikannusteknologiaa on hyödynnetty jo pitkään perinteisessä maanrakentamisessa, ja viime vuosina työkoneautomaatio on levinnyt myös tietyömaille. Siellä yhdeksi sovelluskohteeksi ovat nousemassa vanhan päällysteen korjaustyöt, joissa mallinnuksen pohjana käytettäviä lähtötietokartoituksia tehdään pitkälti takymetri-mittauksilla. Käytännössä se tarkoittaa mittaajien jalkautumista usein hyvinkin vilkasliikenteisille ajoväylille. Työturvallisuusriskien lisäksi mittaaminen on myös hidasta, sillä työtä on useimmiten tehtävä pienissä pätkissä. Turvallista ja tehokasta Kt 51 lähtee Helsingistä Länsiväylänä ja jatkuu Raaseporin Karjaalle. Pilottikohteeksi valittiin Kt 51:n moottoritieksi levenevä osuus Kirkkonummi Kivenlahti. Tieosuudella oli paikoin isojakin pohjaolosuhteista johtuvia painumia, jotka estivät automaattiratkaisujen käytön. Käytännössä tasausta oli hiottava kohdalleen paalu paalulta ja kaarre kaarteelta. Tie on myös erittäin vilkkaasti liikennöity. Mittaaminen perinteisellä takymetri-menetelmällä olisi ollut vaarallista ja hankalaa, kun mittamiesten olisi pitänyt puikkelehtia liikenteen seassa, Destian kehittämispäällikkö Mika Jaakkola toteaa. Pilottiin tulivat Destian Infratieto-yksikön kumppaneiksi Geotrim Oy, Terrasolid Oy ja NCC-Roads. Projektissa Geotrim vastasi laserkeilauksesta sekä työkoneautomaation kalibroinneista ja testauksesta, Terrasolid mittausaineiston georeferoinnista ja mallisuunnittelusta ja NCC varsinaisesta jyrsintätyöstä. Jyrki Toivonen Destian Infrasuunnittelusta teki tierakenteen korjaussuunnittelun ja tuotti 3D-jyrsimelle koneohjausmallin lähtötiedot. Pilottityömaata analysoi myös Oulun yliopiston Rakentamisteknologian tutkimusryhmä. Kt 51:n pilotti nosti Jaakkolan mielestä esiin monia hyötyjä, joista merkittävimpiä ovat nopeus ja vaivattomuus. Niiden ansiosta laserkeilaukseen ja mallinnukseen pohjautuvalla toimintatavalla on selkeitä kasvumahdollisuuksia päällystystöissä. Tämä toimintamalli säästää kustannuksia, materiaaleja ja työtunteja. Samalla paranevat myös työn turvallisuus, laatu ja tuottavuus, kehittämispäällikkö tiivistää.

19 YRITYSVASTUU Destian toiminta vaikuttaa merkittävästi yhteiskuntaan, ympäristöön sekä muihin yhtiön sidosryhmiin. Destia jakaa yritysvastuun kenttänsä vastuuseen taloudesta, ympäristöstä sekä ihmisistä ja heidän turvallisuudestaan. Destian vastuullinen toiminta näkyy johtamisessa, toimintatavoissa ja viestinnässä. Destian arvot, jotka määrittelevät yhtiön pyrkivän tavoitteisiinsa rehdisti, rohkeasti ja taidolla, luovat yhtiön yritysvastuullisuuden perustan ja ohjaavat sen kehittämistä. Konsernitason linjaukset vastuullisuuden toteuttamiseksi määritellään eettisissä ohjeissa, laadunhallinnan, turvallisuuden ja työterveyden sekä ympäristöasioiden ja riskienhallinnan toimintapolitiikoissa sekä henkilöstöstrategiassa. Vastuullisuuden konkreettinen toteutus kuvataan toimintatapoina, jotka kattavat kaikki Destian toiminnan osa-alueet. Destia kehittää vastuullista toimintaansa jatkuvasti. Asiakaspalvelu- ja henkilöstökyselyistä saatu palaute ohjaa ja kehittää toimintaamme. Vuoden 2012 yritysvastuuasioista Destia raportoi painetussa vuosikertomuksessa sekä tilinpäätöksen sisältävässä verkkovuosikertomuksessa. Vuonna 2013 Destia keskittyy etenkin yritysvastuun mittaamisen ja raportoinnin kehittämiseen. Eettiset ohjeet ohjaamassa toimintaa Destian uudistetut eettiset ohjeet otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa, ja ne jalkautettiin koko henkilöstölle vuoden aikana. Vuonna 2012 eettisiä sääntöjä on käyty läpi tulosyksiköiden johtoryhmässä. Lisäksi niitä on käsitelty esimiesten projektinjohtovalmennuksessa. Destiassa tehdään joka vuosi konserni- ja yksikkötasoisesti riskiarviointi, jonka riskimalleissa käsitellään eettiset ohjeet yhtenä osana. Destian eettisten ohjeiden noudattamista on vuonna 2012 tarkasteltu sisäisen tarkastuksen, sisäisten ja ulkoisten auditointien sekä muiden havaintojen perusteella. Näiden tarkastelujen pohjalta on tehty yhteensä 15 havaintoa eri kohdista, joita ovat esimerkiksi taloudellisesti vastuullinen liiketoiminta, lakien ja säädösten mukaisuus, asiakastyytyväisyys, ympäristövaikutusten huomioiminen, eettiset kauppatavat sekä työturvallisuus ja hyvinvointi. Havainnoista on määritelty toimenpiteet, joiden toteuttamista seurataan vuoden aikana. Lue lisää Destian yritysvastuun toteutumisesta ja eettisistä ohjeista Destian verkkopalvelusta www.destia.fi ja verkkovuosikertomuksesta www.vuosikertomus.destia.fi. Laatu- ja ympäristösertifikaatit merkittävällä osalla toimintaa Destian toimintapolitiikkoihin perustuvat toimintatavat, ohjeet ja vastuut on koottu yhtiön toimintajärjestelmään. Destialla on kansainväliset ISO-standardien mukaiset laatuja ympäristösertifikaatit ISO 9001 ja ISO 14001. Ne kattavat Destian infrarakentamisen, kiviainespalveluiden ja infrahoidon palvelut sekä rataliiketoiminnan. Destia Rail Oy sai ISO 9001 - ja ISO 14001 -sertifikaatit vuonna 2012. Laatu- ja ympäristösertifikaattien vaatimusten mukaisilla menettelyillä Destia varmistaa tasokkaan ja ympäristön huomioon ottavan toiminnan asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Lisäksi sen toimintatavat ovat OHSAS 18001 -työterveys- ja turvallisuusstandardin mukaiset. Suunnittelupalveluissa Destia noudattaa RALA-sertifikaatin kriteeristöä. YRITYSVASTUU

20 TALOUDELLINEN VASTUU SOSIAALINEN VASTUU YRITYSVASTUU Taloudellisen hyödyn jakautuminen sidosryhmittäin Asiakkaat Vuonna 2012 Destia-konsernin liikevaihto oli 507,3 miljoonaa euroa (492,5). Tavarantoimittajat Destia hankki materiaaleja ja palveluita ulkopuolisilta alihankkijoilta ja tavarantoimittajilta 355,6 miljoonalla eurolla (339,1) Henkilöstö Destian henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot olivat 71,9 miljoonaa euroa (74,2) Julkinen sektori Destian verot ja veroluonteiset maksut olivat 0,0 miljoonaa euroa (0,0). Destian eläke- ja henkilöstösivukulut olivat 14,6 miljoonaa euroa (14,0). Rahoittajat Destian rahoituskulujen määrä vuoden 2012 aikana oli 3,4 miljoonaa euroa (4,3). Investoinnit Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 7,3 miljoonaa euroa (5,2). Destian taloudellisella vastuulla tarkoitetaan sitä, että yhtiö kehittää ja tarjoaa lisäarvoa tuottavia palveluja asiakkailleen, tarjoaa työpaikkoja, tuottaa hankinnoillaan ja investoinneillaan taloudellista hyvinvointia eri sidosryhmille sekä huolehtii verojen ja veroluonteisten maksujen maksamisesta sekä vastaa omistajan tuotto-odotuksiin. Jotta yritys kykenisi vastaamaan näihin odotuksiin, sen talouden on oltava kunnossa ja toiminnan kannattavaa. Vuonna 2012 Destian omavaraisuusaste oli 35,2 prosenttia ja jatkuvien toimintojen liikevaihto 507,3 miljoonaa euroa. Taloudellinen vastuu rakennusteollisuudessa tarkoittaa sitä, että yritykset vastaavat siitä, että niiden asiakkaat saavat tarvitsemansa tilat ja rakenteet sovitun hintaisena, laatuisina ja aikataulun mukaisesti. Tuotetun infrastruktuurin on koko sen elinkaaren aikana kyettävä yhä paremmin vastaamaan käyttäjien muuttuviin tarpeisiin. Asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen ja taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen edellyttävät tehokasta, kannattavaa, kilpailukykyistä ja tervettä yritystoimintaa sekä mahdollisuuksia pitkäjänteiseen toimintaan. Naiset 14 % Miehet 86 % Henkilöstön sukupuolijakauma vuoden 2012 lopussa 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Konsernin henkilöstö keskimäärin 2007 2012 Destian sosiaalinen vastuu ulottuu kaikkiin sen sidosryhmiin. Tärkeimmät yhtiön sosiaalisen vastuun osa-alueet ovat henkilöstön hyvinvointi ja turvallisuus, henkilöstön osaamisen kehittämiseen, kannustamiseen ja työhyvinvointiin panostus sekä turvallisuusnäkökohtien huomioonotto palvelutuotantoketjujen kaikissa osissa. Destian henkilöstön kehittämisessä panostettiin vuonna 2012 osaamisen lisäämiseen. Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana kaikki destialaiset esimiehet osallistuivat projektinjohtamisvalmennukseen, jossa muodostettiin yhteinen käsitys esimiehenä toimimisesta ja projektinhallinnan perusteista. Syksyllä otettiin käyttöön uusi henkilöstöjärjestelmä, joka myös edistää hyvää johtamista. Vuotuisen konsernin henkilöstökyselyn tulokset kohenivat edellisvuodesta. Vuonna 2012 Destian yleisarvosana oli 3,63 (3,47) ja arvio Destiasta kokonaisuutena ja työnantajana nousi 3,72:een (3,59). Vastausprosentti nousi 72 prosenttiin (62 %). Vuonna 2013 jatkuu esimiestyön ja johtamisen tukeminen suorituksen johtamisen valmennuksella, joihin osallistuu kaikkiaan yli 700 destialaista. Lisäksi vuonna 2013 otetaan käyttöön uusittu tulospalkkiojärjestelmä, jolla kannustetaan hyvään suoritukseen tuomalla palkkiokriteerit lähemmäksi työntekijää ja omaa työsuoritusta. Destia panostaa myös opiskelijaharjoittelijoihin vuonna 2013 ja kantaa näin vastuuta infra-alan nuorten työllistymisestä. Tavoitteena turvallinen työpaikka Rakennusteollisuudessa korostuu työturvallisuuteen panostaminen sekä ammattitaidon jatkuva kehittäminen. Turvallisuuden huomioon ottaminen työympäristöissä on tärkeää