KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN VT. JOHTAJA, KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

Samankaltaiset tiedostot
UUDENMAAN ALUEELLINEN VALINNANVAPAUSKOKEILU

VALINNANVAPAUSKOKEILU KESKI-UUDENMAAN SOTE

UUDENMAAN ALUEELLINEN VALINNANVAPAUSKOKEILU

UUDENMAAN ALUEELLINEN VALINNANVAPAUSKOKEILU

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE

KOKONAISLAADUN VERTAILUTAULUKKO

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU KESKI-UUDENMAAN SOTE

VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU ARVIONTITYÖPAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU SUUN TERVEYDENHUOLTO KESKI-UUDENMAAN SOTE

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU ASUKASILLAT 05-06/2017 KESKI-UUDENMAAN SOTE

YHDESSÄ KOKEILEMAAN VALINNANVAPAUTTA PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

KUUDEN SOTE JA VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN VT. JOHTAJA, KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU KESKI-UUDENMAAN KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY KESKI-UUDENMAAN SOTE

Palvelusetelikokeilu/ Valinnanvapausmallin kokeilut

VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

KUNTAYHTYMÄN KATSAUS PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

KUNTAYHTYMÄN KATSAUS PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU HANKEHENKILÖSTÖN TYÖKOKOUS KESKI-UUDENMAAN SOTE

KUNTAYHTYMÄN KATSAUS HALLITUS PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

Asiakkaan valinnanvapaus

Suunhoidon palvelujen valinta Erillinen suun hoidon valinta lausuntoluonnos

KOKEILUN EHDOT JA PERIAATTEET FRANK RYHÄNEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ KESKI-UUDENMAAN SOTE

Valinnanvapausmallin kokeilut: missä mennään?

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

KANNUSTINLASKENNAN YHTEENVETO UUDENMAAN ALUEELLINEN VALINNANVAPAUSKOKEILU

Palvelusetelikokeilun laajentaminen hankeaihio. Projektipäällikkö Laura Vuorensola laura.vuorensola(a)ylasavonsote.

Ylä-Savon valinnanvapauskokeilu - ensimmäinen vuosi

Palvelut asiakaslähtöisiksi - kärkihanke (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahanke. Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM

KUNTAYHTYMÄN KATSAUS YHTYMÄHALLITUS PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

SOTEUTTAMO-ALOITUSKLINIKKA FRANK RYHÄNEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ KESKI-UUDENMAAN SOTE

Hämeenlinnan valinnanvapauskokeilu

Asiakkaan valinnanvapaus

HB-kokeilu. Kainuun palvelusetelikokeilu Henkilökohtainen budjetti HB. Pirjo Kyyrönen, projektipäällikkö

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu hanke Riitta Pylvänen projektipäällikkö

Asiakkaan valinnanvapaus

SOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki

SOTE -valinnanvapaudesta hallituksen luonnos laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Luonnos 24.1.

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilun tilannekatsaus Riitta Pylvänen projektipäällikkö

Valinnanvapauspilotit. Anne Kumpula Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Valinnanvapauskokeilu osana muutosta. Kohti uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja vapautta valita

Käytännön kokemuksia valinnanvapauskokeilusta Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksessa (Jyte) Riitta Pylvänen, projektipäällikkö

MONITUOTTAJAMALLIN VALMISTELU KEUSOTESSA

Valinnanvapauskokeilu Valinnanvapauskokeilu

ICT Kokemuksia Valinnanvapauskokeiluista

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.

Vuoden kolmannessa väliraportissa kartoitettiin tuottajien kokemuksia sekä palvelusetelikokeilun kustannusvaikutuksia

KUNTAYHTYMÄN KATSAUS PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu hanke. Riitta Pylvänen projektipäällikkö

Valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien korvausperusteet valinnanvapausjärjestelmässä

Opit valinnanvapauskokeiluista

Case: Palvelusetelikokeiluista valinnanvapauspilotteihin kokonaisarkkitehtuuri apuna Jari Porrasmaa

Kokemuksia Jyväskylän valinnanvapauskokeilusta Riitta Pylvänen projektipäällikkö

RAHOITUKSEN HAKEMINEN HENKILÖKOHTAISEN BUDJETIN KOKEILUUN

Valinnanvapausmallin kokeilut ja pilotit. laura.vuorensola(a)ylasavonsote.fi

Hammaslääkäriliiton näkemyksiä valinnanvapauden ja sote-uudistuksen vaikutuksista suun terveydenhuollon palveluihin

Sote tilannekatsaus miten muutos etenee?

Henkilökohtainen budjetti kokeilu Pohjois-Savossa 2018

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Palvelusetelikokeilu: Hämeenlinna

Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

SOTE IHMISEN KOKOISEKSI KESKI-UUDENMAAN ALUEELLISEN SOTE-MALLIN SUUNNITTELUN HANKE JÄRVENPÄÄ, HYVINKÄÄ, MÄNTSÄLÄ, NURMIJÄRVI, PORNAINEN JA TUUSULA

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI KESKI-UUDENMAAN SOTE

Hämeenlinnan Valinnanvapauskokeilu

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

SOTE-VALMISTELU UUDELLAMAALLA JA KESKI- UUDENMAAN SOTE PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

Suun terveydenhuollon PALVELUSETELI Informaatiotilaisuus palvelusetelihammaslääkäreille

Palvelusetelikokeilu Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän terveydenhuollon avovastaanottotoiminnassa

Soten valinnanvapauskokeilut vauhdissa: alustavia havaintoja kokeilualueilta

Valinnanvapauskokeilun laajentaminen Tuottajatilaisuus Riitta Pylvänen projektipäällikkö

Miltä tulevaisuus näyttää? Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen Etelä-Savossa

Tietoa Palvelustelikokeilusta. Kokeillen kohti toimeenpanoa Palvelusetelikokeilun kärkihankekauden päätösseminaari Finlandiatalolla

Jyväskylän valinnanvapauskokeilu

Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa

Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu. Tuottajatilaisuus Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilu. Riitta Pylvänen Mia Lindberg

Valinnanvapaus. Uudet kokeilut / pilotit Kirsi Varhila

VALINNANVAPAUSKOKEILUN ARVIOINTI

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola

Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle

PALVELUSETELIKOKEILU. Sidosryhmäyhteistyön viitekehys kokeilujen käyttöön

Kokemuksia Jyväskylän kaupungin valinnanvapauskokeilusta

Jyväskylän valinnanvapauskokeilu. Riitta Pylvänen projektipäällikkö

Valinnanvapauskokeilu ja valinnanvapauspilotti. laura.vuorensola(a)ylasavonsote.fi

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Valinnanvapaus Päijät-Hämeessä. Yritysilta Ismo Rautiainen, hankejohtaja

Valinnanvapauslain keskeinen sisältö sosiaali- ja terveysvaliokunnan antaman mietintöluonnoksen mukaisesti

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Valinnanvapauskokeilun tilannekatsaus ja kokeilun päättyminen. Ohjausryhmä Riitta Pylvänen

VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

Rohkeita ratkaisuja yhdessä toimien!

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Henkilökohtaisen budjetin pilotointi osana sote-uudistusta

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Muutosjohtaja Marjukka Turunen Erikoisasiantuntija Maritta Korhonen

Asiakkaan valinnanvapaus

Transkriptio:

KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN 14.9.2017 VT. JOHTAJA, KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ

KU-SOTEN KOKEILUN KOLME OSA-ALUETTA Vastaanottopalvelut Henkilökohtainen budjetti Suun terveydenhoito Järjestäjä Tuottaja #1 Tuottaja #2 (Fasilitaattori) henkilökohtainen budjetti + palveluintegraattori Tuottaja #1 Tuottaja #2 (Fasilitaattori) Tuottaja #3 Tuottaja #4 Tuottaja #1 Tuottaja #3 Tuottaja #5 Tuottaja #3 Tuottaja #4 Asiakas Tuottaja #2 Tuottaja #4 Asiakas

VASTAANOTTOPALVELUIDEN KOKEILU Valinnanvapauden piiriin kuuluu: Sairaan- tai terveydenhoitajan vastaanotto (sisältäen kiirevastaanoton) Yleislääkärin vastaanotto (sisältäen kiirevastaanoton) Yleislääkäritasoiset laboratorio- ja kuvantamispalvelut Valinnanvapauden piiriin ei kuulu: Erikoissairaanhoito Kuntoutussuunnitelmat ja -palvelut Kotisairaanhoidon lääkäripalvelut Neuvolat Suun terveydenhuolto Opiskelu- ja kouluterveydenhuolto Seulonnat, rokotekampanjat Hoitotarvikejakelu Päivystys

PALVELUNTUOTTAJAKSI HYVÄKSYTYT Hyvinkää: Aava, Mehiläinen, Terveystalo Järvenpää: Aava Mäntsälä: Terveystalo Tuusula: Aava Tuusulan ja Järvenpään Aavat avaavat yht. 1000 lisäpaikkaa lokakuun alussa Nurmijärvi: Diagnos Terveyspalvelut (2 yksikköä) tulossa mukaan myöhemmin syksyllä Uusien kiinnostuneiden kanssa käydään neuvotteluja

VASTAANOTTOPALVELUIDEN KORVAUSTEN LASKENTAPERUSTEET Lasketaan etukäteen Lasketaan listautuessa Kuntakohtainen kapitaatio ikäryhmittäin Asiakaskohtainen korjaus Peruskapitaation tuottajakohtainen laskenta Lasketaan jälkikäteen tuottajakohtaisesti (n. 3 kk välein) Lasketaan jälkikäteen tuottajakohtaisesti ja kokonaisuuden näkökulmasta kokeilun lopuksi Bonus-sanktio (+-10%) Laskennallinen säästöbonus Bonus-sanktiomallin mittaristo Laskennallisen säästöbonuksen määrittäminen

TILANNEKATSAUS 11.9.2017 Vaihtoja tehty 3295 Vaihtajien ikäjakauma verrattuna KU-soten väestön ikäjakaumaan, vaihtaneista 64% naisia 0-14v 15-64v 65-74v 75v- 6% 8% 10% 23% 64% 64% 19% 6% Kokeilukunnat (31.12.15) Vaihtaneet (11.9.2017)

LISTAUTUNEITTEN OSUUS KUNTIEN VÄESTÖSTÄ Alue/Kunta Vaihtajia Kunnan väestö (2016) % Hyvinkää 1676 46 732 3,58 % Järvenpää 468 40 957 1,14 % Mustijoki 488 26 063 1,87 % Nurmijärvi 35 42 237 0,08 % Tuusula 628 38 650 1,62 % Kaikki yhteensä 3295 194 639 1,69 %

VAIHTAJIEN IKÄJAKAUMA 11.9.17 800 743 740 700 600 539 500 400 394 300 200 240 147 243 207 100 42 0 Alle 18 - vuotta 18-24 - vuotta 25-34 - vuotta 35-44 - vuotta 45-54 - vuotta 55-64 - vuotta 65-74 - vuotta 75-84 - vuotta Yli 85 - vuotta

VAIHDON TEHNEIDEN AIEMPI PALVELUNKÄYTTÖ 2% 1% 15% 81% 0-2 käyntiä P&MT -asiakkuus 3-10 käyntiä Yli 10 käyntiä

VAIHDON SYYT 1400 1200 1178 1000 800 824 600 546 541 400 200 0 16 123 154 203 292 130 231 77

ESIMERKKI KORVAUKSISTA PALVELUNTUOTTAJITTAIN/KK Peruskapitaatio Aiempi palvelunkäyttö huomioitu Aava Hyvinkää 3 874,50 3680,17 Aava Järvenpää 8 942,17 7 593,89 Aava Tuusula 8 163,25 10 382,87 Mehiläinen Hyvinkää 14 427,17 15 797,75 Terveystalo Hyvinkää 9 810,25 9 845,48 Terveystalo Mäntsälä 5 944,25 6 768,80

KOKEMUKSIA JA TUNNELMIA Järjestäjän ja palveluntuottajan näkökulmasta Tietojärjestelmäratkaisut suurin haaste (6 kuntaa joissa 5 potilastietojärjestelmää, lisäksi tuottajien järjestelmät) Paljon manuaalisia työvaiheita tiedonsiirrossa, vie resurssia ja altistaa virheille Hoidon kokonaisuuden hallinta on työlästä, jos asiakkaalla on paljon kokeilun ulkopuolella olevaa palveluntarvetta Erilaiset hoitokäytännöt aiheuttavat runsaasti räätälöinnin tarvetta Toiveista huolimatta pienet toimijat eivät ole pystyneet osallistumaan Viestinnän selkeys ja yksiselitteisyys vaatii jatkuvaa huomiota

KOKEMUKSIA JA TUNNELMIA Asiakkaan näkökulmasta Hoidon toteutus mikä taho vastaa mistäkin asiakkaan asiasta voi näyttäytyä pirstaleisena Asiakkaan odotukset ja palvelun sisältö eivät aina kohtaa Mikäli tarjontaa ei ole, ei voi valita Valinnan tueksi tarvitaan yhteismitallista laatutietoa

HENKILÖKOHTAISEN BUDJETIN KOKEILUN ASIAKASRYHMÄT Ikääntyneet Vammaiset ja kehitysvammaiset Uudet kotihoidon asiakkaat Omaishoidon asiakkaat Asiakkaat, joilla on henkilökohtainen avustaja Aikuissosiaalityön tai päihde & mielenterveys asiakkaat Nuoret (18-25 v.) päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat Lapset ja perheet Kotipalvelua saavat perheet Perheet, joissa on huollettavia lapsia ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkuus

HENKILÖKOHTAISEN BUDJETIN KOKEILUN PROSESSIKUVAUS Asiakas Asiakasohjaaja Ilmoittautuu vapaaehtoiseksi ja valitaan kokeiluun Määrittelee palvelutarpeen Määrittelee henkilökohtaisen budjetin Valitsee palvelut ja palvelun tuottajat Seuraa budjetin toteumaa ja tarvittaessa kontaktoi asiakkaan Tarpeen muutos Määrittelee palvelutarpeen Arvioi tarpeen budjetin muutokselle Valitsee palvelut ja palvelun tuottajat Keskitetty asiantuntijaryhmä / projektitoimisto Hyväksyy ylimääräisen budjetin Hyväksyy muuttuneen budjetin Palveluntuottaja Rekisteröityy palveluntuottajaksi kokeiluun Tuottaa palvelun ja saa korvauksen tuotetusta palvelusta

Ensisijainen vaihtoehto HENKILÖKOHTAISEN BUDJETIN MÄÄRITTELY Esimerkkinä ikääntyneet - Uudet kotihoidon asiakkaat 1. Toimintakykyluokkiin tai kotihoidon tunteihin perustuva budjetti: Henkilökohtaiselle budjetille määritellään luokat, jotka perustuvat asiakkaiden toimintakykyluokkiin tai säännöllisen kotihoidon tunteihin. Kustannuksissa huomioidaan kunkin luokan muu palvelukäyttö Vaadittavat tiedot: Asiakaskohtaiset kotihoidon käyntitiedot, toimintakykymittaukset ja kustannustiedot kaikista palveluista 2. Kiinteä budjetti: Henkilökohtaiselle budjetille määritellään kiinteä summa asiakasryhmän aikaisemman palvelunkäytön keskimääräisen kustannuksen perusteella. Lisäksi asiakasohjaajalle määritellään liikkumavara henkilökohtaisen budjetin ympärille. Isompaan liikkumavaraan tarvitaan hyväksyntä keskitetyltä asiantuntijaryhmältä/projektitoimistolta Vaadittavat tiedot: Kotihoidon asiakasmäärät ja kustannustiedot kaikista palveluista (olemassa oleva tieto vuodelta 2015)

HK-BUDJETIN KOKEILUN MITTARIT Kyselyn ajanjakso Raportoinnin kohde Rekrytointihetkellä Kokeilun puolessa välissä Kokeilun päätyttyä Raportointivastuu Ikääntyneet - Uudet kotihoidon asiakkaat Ikääntyneet - Omaishoidon asiakkaat Vammaiset - Henkilökohtaista apua saavat asiakkaat P&MT Nuoret (18-25 v.) asiakkaat P&MT - Asiakkaat, joilla huollettavia Lapset ja perheet - Kotiapua saavat perheet Toimintakyky* X X X Järjestäjä X X X X Elämänlaatu* X X X Järjestäjä X X X X X X Asiakkaan kokemus tai läheisen kokemus hkbudjetista X X Järjestäjä X X X X X X Palvelukäyttö ja kustannukset* X X X Järjestäjä X X X X X X Arkivaikuttavuus* X X X Järjestäjä X X X Asiakasohjaajien ajankäyttö** x Järjestäjä X X X X X X * Vastaava data kerätään myös kaikilta verrokkiryhmiltä ** Seurataan ajankäyttöä kuukauden pilottijaksona joko syksyllä 2017 tai keväällä 2018

VALINNANVAPAUDEN LAAJENTAMINEN SUUN TERVEYDENHUOLTOON Valinnan voivat tehdä kaikki jäsenkuntien aikuiset asukkaat (ei alle 18 v) Palveluntuottajaa voi vaihtaa 6 kk välein Tuodaan uusi elementti asiakkaan tekemää valintaa tukemaan: julkisten ja yksityisten tuottajien laatutiedot julkisiksi

KOKONAISAIKATAULU Kesä-syys 2017 Loka 2017 joulu 2018 2019- Vaihe I: Suunnittelu & valmistelu Vaihe II: Tuotanto Vaihe III: Kokeilusta jatkuvaksi toimintatavaksi Uuden toimintamallin ja seurannan suunnittelu yhdessä STM:n ja THL:n kanssa Uuden toimintamallin käyttöönoton valmistelu Tietojärjestelmien laajentaminen Yksityisten palveluntuottajien informointi ja tukeminen Asiantuntijapalvelut Käynnistys Toimintamallin käyttöönotto Tietojärjestelmien laaja käyttöönotto Vuoropuhelu yksityisten suun terveydenhuollon palveluntuottajien kanssa Seuranta ja kehitys Jatkuva toiminnan seuranta ja kehitystyö Sidosryhmien kokemusten kerääminen ja osallistaminen Kokemusten vaihtaminen muiden palvelusetelikokeilusta Valmistautuminen maakuntaan siirtymiseen Lopulliset vaikuttavuusanalyysit ja havaintojen vieminen käytäntöön

PALVELUVALIKOIMA JA TOIMENPIDELUOKAT PALVELUVALIKOIMA Palveluntuottajien tulee tarjota listautuneille asiakkailleen valinnanvapauslakiesityksen 15 :n 4 momentin mukaiset palvelut: Suusairauksien ennaltaehkäisy ja siihen liittyvä neuvonta ja muut palvelut sekä määräaikaiset suun terveystarkastukset Suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu Suusairauksien oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito mukaan lukien iensairauksien ja hammasinfektioiden hoito Suun ja hampaiston korjaavat ja kirurgiset toimenpiteet Hammaslääkärin todistukset ja lausunnot Edellä mainittuihin palveluihin liittyvät kuvantamispalvelut ja vastaanottotoiminta Palveluntuottaja vastaa kokeilun aikana asiakkaan hoidon kustannuksista myös silloin, kun asiakas käyttää kunnan päivystyspalveluita. TOIMENPIDELUOKAT Suoran valintaan kuuluu lähtökohtaisesti: Tarkastukset ja ehkäisevä työ Juurihoito Hampaan poisto Suppea kirurgia Proteettiset korjaukset Suppea ja laaja parodontologia Paikkaus Suoran valinnan ulkopuolelle jää lähtökohtaisesti: Laaja kirurgia Oikominen Muu kuin korjaava protetiikka

ASIAKKAAN VALINTAA TUETAAN TIEDOLLA PALVELUNTUOTTAJIEN LAADUSTA, SAATAVUUDESTA SEKÄ ASIAKASKOKEMUKSESTA Asiakkaiden valinnanvapautta tuetaan tiedolla palveluiden saatavuudesta, asiakaskokemuksesta sekä kliinisen laadun tiedoilla Kokeiluun osallistuvista yksityisistä sekä alueen julkisista palveluntuottajista esitetään laatumittareita asiakkaan palveluntuottajan valinnan tueksi Tieto laatumittareita varten kerätään kokeiluun osallistuvien palveluntuottajien potilastietojärjestelmistä (anonymisoituna) listautumisvaiheessa Alustavat kokeilussa laskettavat laatumittarit ovat: Pisteet Kliininen laatu Potilasturvallisuus Mittarit 1. Paikkojen pysyvyys 6kk 2. Iensairauksien hoidon kohdennus (toimenpiteiden lkm, kpl) 3. Kiirehoidon osuus 12kk (tarkastetut kunnan päivystyksessä) 1. Diagnoosien/tulosyiden osuus 2. %-henkilökunnasta osallistunut ensiapukoulutukseen 36kk 3. %-henkilökunnasta käynyt Duodecim-potilasturvallisuuskurssin* 24kk Mittarikohtaiset pisteet (20 p.) 10 3 2 5 3 2 Saatavuus 1. Hoitojakson kesto (tyypillisellä asiakkaalla 12kk tarkastelujaksolla) 5

KORVAUSMALLIN PERIAATTEET Lasketaan etukäteen Lasketaan listautuessa Lasketaan asiakaskäyntien yhteydessä Lasketaan jälkikäteen tuottajakohtaisesti Kuntakohtainen kapitaatio Kapitaation asiakaskohtainen korjaus Suoritekorvaus Kannustin-sanktio (-/+10%) Peruskapitaation tuottajakohtainen laskenta (asiakaskohtainen korjaus lasketaan kerran asiakkaan listautuessa / kokeilun alkaessa) Suoritteiden korvaus (suoritteet korvataan episodipohjaisesti hoidontarpeen arvion perusteella) Kannustin-sanktiomallin mittaristo

KORVAUSMALLI 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 50% 40% 10% 10% Kapitaatiokorvaus Suoritekorvaus Kannustin-sanktiojärjestelmä

MITTARIT PALVELUNKÄYTTÖTASON LASKENTAAN Poistettu kohta: Kesto edellisestä tarkastuksesta (ei yhteyttä kustannuksiin) Alhainen riski Kohonnut riski Korkea riski Kysymys Kysymys PISTEYTYS: 1 PISTEYTYS: 2 PISTEYTYS: 3 Mittarin painokerroin PAINO Ikä 18-34v 35-64v 65+v 20 % Palvelunkäyttötason arviointi Tietolähteet: Kela/ Potilastietojärjestelmä Elämäntavat ja Hoitomyönteisyys Tietolähde: Asiakaskysely Avoterveydenhuollon vastaanottokäyntien lukumäärä SFA-toimenpiteiden lkm viimeisen 3v aikana Puuttuvien hampaiden lkm (tiedon puuttuessa ikä) CPI-max arvo (tiedon puuttuessa ienverenvuoto) Uusien alkavien kariesvaurioiden lukumäärä (i) (tiedon puuttuessa koulutustaso) Kysymykset suun terveydelle merkittävistä elämäntavoista sekä asiakkaan hoitomyönteisyydestä 0-2 käyntiä P&MT >10 käyntiä 20 % 0-1 2-3 4 15 % Keskimmäinen Paras kolmannes kolmannes ikäryhmästä ikäryhmästä Heikoin kolmannes ikäryhmästä 5 % 0-2 3 4 5 % 0 1-2 3 5 % Kokonaispisteytys perustuu asiakkaan listautumisen yhteydessä täyttämään kyselyyn elämäntavoista ja hoitomyönteisyydestä 70 % 30 % 30 % Tietojen perusteella asiakas määritellään yhteen viidestä palvelunkäyttötasosta: Palvelunkäyttötaso 1 kerroin: 0,70 Palvelunkäyttötaso 2 kerroin: 0,85 Palvelunkäyttötaso 3 kerroin: 1,00 Palvelunkäyttötaso 4 kerroin: 1,15 Palvelunkäyttötaso 5 kerroin: 1,30

SUORITEKORVAUKSET KATTAVAT 40% KOKONAISKORVAUKSESTA Hoitokokonaisuuskohtaiset suoritekorvaukset lasketaan jatkosuunnittelussa, kun kaikki kokeilussa mukana olevat hoitokokonaisuudet on tunnistettu ja vahvistettu kokeilun rahoittajan kanssa Lopulliset painokertoimet (x, y, x) määritellään korvausmallin kokonaisarvioinnin yhteydessä Suoritekorvauksen osuus on 40% korvausmallin kokonaiskustannuksista Suoritekorvaukset perustuvat hoidon tarpeen arvioon ja maksetaan VALMIS kirjauksen yhteydessä. Mikäli hoito jäisi kesken asiakkaasta johtuvista syistä, korvataan toteutunut hoito toimenpiteiden perusteella Hoidontarve Alustavat kriteerit Peittävyys Kerroin 1 Ei hoidontarvetta D 0 ja CPI-max 0-2 (tai indeksit puuttuvat) 56 % 1,00 2 Varhaishoidon tarvetta (ei korjaavaa hoitoa) Esim. uusia alkavia karieshavaintoja ja ienverenvuotoa Sis. 1-ryhmään 1,10 3 Korjaavan hoidon tarvetta D 1-3 (ja CPI-max 0-2) 22 % X 4 Merkittävää korjaavan hoidon tarvetta karies TAI paro D 4+ TAI CPI-max 3-4 20 % Y 5 Merkittävää korjaavan hoidon tarvetta: karies JA paro D 4+ JA CPI-max 3-4 3 % Z

SUORITEKORVAUKSET MAKSETAAN TARKASTUKSEN TAI HOIDONTARPEEN ARVION PERUSTEELLA TOTEUTETUN HOIDON PÄÄTYTTYÄ Pääsääntöisesti suoritekorvaus perustuu asiakkaalle toteutettuun hoidontarpeen arvioon Hoidon jäädessä kesken asiakkaasta johtuvista syistä, korvataan siihen saakka toteutunut hoito toimenpidekohtaisten korvausten perusteella Proteettisen hoidon osalta suoritekorvaukset maksetaan toimenpidepohjaisesti silloin kun hoito perustuu palveluiden järjestäjän tekemään hoitosuunnitelmaan Toimenpidepohjaisia korvauksia ei makseta erikseen esimerkiksi kiireellisen tai puolikiireellisen hoidon perusteella, vaan ainoastaan hoidontarpeen arvioon perustuvan episodin perusteella Palveluntuottaja on silti velvoitettu kirjaamaan kaikki hoitotoimenpiteet, sillä palveluiden järjestäjä laskuttaa asiakasta niiden perusteella (nykyisen lainsäädännön mukaisesti toimenpidekohtaisesti)

KANNUSTIN-SANKTIOMALLIN MITTARIT Pisteet (100 p.) Mittarit Mittarikohtaiset pisteet Omahoito ja kokemus 10 1. Harjauskertojen lukumäärä* (muutos ~6kk) 2. Saitko riittävästi tietoa suun terveydestäsi?* 3. Tunsitko saavasi osallistua hoitosuunnitelman tekemiseen?* 5 3 2 Vaikuttavuus (50 p.) Iensairaudet 20 1. Vuotavatko ikenesi verta hammaspesun yhteydessä? (~6kk) 2. Paron statusten osuus (kaikilla asiakkailla) 7 13 Karies 20 1. Varhaishoidon onnistuminen (D = 0 %-osuus vakioitu 3v SFA-määrällä) 2. Karieksen varhaishavaintojen osuus (i & rem %-osuus) 10 10 Asiakaskokemus 10 1. Nettosuositteluindeksi (Suosittelisitko?) 10 Mittaristo Laatu (40 p.) Kliininen laatu Potilasturvallisuus 15 10 1. Paikkojen pysyvyys 6kk 2. Iensairauksien hoidon kohdennus (toimenpiteiden lkm, kpl) 3. Kiirehoidon osuus 12kk (tarkastetut kunnan päivystyksessä) 1. Diagnoosien osuus korjaavaa hoitoa saaneista 2. %-henkilökunnasta osallistunut ensiapukoulutukseen 36kk 3. %-henkilökunnasta käynyt Duodecim-potilasturvallisuuskurssin* 24kk 10 3 2 5 3 2 Saatavuus 5 1. Hoitojakson kesto (tyypillisellä asiakkaalla 12kk tarkastelujaksolla) 5 Kustannustehokkuus (10 p.) ESH-käyttö + Päivystys 10 1. Lähetteet per asiakas / kartoitettavana 2. Päivystyskäynnit kunnan päivystyksessä 5 5

JÄRJESTÄJÄ SEURAA JA RAPORTOI Palveluntuottajan asiakkaiden lkm (eroteltuna tietona uusien asiakkaiden lkm) Palveluntuottajan vaihtaneiden asiakkaiden lkm ja vaihtamisten syyt Virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen käyttö palveluntuottajittain Erikoissairaanhoidon käyttö palveluntuottajittain Asiakastyytyväisyys (kokeilussa järjestäjä koordinoi tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt)

PALVELUNTUOTTAJA SEURAA JA RAPORTOI Mitä palveluita asiakas on käyttänyt (= käyntitiedot ammattiryhmittäin) Hoito- ja palvelusuunnitelmien lukumäärä Asiakkaiden tekemät muistutukset, kantelut ja vahinkoilmoitukset sekä niihin palveluntuottajan laatimat vastaukset Odotusaika ajanvarauksesta asiantuntijan tapaamiseen Asiakastyytyväisyyden jatkuva seuraaminen

PALVELUJEN LAAJUUS / SISÄLTÖVAATIMUKSIA Palveluntuottajan velvollisuus tuottaa palvelua listautuneelle asiakkaalle alkaa 3 viikkoa listautumisen jälkeen Palveluntuottaja vastaa mahdollisista palveluunsa liittyvien hoitokomplikaatioiden ja vastaavien korjaamisen kustannuksista. Myös kokeilussa hoitokomplikaatiosta aiheutuneet kustannukset kuuluvat palveluntuottajan vastuulle. Kiireettömien komplikaatioiden hoidossa asiakas tulee ohjata omalle palveluntuottajalle. Kiireellisen hoidon piiriin kuuluva hoidoissa, jotka hoidetaan järjestäjän järjestämissä päivystyspalveluissa, laskutetaan toteutuneet laskennalliset nettokustannukset edelleen palveluntuottajalta.

PALVELUJEN LAAJUUS / SISÄLTÖVAATIMUKSIA Kanta-yhteyden puuttuessa tiedonsiirtoa toteutetaan järjestäjän toimesta manuaalisesti järjestäjä vastaa tiedon tuottamisen hallinnollisista kustannuksista Järjestäjä hankkii valintaportaalin ja vastaa maksatusjärjestelmästä Asiakasmaksut laskuttaa järjestäjä

KIITOS!