Valinnanvapauslain keskeinen sisältö sosiaali- ja terveysvaliokunnan antaman mietintöluonnoksen mukaisesti

Transkriptio

1 Valinnanvapauslain keskeinen sisältö sosiaali- ja terveysvaliokunnan antaman mietintöluonnoksen mukaisesti Sote-keskus, suun terveydenhuollon yksikkö, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti

2 Asiakassuunnitelma

3 Asiakassuunnitelma Asiakassuunnitelma ei luo asiakkaalle oikeutta palveluihin. Asiakassuunnitelma laadittaisiin laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluja tarvitseville asiakkaille. Asiakassuunnitelma sisältäisi yhteenvedon asiakkaalle annettavista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja erikseen säädetyistä asiakkaalle laadituista sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmista sekä sellaiset palvelun tuottamista koskevat tiedot, jotka ovat palvelun toteuttamisen kannalta välttämättömiä. Asiakassuunnitelma tallennettaisiin asiakassuunnitelmarekisteriin valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen eli Kanta-palvelujen avulla

4 Sote-keskus

5 Sote-keskuksen palvelut Neuvontaa ja ohjausta terveysasioissa ja sosiaalihuollossa Sosiaalihuollossa ei synny asiakkuutta neuvontaa saadessa Yleislääkäri ja muut terveydenhuollon ammattilaiset hoitavat laajalti terveysasioita Terveystarkastuksia, tutkimuksia, hoitoja, hoidon seurantaa, kuntoutustarpeen arviointia Lähete liikelaitoksen erikoissairaanhoitoon Maakunnan päättämien kahden erikoisalan vastaanottoja ja konsultaatioita Maakunta voi valita näistä: lastentaudit, geriatria, silmätaudit, psykiatria, fysiatria, ortopedia, ihotaudit, sisätaudit, kardiologia, endokrinologia ja reumatologia

6 Sote-keskus ja kiirevastaanotto Sote-keskukset tarjoavat aukioloaikojensa puitteissa kiireellisen hoidon antamisen erilaiset äkilliset oireet ja vammat, kun potilas pystyy hakeutumaan itse hoitoon Sote-keskukset ovat avoinna maakunnan kanssa sovitulla tavalla kaikki arkisin päiväaikana sovitusti iltaisin ja viikonloppuisin erityisesti kauempana yhteispäivystyksistä Sote-keskuksen ollessa kiinni kiireelliset asiat hoidetaan maakunnan liikelaitoksen päivystyksessä

7 Liikelaitoksen sosiaalipalvelut sote-keskuksessa Maakunta jalkauttaa sosiaalihuollon osaamista sote-keskuksiin Myös sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluja voidaan antaa sote-keskuksissa liikelaitoksen toimesta Sote-keskuksen kanssa voidaan tehdä yhdessä asiakkaalle palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Palvelutarpeen arvioinnissa ja päätöksenteossa voidaan hyödyntää myös digitaalisia palveluja

8 Sote-keskuksen valinta Sote-keskukset aloittavat Maakunta voi hakea myös aikaistusta tai myöhennystä em. ajankohtaan : Jos asukas ei ole valinnut itse, hänestä tulee liikelaitoksen sotekeskuksen asiakas : Jos asukas ei ole tehnyt omaa valintaa, hänelle nimetään sote-keskus, joka on parhaiten hänen saavutettavissaan

9 Suunhoidon yksikkö

10 Suunhoidon yksikön valinta Asiakkaalla on oikeus valita suoran valinnan suunhoidon palveluntuottaja erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka saavat suun terveydenhuollon palvelut maakunnan liikelaitoksesta osana kouluterveydenhuoltoa tai opiskeluterveydenhuoltoa, eivät käytä suunhoidon yksikön palveluja. Myöskään neuvolapalveluja saavat lapset, jotka saavat suunhoidon palvelut maakunnan liikelaitoksesta, eivät käytä suunhoidon yksikön palveluja

11 Suunhoidon yksikön palvelut Terveysneuvonta, suusairauksien ennaltaehkäisy ja siihen liittyvä neuvonta ja terveystarkastukset. Suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi, hoidon suunnittelu, oireen mukainen hoito sekä hammasproteettiset korjaukset. Suun ja hampaiston korjaavat, kirurgiset hoitotoimenpiteet, iensairauksien ja hammasinfektioiden hoidot. Koskee muuta kuin erikoisaloihin kuuluvaa hoitoa. Palveluihin liittyvät kuvantamispalvelut ja vastaanottotoiminta sekä hammaslääkärin todistukset ja lausunnot. Lisäksi maakunnan on sisällytettävä palveluihin riittävä määrä em. palveluihin liittyviä terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatio- ja vastaanottopalveluja. Suoran valinnan palveluihin ei saa kuitenkaan sisällyttää sairaalaolosuhteita edellyttäviä suun terveydenhuollon palveluja

12 Suunhoidon vaiheistus sekä 2025 eteenpäin Suunhoidon valinnanvapaus alkaa vaiheistaen vuodesta Vuosina 2023 ja 2024 suunhoidon yksiköille korvaukset palveluyksiköiden asiakkaiden lukumäärän perusteella sekä suoritekorvauksina. Niitä asiakkaita, jotka eivät hakeudu hoitoon, ei siirretä tai listata minkään suunhoidon yksikön asiakkaaksi vuosina Vuodesta 2025 alkaen siirrytään väestötasoiseen malliin, jolloin palveluntuottaja saa jokaisesta listautuneesta asiakkaasta maakunnan määrittelemän kiinteän korvauksen, jonka suuruus perustuu tarvetekijöihin. Asiakas voi valita yksityisen suunhoidon yksikön tai maakunnan liikelaitoksen suunhoidon yksikön. Hoitokäytännöt yhtenäisiä ja siirrytään yhtenäiseen malliin hoitovälin määrittämisessä hoidon tarpeen perusteella

13 Asiakasseteli 13 erityisasiantuntija Maria Porko

14 Mikä on asiakasseteli? Asiakas voi saada maakunnan liikelaitokselta asiakassetelin palvelun hankkimiseen yksityiseltä tuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin tuotettuna. Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta Asiakasseteli on maakunnan liikelaitoksen sitoumus korvata palvelun kustannukset asiakassetelissä määrättyyn arvoon asti palveluntuottajalle Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta Asiakasmaksu on maakuntakohtaisesti sama samasta palvelusta ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa

15 Missä palveluissa asiakasseteli on käytössä? Maakunnan liikelaitoksen on tarjottava asiakasseteliä näissä tarkemmin määrittelemissään palveluissa 1) sosiaalinen kuntoutus: valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan, ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin 2) kotipalvelu; 3) kotihoito; 4) asumispalvelut; 5) vammaisten henkilöiden työtoiminta; 6) kotisairaanhoito; 7) lääkinnällinen kuntoutukseen liittyvät terveydenhuollon ammattihenkilön yksittäiset vastaanottokäynnit; 8) suunhoidossa tarpeelliset hammasproteettiset hoidot

16 Asiakassetelin käyttö muissa palveluissa Maakunnan on päätettävä, että asiakasseteliä käytetään maakunnan liikelaitoksen tuottamisvastuulle kuuluvissa muissakin kuin edellä mainituissa palveluissa silloin, kun asiakas ei pääse palveluun hoitotakuun rajoissa. Maakunta voi lisäksi ottaa asiakassetelin käyttöön muissakin maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulle kuuluvissa palveluissa. Tavoitteena on, että maakunta määrittelee asiakassetelillä maksettaviksi palveluiksi riittävän määrän palveluja palvelujen saatavuuden, saavutettavuuden ja palvelukokonaisuuksien toimivuuden edistämiseksi sen varmistamiseksi, että myös muissa kuin sote-keskusten ja hammashoitoloiden palveluissa toteutuu asiakkaan mahdollisuus valita palveluntuottaja

17 Asiakassetelin käytön rajaukset Maakunta voi rajata asiakassetelin käyttöönoton laajuutta, jos palvelukokonaisuudet eivät ole muuten toimivia tai kustannustehokkaita Maakunta ei voi ottaa asiakasseteliä käyttöön sellaisissa palveluissa, joissa asiakassetelin käyttöönottaminen voi vaarantaa asiakas- tai potilasturvallisuuden tai maakunnan liikelaitoksen lakisääteisistä tehtävistä suoriutumisen Asiakassetelipalveluihin ei voi sisällyttää julkisen vallan käyttöä, jollei tehtävän antamisesta ole säädetty erikseen

18 Palvelutarpeen arviointi Maakunnan liikelaitos arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja laatii asiakassuunnitelman yhteistyössä asiakkaan muiden palveluntuottajien kanssa tekee sosiaalihuollon palvelun antamisesta hallintopäätöksen tarjoaa asiakkaalle asiakasseteliä, jos edellytykset sen saamiseen täyttyvät Asiakas voi kieltäytyä asiakassetelistä, jolloin maakunnan liikelaitos vastaa palvelun tuottamisesta muulla tavoin Jos asiakkaalla olisi oikeus saada sama palvelu sekä asiakassetelillä että henkilökohtaisella budjetilla, asiakkaalla on oikeus valita näistä jompikumpi

19 Asiakassetelin arvo ja asiakasmaksu Asiakassetelin arvon määrittelee maakunnan liikelaitos Setelin arvon määrittämisessä on otettava huomioon kustannukset, jotka aiheutuisivat maakunnan liikelaitokselle vastaavan palvelun tuottamisesta, mutta arvo ei voi kuitenkaan ylittää maakunnan liikelaitoksen oman tuotannon kustannuksia, jollei siihen ole asiakkaan tarvitsemaan palveluun perustuvaa erityistä syytä Asiakassetelillä on saatava se palvelu, joka sillä on tarkoitettu maksettavaksi Asiakas maksaa palvelusta vain asiakasmaksun maakunnalle, tuottaja ei saa periä palvelusta asiakasmaksua Halutessaan asiakas voi kuitenkin hankkia lisäpalveluja tai esim. kalliimman apuvälineen ja maksaa itse hinnanerotuksen

20 Asiakassetelipalveluntuottajaa koskevat vaatimukset ja hyväksyminen Maakunta hyväksyy palveluntuottajat ilmoituksen perusteella. Maakunta voi peruuttaa hyväksymisen laissa säädetyin edellytyksin. Palveluntuottajan on oltava palveluntuottajalain 10 :n mukaisessa rekisterissä sekä liittyneenä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi poikkeuksena tuottajat, joilla ei ole rekisteröitymisvelvollisuutta palveluntuottajarekisteriin Maakunta voi asettaa tuottajille ehtoja. Palveluntuottaja voi kuitenkin itse määritellä, millä alueella se tuottaa toimipisteensä ulkopuolelle annettavia palveluja. Palvelut tuotetaan suomen tai ruotsin kielellä tai molemmilla kielillä ja tuottajan on ilmoitettava palvelujen kieli julkisessa tietoverkossa. Vastaanotettuaan asiakkaan palveluntuottajan on ilmoitettava maakunnan liikelaitokselle sitoutuvansa palvelun tuottamista koskeviin ehtoihin ja palvelun tuottamiseen päätöksen mukaisesti

21 Asiakassetelipalveluntuottajan vastuu ja velvoitteet Tuottaja vastaa annettavan palvelun sisällöstä ja tuottamisesta siten kuin asiakassetelissä on määritelty. Ilmoittaa tiedonhallintapalveluissa ajantasaisesti asiakassetelillä annettavat palvelut, mahdolliset asiakassetelin arvoa tai palvelun sisältöä koskevat ehdot sekä palveluihin pääsyn odotusajat. Antaa tiedot asiakkaalle pyydettäessä myös suullisesti tai kirjallisesti. Antaa maakunnan liikelaitokselle tiedot asiakkaista, asiakkaille annetuista palveluista, ja palvelujen vaikutuksista ja kustannuksista sekä tilinpäätös- ja verotustiedot

22 Muut tuottajaa koskevat säännökset Asiakassetelipalveluntuottajiin sovelletaan palveluntuottajalakia. Tuottajan on noudatettava hallinnon yleislakeja (hallintolaki, julkisuuslaki, arkistolaki, laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa, kielilait). Palveluja tuotettaessa on noudatettava sosiaali- ja terveydenhuollon yleis- ja erityislainsäädäntöä, kuten sosiaalihuollon asiakaslakia ja potilaslakia

23 Henkilökohtainen budjetti

24 Kenelle henkilökohtainen budjetti on tarkoitettu? Maakunta on velvollinen tarjoamaan henkilökohtaista budjettia iäkkäille ja vammaisille henkilöille, joilla on palvelutarpeen arvioinnin perusteella tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille. Maakunta voi päättää, että henkilökohtaista budjettia tarjotaan myös muille henkilöille. Jos edellytykset täyttyvät, asiakkaalla on oikeus henkilökohtaiseen budjettiin. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta henkilökohtaisesta budjetista

25 Millä perusteella henkilökohtaisen budjetin voi saada? Edellytyksenä on, että henkilöllä on jatkuvaa ja laaja-alaista avun tai tuen taikka hoidon ja huolenpidon tarvetta ja henkilö pystyy joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja valitsemaan omat palvelunsa. Jatkuvaa: lähtökohtaisesti yli vuoden jatkuva palveluntarve Laaja-alaista: tarve useampaan kuin yhteen palveluun Tuettuna: laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen henkilö (vrt. sosiaalihuollon asiakaslain 9 tai potilaslain 6 ) Henkilökohtaisen budjetin käyttämisen tulee olla asiakkaan edun mukaista

26 Missä palveluissa HB:tä voi käyttää? Henkilökohtaisella budjetilla maksetaan muita kuin suoran valinnan palveluihin kuuluvia sosiaalihuoltolain 14 :n 1 momentin 3 7, 9 12, 13 a ja 14 kohdan, sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 d ja e :n, vammaispalvelulain 8 :n, kehitysvammalain 2 :n 3, 4, 6 ja 10 kohdan tai terveydenhuoltolain 29 :n mukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Henkilökohtaisella budjetilla ei voi saada sote-keskuksen tai suunhoidon yksikön palveluja, eikä palveluja liikelaitoksen tuottamana. Maakunta ei voi päättää henkilökohtaisen budjetin käyttämisestä palveluihin, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä, jollei tehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle ole säädetty erikseen. Maakunta ei voi myöskään päättää henkilökohtaisen budjetin käyttämisestä keskitettävissä palveluissa

27 Mitä tapahtuu ennen kuin HB myönnetään? Ensin arvioidaan henkilön palvelutarve. Jos edellytykset täyttyvät, maakunnan on tarjottava henkilökohtaista budjettia. Tämän jälkeen asiakkaalle tehdään asiakassuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan palvelut, jotka vastaavat asiakkaan palvelutarpeeseen ja palvelujen sisältöön liittyviä kriteerejä. Osa asiakkaan palveluista voidaan jättää myös HB:n ulkopuolelle. Tällöin liikelaitos vastaa palvelun tuottamisesta ja asiakkaalla on oikeus valita maakunnan liikelaitoksen palveluyksikkö. Henkilökohtaisen budjetin suuruus on määriteltävä siten, että asiakas voi saada sillä lainsäädännön vaatimusten ja henkilökohtaisesta budjetista tehdyn päätöksen mukaisesti ne palvelut, jotka henkilökohtaisella budjetilla on tarkoitettu maksettavaksi. Henkilökohtaisen budjetin suuruus ei voi kuitenkaan ylittää maakunnan liikelaitoksen oman tuotannon kustannuksia, jollei siihen ole asiakkaan tarvitsemiin palveluihin perustuvaa erityistä syytä. Henkilökohtaisesta budjetista tehdään päätös. Henkilökohtainen budjetti on määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva

28 Mitä tapahtuu HB:n myöntämisen jälkeen? Maakunnan liikelaitoksen on huolehdittava asiakkaan neuvonnasta ja ohjauksesta palvelujen suunnittelussa ja annettava asiakkaalle tietoja palvelujen saatavuudesta, laadusta ja kustannuksista. Henkilökohtaisen budjetin päätöksen ja asiakassuunnitelman perusteella asiakas valitsee palvelujen sisällön ja niiden tuottajat tai palvelut toteuttavat henkilöt. Henkilökohtaisen budjetin toteutumista on arvioitava vähintään vuosittain sekä tarvittaessa muutettava. Henkilökohtaista budjettia on tarkistettava lisäksi, mikäli asiakkaan elämäntilanne, olosuhteet tai avuntarve olennaisesti muuttuvat kustannustason olennaisesti muuttuu suuruus ei vastaa asiakkaan palvelutarvetta. Henkilökohtaisen budjetin muuttamista voi ehdottaa asiakas, asiakkaan lähiomainen tai muu läheinen henkilö, asiakkaan laillinen edustaja, palveluntuottaja tai maakunnan liikelaitos

29 Mitä palveluntuottajalta edellytetään? Palveluntuottajan on oltava palveluntuottajalain 10 :n mukaisessa rekisterissä sekä liittyneenä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Maakunta voi asettaa tuottajille ehtoja. Palveluntuottaja voi kuitenkin itse määritellä, millä alueella se tuottaa toimipisteensä ulkopuolelle annettavia palveluja. Palveluntuottajan on ilmoitettava maakunnan liikelaitokselle sitoutuvansa palvelun tuottamista koskeviin ehtoihin ja palvelun tuottamiseen päätöksen mukaisesti ennen palvelun antamista. Palvelut tuotetaan suomen tai ruotsin kielellä tai molemmilla kielillä. Palveluntuottajan on ilmoitettava tuottamiensa palvelujen kieli asiakkaalle ennen palvelujen antamista. Palveluntuottajan on annettava maakunnan liikelaitokselle tiedot asiakkaista, asiakkaille annetuista palveluista, ja palvelujen vaikutuksista ja kustannuksista

30 Miten palvelut maksetaan ja mitä palvelu maksaa asiakkaalle? Maakunnan liikelaitos korvaa palveluntuottajalle ennalta määrättyyn arvoon asti kustannukset palveluista. Asiakas maksaa palvelusta asiakasmaksulain mukaisen maksun, jonka perii maakunta. Palveluntuottaja ei saa periä asiakkaalta asiakasmaksuja henkilökohtaisen budjetin perusteella antamistaan palveluista

31 Kiitos! alueuudistus.fi erityisasiantuntija Maria Porko