OPAS. tietotekniikan mahdollisuuksiin

Transkriptio

1 OPAS tietotekniikan mahdollisuuksiin 1

2 Sisältö Yleistä 3 Tietokoneen eri käyttötarkoituksia 4 Tietokone kuntoutumisessa ja oppimisessa 4 Tietokone kommunikoinnin apuvälineenä 5 Tietokone ja mahdollisuus itsenäiseen toimintaan 6 Tietokone opiskelussa ja työssä 7 Apuvälineitä tietokoneen käyttöön 8 Tietokoneen ohjaimet 8 Näppäimistöt 8 Hiiret 9 Tietokoneen oheislaitteet 9 Tietokoneen käyttö ja ergonomia 9 Tietokoneen hankinta apuvälineeksi 10 Millainen? 10 Mistä? 10 Selkokieliset tietotekniikkaoppaat 11 Kirjallisuutta 11 Lisätietoja 11 2

3 Yleistä Tietotekniikalla tässä yhteydessä tarkoitetaan tietokonetta, sen ohjaimia ja ohjelmia. Oppaassa kerrotaan, mihin tarkoituksiin ja millä apuvälineillä tietokonetta voidaan käyttää silloin, kun toimintakyky on heikentynyt sairauden, vamman tai kehitysviivästymän vuoksi. Tietotekniikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia osallistua ja toimia yhteiskunnassa. Se lisää itsenäistä selviytymistä opiskelussa, työssä ja vapaa-aikana. Apuvälineenä tietokoneesta hyötyvät erityisesti ihmiset, joilla on näkö-, kuulo-, puhe-, kehitys- ja/tai liikuntavamma tai oppimisvaikeus. Tietokonetta voidaan käyttää apuvälineenä lukemisessa, kirjoittamisessa, kommunikoinnissa sekä tiedon hankkimisessa ja sen välittämisessä. Sitä voidaan hyödyntää monipuolisesti myös kuntoutuksessa. Tietokoneeseen voidaan yhdistää ympäristönhallintajärjestelmä, joka lisää vaikeavammaisen ihmisen omatoimisuutta kotiympäristössään. Tietokoneen käyttäminen apuvälineenä edellyttää sekä käyttäjän että hänen lähiyhteisönsä kiinnostusta ja halua tarttua uusiin haasteisiin. Esimerkiksi ihminen, jolle tietokone on kommunikoinnin apuväline, tarvitsee sen käyttöön usein lähi-ihmisten apua ja tukea. 3

4 Ohjelmoitavaa kosketuslevyä voi käyttää hiirenä (yllä) tai painikkeiden tapaan esim. kuvakommunikoinnin valmiuksien harjoittelemisessa (vas.). Tietokoneen eri käyttötarkoituksia Tietokone kuntoutumisessa ja oppimisessa Tietokonetta käytetään välineenä erilaisten valmiuksien ja taitojen harjaantumisessa sekä oppimisessa. Kuntoutuksellisilla tietokoneohjelmilla voidaan harjoitella esimerkiksi syyseuraussuhteen ymmärtämistä, valintojen tekemistä ja käsitteiden oppimista. Ohjelmia käytetään myös mm. näköhahmottamisen, muistin, keskittymisen ja tarkkaavuuden harjoitteluun. Kielellisiä ja matemaattisia valmiuksia harjoittavia ohjelmia hyödynnetään esimerkiksi afasiakuntoutuksessa. Kuntouttava tietokoneenkäyttö on vuorovaikutteista ja sopivasti haasteellista. Hyvin suunniteltu kuntoutusohjelma antaa palautteen onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Vuorovaikutus kuntoutujan ja kuntouttajan välillä on tärkeää. Usein harjoittelussa tarvitaan konkreettista oheismateriaalia kuten kuvia ja esineitä. Lapsilla kuntoutuksellinen tietokoneenkäyttö on yhteistoimintaa ja leikkiä aikuisen kanssa. Yhteisten ja tavoitteellisten tietokonetuokioiden on todettu edesauttavan vuorovaikutusta lasten ja vanhempien välillä. Kun tietokoneohjelmaa käytetään välineenä lapsen vuorovaikutus- ja kommunikointitaitojen harjoittelussa, aikuinen ohjaa toiminnan vuorottelua ja antaa mahdollisuuden valintojen 4

5 tekemiseen joko sanallisesti, viittoen tai kuvin. Aikuisen kannustus innostaa lasta harjoittelemaan. Tietokone kommunikoinnin apuvälineenä Ihminen, joka ei pysty puhumaan tai jonka puheen tuotto on vaikeutunut, voi hyötyä tietokoneesta kommunikoinnin ja tiedonvälityksen apuvälineenä. Esimerkkinä tällaisista tietokonepohjaisista kommunikoinnin apuvälineistä ovat puhesynteesin kanssa toimivat, yksilöllisesti rakennetut kommunikointi- ja kirjoitusohjelmat. Kommunikointiohjelmassa käytetään yleensä kuvia ja graafisia merkkejä kuten PCS-, piktogrammi- tai bliss-symboleja, joista käyttäjä muodostaa viestit. Ohjelmassa voidaan käyttää myös valmiita kirjoitettuja viestejä. Valitut symbolit/sanat ja niistä muodostetut viestit kuullaan puhesynteesin lukemina sen lisäksi, että ne näkyvät kuvaruudulla. Puhesyn- teesi on ohjelma, joka muuntaa tekstin puheeksi. Kommunikointiohjelmaa voidaan käyttää hiiren lisäksi automaattisella tai manuaalisella askelluksella, jolloin askellus ja valinta eri vaihtoehdoista tapahtuvat painikkeella tai muulla kytkimellä. Askellettaessa tietokoneen käyttäjä liikuttaa tai seuraa näytöllä kulkevaa merkkivaloa/korostusta ja tekee valinnan halutun viestin/toiminnon kohdalla. Auto- Kommunikointiohjelman käyttö onnistuu manuaalisesti askeltaen kahdella painikkeella. maattinen askellus edellyttää käyttäjältä kykyä pysäyttää askellus haluamansa merkin kohdalla painamalla yhtä käyttökytkintä. Manuaalisessa askelluksessa käyttäjällä on kaksi käyttökytkintä: toisella hän askeltaa, toisella valitsee. Jos henkilö ei näe näytöllä olevaa merkkiä riittävän selkeästi, käytetään kuuloon perustuvaa askellusta. Tällöin käyttäjä tekee valintansa puhesynteesin lukemista vaihtoehdoista. 5

6 Tietokone ja mahdollisuus itsenäiseen toimintaan Jos kynällä kirjoittaminen on hidasta tai mahdotonta, tietokone on monipuolinen kirjoittamisen apuväline. Kirjoittamisen nopeuttamiseksi tavalliseen tekstinkäsittelyohjelmaan voidaan lisätä sanaennustusohjelma ja oikeinkirjoituksen tukena käyttää puhesynteesiä. Sanaennustusohjelma ehdottaa sanavaihtoehtoja sitä mukaa kuin kirjoittaminen etenee. Puhesynteesi toistaa puhuttuna kirjoitetun merkin, sanan tai lauseen. Tietokone antaa erilaisia elämyksiä vapaa-aikaan. Sillä voi esimerkiksi piirtää, pelata pelejä tai katsella valokuvia. Tietokoneella voi kuunnella musiikkia ja äänikirjoja cdlevyiltä tai niitä voi hakea myös Internetistä. Työkaluohjelmilla voidaan luoda mm. yksilöllisiä kuva-äänikirjoja, joiden katselu ja kuuntelu onnistuu yhtä painiketta tai muuta kytkintä painamalla. Sähköposti antaa mahdollisuuden sosiaalisten suhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen. Esimerkiksi puhe- tai kuulovammaiselle ihmiselle sähköpostiviestin kirjoittaminen on mahdollisuus tasavertaisempaan kommunikointiin. Kirjoittamiseen perustuvien sähköpostiohjelmien lisäksi on ohjelmia, joissa viesti voidaan tuottaa graafisia merkkejä tai valmiiksi tallennettuja viestejä käyttäen. Tietokoneeseen voidaan yhdistää ympäristönhallintajärjestelmän lähetin ja siihen liittyvällä tietokoneohjelmalla voidaan ohjata järjestelmään kuuluvia sähköllä toimivia laitteita. Tietokoneen ruutunäppäimistöohjelma ja joystick-hiiri kirjoittamisen apuvälineenä. Viestit voi tuottaa myös bliss-symbolein (oik. yllä). Ruutunäppäimistö- ja sanaennustusohjelma (oik. alla). 6

7 Ympäristönhallintajärjestelmään liitettyä puhelinta voi käyttää kommunikointiohjelmalla. Hiiritoiminnot on kytketty sovittimen välityksellä viidelle painikkeelle. Sama ominaisuus voidaan liittää myös kommunikointiohjelmaan. Vaikeavammainen ihminen voi itsenäisesti esimerkiksi avata/sulkea ovia ja ikkunoita, käyttää valaisimia, viihdeelektroniikkaa, puhelinta ja/tai turvapuhelinta sekä kohottaa/laskea vuoteen päätyä. Tiedonhankintaan tietokone tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet. Kirjakaupoista ja kirjastoista saa erilaisia tieto-cd -ohjelmia, joita voi joko kuunnella, lukea tai katsella. Mikäli käytössä on Internet-yhteys, tietoa voi hakea melkein mistä tahansa aiheesta ja mistäpäin maailmaa tahansa. Tiedon löytämistä helpottavat ns. Internet-hakuohjelmat (esim. Internetissä voi lukea ajankohtaisia uutisia. Sieltä löytyy tietoa ja uutisia myös selkokielellä (esim. Internet-yhteys mahdollistaa lisäksi pankkiasioiden hoitamisen, ostosten tekemisen ja joidenkin viranomaistahojen kanssa asioinnin. Tietokone opiskelussa ja työssä Tietokone on nykyisin tärkeä väline lähes kaikessa opiskelussa ja monilla työpaikoilla. Opiskelussa ja työssä tietokonetta käytetään useimmiten kirjoittamiseen, kuvien käsittelyyn, tiedon hakemiseen ja sen välittämiseen. Nykyisin on myös oppimisympäristöjä verkossa, mikä mahdollis- taa etäopiskelun. Verkko-opiskelu voi laajentaa ja helpottaa monien ihmisten opiskelumahdollisuuksia. Erityisryhmien työ- ja päivätoiminnassa tietokonetta käytetään myös työvälineenä. Esimerkiksi autistinen ihminen voi valmistaa kommunikoinnissa, toiminnan jäsentämisessä ja tiedon hankkimisessa käytettävää kuvamateriaalia. Tehtävissään hän voi käyttää tekstinkäsittely-, kuvankäsittely- ja kuvapankkiohjelmia. Ruotsissa kehitysvammaisten työtoimintaan on kehitetty mm. helppokäyttöinen varastokirjanpito-ohjelma tietokoneelle. 7

8 Apuvälineitä tietokoneen käyttöön Tietokoneen ohjaimet Tietokoneen ohjaimilla tarkoitetaan hiirtä ja näppäimistöä. Kun toimintakyky on rajoittunut, tietokoneen käytössä keskeisintä on toimiva ohjain. Tavanomainen näppäimistö ja hiiri voidaan korvata vaihtoehtoisilla ohjainratkaisuilla. Ohjaimen ja siihen liittyvien ohjelmien valintaan vaikuttavat käyttäjän sensomotoriset ja kognitiiviset valmiudet kuten näkö-, kuulo- ja tuntoaisti sekä hahmottaminen, liikkeiden hallinta, muisti ja keskittyminen. Näppäimistöt Markkinoilla on erikokoisia, -muotoisia ja -värisiä näppäimistöjä. On myös kosteutta kestäviä malleja. Näppäimistön päälle voidaan asettaa tarvittaessa näppäinsuoja eli ns. reikälevy, jonka ansiosta kättä voi liu uttaa näppäimistön päällä ilman tahattomia painalluksia. Isoa näp- Erikoisnäppäimistö ja pallohiiri. päimistöä, jossa on näppäinsuoja, voi kirjoittajaa, jonka liikkeet ovat hidastuneet tai liikkeissä on vapinaa. käyttää esimerkiksi varpaalla. Saatavilla on myös ohjelmoitavia Perinteisen näppäimistön voi korvata myös ns. ruutunäppäimistöoh- kosketuslevyjä. Niihin voidaan luoda yksilöllisiä näppäimistöpohjia, jolloin jelmalla, joka tuo näppäimistön kuvaruudulle (on screen). Kirjaimet ja näppäinten kokoa ja määrää voidaan muuttaa. Ohjelmoitavaa kosketuslevyä voi käyttää myös hiirenä tai pai- ruutunäppäimistöltä joko hiirellä tai muut näppäimistötoiminnot valitaan nikkeiden tapaan. askeltavaa ohjelmaa käyttäen. Askellus tapahtuu joko automaattisesti tai Tavallisten näppäimistöjenkin käyttöä voidaan helpottaa muuttamalla manuaalisesti ja valinta painikkeella helppokäyttöasetuksia, jotka löytyvät tai muulla kytkimellä. Kytkintä käytetään kädellä tai millä tahansa ihmis- tietokoneen ohjauspaneelista. Esimerkiksi näppäinpainalluksen toistoviivettä tai -nopeutta voidaan pidenvalla liikkeellä. kehon hallitulla ja toistettavissa oletää. Tämä helpottaa erityisesti 8

9 Hiiret Perinteisen hiiren voi korvata esimerkiksi pallo-, taso- tai joystick-hiirellä sen mukaan, millaisen liikkeen ihminen parhaiten hallitsee. Erillisillä apulaitteilla ja -ohjelmilla hiiritoiminnot voidaan siirtää painikkeille, kosketusnäytölle tai -levylle. Infrapunatoimisella osoitinlaitteella hiirtä voi ohjata esimerkiksi pään liikkeillä. Sähköpyörätuolin joystick-ohjain voi toimia myös tietokoneen hiiriohjaimena. Puheohjausohjelman avulla tietokonetta voi ohjata omalla puheellakin. Tietokoneen oheislaitteet Tavallisin tietokoneen oheislaite on väritulostin, jolla voi tulostaa tekstin lisäksi esimerkiksi kommunikoinnissa käytettävää kuvamateriaalia. Hyvälaatuisella kuvanlukijalla eli skannerilla voi siirtää tekstejä tietokoneelle ja kuunnella ne tekstintunnistus- ja puhesynteesiohjelmien avulla. Tästä mahdollisuudesta hyötyy esimerkiksi näkövammainen tietokoneen käyttäjä. Tietokoneen käyttö ja ergonomia Tietokoneen ergonomisen käyttöympäristön suunnittelussa tärkeimpiä huomioitavia asioita ovat oikeanlaiset laitteet ja kalusteet sekä niiden sijoittelu ja säätömahdollisuudet. Näiden lisäksi yksilöllisillä vartalo-, pää- ja yläraajatuilla voidaan helpottaa käyttäjän tahdonalaisten liikkeiden hallintaa ja vähentää tahattomia liikkeitä tietokonetta ohjattaessa. Tietokoneen käyttöympäristössä tulisi huomioida ilmastointi sekä valaistus ja ehkäistä heijastumat näytöltä. Näytönsuurennusohjelmalla voi suurentaa näytöllä olevat kuvat ja tekstit kokonaisuudessaan. Tällöin osa sivusta on näkyvissä kerrallaan ja näytön eri osia katsellaan hiirtä liikuttamalla. Heikkonäköiset ihmiset, joilla on luetun ymmärtämisvaikeuksia, voivat hyötyä myös ruudunlukuohjelmasta. Ruudunlukuohjelma lukee ääneen hiiren osoittimen alla olevan tekstin. Tietokoneella työskentely voi kuormittaa vain tiettyjä lihaksia ja aiheuttaa käyttäjälle rasitusvammoja. Niiden ehkäisemiseksi käyttäjän tulisi pitää taukoja ja venytellä/rentouttaa lihaksiaan. Jos ihminen ei itse pysty venyttelemään, lähihenkilön on avustettava häntä. Tietokoneen käyttöä päähiirellä. Otsapannan tarrasta infapunasäde heijastuu laitteeseen, joka ohjaa hiiren osoitinta. 9

10 5-painikehiiri, hiirisovitin, litteä näyttö kytkimiä, kiinnitysvarsi ja painike painikkeita Tietokoneen hankinta apuvälineeksi Millainen? Toimiva tietotekninen apuväline on helppokäyttöinen ja sen ohjaimissa ja ohjelmissa on oltava säätömahdollisuuksia. Tietokone valitaan aina yksilöllisesti käyttäjälleen. Käyttötarkoitus ja käyttöympäristö ratkaisevat, valitaanko kannettava vai pöytätietokone. Esimerkiksi kommunikoinnin ja opiskelun apuvälineenä tietokoneen on kuljettava käyttäjänsä mukana helposti ja vaivatta. Kannettava tietokone on tällöin paras ratkaisu. Näkövammaiselle ihmiselle tietokoneen näytön koolla, laadulla ja sijoit- telulla on suuri merkitys. Pöytäkone litteällä, korkeus- ja syvyyssäädettävällä näytöllä varustettuna voi helpottaa näköhahmottamista. Näkövammaisten tietoteknisistä apuvälineistä saa lisätietoa Näkövammaisten Keskusliitosta. Tietokoneen käyttöjärjestelmän valintaan vaikuttavat käyttäjän tarpeet, laitteiden ja ohjelmien yhteensopivuus sekä niiden käyttöympäristö. Mistä? Tietoteknisten apuvälineiden hankinnasta vastaavat pääasiassa keskussairaaloiden apuvälineyksiköt. Tietokoneen, sen ohjaimien ja ohjelmien myöntämisessä apuvälineeksi on alueellisia eroja. Usein myöntämisen perusteena on, että tietokone on käyttäjälleen kommunikoinnin, kirjoittamisen, ympäristönhallinnan tai kuntoutuksen apuväline. Opiskelun ja työn apuvälineeksi vaikeavammaiselle ihmiselle tietokoneen myöntää useimmiten Kansaneläkelaitos. Muita kustantajia voivat olla esimerkiksi vakuutuslaitokset. Lisää tietoa tietokoneen valinnasta, helppokäyttötoiminnoista ja apuvälinepalveluista löytyy Internetistä: 10

11 pallo- ja joystick-hiiriä erikoisnäppäimistöjä painikesovitin ja painikkeita Selkokieliset tietotekniikkaoppaat Petri Ilmonen (2002): Tekstinkäsittelyä selkokielellä; Microsoft Word. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. J. Hällfors & T. Muukkonen (2002): Käyttöjärjestelmä selkokielellä; Microsoft Windows 98. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. J. Hällfors & T. Muukkonen (2003): Selain ja sähköposti selkokielellä; Internet Explorer ja Outlook Express. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. Petri Ilmonen (2003): Taulukkolaskenta selkokielellä; Microsoft Excel. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. Petri Ilmonen (ilm. 2004): Tekstinkäsittelyä selkokielellä; Microsoft Word XP. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. Petri Vainio (ilm. 2004): Esitysgrafiikka selkokielellä; Microsoft PowerPoint. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. Kirjallisuutta Salminen A.-L. (1997): Tietokone apuvälineenä. Tietokoneen, sen lisälaitteiden ja ohjelmistojen saatavuus apuvälineeksi Stakes/Aiheita 50/1997. Stakes, Helsinki. Salminen A.-L. (toim.) (2003): Apuvälinekirja. Kehitysvammaliitto ry, Helsinki. Lisätietoja Keskussairaaloiden apuvälineyksiköt Näkövammaisten Keskusliitto ry p. (09) /vaihde Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki Kehitysvammaliitto ry p. (09) Selkeää ja esteetöntä kommunikointia 11

12 Tikoteekki on toteuttanut oppaan Stakesin ITSE-hankkeen tuella. Opas on tulostettavissa osoitteessa: Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 B, Helsinki p. (09) f. (09) tikoteekki@famr.fi