Muutosohjelma Oulu 2020

Muutosohjelma Oulu 2020 11.10.2017

Oulun kaupungin johtoryhmä Tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalo Kehittämispäällikkö Claes Krüger

3 Hyvä lukija Oulun kaupunki valmistautuu sote- ja maakuntauudistukseen ja tulevaisuuden Oulun rakentamiseen Muutosohjelmalla Oulu 2020. Tähän ohjelmaan on koottu lyhyesti hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta ja tulevaisuuden kunnan rakentamisesta sekä niiden keskeisistä vaikutuksista Oulun kaupunkiin. Tätä muutosohjelmaa on rakennettu kaupunginjohtaja Päivi Laajalan johdolla kaupungin johtoryhmässä. Raportin ovat koonneet kehittämispäällikkö Claes Krüger ja tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalo. Muutosohjelman Oulu 2020 toimenpiteet on jaoteltu kuuteen eri teemaan: 1. Toiminnan muutostarpeet, 2. Digitaalinen Oulu, 3. Talouden tasapainottaminen, 4. Henkilöstön asema ja muutostarpeet, 5. Oulu 2020 organisaatiomuutokset ja 6. Oulu ja maakunta. Muutosohjelmaan on nostettu esimerkkejä strategisista kärkihankkeista Oulun menestyksen, kansainvälisyyden ja elinvoimaisuuden tukemiseksi sekä digitaalisen Oulun rakentamiseksi. Ohjelman keskiössä ovat talouden tasapainotavoitteet, jotka liittyvät sote- ja maakuntauudistukseen sekä vuosikatetavoitteeseen, jonka tulee olla 40 miljoonaa euroa nykyistä suurempi vuonna 2020. Talouden tasapainottamiseen liittyviä toimenpiteitä on haettu toimialoittain ja liikelaitoksittain vuosille 2018 2019, ja ne on koottu tähän muutosohjelmaan. Tässä ohjelmassa esitetyt talouden tasapainottamiseen liittyvät toimenpiteet päätetään erikseen kulloinkin tarvittavissa päätöksentekoelimissä niiden toimivallan mukaisesti. Muutosohjelmassa Oulu 2020 on nostettu esille henkilöstön merkittävä rooli muutoksien läpiviemisessä. Sekä talouden tasapainottaminen että sote- ja maakuntauudistus tuovat mukanaan muutoksia, jotka edellyttävät yhteistoimintamenettelyn toteuttamista yhdessä kaupungin henkilöstön kanssa. Tämän vuoksi Oulun kaupunki käynnistää yhteistoimintamenettelyn taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Perusteena ovat talouden tasapainottaminen, omistajapoliittiset linjaukset ja mahdollinen maakunnan perustaminen ja siihen liittyvät organisaatiomuutokset. Henkilöstön muutostarpeita tuetaan erilaisella muutostuella, koulutuksella ja avoimella viestinnällä. Maakunnan perustaminen tulee vaikuttamaan myös Oulun kaupungin organisoitumiseen vuonna 2020. Muutosohjelmassa esitetään alustavia vaihtoehtoja organisaatiomalleiksi. Oulun kaupunki ja maakunta tulevat olemaan merkittäviä yhteistyökumppaneita hyvinvoinnin ja terveyden sekä elinvoiman edistämisessä sekä palveluyhteistyössä. Kaupungin ja maakunnan väliset yhdyspinnat ja yhteistyömuodot rakennetaan toisiaan täydentäviksi. Tämä Muutosohjelma Oulu 2020 on valmistelua ohjaava asiakirja. Ohjelman toimenpiteisiin liittyvät varsinaiset päätökset tehdään erikseen toimivallan mukaisesti. Muutosohjelman toteuttamisesta viestimme avoimesti ja aktiivisesti. Rakennamme yhdessä vastuullista ja elinvoimaista Oulua 2020! Päivi Laajala Jukka Weisell Kirsti Ylitalo-Katajisto Mika Penttilä Matti Matinheikki Juha Alamursula Sanna Keskinen Jyrki Ojala Kari-Pekka Kronqvist Timo Mäkitalo Claes Krüger

5 Sisältö 1. Taustaa... 7 1.1 Hallituksen esitykset sote- ja maakuntauudistuksesta...7 1.2 Tulevaisuuden kunta... 10 2. Sosiaali- ja terveyspalvelu- (sote) sekä maakuntauudistuksen keskeiset vaikutukset Oulun kaupunkiin.. 11 2.1 Sote- ja maakuntauudistukset vaikutuksen henkilöstöön... 11 2.2 Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset liikelaitoksiin ja yhtiöihin...13 2.2.1 Vaikutukset seudullisen ympäristötoimen palveluihin...13 2.3 Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset omaisuuteen... 14 2.3.1 Vaikutukset toimitiloihin... 14 2.3.2 Vaikutukset irtaimeen omaisuuteen... 14 2.4 Sote- ja maakuntauudistuksen talousvaikutukset... 14 3. Haastattelut ja esitykset...15 4. Oulu 2020 toimenpiteet, organisaatio, vastuut ja aikataulu... 16 4.1 Toiminnan muutostarpeet...17 4.1.1 Oulu 2020: Mitä Oulu haluaa olla?...17 4.1.2 Oulu toimii osaavana ostajana ja terveiden markkinoiden kehittäjänä...17 4.2 Digitaalinen Oulu... 18 4.2.1 Digimuutos 2020-ohjelma... 18 4.3 Talouden tasapainottaminen... 19 4.3.1 Tietohallinnon ja Oulun tietotekniikan (OTT) organisointi...20 4.3.2 Oulun Serviisin, Oulun Teknisen liikelaitoksen ja Oulun Tilakeskuksen yhdistäminen...20 4.3.3 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut...20 4.3.4 Sivistys- ja kulttuuripalvelut...21 4.3.5 Hyvinvointipalvelut...23 4.3.6 BusinessOulu...24 4.3.7 Sivakka konsernin sijoitetun pääoman tuotto...24 4.4 Henkilöstön asema ja muutostarpeet...25 4.4.1 Henkilöstön aktivointi muutokseen...25 4.4.2 Yhteistoimintamenettely ja toimeenpano...25 4.4.3 Selvitys hallinto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevästä henkilöstöstä toimialoittain...26 4.4.4 Talouden tasapainotavoite ja henkilöstö...26 4.5 Oulu 2020 organisaatiomuutokset...27 4.5.1 Oulu 2020 organisaatio...27 4.5.2 Kaupungin tapahtuma- ja markkinointiyksikön perustaminen...27 4.6 Oulu ja maakunta...27 5. Jatkotoimenpiteet...28 Liite 1....29 Liite 2....31 Liite 3... 34

7 1. Taustaa Kaupunginjohtaja ja kaupungin johtoryhmä aloittivat Muutosohjelman Oulu 2020 valmistelun huhtikuussa 2017. Kun ohjelman valmistelua aloitettiin, piti sote- ja maakuntauudistuksen tulla voimaan vuonna 2019. Maan hallituksen päätöksellä uudistuksen aloitus kuitenkin siirtyi vuoden 2020 alkuun. Muutosohjelman alkuperäisenä tavoitteena oli koota yhteen erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset Oulun kaupunkiin ja arvioida millainen Oulu on uudistuksen jälkeen. Aikataulumuutoksen myötä muutosohjelman luonne muuttui ja uudistuksen vaikutusten lisäksi siihen koottiin myös taloutta tasapainottavia toimenpiteitä. Ohjelman avulla Oulu varautuu maakunnan perustamiseen vuonna 2020 ja sen vaikutuksiin kaupunkikonsernissa. Muutosohjelman tuloksia hyödynnetään kaupunkistrategian Oulu 2026 ja tulevien talousarvioiden valmistelussa. Muutosohjelman tavoitteena on vahvistaa kaupungin elinvoimaa ja taloutta sekä luoda pohja tarvittaville henkilöstöpoliittisille linjauksille, yhteistoimintamenettelylle ja organisaatiomuutoksille. Kaupungin johtoryhmä vastaa muutosohjelman valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Ohjelman vastuuhenkilöt konsernihallinnossa ovat tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalo ja kehittämispäällikkö Claes Krüger. Muutosohjelma Oulu 2020 -suunnitelmaan on kuvattu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset henkilöstöön, liikelaitoksiin, yhtiöihin, omaisuuteen ja talouteen. Muutosohjelma sisältää toimenpiteet tai vaihtoehdot, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään. On huomattava, että osa näistä toimenpiteistä on jo käynnistetty, eli asiakirja on kokonaisuus meneillään olevista ja käynnistyvistä toimenpiteistä, joilla vastataan tulevaisuuden haasteisiin ja rakennetaan Oulu 2020. Muutosohjelma Oulu 2020 on valmistelua ohjaava suunnitelma, josta kaupunginhallitus tekee johtosäännön mukaisesti päätöksen. Suunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin liittyvät päätökset tehdään vuoden 2020 loppuun mennessä erikseen kulloinkin tarvittavissa päätöksentekoelimissä toimivallan mukaisesti. 1.1 Hallituksen esitykset sote- ja maakuntauudistuksesta Suomen hallitus on antanut eduskunnalle esityksen uusien maakuntien perustamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu sekä eräät muut alueelliset ja kunnalliset tehtävät siirretään maakunnille 1.1.2020 alkaen. Muutos koskettaa koko valtakunnan tasolla yhteensä yli 200 000 virkaa ja tointa sekä kaikkien kansalaisten palveluja. Muutokset koskevat myös siirtyvien tehtävien rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Kuvaan 1 on listattu valtion, maakunnan ja kuntien keskeiset tehtäväkokonaisuudet vuoden 2020 alusta lukien. Kuvissa 2 ja 3 on sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu- ja toteutusaikataulu. Kuntien nykyisistä tehtävistä siirtyisivät maakunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, pelastustoimen palvelut, ympäristöterveydenhuolto ja maaseutupalvelut. Kyseisten palveluiden siirrolla on suuri vaikutus tuki- ja hallintopalveluiden järjestämiseen peruskunnissa. Lisäksi aluekehittämis- ja kasvupalvelulaissa tullaan ottamaan kantaa maakunnan ja kuntien rooliin elinkeino- ja työllisyyspalveluiden järjestämisessä.

8 Valtakunnallinen lupa- ja valvontavirasto Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus Muut yhteiset tukipalvelut - Toimitilapalvelut - Henkilöstö- ja taloushallintopalvelut - Tutkimuksen koordinaatiopalvelut - Tieto- ja viestintätekniset palvelut - Mahdolliset laiteinfrastruktuuripalvel ut Yhteinen ICT Maakunnat - Sosiaali- ja terveydenhuolto - Pelastustoimi - Maakuntien liittojen tehtävät - Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät - Ympäristöterveydenhuolto - Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu, liikennejärjestelmät - Maatalous, kala- ja vesitalous - Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen - Lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut - Maakuntien välinen yhteistyö, alueellinen varautuminen Sote yhteistyöalueet - Keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa - Palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus - Kehittäminen, osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät, ja foorumi - Yhteistyösopimus Kunnat - Lakisääteiset tehtävät, paikalliset tehtävät - Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - Paikallinen demokratia ja elinvoima - Yleinen toimiala Julkiset palveluntuottajat Yksityiset palveluntuottajat Kolmannen sektorin palveluntuottajat Kuva 1. Valtion, maakuntien ja kuntien keskeiset tehtävät tulevaisuudessa. (Lähde: Valtiovarainministeriö) SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU JA TOTEUTUS SUUNNITELTU AIKATAULU, VOIMAANTULO 1.1.2020 HALLITUKSEN ESITYS 15/2017 (MAAKUNTA- JA SOTE-ESITYS ) JA HALLITUKSEN ESITYKSEN 47/2017 KORVAAVA UUSI VALINNAVAPAUSLAKIESITYS KÄSITELLÄÄN YHDESSÄ EDUSKUNNASSA: Maakuntavaalit 10/2018 ja uudistusten voimaantulo 1.1.2020 lukien Valmistelun ja prosessin alustava aikataulu voisi olla seuraava hyvän lainvalmistelun periaatteet huomioiden PERIAATTEET hyvän lainvalmistelun periaatteiden noudattaminen perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 26/2017 vp. esitettyjen huomautusten mukaisten muutosten huolellinen toteuttaminen realistinen toteuttamisaikataulu ja toteuttamistapa maakunta- ja sote-esitys sekä valinnanvapausesitys muodostavat kokonaisuuden 2017 HEINÄKUU 2018 ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU TAMMIKUU HELMIKUU Perustuslakivaliokunnan lausunnon edellyttämien korjauksien alustava listaus Hallitus sopii jatkoprosessista Hallituksen neuvottelu 5.7.2017 Valinnanvapaus-HE:n pykälien, yleisperustelujen ja yksityiskohtaisten perustelujen kirjoittamista 10.7. 20.9.2017 Vaikutusarvion täydennyksen valmistelu 10.7. 20.9.2017 Sisältää STM:n soteasiantuntijaryhmän lausunnon pyytämisen Esityksen kääntäminen ruotsiksi, esitysluonnoksen viimeistely sisällöllisesti lausuntokierrokselle, lausuntopyynnön ja -kierroksen valmistelu 20.9. 27.10.2017 Käännettävät tekstit julkaistaan Valinnanvapausesitys 6 viikon lausuntokierrokselle 30.10. 15.12.2017 Valinnanvapausesityksen lausuntokierros päättyy 15.12.2017 Valinnanvapauden tiedonhallintaa ja sote-tietointegraatiota koskevien ratkaisujen toteutuslinjaukset 10/2017 (VM, STM, Kela,,THL) 10/2017 (integraatioalustan toteutus SoteDigi-kehitysyhtiö) Valinnanvapausesityksen muutoksista sopiminen, esitys laintarkastukseen Lähettäminen lainsäädännön arviointineuvoston käsittelyyn. 15.1.2018 Uusi valinnanvapausesitys viimeistelyyn 15.2.2018 Kuva 2. Sote ja maakuntauudistuksen etenemisaikataulu. (Lähde: Valtiovarainministeriö)

9 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU JA TOTEUTUS JATKOPROSESSI, VOIMAANTULO 1.1.2020 Lakikokonaisuus hyväksytään toukokuun loppuun mennessä Maakuntavaalit 28.10.2018 Tulos lainvoimainen 30.11.2018 Maakuntien päätökset sotejärjestämisestä ja valinnanvapauden toteuttamisesta 2-4/2019 Sopimussiirrot 2018 2019 2020 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 Uusi valinnanvapauslakiesitys eduskunnalle 03/2018 ja HE 47/2017 peruutus (helmikuun lopulla tai maaliskuun alussa) Eduskuntakäsittely alkaa Lait vahvistetaan ja voimaan 06/2018 Väliaikaishallinto aloittaa Maakuntavaltuustot ja maakunnat järjestäytyvät 1/2019 lukien Maakunnat päättävät maakuntastrategiasta ja vuoden 2020 talousarviosta Sopimussiirrot Järjestämisvastuu siirtyy ja uusi lainsäädäntö voimassa sekä valinnanvapaus laajenee erillisen vaiheistuksen mukaan 1.1.2020 lukien Kuva 3. Sote- ja maakuntauudistuksen etenemisaikataulu. (Lähde: Valtiovarainministeriö) Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvää aineistoa löytyy www.alueuudistus.fi sivuilta

10 1.2 Tulevaisuuden kunta Maan hallitus on käynnistänyt Tulevaisuuden kunta -hankkeen, jossa määritellään visio tulevaisuuden kunnasta vuonna 2030. Hankkeessa määritellään myös kuntien rooli, tehtävät ja asema suhteessa perustettaviin maakuntiin (kuva 4). Painopisteenä on kunnan rooli hyvinvoinnin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjänä. Lisäksi hankkeessa selvitetään ja valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset ja pitkän aikavälin kuntapolitiikan muutostarpeet. Lisätietoa tulevaisuuden kunnasta löytyy valtiovarainministeriön internetsivulta www.vm.fi/tulevaisuuden-kunta. Ministeriöiden valmistelussa on arvioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kuntiin keskeisten teemakokonaisuuksien kautta, jotka ovat 1. Elinvoima 2. Sivistys 3. Hyvinvoinnin edistäminen 4. Kehitysalusta 5. Digitaalisuus 6. Nuoret 7. Työn tekemisen uudet tavat 8. Demokratia Kuva 4. Tulevaisuuden kunnan valmisteluprosessi. (Lähde: Valtiovarainministeriö)

11 2. Sosiaali- ja terveyspalvelu- (sote) sekä maakuntauudistuksen keskeiset vaikutukset Oulun kaupunkiin 2.1 Sote- ja maakuntauudistukset vaikutuksen henkilöstöön Viiden kunnan kuntaliitos vuoden 2013 alussa muutti Oulun kaupungin toimintaa laajasti (kuva 5). Henkilöstömäärä oli vuoden 2013 alussa 12 545 henkilöä. Vuoden 2016 lopussa henkilöstömäärä oli 11 316 henkilöä. Vuodesta 2013 lähtien on syyskuun loppuun 2017 saakka siirtynyt yhteensä 510 henkilöä Oulun kaupungin omistamiin yhtiöihin ja tytäryhteisöihin. Todellinen henkilöstömäärän nettopoistuma on ollut 719 työ- ja virkasuhdetta. Oulun kaupungin palkkasumma vuoden 2013 tilinpäätöksen osalta oli 412,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä henkilöstön palkkasumma oli 389,1 miljoonaa euroa. Kaupungin väkimäärä on kasvanut vuoden 2013 alun 190 891 asukkaasta 201 502 asukkaaseen eli 10 611 asukkaalla. Kuntaliitokseen liittyvä palvelusuhdeturva päättyy vuoden 2017 lopussa. Oulun kaupungin henkilöstömäärä 1.1.2013 ja 2017 (TP 2016), mukana liikelaitokset 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 12545 11316 2 000 0 510 719 Henkilöstömäärä 2013 Henkilöstömäärä TP 2016 Yhtiöön siirtyneet (netto) Nettopoistuma Kuva 5. Kaupungin henkilöstömäärän kehitys vuoden 2013 kuntaliitoksen jälkeen.

12 Suurimpia muutoksia ovat olleet vuonna 2013 mielenterveyspalvelujen siirto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille (-41 henkilöä), Kuntoutussairaalan siirto kaupungille vuonna 2014 (+93 henkilöä) ja Oulun Energian yhtiöittäminen (-164 henkilöä). Vuonna 2015 pelastustoimen ensihoito laajentui (+ 55 henkilöä). Vuonna 2017 siirrettiin Oulun Konttori Monetraan (-277 henkilöä), Teknisestä liikelaitoksesta siirtyi Sairaanhoitopiirille varastotoimintoja (-8 henkilöä) ja Oulun Työterveys yhtiöitettiin (-91 henkilöä). Lisäksi Oulun sataman, Nallikarin ja jätehuollon yhtiöittämisen kautta vuonna 2014 siirtyi näiden yhtiöiden palvelukseen 53 henkilöä. Eläkkeelle siirtyminen on ollut vilkasta kuntaliitoksen jälkeen, ja se pysyy todennäköisesti määrältään korkeana henkilöstön ikärakenteen vuoksi (taulukko 1). Taulukko 1. Viime vuosien eläköityminen Oulun kaupungissa. Eläköityminen 2013-2017 2013-235 2014-262 2015-269 Henkilöitä Sote- ja maakuntauudistuksen on alustavasti arvioitu vaikuttavan niin, että 31.12.2016 tilanteeseen verrattuna 4 099 virka- ja työsopimussuhteista henkilöstöä siirtyy liikkeenluovutuksella Oulun kaupungilta maakuntaan. Maakunnalle siirtyvä henkilöstö on noin 36 prosenttia koko kaupungin henkilöstöstä. Maakunnalle siirtyvän henkilöstön on arvioitu siirtyvän eri toimialoilta ja tehtävistä seuraavasti: Hyvinvointipalveluista 3 231 henkilöä Palo- ja pelastustoimesta 629 henkilöä (vakinaisia 437 ja sivutoimisia 92) Konsernipalveluista 4 henkilöä Oulun Serviisistä 117 henkilöä Oulun seudun ympäristöterveydenhuollosta 39 henkilöä Maaseutupalveluista 6 henkilöä Teknisestä liikelaitoksesta 46 henkilöä Oulun tietotekniikasta 3 henkilöä Osana muutosohjelmaa on käynnistetty selvitys sellaisten henkilöiden lukumäärästä, joiden tehtävistä alle 50 prosenttia kohdistuu maakunnalle siirtyviin tehtäviin. Maakunnan kanssa käytäviä neuvotteluja säätelee soteja maakuntauudistuksen voimaanpanolaki, joka hyväksyttäneen eduskunnassa kesäkuun 2018 loppuun mennessä. Oulun kaupungin henkilöstömäärän arvioidaan olevan vuonna 2020 noin 6 000 henkilöä. Luku tarkentuu maakuntaan siirtyvien henkilöiden määrän tarkentuessa. 2016-284 2017* -327 * Tilanne 26.9.

13 2.2 Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset liikelaitoksiin ja yhtiöihin Seuraavassa on arvioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia ja mahdollisia toimenpiteitä kaupungin liikelaitosten ja yhtiöiden osalta: Oulun tietotekniikka -liikelaitos ja tietohallinto Konsernihallinto valmistelee esityksen uudesta toimintamallista ja hallintomuodosta osana Oulun kaupunkia. Tavoitteena on, että Oulun kaupungissa on yksi asiakaslähtöinen ICT-palvelujen yksikkö ja toiminnassa hyödynnetään laajasti markkinoita ja kumppaneita. ICT-palvelujen yksikön tehtävät muodostuvat mm. kaupungin palvelujen digitalisoinnin tuesta, ICT-palvelujen järjestämisestä sekä ICT-palvelujen hallinnasta. Toiminta keskittyy Oulu-konserniin. Mikäli maakuntauudistus toteutuu, liikelaitoksesta siirretään maakunnan palveluihin liittyvät tehtävät maakunnalle. Oulun Serviisi, Oulun Tekninen liikelaitos, Oulun tilakeskus Oulun Serviisi, Oulun teknisen liikelaitoksen kiinteistö- ja logistiikkapalvelut ja Oulun Tilakeskus yhdistetään yhdeksi liikelaitokseksi. Uusi liikelaitos aloittaa 1.1.2019. Infrapalveluiden ja ympäristön ylläpitopalveluiden järjestämisen eri vaihtoehdot selvitetään toiminnan kokonaistaloudellisesta näkökulmasta ja kaupunginhallitukselle tuodaan esitys tehokkaammasta organisoitumisesta. Omistajapoliittisessa toimenpideohjelmassa ratkaistaan tilojen omistajuuteen ja palveluiden tuottamiseen liittyvä jatkokehittäminen. Oulun seudun ympäristötoimi Mikäli maakuntauudistus edellyttää erilaista organisoitumista, toiminnassa otetaan huomioon tarvittavat muutokset. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Mikäli maakuntauudistus toteutuu, liikelaitoksen toiminta ja kiinteistöjen hallinta siirtyvät maakuntahallinnolle. Monetra Oy Mikäli maakuntauudistus toteutuu, tavoitteena on, että yhtiö pystyy tuottamaan palveluja nykyisten omistajien lisäksi maakunnalle ja muille kunnille. Oulun kaupungin omistusosuus arvioidaan siinä yhteydessä uudestaan. Oulun Tuotantokeittiö Oy Oulun Tuotantokeittiö Oy on Oulun kaupungin ja maakunnan in-house yhtiö. Oulun Työterveys Oy Oulun Työterveys Oy on Oulun kaupungin, kuntien ja maakunnan in-house yhtiö 2.2.1 Vaikutukset seudullisen ympäristötoimen palveluihin Varsinainen ympäristönsuojelu jää todennäköisesti peruskuntiin. Ympäristöterveydenhuolto on esitetty siirtyväksi maakunnan järjestämisvastuulle. Ympäristöterveydenhuolto on kuitenkin osa kaupungin suunnittelukokonaisuutta ja vaikka se siirtyisi maakunnalle, on yhdyspinta rakennusvalvonnan, ympäristösuojelun ja maankäytön suunnittelun kanssa säilytettävä. Maakuntalakiin on kirjattu myös ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuun siirto. Järjestämisvastuun luovuttamisesta ja rahoituksesta päättää maakunta. Mikäli tehtävä jää kuntien vastuulle, on seudullinen yhteistyö ensisijainen vaihtoehto. Mikäli maakunta järjestää ympäristöterveydenhuollon palvelut, eikä kaupunki/kaupunkiseutu saa järjestämisvastuuta, tulee seudullisen ympäristösuojelun toimintojen järjestämistapa arvioida uudelleen. Noin 17,5 henkilön (14 ympäristösuojelu HTV ja 3,5 hallinto HTV) ja noin 1,46 miljoonan euron liikevaihdon liikelaitos jää varsin pieneksi toimiakseen omana liikelaitoksena. Sen vuoksi on arvioitava voidaanko ympäristösuojelun palvelut järjestää yhdistämällä niiden organisointi muiden seudullisten tehtävien kanssa, osana yhdyskunta- ja ympäristölautakuntaa (isäntäkunta muille seudun kunnille) tai järjestää yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa kaupungin toimintana esimerkiksi yhdessä rakennusvalvonnan kanssa.

14 2.3 Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset omaisuuteen 2.3.1 Vaikutukset toimitiloihin Maakunta vuokraa siirtyvien tehtävien osalta toimitilat kolmeksi tai neljäksi vuodeksi. Toimitilojen suunniteltu vuokratasolaskelma on kaupungin kannalta hyväksyt- tävissä. Riskinä on, että merkittävä osa tiloista palautuu vv. 2022 2023 takaisin kaupungin hallintaan eikä erikois- tiloille tuossa vaiheessa ole tiedossa markkinoita. Toimi- tilojen vuokraustoiminnan yhtiöittämisselvitys käynnis- tetään välittömästi, kun eduskunta hyväksyy maakunnan perustamista koskevan lainsäädännön. Oulun kaupungilla on omia rakennuksia 543 kappaletta, yhteensä 887 000 brm 2. Näistä vuokrattaisiin maakunnalle 15 prosenttia (liite 1). Maakunnalle vuokrattavien tilojen tasearvo on 84 miljoonaa, kun kaupungin omien tilojen tasearvo kokonaisuudessaan on 536,1 miljoonaa. Suunnitellut investoinnit maakuntaan siirtyvissä tiloissa vuonna 2018 ovat 6,5 miljoonaa euroa. Ulkoa vuokrattuja tiloja kaupungilla on noin 140 000 brm 2, josta maakunnalle siirtyy 42 prosenttia. 2.3.2 Vaikutukset irtaimeen omaisuuteen Siirtyvien tehtävien eli pelastustoimen, ensihoidon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon irtain omaisuus luovutetaan korvauksetta maakunnalle lakiesitysten perusteella. Kysymys on esimerkiksi ambulansseista, pelastustoimen ajoneuvoista sekä terveydenhuollon kalustoista ja laitteista. Hyvinvointipalveluiden irtaimen käyttöomaisuuden yhteisarvo on noin 4,74 miljoonaa euroa vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan. Aineettomien hyödykkeiden kuten esimerkiksi tietokoneohjelmistojen tasearvo on noin 1,17 miljoonaa euroa. Aineellisten hyödykkeiden tasearvo on 3,57 miljoonaa euroa. Aineelliset hyödykkeet koostuvat koneista ja kalustosta, kuten suun terveydenhuollon hoitokoneista, avoterveydenhuollon hoito- ja tutkimuspöydistä, ikäihmisten laitoshoidon ja palveluasumisen sähkösängyistä ja muista kalusteiden hankinnoista sekä kiinteistöjen turvajärjestelmistä. Palo- ja pelastustoimen sekä ensihoidon mukana siirtyvän irtaimen omaisuuden kirjanpitoarvo on noin 5,1 miljoonaa euroa. 2.4 Sote- ja maakuntauudistuksen talousvaikutukset Maakuntien rahoitus katetaan leikkaamalla kuntien verorahoitusta tuloveroista, yhteisöverosta ja valtionosuuksista. Ehdotuksen kuntakohtaisissa laskelmissa on talouden tasapainoa arvioitu vuosikatteen riittävyydellä poistoihin. Voimakkaasti kasvavien ja investoivien kuntien osalta käytetty kriteeri kuvaa huonosti talouden tasapainoa. Esimerkiksi Oulun investointimenot ovat lähes kaksinkertaiset poistojen määrään verrattuna, eli kaupunki velkaantuu todellisten investointien ja poistojen erotuksen verran. Uudistuksen kuntatalousvaikutukset ovat huomattavat. Oulun kaupungin liikevaihto supistuu 1,3 miljardista alle puoleen. Lainamäärä säilyy ennallaan ja suhteellinen velkaantuneisuus nousee 63 prosentista yli 130 prosenttiin (Kuntalain arviointimenettelyssä raja-arvo 50 %). Oulun kaupungin lainakanta oli vuoden 2016 lopussa 671,1 miljoonaa euroa eli 3 346 euroa asukasta kohden. Vuoden 2013 jälkeen lainakanta on kasvanut runsaalla 117 miljoonalla eurolla eli noin 39 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2019 vuosikatteeksi on arvioitu 47,55 miljoonaa euroa. Poistojen ja arvon alentumisten jälkeen tilikauden tuloksen on arvioitu olevan 29,6 miljoonaa euroa negatiivinen. Vuoden 2020 tilikauden tulos ennustetaan vielä heikommaksi eli jopa -46,9 miljoonaksi euroksi. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää saada muutosohjelma toteutettua niin, että kaupungin talous saadaan tasapainoon. Talouden tasapainottamistarpeen on arvioitu olevan noin 40 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tarvitaan merkittäviä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, jotta lainamäärän kasvu pysäytetään ja talous tasapainotetaan.

15 3. Haastattelut ja esitykset Pohjatietoa muutosohjelmaa varten on kerätty haastattelemalla kaupungin palvelukokonaisuuksista vastaavat henkilöt. Kaikille toimialojen ja konsernihallinnon esimiehille esiteltiin muutosohjelman tavoitteet ja ohjelman eteneminen. Kaupungin toimialoilta ja konsernihallinnosta haastateltiin vuoden 2017 huhti- ja toukokuussa palvelukokonaisuuksista vastaavat henkilöt eli yli 40 henkilöä. Kysymyksissä arvioitiin muun muassa maakuntauudistuksen vaikutuksia kunnan toimintaan ja talouteen. Haastattelujen pohjalta koottiin kehittämistoimet liittyen Oulun kaupungin tulevaan rooliin, asemaan ja tehtäviin vuodesta 2020 alkaen sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Esillä olivat myös toimenpiteet kaupungin talouden tasapainottamiseksi pitkällä aikavälillä. Haastattelun johtopäätökset voidaan tiivistää kuuteen teemaan: 1. Toiminnan muutostarpeet 2. Digitaalinen Oulu 3. Talouden tasapaino 4. Henkilöstön asema ja muutostarpeet 5. Organisaatiomuutokset 6. Oulu ja maakunta Haastattelujen keskeiset tulokset ja ehdotukset toimenpiteistä ovat tämän selvityksen liitteessä 2. Haastattelujen tuloksia hyödynnetään toimenpiteiden toteutuksessa ja myös Oulu 2020 -organisaation valmistelussa.

16 4. Oulu 2020 toimenpiteet, organisaatio, vastuut ja aikataulu Oulun kaupungin johtoryhmä on työstänyt Oulu 2020 -toimenpiteitä niin, että talouden tasapaino toteutuisi vuonna 2020. Toimenpiteet lähtevät toiminnallisesta muutoksesta ja sitä kautta tehtävistä rakenteellisista muutoksista. Organisaatiomuutokset tehdään niin, että Oulu 2020 -organisaatio on käynnissä viimeistään vuoden 2020 alusta lähtien eli samaan aikaan kun maakunnat aloittavat toimintansa. Päätöksenteon aikataulu noudattaa vastaavaa järjestystä. Toimenpiteiden taustalla ovat myös tulevaisuuden kunnan keskeiset roolit (vrt. kuva 6). Oulun kaupungin pitemmän ajan visio ja strategiset kärkihankkeet määritellään Oulu 2026 -strategiaprosessissa. Uutta strategiaa valmistellaan parhaillaan, ja tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy sen keväällä 2018. Molempia prosesseja viedään eteenpäin tiiviissä yhteistyössä. Kuva 6. Muutosohjelman toimenpiteet liittyvät seuraaviin teemoihin. Toimenpiteet on jaoteltu kuuteen eri teemaan. Ne avataan muutosohjelma-asiakirjassa kukin erikseen oheisessa järjestyksessä: 1. Toiminnan muutostarpeet Oulu 2020: muutoksen vaikutukset visioon ja tavoitteisiin (strategia). Mitä Oulu haluaa olla? Oulu toimii osaavana ostajana ja terveiden markkinoiden kehittäjänä 2. Digitaalinen Oulu Keskeisten sisäisten prosessien ja asiakasprosessienkuvaus ja digitalisointi, uudet toimintatavat 3. Talouden tasapainottaminen Tietohallinnon ja OTT:n organisointi (digiyksikkö) Oulun Serviisin, Oulun Teknisen liikelaitoksen ja Oulun Tilakeskuksen yhdistäminen Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Sivistys- ja kulttuuripalvelut Hyvinvointipalvelut BusinessOulu Sivakka-konsernin sijoitetun pääoman tuotto 4. Henkilöstön asema ja muutostarpeet Muutostuki Yt-menettely ja toimeenpano Henkilöstöselvitys 5. Oulu 2020 -organisaatiomuutokset Oulu 2020 -organisaatio Kaupungin tapahtuma- ja markkinointiyksikön perustaminen 6. Oulu ja maakunta Yhdyspinnat ja toimintatavat kaupungin ja maakunnan välillä

17 4.1 Toiminnan muutostarpeet Oulun kaupungilla on monipuolinen elinkeinorakenne. Oulussa on vahvaa perusteollisuutta, johtavia globaaleja ICT-brändejä ja merkittäviä health- ja life science -yrityksiä. Kaupungista löytyy pienten ja keskisuurten yritysten menestystarinoita. Yksityisen sektorin työpaikkakehitys on Oulun seudulla ollut vuosina 2012-2015 neljänneksi suurinta Suomessa. Seutukuntia on yhteensä 70. Oulu on onnistunut voittamaan ICT-toimialan rakennemuutoksen ja Oulusta on tullut toiseksi merkittävin terveysteknologiakaupunki Suomessa. Oulun kaupunki panostaa työllisyyteen noin 40 miljoona euroa vuonna 2018. Työttömyysprosentti on tällä hetkellä 14 %, kun se vielä pari vuotta sitten oli lähes 17 %. Talouden tasapainottamisen myötä kaupungilla on paremmat mahdollisuudet toteuttaa strategisia kehittämishankkeita ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Oulun kaupungin tehtäviin ja rooliin vuonna 2020 vaikuttavat käytettävissä olevat resurssit, minkä vuoksi on tehtävä strategisia valintoja. Vuonna 2020 talouden tulee olla tasapainossa ja siksi talouden tasapainottaminen onkin yksi strateginen toimenpide. Asiakkaan pitää olla kaupungin toiminnan lähtökohta. Parhaillaan Oulun kaupungilla on menossa asiakaspalvelumallin kehittämistyö. Sen tulokset hyödynnetään muutosohjelman toimenpiteiden toteutuksessa. 4.1.1 Oulu 2020: Mitä Oulu haluaa olla? Muutosohjelmassa Oululle on asetettu seuraava tahtotila: Oulu haluaa olla menestyvä, kansainvälinen ja elinvoimainen suuri pohjoinen kaupunki. Oulu kuuluu kuuden suurimman kaupungin joukkoon. Tavoitteen toteutumista seurataan mm. työllisyyden, työpaikkojen ja asukkaiden määrän sekä talouden tunnusluvuilla ja mittareilla. Tavoitteena on talouden tasapaino: vuosikatetavoite on 40 miljoonaa nykyistä suurempi vuonna 2020. Oulu 2026 -strategiassa työstetään sellaisia strategisia kokonaisuuksia, joilla vaikutetaan pitkällä aikavälillä kaupungin elinvoimaan, menestykseen ja kasvuun sekä sitä kautta myös aluetalouteemme. Muutosohjelman luonteeseen liittyen tässä asiakirjassa korostuvat talouden tasapainottamiseen liittyvät lyhyen aikavälin tavoitteet. Oulun tahtotila, tulevaisuuden visiot ja tavoitteet täsmentyvät Oulu 2026 -strategiaprosessissa. Strategisia kärkihankkeita Esimerkkejä muutosohjelmaprosessissa nousseista kärkihankkeista: Keskustan visio ja kaupunkikehityshankkeet: Asemanseutu, Raksila, Suisto, Torinseutu, Hietasaari, kävelyn ja pyöräilyn vyöhykkeet sekä asuntomessut. Linnanmaan ja Kontinkankaan tiede- ja innovaatiokampusten kehittäminen. Oulu 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki -kokonaisuuden toteuttaminen. Hyvinvointikeskusten toimivuuden parantaminen. Työllisyyden edistäminen Vetovoimaisen opiskelijakaupungin kehittäminen. Digitaalisuuden kehittäminen, mm. oppimisessa ja koulutuksessa. Saavutettavuuden ja yhteyksien merkittävä parantaminen. Oulun kehittäminen kansainvälisten yritysten keskittymänä. Strategiset kärkihankkeet määritetään osana Oulu 2026 strategiaprosessia. 4.1.2 Oulu toimii osaavana ostajana ja terveiden markkinoiden kehittäjänä Oulun kaupungin hankintaohjelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa 12.6.2017 169. Hankintaohjelma sisältää neljä päämäärää kaupunkistrategian linjauksen toteuttamiseksi. Päämäärille on asetettu tavoitteet, joiden saavuttamiseksi toteutetaan niin koko kaupunkikonsernia koskevia kuin palvelualueiden ja liikelaitosten omia toimenpiteitä. Hankintaohjelman päämäärät ja niiden tavoitteet ovat koottu alla olevaan taulukkoon 2. Lisäksi hallinto- ja asiantuntijaselvityksessä tarkastellaan asiantuntijatyöhön liittyvän henkilöstön määrän ja ostopalveluiden suhdetta ja kehitystä.

18 Taulukko 2. Oulun kaupungin hankintaohjelman päämäärät ja tavoitteet. Päämäärä 1. Hankinnat elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistamisessa Tavoite 2. Hankintaosaamisen tason nosto Tarvetta vastaavat koulutukset. 3. Hankintojen hallinta, tuloksellisuus ja vaikutus 4. Yhteiskuntavastuu ja kestävä kehitys Avataan mahdollisuuksia uusien ratkaisujen, tuotteiden ja palveluiden luomiselle. Hankinnoilla tuetaan uuden liiketoiminnan syntymistä ja yritysten tuote- ja palvelukehitys sekä innovaatiotoimintaa. P&k toimijoiden, yhteisöjen ja järjestöjen osallistumisen mahdollistaminen tarjouskilpailuihin. Hankinnan suunnittelussa ja hankinnan kohteen määrittelyssä hyödynnetään markkinat ja niiden toimintaperiaatteet. Eri sidosryhmät (toimittajat, asiakkaat, loppukäyttäjät, järjestöt) osallistuvat hankinnan suunnitteluun tarkoituksenmukaisesti. Hyödynnetään monipuolisesti hankintalain mahdollistamia menettelyitä. Yhteistyö eri hankintatoimijoiden, yritysten ja yhteisöjen sekä järjestöjen kanssa. Hankintojen strategisuus ja johtaminen vahvistuvat. Hankintoja ennakoidaan ja suunnitellaan pitkäjänteisesti. Suoritteiden tai suoritustavan ostamisesta siirrytään tulosten ja vaikutusten ostamiseen. Hankintatoimintaa johdetaan tavoitteellisesti mitattavalla tiedolla. Harmaan talouden torjunta. Energiatehokkuuden edistäminen. Ympäristöratkaisujen edistäminen. Hankinnoissa käytetään soveltuvin osin työllistämisehtoja. 4.2 Digitaalinen Oulu Digitalisaatio on kuntalaisille tarjottavien palveluiden sähköistämisen lisäksi myös toimintatapojen jopa radikaalia uudistamista sekä sisäisten prosessien automatisointia digiteknologiaa hyödyntäen. Digitaalinen Oulu sisältää seuraavat lähtökohdat: SmartCity (kaupunkilaisten arkeen liittyviä uusia, innovatiivisia palveluratkaisuja) ja Digital Transition (digitaalinen muutos) prosessit. Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaiset kaupungin palveluprosessit. Digitalisaatio on suuri liiketoimintamahdollisuus. Kaupungin tulisi olla mahdollistaja. Oulu tarvitsee digitalisaatiota vetovoimatekijäkseen saadakseen uusia asukkaita, työntekijöitä ja yrityksiä. 4.2.1 Digimuutos 2020-ohjelma Digitalisaation päätavoitteiden saavuttamiseksi Oulun kaupunki käynnistää Digimuutos 2020 -ohjelman, johon on asetettu seuraavat tavoitteet: 1. Digiteknologiaa hyödyntävät uudet toimintamallit tuodaan palvelutuotantoon. 2. Digitaalisuus ja automaatio kasvavat sisäisissä ja ulkoisissa prosesseissa. 3. Tiedon hyödyntäminen johtamisessa ja toiminnassa lisääntyy. Digimuutos 2020 -ohjelma vaiheistetaan seuraavasti: 1. Kaupunkitasoiset tavoitteet tarkempine kuvauksineen ja niiden mittarit sekä linjaukset tavoitteiden saavuttamiseksi: elokuu lokakuu 2017. 2. Palvelualuekohtaisten Digimuutos 2020 -suunnitelmien laadinta: lokakuu 2017 maaliskuu 2018. 3. Digimuutos 2020 -ohjelman toteutus ja seuranta: maaliskuu 2018 joulukuu 2020. Aikataulu: Valmistelu on käynnissä. Vastuu: Toimialat, konsernihallinto, tietohallinto.

19 4.3 Talouden tasapainottaminen Sote- ja maakuntauudistus tulee merkittävästi muuttamaan kunnan toimintaa ja taloutta. Muutos antaa mahdollisuuden keskittyä elinvoima- ja vetovoimatehtäviin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Talouden tasapainottamisen myötä Oulu voi toteuttaa nykyistä paremmin myös tärkeitä kehittämishankkeita. Talouden tasapainottamiseksi on asetettu tavoite, että kaupungin vuosikate on 40 miljoonaa euroa nykyistä suurempi vuonna 2020. Tämän saavuttamiseksi on valmisteltu ja esitetty seuraavia toimenpiteitä (taulukko 1). Muutosohjelman Oulu 2020 toimenpiteissä esitetyt säästöt ovat esimerkinomaisia henkilöstösäästöjen osalta. Muutosohjelmasta käydään yhteistoimintamenettely ennen muutosohjelmasta tehtävää kaupunginhallituksen päätöstä. Lisäksi muutosohjelman toimenpiteistä käydään erilliset yhteistoimintamenettelyt ennen toimenpiteistä tehtävää päätöksentekoa, mikäli niillä on vaikutusta henkilöstöön. Kaupunginjohtajan 9.10. julkaiseman Oulun kaupungin talousarvioesityksen toimintamenot olivat 1,2 mrd euroa. Tulos oli alijäämäinen 28 milj. euroa, vaikka esitys sisälsi taloutta tasapainottavia toimenpide-esityksiä. Lainamäärä kasvaisi yhteensä noin 772 milj. euroon. Oulun kaupungin yli- ja alijäämän kehitys ja ennuste 2013-2023 on kuvassa 7 ja Oulun kaupungin vuosikatteen ja nettoinvestointien ennuste on kuvassa 8. Taulukko 1. Talouden tasapainottamisen toimenpiteet Esitetyt toimenpiteet Tietohallinnon ja Oulun tietotekniikan (OTT) organisointi Teknisen liikelaitoksen, Oulun serviisin ja Oulun tilakeskuksen yhdistäminen Yksityisteiden aurauksen ja valaistuksen avustamisesta luopuminen Kiinteistöjen neliömäärien tarkastami- nen (kiinteistövero) Sivistys- ja kulttuuripalvelut Hyvinvointipalvelut BusinessOulu Sivakka yhtiön lisäosinko Muut toimenpiteet Yhteensä Säästötavoite (euroa) 2 miljoonaa 5-7 miljoonaa 0,5 miljoonaa 0,5 miljoonaa 5 miljoonaa 8,5 miljoonaa 2 miljoonaa 1 miljoonaa 13,5-15,5 miljoonaa 40 miljoonaa Kuva 7. Oulun kaupungin yli- ja alijäämän kehitys ja ennuste 2013-2023.

20 Kuva 8. Oulun kaupungin vuosikatteen ja nettoinvestointien ennuste 4.3.1 Tietohallinnon ja Oulun tietotekniikan (OTT) organisointi Oulun kaupungissa digitalisoinnin kehittämistä ja ICT-tehtäviä tehdään tietohallinnossa, Oulun Tietotekniikassa sekä palvelualueilla. Konsernihallinto, tietohallinto ja OTT valmistelevat esityksen uudesta toimintamallista ja hallintomuodosta osana Oulun kaupunkia. Tavoitteena on, että Oulun kaupungissa on yksi asiakaslähtöinen ICT-palvelujen yksikkö ja toiminnassa hyödynnetään laajasti markkinoita ja kumppaneita. ICT-palvelujen yksikön tehtävät muodostuvat mm. kaupungin palvelujen digitalisoinnin tuesta, ICT-palvelujen järjestämisestä sekä ICT-palvelujen hallinnasta. Toiminta keskittyy konsernihallintoon. Säästötavoite on 2 miljoonaa euroa. Mikäli maakuntauudistus toteutuu, liikelaitoksesta siirretään maakunnan palveluihin liittyvät tehtävät ja henkilöstö maakunnalle. Aikataulu: Valmistelu on käynnissä. Vastuu: Konsernihallinto, tietohallinto ja OTT. 4.3.2 Oulun Serviisin, Oulun Teknisen liikelaitoksen ja Oulun Tilakeskuksen yhdistäminen Teknisen Liikelaitoksen, Oulun Serviisin ja Oulun Tilakeskuksen yhdistämisellä (kuva 9) tavoitellaan ensimmäisessä vaiheessa on noin 5-7 miljoonan euron säästöjä. Säästöjen aikaansaaminen edellyttää palvelutuotannon uudelleenjärjestelyjä, jotka selvitetään tarkemmin omistajapoliittisessa toimenpideohjelmassa. Aikataulu: Omistajapoliittisten linjausten käsittely konsernijaostossa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Vastuu: Konsernihallinto, liikelaitokset sekä yhdyskuntaja ympäristöpalvelut. 4.3.3 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Yksityisteiden aurauksen ja valaistuksen avustuksesta luopuminen mahdollistaa noin puolen miljoonan euron säästöt. Kiinteistöveron maksuperusteena olevien neliömäärien tarkistamisen on arvioitu lisäävän kaupungin kiinteistöverotuottoa noin puoli miljoonaa euroa. Vastuu: Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut.

21 Kuva 9. Teknisen liikelaitoksen, Oulun serviisiin ja Oulun tilakeskuksen yhdistäminen osana omistajapoliittisia linjauksia 4.3.4 Sivistys- ja kulttuuripalvelut Sote- ja maakuntauudistuksen myötä sivistys- ja kulttuuripalveluista tulee Oulun kaupungin merkittävin tehtäväkokonaisuus. Kaupungin investoinneista suurin osa tulee olemaan tämän toimialan investointeja ja toimialasta tulee merkittävin asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä. Koska muutoksessa kaupungin talous tulee puolittumaan, on tasapainotavoitteen saavuttaminen silloin haasteellista. Tästä syystä sivistys- ja kulttuuripalveluissa talouden tasapainotavoitteena ovat nyt vähintään viiden miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Käytännössä tämä tarkoittaa merkittäviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia kaikilla vastuualueilla. Muutosohjelman 2020 sisältämä säästötavoite on avattu kahdeksi vaihtoehdoksi. Ensimmäisessä vaihtoehdossa säästötavoite on suunniteltu toteutettavaksi pelkästään henkilöstöä vähentämällä. Toinen vaihtoehto perustuu rakenteellisille ja toiminnallisille muutoksille, jolloin henkilöstövähennykset jäävät ensimmäistä vaihtoehtoa pienemmiksi. Molemmissa vaihtoehdoissa on mukana hallinnollisen työn jatkuva arviointi ja kehittäminen.

22 Vaihtoehto 1: Henkilöstövähennykset nykyrakenteessa Mikäli säästötavoite toteutetaan kokonaisuudessaan henkilöstövähennyksinä, se tarkoittaa noin 100 henkilötyövuoden vähentämistä nykytasosta. Osa vähennyksistä toteutuu luonnollisen poistuman ja eläköitymisen kautta siten, että vapautuvia tehtäviä jätetään täyttämättä. Laskennallisesti henkilöstömäärän vähentämistavoite voidaan kohdentaa nykyiseen henkilöstömäärään perustuen seuraavasti: varhaiskasvatuspalvelut perusopetuspalvelut lukio, taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö liikunta-, kulttuuri ja nuorisopalvelut Yhteensä 35 henkilötyövuotta 40 henkilötyövuotta 10 henkilötyövuotta 15 henkilötyövuotta 100 henkilötyövuotta Henkilöstön vähentäminen yhdistettynä ikärakenteeltaan nuoren Oulun kasvavaan asukasmäärään luo riskin palveluiden järjestämiselle ja heikentää toimialan kykyä vastata riittävästi lasten ja nuorten opetuksen, ohjauksen ja tuen tarpeisiin. Vaihtoehto 2: Rakenteelliset ratkaisut Vaihtoehdon kantavana ajatuksena on, että palveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin. Kuntalaisasiointia ja palveluiden saavutettavuutta pyritään helpottamaan aika- ja paikkariippumattomien itsepalvelujen avulla, jolloin fyysinen palveluverkko sekä liikkuvat ja sähköiset palvelut muodostavat tehokkaan, esteettömän ja helposti saavutettavan kokonaisuuden. Rakenteellisia ratkaisuja voidaan toteuttaa seuraavilla toimintatavoilla: Tuottavuuden kasvattaminen aluemallin avulla Useiden palveluiden kokoaminen tiiviisti yhteen palvelukeskittymiksi Tilankäytön tehostaminen ja ns. tilattomien ratkaisujen kehittäminen Henkilöstön nykyistä laajempi yhteiskäyttö Monituottajuuden hyödyntäminen: palvelujen ulkoistaminen (mm. järjestöt), henkilöstön hankkiminen Ostopalveluna, markkinoiden luominen henkilöstöpalveluja tarjoaville yrityksille Sähköisten ja asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa Molemmissa vaihtoehdoissa aikataulu ja vastuut olisivat seuraavat: Aikataulu: 2018-2020. Vastuu: Sivistys- ja kulttuuripalvelut. Rakenteellisiin ratkaisuihin palveluverkkoselvityksellä Oulun kaupungin johtoryhmä esittää, että sivistys- ja kulttuuripalveluissa muutosohjelman toteuttaminen käynnistetään koko toimialaa koskevalla palveluverkkoselvityksellä. Oulu haluaa säilyttää elinvoimansa rakenteellisten ratkaisujen avulla, parantamalla alueiden kuntalaisia lähellä olevien palveluiden toimivuutta sekä tiivistämällä tilankäyttöä. Kaupungin tilankäytön periaatteita tulee tarkistaa siten, että kaupungin tilojen käyttöaste kasvaa ja samalla tukee omaehtoista asukas- ja järjestötoimintaa sekä tarjoaa kuntalaisille avoimia kohtaamispaikkoja ja yhteisötiloja. Palveluverkkoratkaisun talousvaikutusta voidaan kuvata nykyisen lukioverkkoratkaisun tai liikuntapalvelujen esimerkin avulla: Lukiopalveluissa nykyisellä palveluverkkopäätöksellä on saavutettavissa säästöjä noin 300 000 euroa vuodessa vuodesta 2021 lähtien. Mikäli palveluverkkoa tiivistettäisiin aiemmin esitetyn lukioverkkoratkaisun mukaan, olisi saavutettavissa noin 1,4 miljoonan euron säästöt vuositasolla. Liikuntapalveluissa toiminnallista säästöä olisi löydettävissä omistajapoliittisia linjauksia tarkastelemalla, mm. Monetran ja Teklin kanssa. Ouluhallin laajennuksen yhteydessä mahdollistuu Urheilutalon ja Värtön liikuntahallin tiloista luopuminen ja sitä kautta myös henkilöstön yhteiskäytön lisääminen. Aikataulu: lokakuu 2017 - tammikuu 2018. Vaihe 1: lokakuu 2017, nykytilan kartoitus ja analyysi. Vaihe 2: marraskuu 2017, väliraportti lyhyen aikavälin toimenpiteistä (vuodet 2018-2019), palveluverkkovaihtoehdot toimialoittain (ml. sähköiset, liikkuvat ja omatoimipalvelut). Vaihe 3: joulukuu 2017, palveluverkkovaihtoehtojen kustannuslaskenta ja ennakkovaikutusten arviointi. Loppuraportti jätetään tammikuun 2018 aikana ja siinä esitetään lyhyen aikavälin muutostarpeet palveluverkossa (vuodet 2018-2019) tarkemmalla tasolla ja pitemmän aikavälin muutostarpeet linjausten mukaisina.

23 4.3.5 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluissa kevyemmät palvelut lisääntyvät ja raskaammat vähenevät (kuva 10). Ikäihmisten laitoshoitoa vähennetään korvaamalla laitoshoitoa osin tehostetulla kotihoidolla ja palveluasumisella. Erityisryhmien palveluissa tehostetun palveluasumisen suhteellinen osuus vähenee kevyempien kotiin annettavien palveluiden lisääntyessä. Lasten ja nuorten palveluissa raskaampien palveluiden suhteellinen osuus vähenee, kun painopistettä siirretään kevyempiin ja avopalveluihin. Tuottavuus lisääntyy, kun suoran asiakastyön osuutta lisätään ja hallinnollista työtä vähennetään. Työaikaa kohdistetaan erityisesti kotiin suuntautuviin palveluihin. Tuottavuutta lisätään myös uusien työtapojen, -tilojen ja laitteiden tehokkaan käyttöönoton kautta, esim. hammashuollossa. Henkilöstömäärä ja -rakenne sekä osaaminen vastaavat paremmin palvelurakennemuutosta ja strategisia tavoitteita. Eläköitymispotentiaali, mahdollinen irtisanoutuminen ja muut yksilölliset ratkaisut hyödynnetään ja hallinto-, tuotanto- ja palveluprosessit läpivalaistaan. Palveluiden järjestämisessä toteutetaan tunnistetut integraatiomahdollisuudet yhteistyössä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden välillä. Päällekkäisiä ja rinnakkaisia toimintoja puretaan tavoitteena asiakaslähtöiset mutta kustannusvaikuttavat palveluketjut ja -kokonaisuudet. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lasten ja nuorten sekä aikuispsykiatrian palvelujen yhdistäminen ja alueellisen diabeteskeskuksen suunnittelu yhteistyössä sairaanhoitopiirin ja muiden kuntien kanssa. Tehokkaan palveluohjauksen keinoin hallitaan ja hyödynnetään monituottajuutta asiakkaan palveluprosessissa. Tavoitteena on asiakaskohtaisten kustannusten lasku palvelukokonaisuuksittain. Aikataulu: 2018 2019. Vastuu: Hyvinvointipalvelut. Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi vv. 2018-2019 Tavoite: -10 M 1. Kevyemmät palvelut lisääntyvät ja raskaammat vähenevät Ikäihmisten laitoshoidon vähentäminen ja korvaaminen osin tehostetulla palveluasumisella Sosiaalipalvelujen asiakaskohtaiset tavoitteet 2. Tuottavuuden kasvattaminen erityisesti; Kotihoidon tuottavuuden lisääminen Suun terveydenhuollon tuottavuuden kasvattaminen 2 M 2 M 3. Henkilöstömäärän ja rakenteen tarkastelu ja mahdolliset toimenpiteet 1,5 M 4. Monituottajuuden hyödyntäminen 1 M 5. Erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden integraatio -1 % mm. Lasten ja nuorten ja aikuispsykiatrian yhdistäminen ESH Alueellisen diabeteskeskuksen suunnittelu 2 M 1.-5. YHTEENSÄ 8,5 M Kuva 10. Hyvinvointipalveluiden esitys talouden tasapainottamiseksi.

24 4.3.6 BusinessOulu BusinessOulu lähtee esityksessään verotulojen lisäämisestä, jossa keskeisenä keinoina ovat työllisyyden edistäminen, elinkeinojen ja elinvoiman kehittäminen sekä asiakaslähtöisyys. Myös kaupungin toimintatapojen tehostaminen ja hankintojen kehittäminen hyödyntämällä innovatiivisia hankintoja ja paikallisia yrittäjiä ovat keinoja, joilla on vaikutusta kaupungin talouteen. 4.3.7 Sivakka konsernin sijoitetun pääoman tuotto Sivakka-konsernin yhtiöiden yhtiöjärjestyksiä muutetaan siten, että ne mahdollistavat osingon maksamisen omistajalle. Sijoitetun pääoman tuottoa maksetaan omistajalle vuoden 2018 tuloksesta tilinpäätöksen yhteydessä. Vastuu: Konsernihallinnon omistajaohjaus. Omaisuuden arviointi ja investointien vahvempi hankkeistaminen yksityisten rahoittajien kanssa tulee ottaa myös tulevaisuuden painopisteeksi talouden tasapainottamisessa. Lisäksi suoran EU-rahoituksen hankkiminen kaupungille, 5-10 miljoonaa, on nähtävä konkreettisena keinona tasapainottaa taloutta. BusinessOulu on asettanut toimialalleen 2 miljoonan euron säästötavoitteen. Se koostuu seuraavista kokonaisuuksista: Mahdolliset henkilöstöjärjestelyt, jotka voisivat tarkoittaa esimerkiksi määräaikaisten tehtävien vähentämistä ja eläköitymisen hyödyntämistä, 330 000 euroa. Työllisyyttä edistävän monialaisen yhteispalvelun toiminnan (TYP-toiminta) siirto maakuntaan 600 000 euroa. Ostopalveluiden vähennys 300 000 euroa. Muut kulut (jäsenmaksut, tilat, matkat) 200 000 euroa. Työmarkkinatuen vähennys 570 000 euroa. Aikataulu: 2018 2020. Vastuu: BusinessOulu.

25 4.4 Henkilöstön asema ja muutostarpeet 4.4.1 Henkilöstön aktivointi muutokseen Henkilöstön rooli on merkittävä muutoksen läpiviemisessä. Henkilöstön osallistumiseen ja osaamisen lisäämiseen keskitytään erityisesti seuraavan neljän toimenpiteen kautta: 1. Työpajat uusien toimintamallien työstämiseksi/ käyttöönotoksi Työpajatyöskentely on toimiva menetelmä muutosten aikaansaamiseksi ja uusien toimintamallien käyttöönoton edistämiseksi. Pajojen tavoitteena on vahvistaa osallistujien muutosorientaatiota sekä lisätä yhteistä näkemystä muutoksen suuntaviivoista ja tarvittavista toimenpiteistä. Työpajojen kohderyhmänä voivat olla esim. laajennetut johtoryhmät, esimiehet tai työyhteisöt. Pajat voidaan toteuttaa päivän tai puolen päivän tilaisuuksina. Työpajat sisältävät infoa, alustuksia ja osallistavia menetelmiä. 2. Koulutus Koulutuksilla ja valmennuksilla vahvistetaan ja varmistetaan henkilöstön osaamista tärkeistä teemoista, kuten digitaalisuudesta sekä asiakaslähtöisistä palveluista ja toimintavasta. Osaamisen lisäämisen keinoja ovat myös perehdyttäminen ja vertaisoppiminen, eli osaamisen jakaminen esimerkiksi tiimityöllä. 3. Toimialojen tukeminen muutoksessa Muutoksissa tuki on tärkeää. Muutostuki räätälöidään tilanteisiin ja tarpeisiin sopivaksi. Se voi olla esimerkiksi info- ja keskustelutilaisuuksia, esimiesten muutos-valmennusta ja työyhteisöjen muutospysäkkejä. Muutostuen tavoitteena on lisätä muutostilanteissa työn tekemisen ymmärrettävyyttä, hallittavuutta ja mielekkyyttä sekä tukea henkilöstön kuulluksi tulemista ja osallistumista. 4. Viestintä 4.4.2 Yhteistoimintamenettely ja toimeenpano Yhteistoimintamenettely liittyy talouden tasapainottamiseen, omistajapoliittisiin linjauksiin ja maakunnan perustamiseen sekä siitä seuraaviin kaupungin mahdollisiin organisaatiomuutoksiin. Yhteistoimintamenettelyn perusteena ovat taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Kaupungin talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää vuositasolla säästöjä ja lisääntyviä tuloja yhteismäärältään vähintään 40 miljoonaa euroa. Tehostamistoimenpiteet saattavat aiheuttaa irtisanomisia, lomautuksia tai osa-aikaistamisia. Toiminnan uudelleenjärjestelyt voivat aiheuttaa työntekijöiden tehtävien muutosta ja siirtymistä kaupungin toimintayksikköjen välillä. Toiminnan luovutus kaupungilta konserniyhtiöön tai kokonaan ulkoiselle toimijalle saattavat aiheuttaa työntekijöiden siirtymisen toiselle työnantajalle. Henkilöstöjärjestelyjä voivat olla muun muassa: Eläköitymisen hyödyntäminen ja määräaikaisten tehtävien vähentäminen. Tehtävien osa-aikaistaminen. Mahdolliset henkilöstösiirrot Oulu-konsernissa liittyen uudelleen organisointeihin. Mahdolliset toiminnan siirrot markkinoille. Virkojen ja toimien tehtävämuutokset ja mahdolliset irtisanomiset, joiden taustalla ovat kunnan muuttuneet ja muuttuvat tehtävät. Näissä otetaan huomioon kaupunginhallituksen hyväksymä muutosturvamalli. Henkilöstösiirrot maakuntaan 2020 lukien. Muutosohjelma Oulu 2020:sta, omistajapoliittisista linjauksista ja mahdollisesta maakuntauudistuksen toteutumisesta aiheutuvat henkilöstöön asemaan kohdistuvat muutokset käydään läpi yhteistoimintalain mukaisesti ennen toimivaltaisten toimielinten päätöksiä. Aikataulu: 2017- Muutosohjelmasta ja sen toteutuksesta tiedotetaan laaditun viestintäsuunnitelman mukaisesti avoimesti ja aktiivisesti henkilöstölle. Muutosohjelman toimenpiteiden viestimiseen tehdään suunnitelmat toimenpiteittäin. Aikataulu: Vuosi 2018 2019. Vastuu: Henkilöstöryhmä, viestintä ja toimialat.

26 4.4.3 Selvitys hallinto- ja asiantuntijatehtävissä työskentelevästä henkilöstöstä toimialoittain Selvityksen tavoitteena on kartoittaa toimialoittain ja liikelaitoksittain henkilöstö, joka toimii erilaisissa hallintoja asiantuntijatehtävissä sekä arvioida, miten kuntaliitoksen myötä siirtynyt henkilöstö on sijoittunut toimialoilla ja liikelaitoksissa osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Lisäksi arvioidaan ja analysoidaan sen henkilöstön määrä ja tehtävät, jonka työstä kohdistuu alle 50 prosenttia tulevan maakunnan ja sote-uudistuksen tehtäviin. Selvityksen pohjalta tehdään esitys hallinto- ja asiantuntijahenkilöstön tarpeesta sekä henkilöstön ja johdon organisoitumisen eri vaihtoehdoista tulevassa Oulu 2020 -konsernissa. Selvitys on osa muutosohjelmaa Oulu 2020. Oulun kaupunki ja neljä ympäristön kuntaa (Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Yli-Ii) yhdistyivät vuoden 2013 alusta. Kuntarakennelain mukaista henkilöstön irtisanomissuojaa koskeva henkilöstösopimus päättyy vuoden 2017 lopussa. Tavoitteena oli löytää jokaiselle työnantajan tarpeista lähtevä työntekijän osaamista vastaava työ. Talousarvioon 2017 on kirjattu seuraavasti: vuoden 2017 aikana käydään yt-neuvottelut henkilöstöjärjestöjen kanssa henkilöstöresurssien (määrä ja osaaminen) sopeuttamiseksi vastaamaan taloudellista tilannetta ja kaupungille jääviä tehtäviä. Tätä varten rakennetaan uudelleensijoituksen ja muutosturvan malli yhdessä henkilöstön kanssa. Kaupunginhallitus on hyväksynyt muutosturvamallin kokouksessaan 29.5.2017. Tuleva maakunta- ja sote-uudistus asemoi henkilöstöä uudelleen. Maakuntalaki lähtee siitä, että jos kuntien yhteisissä tukipalveluissa työskentelevän henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveyspalveluihin, siirtyy työntekijä maakunnan tai maakuntakonserniin kuuluvan tai maakunnan määräysvallassa olevan yhteisön palvelukseen. Maakunnan kanssa erikseen neuvoteltavaksi jää se henkilöstö, jonka työpanoksesta kohdistuu alle 50 prosenttia maakunnalle siirtyviin tehtäviin. Tehtävän selvityksen osana kartoitetaan mahdolliset kaupunkia koskevat riskit. Oulu 2020 tulee olemaan suuruudeltaan noin puolet nykyisestä. Tämän vuoksi on määritettävä muutosohjelman ja uuden kaupunkistrategian pohjalta toiminnan turvaamiseksi tarvittavat tehtävät sekä tarpeet henkilöstön osaamisesta ja määrästä. Aikataulu: syyskuu 2017 kesäkuu 2018, selvitys on käynnistetty. 1. vaihe: nykytilan kartoitus vuoden 2017 loppuun mennessä. 2. vaihe: neuvottelut maakunnan kanssa sen henkilöstön määrästä, jonka työpanoksesta alle 50 prosenttia kohdistuu maakunnalle siirtyviin tehtäviin. Kevät 2018. 3. vaihe: Oulu 2020 -organisaatiossa tarvittava hallintoja asiantuntijahenkilöstö sekä johto ja niiden organisointivaihtoehdot. Esitys jatkotoimenpiteistä ja aikataulusta syksyyn 2018 mennessä. Vastuu: Selvityksen toteuttaa tarkastuspäällikkö Rauni Väänänen-Sainio. Selvityshenkilö voi hyödyntää työssään Oulun kaupunkikonsernin eri tahojen asiantuntemusta sekä tarvittaessa myös ulkopuolista asiantuntemusta. Ohjausryhmänä toimii kaupungin johtoryhmä. 4.4.4 Talouden tasapainotavoite ja henkilöstö Henkilöstön irtisanomiset vaikeuttaisivat toteutuessaan kaupungin omien työllistämistoimenpiteiden toteuttamista. Vuonna 2016 Oulun kaupunki työllisti 395 henkilöä ja tavoite vuodelle 2017 on 450 henkilöä. Lisäksi irtisanomiset vaikeuttaisivat 1 300:n työkokeiluun ja noin 1 300:n kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan henkilön työllisyystoimenpiteitä. Tällä olisi myös kustannusvaikutuksia kaupungille. Esimerkiksi jos 500:lle yli 1 000 päivää työttömänä olevalle henkilölle ei voida järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, lisää se kaupungin kustannuksia ns. sakkomaksuina noin 2,7 miljoonalla eurolla. Jos 400:n yli 300 päivää työttömänä olevan henkilön työkokeilu jää järjestämättä, lisää se kustannuksia 1,6 miljoonalla eurolla.

27 4.5 Oulu 2020 organisaatiomuutokset 4.6 Oulu ja maakunta 4.5.1 Oulu 2020 organisaatio Kaupungin johtoryhmä on alustavasti valmistellut vaihtoehtoisia organisaatiomalleja. Alustavat organisaatiomallit ovat liitteenä 3. Osana hallinnon- ja asiantuntijahenkilöstön selvitystä (luku 4.4.3) tehdään kesäkuuhun 2018 mennessä esitys myös konsernihallinnon organisoinnista ja laajuudesta. Sote- ja maakuntauudistuksen lopputuloksen, strategiatyön ja muutosohjelman linjausten ja selvitysten perusteella valmistellaan esitykset ja päätetään Oulun tulevasta organisaatiosta niin, että Oulu 2020 -organisaatio on valmis ja käytössä vuoden 2020 alussa. Aikataulu: elokuu 2018- Vastuu: Kaupungin johtoryhmä. 4.5.2 Kaupungin tapahtuma- ja markkinointiyksikön perustaminen Konsernihallinnon viestintä valmistelee esityksen Oulun kaupungin tapahtumamarkkinoinnin uudelleen organisoinnista. Esityksen mukaan kaupungin tapahtumapalvelu, Oulun kaupunkiseudun yhteismarkkinointi, matkailuneuvonta, elinkeinomarkkinointi ja Oulu Convention Bureau liitetään yhteen ja ne muodostavat yhden uuden tapahtuma- ja markkinointiyksikön. Yksikkö perustetaan Business Oulu -liikelaitokseen. Aikataulu: Selvitystyö on käynnissä ja päätös vuoden 2017 loppuun mennessä. Keskeiset kaupunkiin jäävien ja maakuntiin siirtyvien palveluiden yhdyspinnat tulee tunnistaa ja niihin liittyvät tällä hetkellä hyvin toimivat yhteistyömuodot tulee pyrkiä säilyttämään. Esimerkkejä ovat mm. asuntotuotannon ja kaavoituksen sekä hyvinvointipalveluiden yhteistyö asunnottomuuden ehkäisemisessä ja eritysryhmien asumisen järjestämisessä, hyvinvointipalveluiden sekä sivistys- ja kulttuuripalveluiden yhteistyö hyvinvointialueiden poikkitoiminnallisessa johtamisessa ja tiedontuotannossa sekä kaupungin ja järjestöjen yhdessä luomat vuorovaikutteiset ja avoimet yhteistyömallit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin kunnan perustehtävää ja osa sen strategista johtamista. Kunnilla pitää olla insentiivi kuntalaistensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, vaikka sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus tulee valtiollisen veron kautta. Oulun kaupungin ja maakunnan hyvinvointikertomuksista väestön hyvinvoinnin tilasta saatavan yhteisen tietopohjan ja mittaroinnin lisäksi tarvitaan yhteisiä strategisia tavoitteita, mutta ennen kaikkea alueellisen ja paikallisen tason sovittuja tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä ja rakenteita palveluittain. Maakunnalle kaupungilta mahdollisesti siirtyvien tai maakunnan ylläpitämien kasvu- ja työllisyyspalvelujen sisällöt selvitetään ja neuvotellaan niin, että kaupungin ja maakunnan palvelut ovat mahdollisimman paljon toisiaan täydentäviä. Aikataulu: tammikuu 2018 - joulukuu 2019. Vastuu: Toimialat.

28 5. Jatkotoimenpiteet Oulun kaupungin uusi kaupunkistrategia Oulu 2026 päivitetään kaupunginvaltuuston 19.6.2017 103 hyväksymän aikataulun mukaisesti siten, että kaupunkistrategia esitetään hyväksyttäväksi helmikuussa 2018. Työ on aloitettu toimintaympäristöanalyysin valmistelulla sekä keräämällä tietoa tapaamisissa ja sähköisellä kyselyllä asukkailta, opiskelijoilta, yrittäjiltä, sidosryhmiltä, järjestöiltä ja henkilöstöltä. Kaupunkistrategian valmistelun yhteydessä määritetään kaupungin visio 2026, strategiset painopistevalinnat ja linjaukset sekä tavoitteet ja indikaattorit. Muutosohjelma Oulu 2020 on valmistelua ohjaava suunnitelma, joka käsitellään yhteistoimintamenettelyssä. Ohjelmasta pyydetään henkilöstötoimikunnan ja toimialojen lautakuntien sekä BusinessOulun johtokunnan lausunnot. Lausunnot pyydetään myös niiltä liikelaitoksilta, joita muutosohjelmassa suunnitellut toimenpiteet koskevat. Kaupunginvaltuustoa informoidaan ohjelman valmistelusta ja sisällöstä sekä etenemisestä. Kaupunginhallitus päättää muutosohjelman hyväksymisestä joulukuussa 2018. Ohjelman toimenpiteisiin liittyvät varsinaiset päätökset tehdään erikseen toimivallan mukaisesti. Toimenpiteistä tehdään vaikutusten arviointi keskeisten vaikutusten osalta ennen päätöksentekoa. Muutosohjelman toimenpiteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan sekä päivitetään vuosittain kaupunginhallituksessa (kuva 11). Muutosohjelmasta viestitään laaditun suunnitelman mukaisesti avoimesti henkilöstölle, päättäjille, kuntalaisille, medialle ja sidosryhmille. Kuva 11. Muutosohjelman toimenpiteiden toteutusaikataulu.

29 Liite 1. Maakunnalle vuokrattavat ja siirtyvät (ulkoa vuokrattu) kiinteistöt. Nimi Kino Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka VUOKRATTAVAT TILAT Kontinkankaan hyvinvointikeskus 602001 Kajaanintie 46 90220 OULU Kontinkankaan sairaala, D-rakennus 602002 Kajaanintie 48 A, B 90220 OULU Kontinkankaan sairaala, B-talo 602003 Kajaanintie 46, 48 90220 OULU Kontinkankaan sairaala, C-rakennus 602006 Kajaanintie 46 90220 OULU Kaupunginsairaala, 1. vaihe 602101 Kiviharjuntie 5 A 90220 OULU Kaupunginsairaala, 2. vaihe 602102 Kiviharjuntie 5 A 90220 OULU Tuiran mielenterveyskeskus 603201 Tuirantie 7 90500 OULU Tuiran neuvola 603301 Tuirantie 5 90500 OULU Tuiran terveysasema 605101 Kangastie 12 90500 OULU Rajakylän terveysasema 605201 Ruiskukkatie 4 90580 OULU Kaakkurin terveysasema 605301 Pesätie 11 90420 OULU Myllyojan terveysasema 606501 Karvarinaukio 16 90650 OULU Oulunsalon terveysasema 646801 Kauppiaantie 10 90460 OULUNSALO Haukiputaan terveysasema 655301 Simppulantie 15 90830 HAUKIPUDAS Kiimingin terveysasema 664201 Terveystie 1 90900 KIIMINKI Yli-Iin terveysasema 667301 Kirkkokuja 2 91200 YLI-II Kaijonharjun monitoimikeskus, terveysasema, kirjasto ja nuorisotilat 627901 Kalevalantie 5 90570 OULU Koskelan kirjasto ja neuvola 606001 Tullimiehentie 4 90560 OULU Ylikiimingin terveysasema 675701 Vesaisenlinnantie 2 91300 YLIKIIMINKI Rajakylän hoiva 602401 Ruiskukkatie 2 90580 OULU Tuirankartano 604001 Kangastie 16 90500 OULU Vammaisten asumispalveluyksikkö, Schjerfbeck-koti 603407 Kangaspolku 2 90500 OULU Vammaisten asumispalveluyksikkö, Weikonkoti 603408 Kangaspolku 2 90500 OULU Pateniemen PAV-tukiasunnot 606101 Pyssysepäntie 2 90800 OULU Allimaria, mielenterveyspotilaiden asumispalveluyksikkö 613201 Allitie 1 90150 OULU Hiirosenkoti, F-talo 614001 Merikotkantie 5 90250 OULU Hiirosenkoti 614002 Merikotkantie 5 90250 OULU Intiön hoivakoti 614501 Upseerinkatu 2 90130 OULU Timosen huoltokoti, päärakennus 614601 Timosenkoskentie 70 90630 OULU Timosen huoltokoti, asuntola 2 614604 Timosenkoskentie 70 90630 OULU Timosen huoltokoti, piharakennus 614605 Timosenkoskentie 70 90630 OULU Timosen huoltokoti, sauna 614607 Timosenkoskentie 70 90630 OULU Timosen huoltokoti, asuntola 1 614609 Timosenkoskentie 70 90630 OULU Timosen huoltokoti, huoltorakennus 614610 Timosenkoskentie 70 90630 OULU Lassintalon vanhainkoti 615001 Myllytie 4 90500 OULU Metsolan lastenkoti 616301 Hämäläntie 15 90800 OULU Tuiran kuntoutuskoti 631001 Koskitie 4 90500 OULU Salonkartano 647801 Koulutie 7 90460 OULUNSALO Simppulankartano 655201 Simppulantie 15 90830 HAUKIPUDAS Tuomikoti 655801 Harjuntie 14 B 90830 HAUKIPUDAS Koivukoti 655802 Harjuntie 14 C 90830 HAUKIPUDAS Leppäkoti 655803 Harjuntie 14 D 90830 HAUKIPUDAS Pihlajakoti 656601 Harjuntie 14 E 90830 HAUKIPUDAS Palvelukeskus Jaarankartano 664301 Jaarantie 3 90900 KIIMINKI Sotu-talo 664001 Honkiojantie 2 90900 KIIMINKI Jokirannan palvelukeskus 667401 Paratiisintie 30 91200 YLI-II Ylikiimingin vanhainkoti 675601 Vesaisenlinnantie 4 91300 YLIKIIMINKI Kontinkankaan työkeskus 612401 Kiviharjunlenkki 5 90230 OULU Hanhilehdon toimintakeskus 607703 Hanhitie 15 90150 OULU Ylikiimingin yhteistoimintakeskus 675801 Rahikkotie 3 91300 YLIKIIMINKI Kenttätien palvelukeskus 612501 Nahkatehtaankatu 7 90130 OULU Kaupunginsairaala, pysäköintitalo 602201 Kiviharjuntie 5 D 90220 OULU Tuirankartano, pysäköintitalo 604101 Kangastie 14 90500 OULU Keskuspaloasema 601101 Pikkukankaantie 2 90130 OULU Yli-Iin paloasema 668101 Kirkkokuja 1 91200 YLI-II Ylikiimingin paloasema 675101 Metsätalontie 2 91300 YLIKIIMINKI Ruskonselän paloasema 601301 Tapsitie 4 B 90620 OULU Ruskonselän paloasema, varasto 601302 Tapsitie 4 B 90620 OULU Haukiputaan paloasema 656201 Heitontie 1 90830 HAUKIPUDAS Virpiniemen öljyntorjunta-asema 698501 Mustakarintie 80 90810 KIVINIEMI Kiimingin paloasema 665901 Lempiniementie 2 C 90900 KIIMINKI As Oy Kiimingin Seniori 672201 Terveystie 3 90900 KIIMINKI Tuiran hyvinvointikeskus, pysäköintikansi OULU

30 Oulu10, Hyvinvointipalveluiden hallintotilat 600701 Torikatu 10 A 90100 OULU Ympäristötalo, ympäristötoimen hallintotilat 600801 Solistinkatu 2 90100 OULU SIIRRETTÄVÄT TILAT Hammashuolto, Kapteeni 920201 Karhuojantie 2 90460 OULUNSALO Monipalvelukeskus Tsemppi 924301 Verstasmutka 1 90850 MARTINNIEMI Teollisuustie 1, Hyven arkisto 924801 Teollisuustie 1 90830 HAUKIPUDAS Tuuliakoti, tehostettu palveluasuminen 924901 Revontie 14 90830 HAUKIPUDAS Putaan Puhtipaja 925101 Teollisuustie 1 90830 HAUKIPUDAS Toimintakeskus Majakka 927101 Laivatori 3-7 A 1 90940 JÄÄLI Laivatori 3-5 B2-B3, Jäälin asumisyksikkö 927801 Laivatori 3-5 B2-B3 90940 JÄÄLI Kierrätyskeskus, Hyve 975601 Kurkelantie 2 90230 OULU Otsokoti, Alppitie 12 A 8 976001 Alppitie 12 A 8 90530 OULU Otsokoti, Alppitie 12 A 9 976001 Alppitie 12 90530 OULU Käsikirurgian yksikkö 977301 Kajaanintie 48 C 90220 OULU Hyvinvointipalvelut, ohjaajapalvelut 977501 Hanhitie 15 A 2 90150 OULU Päätearkisto, terveydenhuolto 979901 Elektroniikkatie 9 90570 OULU Itä-Tuira- Puolivälikankaan kotihoito 980201 Paulaharjuntie 20 90530 OULU Kehitysvammaisten asumispalveluyksikkö 980801 Kangasrouskuntie 34 90650 OULU Mielenterveys- ja päihdepalvelut 981001 Yrttipellontie 6 2-3 krs. 90230 OULU Mielenterveys- ja päihdepalvelut, autopaikat 981001 Yrttipellontie 6 2-3 krs. 90230 OULU Merikotkantien palvelutalo 981201 Merikotkantie 1 90250 OULU Honkalankoti, kehitysvammaisten palvelukoti 981301 Sahanhoitajantie 6 90800 OULU Riimukivenkatu 8 C; Maikkulan asumispalvelut 981901 Riimukivenkatu 8 C 90240 OULU Heinälohen asunnot 984201 Kiilankatu 1 C 46 90120 OULU Palvelukoti Tervaluhti 984601 Peltolankaari 18 B 20-37 90230 OULU Riimukivenkatu 8 D 27 985301 Riimukivenkatu 8 D 90240 OULU Kangasrinteen Asuntola, Hyve 985601 Kangasrinne 2 i 65 90240 OULU Tahkokankaan palvelukeskus, Leinonpuisto EHA 2 985701 Kiilakiventie 5 90250 OULU Tilapäishoito Paussi, Hyvinvointipalvelut 985801 Tuulaakitie 1 B 8 90560 OULU Tilapäishoito Paussi, Hyvinvointipalvelut 985801 Tuulaakitie 1 B 33 90560 OULU Färinrannankoti 986601 Kangastie 2 90500 OULU Keskusta-Intiön kotihoito 986701 Isokatu 30 3. krs. 90100 OULU Uittokoti 987501 Merikotkantie 3 90250 OULU Päiväperhekuntoutus Mellenius 988101 Peltolankaari 18 A 90230 OULU Palvelutalo Fanni ja Jalmari 988301 Lossikuja 3 90500 OULU Hollihaan palvelukoti 989201 Kiilankatu 9 90120 OULU Hyvinvointipalvelut, A 51 ja A 52 989801 Hallituskatu 36 90100 OULU Hyvinvointipalvelujen 10 autopaikkaa 989801 Hallituskatu 36 90100 OULU Hintta-Myllyojan kotihoito, autopaikka 991801 Laamannitie 14 A 22 90650 OULU Hintta-Myllyojan kotihoito 991801 Laamannintie 3 90650 OULU Hintta-Myllyojan kotihoito 991801 Laamannintie 14 A 24 90650 OULU Elektroniikkatie 2, Myllyojan lastensuojelu 992201 Elektroniikkatie 2 90590 OULU Myllyoja-Laanilan kotihoito 993401 Hoikantie 23 as.41 90500 OULU Hyvinvointipalvelut, Palveluohjausyksikkö 995201 Vanhatullinkatu 4 2 krs. 90100 OULU Hyvinvointipalvelut / autohallipaikka 995201 Vanhantullinkatu 4 2 krs. 90100 OULU Koskelan palvelukeskus, Koskela-Kaijonharjun kotihoito 996201 Tuulaakitie 1 90560 OULU Dentopolis 997601 Aapistie 3 90220 OULU Kuntoutuskeskus Kipinä 999701 Kurkelantie 2 90100 OULU Virpiniemen merivartioaseman venehalli ja laiturit 926401 Mustakarintie 80 90810 KIVINIEMI Keskuspaloaseman evakkotila, pelastus 976901 Pikkukankaantie 2 90130 OULU Keskuspaloaseman evakkotila lisäosa, pelastus 976901 Pikkukankaantie 2 90130 OULU Keskuspaloaseman hallinto, evakkotila 977601 Kiviharjunlenkki 1 E 3 krs. 90220 OULU Ensihoidon tukikohta 992101 Teknologiantie 4 A 90590 OULU Muhoksen eläinlääkäritilat 981101 Vainiontie 28 91500 MUHOS Eläinlääkärin vastaanotto, Poratie 7 981601 Poratie 7 90150 OULU

31 Liite 2. Henkilöstön haastattelut ja esitykset Kaikille toimialojen ja konsernihallinnon esimiehille esiteltiin muutosohjelman tavoitteet ja ohjelman eteneminen. Kaupungin toimialoilta ja konsernihallinnosta haastateltiin huhti- ja toukokuussa palvelukokonaisuuksista vastaavat henkilöt eli yli 40 henkilöä. Kysymyksissä arvioitiin mm. maakuntauudistuksen vaikutuksia kunnan toimintaan ja talouteen. Haastattelujen pohjalta koottiin kehittämistoimet liittyen Oulun kaupungin tulevaan rooliin, asemaan ja tehtäviin vuodesta 2020 alkaen maakuntauudistuksen jälkeen. Esillä olivat myös toimenpiteet kaupungin talouden tasapainottamiseksi pitkällä aikavälillä. Haastattelun johtopäätökset voidaan tiivistää kuuteen teemaan: Toiminnan muutostarpeet Digitaalinen Oulu Talouden tasapaino Henkilöstön asema ja muutostarpeet Organisaatiomuutokset Oulu ja maakunta Toiminnan muutostarpeet Toiminnan muutostarpeissa korostuivat mm. avoin hallinto, kuntalaisten osallisuus, digitalisaatio, asiakasnäkökulma ja kaupungin ydintehtävät ja palvelut. Hyvinvoinnin edistäminen ja elinvoimaisuuden vahvistaminen nousivat Oulun kaupungin tehtävien keskiöön. Lisäksi haluttiin nostaa esille Oulun rooli johtavana pohjoisena kasvukeskuksena. Keskeisiä haastatteluissa esitettyjä toimenpiteitä toiminnan muutostarpeisiin liittyen olivat: Oulu 2020 keskeisiin rooleihin ja muutos- ja uudistustarpeisiin liittyvät toimintatavat ja uuden kunnan uudenlainen toiminnan idea. Lisäksi vastauksissa korostuivat avoin hallinto, kuntalaisten osallisuus ja digitalisaatio. Asiakasnäkökulmasta lähtevät tulevaisuuden kunnan palvelut. Vastauksissa korostuivat Oulu 2020 tulevaisuuden kunnan ydintehtävistä johdetut palvelut ja tuotteet kuntalaisille. Hyvinvoinnin edistämiseen ja elinvoimaan liittyvät tehtävät korostuivat suurimmalla osalla vastaajista ja näihin tulevaisuuden kunnan tulisi panostaa. Uuteen toimintatapaan kuuluisi kuntalaisten palveluiden kerääminen yhteen ns.palvelutarjottimeksi, joka sisältäisi kunnan ja muiden julkisten toimijoiden, yksityisten sekä yhteisöjen palvelut. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden aluejohtomallia esitettiin arvioitavaksi erityisesti johtamisen kannalta. Konsernihallinnon roolia ja asemaa haluttiin selkeyttää ja vahvistaa. Strategisia valintoja ei ole tehty. Tämä nähtiin siten, että puuttui visio tulevasta eli se mitä kohti Oulun kaupungin tulee ponnistella. Tällä hetkellä kaupungin iso kuva puuttuu. Tulevaan strategiaan pitää nostaa kärkihankekokonaisuus elinvoiman ja vetovoimain näkökulmasta. Oulun imago on nyt heikko. Palveluverkon suunnittelusta ovat toimialat ottaneet vastuun, eikä tämän osalta myöskään konsernilla ole ollut tarvittavaa toimeenpanovastuuta. Lisäksi nähtiin tärkeänä controller-toiminnan ottaminen kehittämisen avuksi ja keskeiseksi toimenpiteeksi. Tällä tavoin voitaisiin kehittämisessä yhdistää sujuvammin talouteen ja toimintaan liittyvät asiat. Lisäksi esitettiin, että konserni- ja omistajaohjauksen sekä palveluliikelaitosten tehtävät tulee arvioida uudelleen Oulu 2020 -rooleja vastaavaksi. Eri verkostot (kansalliset ja kansainväliset) nähtiin asioina, jotka tulee ottaa johtoryhmän vastuulle entistä enemmän. Monissa haastatteluissa todettiin, että kun kunnan volyymi pienenee, niin konsernihallinto, SIKU, YYP ja BO sekä liikelaitokset tulisi arvioida yhtenä kokonaisuutena. Erityisesti hallinnollisten palveluiden osalta korostettiin arvioinnin ja yhteen sovittamisen välttämättömyyttä. Lisäksi tuotiin esille hallinnollisten palveluiden keskittäminen, esim. henkilöstö, talous-, kehittämisja hallintopäälliköt tiiviimmin konsernin yhteyteen. Lisäksi hallinnon tukihenkilöiden (mm. koulusihteerit) siirtoa esitettiin Monetraan. Tulevaisuuden kunnan keskeisin rooli on elinvoimasta ja vetovoimaisuudesta huolehtiminen. Tämän vuoksi tähän alueeseen kuuluvat keskeiset osat tulisi tunnistaa ja koota yhdeksi kokonaisuudeksi. Digitaalinen Oulu Digitaalinen Oulu -teema piti sisällään toimialojen sisäisten prosessien sähköistämisen, yhteisten asiakasprosessien ja digitalisaation mahdollisuudet. Digitaalisuus nähtiin toiminnallisen ja taloudellisen muutoksen perustana. Digitaalinen Oulu -kokonaisuudessa korostui tulevaisuuden kunnan palveluprosessien (sisäinen ja ulkoinen) läpikäynti digitalisaation näkökulmasta. Tämä nähtiin uusien digitaalisten toiminta- ja asiakaspalvelumallien lähtökohtana kaikilla toimialoilla. Digitaalinen muutos edellyttää myös henkilöstön koulutusta uusiin digitaalisiin toimintamalleihin.

32 Muutosta edistämään tulisi perustaa kaupungin digiyksikkö tai digiverkosto. Myös tietohallinnon ja OTT toimintojen yhdistämisen selvittämistä esitettiin, ja tällainen selvitys on myös käynnissä. Tietoturvaan liittyvät asiat nähtiin konserniohjauksen asioina. Tämän vuoksi tietohallinto ei välttämättä ole oikea sijoituspaikka tietoturvapäällikölle fyysisesti voi olla mutta ei johdollisesti. SmartCity-ajattelun vahvistaminen nähtiin tärkeänä konsernin kannalta. SmartCity-toiminnot tulisi nykyistä selkeämmin vastuuttaa. Tällä hetkellä vallitsee jonkinasteinen epäselvyys SmartCity-kokonaisuuden vetovastuusta. Myös 6AIKA-kokonaisuus liittyy läheisesti SmartCity- toimenpiteisiin. Talouden tasapaino Talouden tasapainoon liittyen haastatteluissa todettiin kunnan eri tehtävien uudelleenmäärittely, rakenteelliset muutokset ja 2019 alkaen tehtävistä ja toiminnoista johdettu henkilöstösuunnitelma ja sen toteuttaminen yhteistoimintamenettelyn kautta. Haastatteluissa haastateltavat korostivat, että eläköityminen tulee hyödyntää täysimääräisesti ja lisäksi esitettiin, että maakunnallisiin tehtäviin tulee siirtää mahdollisimman paljon henkilöstöä. Tämä olisi perusteltua myös siksi, että leikkauspinnat Oulun palvelutuotantoon saataisiin elävänä säilymään myös maakuntamuutoksen jälkeenkin. Rakenteelliset muutokset nähtiin yhtenä suurena mahdollisuutena ja kokonaisuutena vaikuttaa talouden tasapainoon. Kouluverkko ja lukioverkko nousivat rakenteellisina toimenpiteinä yleisimmin esille. Asiaa pidettiin talouden tasapainon kannalta erittäin merkittävänä. Rakenteellisilla muutoksilla saadaan aikaan nopeita tuloksia talouden tasapainotustehtävässä. Muita rakenteellisia muutosehdotuksia olivat mm. seuraavat asiat: Lupavirasto yhdyskunta- ja ympäristöpalveluihin (asiakaslähtöinen ajattelu ympäristö ja rakennuslupiin). MiniTekli, Oulun vesi ja Tilakeskus osaksi yhdyskuntaja ympäristöpalveluita. Tietohallinnon ja OTT:n tehtävien arviointi ja organisointi. BO:n tehtävien tiivistäminen maakuntauudistusta vastaavaksi ja osaksi Oulu 2019 -elinvoimatehtävää. Tilaaja-tuottajamallin uudistaminen ja arviointi tulee tehdä palvelukohtaisesti. Investointien suunnittelu ja tarvekartoitukset on tarkoituksenmukaista hoitaa keskitetysti ja konsernihallinnon ohjauksessa. Jo tehdyt menoja kasvattavat päätökset on pystyttävä ottamaan uuteen harkintaan talouden heikentyessä edelleen. Niiden toteuttamiseen voidaan harkita lykkäystä tuonnemmaksi tai uusia järjestämistapoja. Haastateltavat esittivät lisäksi joukon sellaisia tehtäviä, jotka tulee uudelleen määritellä ja sopeuttaa talouden tasapainottamiseksi. Esille nostettiin mm. Hallinto- ja tukipalveluiden tarkastelu koko konsernissa. Osallisuus nähtiin tärkeänä ja kaikkiin tulevaisuuden kunnan tehtäviin liittyvänä kokonaisuutena eikä nykyisenlaisena päälle liimattuna kokonaisuutena ja nykyistä huomattavasti pienemmillä resursseilla. Kolmannen sektorin osuutta ja sen tuomia mahdollisuuksia korostettiin avoimesti. Viestintä nostettiin erityisesti toimialoilla sellaisena kokonaisuutena, joka voitaisiin toteuttaa nykyistä huomattavasti pienemmillä resursseilla. Viestinnän ja markkinoinnin uudelleen järjestämiseksi nostettiin esille meneillään oleva BO:n elinkeinomarkkinointiin, kaupunkiseudun markkinointiin, matkailun viestintään ja markkinointiin liittyvien resurssien uudelleen arviointi ja kohdentaminen. Työllisyys nähtiin kokonaisuutena, joka tulee arvioida uudelleen resurssinäkökulmasta ja maakuntauudistuksen vaikutuksen vuoksi. Organisaatiomuutokset Organisaatiomuutoksia esitettiin haastatteluissa tehtävän kaikille toimialoille. Muutosesitykset vaihtelivat yksittäisestä tehtävästä koko toimialaan liittyviin esityksiin. Esille nousivat konsernihallinnon, sivistys- ja kulttuuripalveluiden, yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden ja Business- Oulun ja liikelaitosten toiminnan ja aseman arviointi. Arvioinnissa tulisi huomioida erityisesti tukipalvelujen järjestäminen. Haastatteluissa nostettiin jatkotarkasteluun mm. seuraavia organisaatiomuutosehdotuksia: Sivistys- ja kulttuuripalveluiden päätöksenteko tulisi jakaa kahteen kokonaisuuteen sivistyspalveluihin ja vapaa-ajanpalveluihin (liikunta, kulttuuri ja nuoriso). Konsernihallinnon nykyistä rakennetta ei nähty toimivana ja se tulisi uudistaa mahdollisimman pikaisesti. Haastatteluissa esitettiin uudeksi konsernihallinnon rakenteeksi seuraavaa jaottelua: hallinto, talous ja elinvoima. Konsernihallinnon käytännön työt tapahtuisivat asia- ja toimintoperusteisissa tiimeissä tai verkostoissa entistä virtaviivaisemmin. Kaikki hallinnon tukipalvelut ostettaisiin Monetrasta. Yhdyskunta ja ympäristöpalveluiden kaavoituksesta, liikennesuunnittelusta ja ympäristösuunnittelukokonaisuuksista esitettiin perustettavaksi kaupunkisuunnitteluyksikkö.

33 Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen henkilöstöresurssien yhteiskäyttöä esitettiin toteutettavaksi. Kirjaamon ja arkiston yhdistäminen yhteen toimipisteeseen. Tapahtumien ja kongressipalveluiden yhdistäminen. Keskeisiksi toimenpiteiksi nousivat elinvoimatehtävän ja kehittämisen uudelleen organisointi. Siinä tehtävään perustettaisiin uusi elinvoimayksikkö. Yksikköä johtaisi elinvoimajohtaja, joka samalla olisi kehittämisjohtaja, muutosjohtaja ja toimeenpanija. Johtaja vastaisi koko konsernin kehittämisestä ja kehittämishankkeista (suorat EU hankkeet entistä tärkeämpiä tulevaisuudessa). Lisäksi esitettiin kehittämisen uudelleenorganisointia. Erityisesti kehittämisen ohjausryhmän toimintamallia tulisi uudistaa. Henkilöstön asema ja muutostarve Henkilöstön asema ja muutostarve -teemassa korostuivat tehtävien muutostarpeet ja asian yhdessä työstäminen henkilöstön kanssa. Muutos tulisi toteuttaa vahvasti tuettuna koulutuksen ja työkierron mahdollisuudet huomioon ottaen. Keskeisimmät kommentit henkilöstön muutostarpeeseen olivat Yhteistoimintamenettely (vrt. talouden tasapainotus). Oulu 2020: tehtävien ja toimintamallien työstäminen henkilöstön kanssa ja osallisuus (työpajat). Muutoksen tuki (esim. digitaalinen muutos). Työkierto. Koulutusohjelma. Oulu ja maakunta -kokonaisuudessa korostuivat yhdyspintojen ja toimintatapojen välttämätön läpikäynti kaupungin ja maakunnan välillä. Lähes kaikilla toimialoilla oli yhdyspintoja kunnilta maakunnalle siirtyvien tehtävien osalta. Näitä hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä tulee jatkaa kaupungin ja maakunnan välillä. Riskit Vastauksissa korostuivat erityisesti digitalisaatioon ja ICTpalveluihin liittyvät riskien realisoitumismahdollisuudet. Muun muassa suurena riskinä nähtiin, että digitaaliseen muutokseen ei kyetä tai haluta panostaa sekä että kaupungin toiminnot kehittyvät toimialan keskeisten tietojärjestelmien avulla ja ehdoilla. Muina keskeisiä riskeinä korostuivat mm. seuraavat asiat: Maakuntauudistusprosessi ja maakunta palkkaavat parhaimmat osaajat kaupungilta. Pitää olla selkeä visio ja asetelma, joka motivoi avainosaajia työskentelemään kaupungilla. Motivaation puute on riski. Kaupungin tulee mahdollistaa ura- ja palkkakehitys, muuten riskinä on osaavan henkilöstön siirtyminen muihin tehtäviin. Ei uskalleta tehdä valintoja ja kyetä priorisoimaan tärkeitä asioita. Muutokset toteutetaan liian nopeasti. Toteuttamiselle on varattava aikaa. Yhteistyö maankäytön suunnittelun ja tulevan maakunnan kanssa ei toimi. Hyvinvointipalveluiden ja työllisyyden hoidon resurssien vähentyminen. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden merkitysten kasvaa konsernissa liian isoksi. Sivistys- ja kulttuuripalvelut olisi jaettava vähintään kahdeksi lautakunnaksi. Maakunnan yritys- ja työllisyyspalvelujen järjestämisja rahoitusvastuu. Maakuntauudistuksen lainsäädäntöesitykset, esim. kasvupalvelujen osalta. Maakunnan kyky hoitaa viestintä yrityksille ainakin alkuvaiheessa. Yrityksillä ei ole enää mahdollisuutta saada tarvitsemaansa riskirahoitusta. Muut maakuntauudistukseen ja tulevaisuuden kuntaan liittyvät asiat Haastateltavilla oli mahdollisuus antaa myös muita huomioita. Näissä korostuivat seuraavat asiat: Konsernihallinnon jako kahteen eli konserniohjaukseen ja -palveluihin ei ole osoittautunut toimivaksi. Monetra olisi hyvä koeponnistaa ulkoiseen kilpailuun. Tilakeskuksen ja Oulun Veden siirto osaksi yhdyskunta- ja ympäristöpalveluja voisi tuoda lisää sujuvuutta ja virtaviivaisuutta palveluihin. Ikävät päätökset on tehtävä ripeästi ja juustohöyläys ei tuota tuloksia. Rakenteet on pakko uudistaa kaupungin uudessa tilanteessa. Osaavasti toteutetulla ennakoinnilla kyetään määrittämään strategisesti oikeat ratkaisut palveluiden laadussa ja määrissä sekä palveluverkoissa. Oulun ja maakunnan pitää nähdä yhteinen visio.

34 Liite 3. organisaatiovaihtoehtoja työstetään syksystä 2018 alkaen niin että vuoden 2020 alusta lähtien on käytössä Oulu 2020 organisaatiorakenne. Oheisessa kuvassa on koko Oulun kaupungin konserni 1.6.2017 lähtien. Seuraavissa 5 kuvassa on kuvattu organisaatiovaihtoehdot vain peruskunnan osalta.

35 VAIHTOEHTO 1. NYKYTILA Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lautakunta Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut Lautakunta Konsernihallinto KH, Konsernijaosto Liikelaitokset ja yhtiöt: BO, Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Monetra jne. VAIHTOEHTO 2. Muutokset nykyiseen: Siku jaettu Elinkeino- ja työllisyys-palvelut ja lautakunta Poikkihallinnolliset ohjelmat vastuutettu

36 VAIHTOEHTO 3. Varhaiskasvatus ja koulutus Lautakunta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja vapaa-aika Lautakunta Yhdyskunta ja ympäristö Lautakunta Konsernihallinto KH, konsernijaosto Elinvoima Osallisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Liikelaitokset ja yhtiöt: BO Monetra jne. Muutokset nykyiseen: Siku jaettu Poikkihallinnolliset ohjelmat vastuutettu VAIHTOEHTO 4. Muutokset nykyiseen: Siku jaettu Kaupunkikehitys: Elinkeino- ja maapolitiikka, työllisyys, kaavoitus, joukkoliikenne, kehitysalustat, kaupunkirakenteen suunnittelu, kehittäminen ja ylläpito Poikkihallinnolliset ohjelmat vastuutettu

37 VAIHTOEHTO 5. Sivistys- ja kulttuuripalvelut Lautakunta Jaostot: Hyvinvoinnin edistämisen sekä koulutuksen ja oppimisen jaosto Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut Lautakunta Elinvoima Elinkeinoja työllisyyspalvelut Lautakunta Konsernihallinto KH, Konsernijaosto Osallisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Liikelaitokset ja yhtiöt: Monetra jne. Muutokset nykyiseen: Sikun lautakunnan alaisuuteen muodostettu kaksi jaostoa: Hyvinvoinnin edistämisen jaosto sekä koulutuksen ja oppimisen jaosto Poikkihallinnolliset ohjelmat vastuutettu