PUNOS - hanke Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin
Puhevammaisuus vaikeus tuottaa tai ymmärtää puhuttua tai kirjoitettua kieltä voi olla myös liikuntavamma, muistiongelmia tai hahmottamisvaikeuksia liittyy usein johonkin neurologiseen tai muuhun sairauteen tai vammaan voi olla synnynnäinen tai myöhemmin saatu 2
Puhevammaisuus Tutkimuksen mukaan 0,5-3,5 % kuulevista henkilöistä on jokin viestintään liittyvä vaikeus eli puhevamma ja heistä noin puolet voivat olla mahdollisia puhevammaisten tulkkipalvelun käyttäjiä (Roisko, 2003). Puhevammaisuutta aiheuttavat monet sairaudet, vammat ja oireyhtymät: kehitysvamma, cpvamma, autismi, asperger, dysfasia, aivohalvaus, aivovamma, parkinson, dystonia, ms, als lihastaudit jne. 3
Kommunikointiapuvälineet Kommunikoinnin apuvälineillä tarkoitetaan sellaisia apuvälineitä, jotka helpottavat käyttäjän ilmaisua. Puhevammaiset henkilöt voivat käyttää kommunikoinnissa puhetta tukemaan tai korvaamaan erilaisia apuvälineitä: kommunikointitauluja ja -kansioita aakkostaulua ja kirjoitusalustoja erilaisia puhelaitteita tietokonepohjaisia kommunikointiohjelmia ja sen käytössä tarvittavia erikoisnäppäimistöjä, - hiiriä, kytkimiä ja painikkeita ym. 4
Tietokoneen ohjaustapoja Tietokoneen ohjaimella tarkoitetaan tietokoneen ulkopuolista tiedonsyöttölaitetta esim. hiiri, näppäimistö, kosketuslevy, kytkin tai sauvaohjain. Askellus on tietokoneohjelman ohjaustapa, jossa käyttäjä liikuttaa itse tai seuraa ohjelmavalikossa automaattisesti etenevää osoitinta sekä valitsee haluamansa toiminnon yhdellä/kahdella käyttökytkimellä. Askellus onnistuu millä tahansa tahdonalaisella liikkeellä. Jos henkilö ei näe kommunikointilaitteen merkkiä, voi askellus olla myös auditiivinen (kuuloon perustuva). Nykytekniikka mahdollistaa tietokoneen ja siihen asennetun kommunikointiohjelman käytön myös pelkän katseen kohdistuksen avulla. 5
Punos hankkeen tehtävänä on tietoisuuden lisääminen puhevammaisten erilaisista kommunikointitavoista ja tulkkauspalvelusta. Tavoitteena on lisätä puhevammaisten tulkkauspalvelun tasa-arvoista saatavuutta ja saavutettavuutta tieto- ja viestintäteknologian avulla.
Punaisena lankana Punos-hankkeen kehitystyössä on yhdistää sähköinen lähikommunikointiteknologia videoneuvot- telun yhteyteen. Tavoitteena on kommunikointijärjestelmä, jota puhevammaiset henkilöt voivat käyttää sekä lähi- että etäkommunikoinnissa.
Punos- hankkeen kulmakiviä ITSENÄINEN SUORIUTUMINEN ESTEETTÖMYYS TASA-ARVO
TIETOKONEPOHJAINEN KOMMUNIKOINTIJÄRJESTELMÄ LÄHI JA ETÄKOMMUNIKOINNISSA ETÄYHTEYS TIETOKONEOHJELMA SYMBOLEIHIN PERUSTUVA KIRJOITTAMISEEN PERUSTUVA ÄÄNITULOSTUS GRAAFISET MERKIT PUHESYNTEESI TAVALLINEN KIRJOITUS SYMBOLI TAI KUVAKANTA VALOKUVAT TAI MUUT KUVAT OHJAUSTAPA ERIKOIS- NÄPPÄIMISTÖ ERIKOIS- HIIRI VIDEO- NEUVOTTELU- OHJELMISTO LAAJAKAISTA- YHTEYS WEB-KAMERA KAIUTTIMET Kaavio. Merja Kosonen 2007. Lisäys Punos hanke. DIGITOITU PUHE KYTKIMET JA PAINIKKEET 9
Punos- hankkeessa tuotettu innovaatio henkilöt, jotka käyttävät yksilöllisesti rakennettuja kommunikointijärjestelmiä lähikommunikoinnissa, voivat käyttää samanaikaisesti videoneuvotteluohjelmaa ja ottaa kuva- ja ääniyhteyden joko suoraan tai etätulkkauspalvelun välityksellä kavereihin, lähiomaisiin sekä palveluihin.
Punos- hankkeessa tuotettu innovaatio myös kahta eri kommunikointiohjelmaa käyttävät henkilöt voivat olla yhteydessä keskenään, jolloin molemmat osapuolet näkevät toisensa web-kameran välityksellä sekä kuulevat toisensa kommunikointi-ohjelmassa olevan puhesynteesin avulla.
Puhevammaisten etätulkkauspalvelu 12
Puhevammaisten etätulkkauspalvelu Yksi Punos-hankkeen päätavoitteista on puhevammaisten etätulkkauspalvelun kehittäminen. Hanke tekee yhteistyötä Etätulkki.fi hankkeen kanssa, jossa tavoitellaan valtakunnallista etätulkkaus-palvelujärjestelmää:
Puhevammaisten etätulkkauspalvelulla tarkoitetaan tulkkaustilannetta, jossa vähintään yksi osapuoli on fyysisesti eri paikassa ja on muihin videoneuvotteluyhteydessä. Etätulkkausta varten tarvitaan videoneuvottelujärjestelmä/ohjelma, laajakaistayhteys ja web-kamera.
Puhevammaisten etätulkkauspalvelu on videoneuvotteluyhteyden välityksellä tapahtuvaa esimerkiksi epäselvän puheen välitöntä selventämistä tai tukiviittomilla tuotettujen viestien tulkintaa. Asiakkaalla tai tulkilla voi olla manuaalisia tai sähköisiä kuvia, graafisia symboleja tai sanalistoja, joita osoittamalla voidaan kommunikoida.
Puhevammaisten etätulkkauspalvelua käyttävä henkilö voi myös kirjoittaa kirjoitusalustalle, josta tulkki lukee viestin kolmannelle osapuolelle. Silloin kun puhevammaisella henkilöllä on käytössä jokin tekninen apuväline, kommunikointi- ja/tai puhesynteesiohjelma, kirjoitettu teksti ja rakennetut ilmaisut kuuluvat tulkille myös äänenä.
Puhevammaisten etätulkkauspalvelua voi toteuttaa myös monipisteyhteydellä. Tällöin asiakas ottaa yhteyden etätulkkauspalveluun, jonka jälkeen tulkki yhdistää eteenpäin asiakkaan toivomaan palvelupisteeseen. Monipisteyhteyden aikana kaikki osapuolet näkevät ja kuulevat toisensa.
Puhevammaisten etätulkkauspalvelu tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden itsenäiseen asioiden hoitamiseen omalla kommunikointitavallaan sekä lisää asiakkaan riippumattomuutta ja tasa-arvoa.
Puhevammaisten etätulkkauspalvelua käyttävän henkilön ei tarvitse poistua kotoa, hoitamaan lyhyitä ns. puhelimella selvitettäviä asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi ajan varaaminen tai yhteys eri asiakaspalveluihin.
Etätulkkauspalvelun käyttöön tarvittava tekniikka 20
Etätulkkaus puhetulkkaus ja viittomat Toimiva laajakaistayhteys Asiakas ottaa videoneuvottelu-yhteyden etätulkkaus-palveluun Hammaslääkärin ääni kuuluu tulkin puhelimen kaiuttimesta myös asiakkaalle. Puhelinyhteys Puhevammaisten tulkki soittaa puhelimella asiakkaan toivomaan kohteeseen esim. hammaslääkäriin. Tulkki tulkkaa asiakkaan epäselvän puheen. 21
Etätulkkaus kuva/symbolikommunikointi (manuaalisesti) Toimiva laajakaistayhteys Asiakas ottaa videoneuvotteluyhteyden etätulkkauspalveluun, käyttäen viestinnässä kuva/symbolikommunikointi -materiaalia Parturi keskustelee asiakkaan kanssa tulkin välityksellä Puhelinyhteys Puhevammaisten tulkki ottaa yhteyden asiakkaan toivomaan paikkaan esim. parturiin. Tulkki toimii viestin välittäjänä asiakkaan ja parturin välillä käyttäen kuva/symbolikommunikointimateriaalia 22
Esimerkkikäyttäjä 1. Puheella tai viittomilla kommunikoiva etätulkkauspalvelun asiakas. TIETOKONE WEB-KAMERA VIDEONEUVOTTELU- OHJELMISTO/ JÄRJESTELMÄ LAAJAKAISTA YHTEYS KAIUTIN 23
Etätulkkaus kirjoitus Word-tekstikäsittelyohjelmalla Toimiva laajakaistayhteys Asiakas ottaa videoneuvotteluyhteyden etätulkkauspalveluun, kirjoittaen Puhelinyhteys Puhevammaisten tulkki ottaa yhteyden asiakkaan toivomaan paikkaan esim. parturiin. Tulkki toimii viestin välittäjänä asiakkaan ja parturin välillä. Parturi keskustelee asiakkaan kanssa tulkin välityksellä 24
Esimerkkikäyttäjä 2. Kirjoittamalla kommunikoiva etätulkkauspalvelun asiakas. MAHDOLLISET TIETOKONEEN KÄYTÖN APUVÄLINEET TIETOKONE PUHESYNTEESIOHJELMA WEB-KAMERA VIDEONEUVOTTELU- OHJELMISTO/ JÄRJESTELMÄ LAAJAKAISTA YHTEYS KAIUTIN 25
Etätulkkaus sähköinen kuva/symbolikommunikointi Asiakas ottaa videoneuvotteluyhteyden etätulkkauspalveluun, käyttäen viestinnässä kommunikointiohjelmaa Autokorjaaja keskustelee asiakkaan kanssa tulkin välityksellä. Autokorjaajan ääni kuuluu tulkin puhelimen kaiuttimesta myös asiakkaalle. Puhevammaisten tulkki ottaa yhteyden asiakkaan toivomaan paikkaan esim. autokorjaamoon. Tulkki toimii viestin välittäjänä asiakkaan ja autokorjaamon välillä. 26
Etätulkkaus sähköinen tekstikommunikointi Asiakas ottaa videoneuvotteluyhteyden etätulkkauspalveluun, käyttäen viestinnässä kommunikointiohjelmaa Autokorjaaja keskustelee asiakkaan kanssa tulkin välityksellä. Autokorjaajan ääni kuuluu tulkin puhelimen kaiuttimesta myös asiakkaalle. Puhevammaisten tulkki ottaa yhteyden asiakkaan toivomaan paikkaan esim. autokorjaamoon. Tulkki toimii viestin välittäjänä asiakkaan ja autokorjaamon välillä. 27
Esimerkkikäyttäjä 3. Kommunikointiohjelmalla kommunikoiva etätulkkauspalvelun asiakas. KOMMUNIKOINTI- OHJELMA MAHDOLLISET TIETOKONEEN KÄYTÖN APUVÄLINEET TIETOKONE PUHESYNTEESIOHJELMA WEB-KAMERA VIDEONEUVOTTELU- OHJELMISTO/ JÄRJESTELMÄ LAAJAKAISTA YHTEYS KAIUTIN 28
Esimerkkikäyttäjä 5. Kommunikointiohjelmalla kommunikoiva etätulkkauspalvelun asiakas. (kaksi tietokonetta: 1.kommunikointi, 2. etäyhteys) KOMMUNIKOINTI- OHJELMA 1. TIETOKONE 2. TIETOKONE WEB-KAMERA PUHESYNTEESIOHJELMA LAAJAKAISTA YHTEYS KAIUTIN MAHDOLLISET TIETOKONEEN KÄYTÖN APUVÄLINEET VIDEONEUVOTTELU- OHJELMISTO/ JÄRJESTELMÄ 29
Etätulkkaus Monipistepalvelu Asiakas ottaa videoneuvotteluyhteyden etätulkkauspalveluun Toimiva laajakaista- yhteys Tulkki ottaa yhteyden asiakkaan toivomaan palveluun. Asiakaspalvelijan, tulkin ja asiakkaan välille syntyy monipistevideoneuvotteluyhteys 30
ASIAKAS Monipistepalvelu Asiakas näkee ja kuulee tulkin ja asiakaspalvelijan TULKKI ASIAKASPALVELIJA Tulkki näkee ja kuulee asiakkaan ja asiakaspalvelijan Asiakaspalvelija näkee ja kuulee asiakkaan ja tulkin 31
Pilottiasiantuntijat Hankkeessa on mukana eri menetelmillä/apuvälineillä kommunikoivia puhevammaisia pilottiasiantuntijoita, jotka ovat olleet testaamassa sekä tekniikan toimivuutta, että etätulkkauspalvelua. Esimerkiksi (pisimmälle vietynä) katseohjauksella tietokonetta käyttävä henkilö käyttää etätulkkauspalvelua ja näin olleen voi saada erilaisia palveluja kotoa käsin ilman ulkopuolista apua. (http://www.hls-video.fi/index.php?kansio=punos&valittu=punos)
Hanketta hallinnoi Honkalampi-säätiö ja rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hankkeen ajankohta on 2008-2011.
Yhteistiedot projektipäällikkö Erkki Piironen erkki.piironen@hl-s.fi 050 388 6615 projektisuunnittelija Mirjam Turunen mirjam.turunen@hl-s.fi 050 380 3853 projektisuunnittelija Piia Kuokkanen piia.kuokkanen@hl-s.fi 050 388 6692 atk- suunnittelija Osmo Pöyhönen osmo.poyhonen@hl-s.fi 050 388 6662 Niskakatu 21, 80100 Joensuu www.honkalampisaatio.fi