Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen vaikutus ja koulutuksen kehittäminen **** Aikuiskoulutuksen vaikuttavuudesta tehtyjen tutkimustulosten esittelyä sekä jatkopohdintaa. ALVAR Jälsitie 3, 00410 Helsinki 050 511 6666 Veikko.ollila@alvar.fi Ammattitutkintoaineiston laadunvarmistus
Mitä vaikuttavuus tarkoittaa? Etenkin aikuiskoulutuksen sekä tutkintojen vaikuttavuus tulee esille opiskelijan ja/tai tutkinnon suorittajan myöhemmissä elämän ja työhistorian vaiheissa. Koulutuksella toimenpiteillä pyrittäneen sellaisiin vaikutuksiin mm. ammattitaidossa, että vaikuttavuudelle muodostuu edellytyksiä.
Näyttötutkintojen vaikutuksia
Näyttötutkintojen vaikutuksia Teknologiateollisuuden parissa tehty tutkimus koski työllisyyttä, palkkaa sekä muita työelämävaikutuksia. Työnantajat antoivat enemmän vastuuta ja työntekijät saivat vaihtelevampia sekä vaativampia töitä. Palkka ja työllisyysvaikutukset positiiviset, perustutkinnot ja yli 30 vuotiaat Mari Kangasniemi: Näyttötutkintojen suoritus kannattaa teknologiateollisuudessa: PT, raportteja 20/2011.
Työnantajien näkemyksiä suorittajista Mari Kangasniemi: Näyttötutkintojen suoritus kannattaa teknologiateollisuudessa: PT, raportteja 20/2011.
Työllisyys sekä ansiot Mari Kangasniemi: Näyttötutkintojen suorittaminen kannattaa teknologiateollisuudessa PT, raportteja 20/2011
Näyttötutkintojen vaikutuksia Tutkinnoilla on vaikutusta sekä työpaikkojen tuottavuuteen että suorittajien palkkoihin. Vaikutus on suurinta alle 35 vuotiaiden ja samassa työpaikassa pysyvien osalta. Samoin runsaasti tutkintoja hyödyntäneillä työnantajilla. Palkkaero suurin alle vuotta tutkinnon jälkeen. Merkittävä ero teollisuudessa ja rakentamisessa suhteessa palvelualoihin. Mari Kangasniemi: Näyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutukset: PT, raportteja 28/2013.
Näyttötutkintojen vaikuttavuustutkimus Leena Viinamäki, yliopettaja (YTT), Lapin ammattikorkeakoulu. Näyttötutkinto on ollut silloin onnistunut valinta, jos työtön tai työttömyysuhan alainen henkilö saa tutkinnon läpi ja työllistyy haluamaansa työhön
Taustaksi tulosten esittelylle Opetushallituksen tarjouspyynnön mukaan: selvitysraportissa tulee arvioida suomalaisen näyttötutkintojärjestelmän tuloksellisuuden osaalueista (tehokkuus, taloudellisuus, vaikuttavuus) vaikuttavuutta ns. kolmikantaperiaatteella eli näyttötutkinnon suorittaneiden, työelämän edustajien ja oppilaitosten edustajien näkökulmista. Lisäksi selvitysraportissa tulee olla selvityksessä ilmenneiden kehittämistarpeiden pohjalta näyttötutkintojärjestelmän kehittämisehdotuksia.
Vuonna 2011 näyttötutkinnon suorittaneiden arvioita ONNISTUNUTTA (n=198): Itselleni ammatillinen peruskoulutus (tutkintosuoritus nimenomaan) tarjosi todellakin väylän ammatillisen osaamisen tunnustamiseen sekä oman työkokemuksen että opintojen kautta. Ja sitä kautta pääsin hakemaan amk-opiskelijaksi Näyttötutkinto on ollut onnistunut valinta, jos työtön tai työttömyysuhan alainen henkilö saa tutkinnon läpi ja työllistyy haluamaansa työhön. EPÄONNISTUNUTTA (n=191): Samat näyttötutkinnot eri oppilaitoksissa poikkeavat toisistaan huomattavasti, asioita painotetaan eri tavalla Valitettavan vähän tiedossa ja osa yksityisestä sektorista ei arvosta. Koetaan ehkä jotenkin "kisälli/oppipoika" meiningiksi. Olisi erinomainen tapa yhdistää työ ja opiskelu KEHITTÄMISEHDOTUKSIA (n=160): Vaikutus palkkatasoon olisi ihan ehdoton lisäys tulevaisuuden työehtosopimuksiin/ palkkataulukoihin Kehittäisin selkeitä menetelmiä ja ohjeistuksia, jotta kaikki tutkinnon suorittajat olisivat ainakin melkein samalla viivalla lähtökohtaisesti. Opettajien kouluttaminen olisi tärkeää ja toisaalta työnantajien kannustaminen siihen, että työntekijällä olisi mahdollisuus suorittaa tutkinto ja siten lisätä osaamistaan
Oppilaitosten edustajien arvioita näyttötutkintojärjestelmästä ONNISTUNUTTA (N=62) Tehokas tapa kouluttautua sekä opiskelijalle, työnantajalle ja rahoittajalle Näyttötutkinnossa onnistunutta on aikuisten mahdollisuus vankentaa osaamistaan ja osoittaa osaamisensa joustavasti työn ohessa. Henkilökohtaistaminen antaa mahdollisuuden suorittaa tutkinto aivan omalla tavalla, omassa aikataulussa EPÄONNISTUNUTTA (n=61) Lainsäädännön (tällä hetkellä) monitahoisuus ja kompleksisuus henkilöasiakkaan, työnantajan ja tutkinnon järjestäjän näkökulmasta (mm. työvoimahallinto, omaehtoinen) eriarvoiset mahdollisuudet /oikeudet hankkia ammattitaitoa ja suorittaa tutkinto Työttömien ja alan vaihtajien väliinputoaminen, heille on vaikea löytää kunnollista paikkaa tutkinnon suorittamiseen ja aitoon oppimiseen KEHITTÄMISEHDOTUKSIA (n=61) OPH:n tulee yhtenäistää kaikkien tutkintotoimikuntien toimintamallit ja lomakkeet Rahoitusjärjestelmän muuttuessa tulee ehdottomasti pitää huolta siitä että järjes-telmän ominaispiirteet ja aito henkilökohtaistaminen säilyvät/korostuvat tilanteessa on monenlaisia uhkakuvia kun valmistavaan koulutukseen osallistuvat opiskelevat opetussuunnitelmaperusteis en koulutuksen ryhmissä
Tutkintotoimikuntien edustajien arvioita ONNISTUNUTTA (n=221): Tutkintojen suorittaminen on parantanut myös palkkatasoa ja työuralla etenemistä. Näyttötutkinto sopii hyvin juuri siihen tarkoitukseen, johon se alunperin luotiin: pitkään ammatissa toimineiden osaamisen tunnustamiseen Kun näytöt tehdään oikeilla työpaikalla myös työnantajat näkevät suorittajan osaamistason ja usein suorittaja työllistyy näyttöprosessin jälkeen EPÄONNISTUNUTTA (n=222): Rahoituskuviot. Oppilaitokset istuttavat opiskelijoita oppilaitoksen kirjoilla vaikka olisivat jo valmiita, kun muuten jää rahat valtiolta saamatta Se, että ei ole yhtenäistä valtakunnallista näyttötutkintoaineistoa, joka olisi riippumaton oppilaitoksista ja jolla turvattaisiin tutkinnon perusteiden lisäksi tutkinnon laatu. Ohjattavuus olisi helpompaa ja koordinointi ja saavutettaisiin kustannustehokkuus KEHITTÄMISEHDOTUKSIA (n=214): OPH ohjausta saisi lisätä. Ohjeistukset niin että tutkintojärjestelmä olisi yhtenäinen rintama ja toteutustavat samankaltaisia niin eri tutkintojen kesken kuin eri tutkinnon järjestäjien kesken. Rakentaisin tiedonkeruuverkoston, jonka kautta kerätään tietoa ammattitaitovaatimuksiin kohdistuvista muutoksista. Saadun tiedon perusteella arvioidaan vuosittain tarpeet tutkinnon perusteiden sisältöihin kohdistuvista muutostarpeista
Toimikuntien työnantajaedustajien arvioita ONNISTUNUTTA (n=51): Monipuolinen mahdollisuus löytää yksilöllinen henkilökohtaistettu vaihtoehto oman kouluttautumisensa toteutuksessa. Ammatillisen osaamisen todentamismahdollisuus alan tai työpaikan vaihtotilanteissa. Joustavuus ja todellinen työelämälähtöisyys työllistymisnäkökulmasta. Antaa mahdollisuuden kaikenikäisille ja kulttuuri-taustaisille osoittaa ja vahvistaa osaamistaan omista lähtö-kohdistaan. EPÄONNISTUNUTTA (n=49): Moniosaamiseen pitää panostaa erikoistumisen sijasta, koska heille on enemmän kysyntää Työelämäyhteistyön kirjavuus eri alueilla. Eriarvoisuus järjestäjätahojen suhteen suorittajien osalta. Näyttötutkintojen luotettavuus työnantajan näkökulmasta, voiko työnantaja edellyttää tutkinnonsuorittajalta osaamista ja miten paljon tutkinnon perusteella. Järjestelmän arvostuksen puute; on paljon mainettaan parempi KEHITTÄMISEHDOTUKSIA (n=48): Alueellisten erojen poistaminen. Tutkintojen laadun valvonta (ovatko esim. työntekijä ja työn-antaja jäsenet varmasti tehtäviensä tasalla). Tutkintojen markkinointi työnantajille (= mitä tutkinto sisältää) ja sitä kautta tutkinnon arvostuksen nostaminen Kolmikannan tärkeyttä tulee korostaa vielä enemmän Näyttöihin liittyviä vaatimuksia voisi yhtenäistää
Kyselyn mukaan 1) Vastauksissa korostuu opettaja-, oppilaitos- ja paikkakuntakohtainen heterogeenisuus näyttötutkinnon suorittamisessa suoritusmahdollisuuksien ja vaatimusten osalta. 2) Jokainen vastaajaryhmä toivoo näyttötutkintojärjestelmälle valtakunnallisia käytänteitä (lomakkeet ja käsitteet yhtenäisiksi). 3) Jokainen vastaajaryhmä toivoo näyttötutkintojärjestelmän ja käsitteistön yksinkertaistamista ja siten byrokratian vähentämistä, jotta näyttötutkintojärjestelmälle asetetut viralliset tavoitteet ja hyödyt optimoituisivat. 4) Vastaajat esittävät näyttötutkintojärjestelmän eri osallisten ja intressitahojen (oppilaitokset opettajineen, työnantajat ja tutkintotoimikuntien edustajat) kvalifikaatioiden systemaattista ja riittävän usein tapahtuvaa päivittämistä eli sen päivittämistä, mitä pitäisi erilaisissa rooleissa olevien hallita ja osata jatkuvassa muutoksessa ja murroksessa olevilla koulutus- ja työmarkkinoilla.
Vaikuttavuuskyselyn tuloksia Arto Selkälä, tilastotieteen lehtori (YTT), Lapin yliopisto Kohderyhmä: vuonna 2011 näyttötutkinnon suorittaneet seuraavasti: Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala,6155 suorittajaa. Tekniikan ja liikenteen ala, 7071 suorittajaa Yhteiskunnallisten aineiden, liiketalouden ja hallinnon ala 3779 suorittajaa Oppilaitokset: 26 oppilaitosta. Tutkintotoimikunnat em. Aloilta 227 vastausta. Tutkintotoimikuntien työnantajajäsenet, 200 vastausta.
Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? 1. Näyttötutkinto tarjoaa aikuisille joustavan tavan kehittää ammatillista osaamistaan 2. Näyttötutkinto tarjoaa aikuisille joustavan tavan osoittaa ammatillista osaamistaan 3. Näyttötutkinto tarjoaa aikuisille joustavan tavan pätevöityä uuteen ammattiin työtehtävien vaihtuessa 4. Näyttötutkinto tarjoaa erityistä tukea tarvitseville (esim. oppimisvaikeudet, sairaus tai vamma) joustavan tavan suorittaa ammatillinen tutkinto 5. Näyttötutkinto tarjoaa maahanmuuttajille joustavan tavan suorittaa ammatillinen tutkinto 6. Näyttötutkinnon etuna on, että henkilön ammatillinen osaaminen tunnustetaan riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta 7. Näyttötutkinto mahdollistaa työnantajille joustavan tavan lisätä henkilöstön osaamistasoa 8. Työnantajat eivät käytä riittävästi näyttötutkintoa henkilöstön osaamistason kasvattamisessa 9. Näyttötutkinnon suorittaneet työntekijät ovat motivoituneita kehittämään työtään 10. Näyttötutkinnon suorittaneet työntekijät ovat omaksuneet elinikäisen opiskelun idean 11. Näyttötutkinnon suorittaneet työntekijät kykenevät hyödyntämään vaadittavaa teoreettista ja käytännöllistä osaamista 12. Näyttötutkinnon suorittaminen vaikuttaa työntekijöiden palkkatasoon myönteisesti 13. Näyttötutkinnon suorittamisen mahdollistaminen on osoitus työnantajan avarakatseista henkilöstöpolitiikasta.
Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? 100 80 60 % 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Näyttötutkinnon v. 2011 suorittaneet 94 94 88 56 47 84 80 63 75 55 74 45 69 Oppilaitokset 96 96 93 62 66 99 100 88 93 72 79 37 81 Tutkintotoimikunnat 94 97 87 56 56 89 86 84 81 65 84 54 87 Työnantajat 93 96 93 58 63 80 86 64 76 51 69 57 86
Kuinka paljon näyttötutkinnon suorittaminen lisäsi työelämätaitojanne 1. Työmenetelmien hallinta 2. Työprosessin suunnittelu- ja kehittämisvalmiudet 3. Kädentaitojen ja teorian yhdistäminen 4. Työturvallisuuden hallinta 5. Tiedonhankintataidot 6. ATK-taidot 7. Ongelmanratkaisutaidot 8. Itsenäisen työskentelyn taidot 9. Taito toimia joustavasti uusissa tilanteissa 10. Taito sopeutua epävarmuuteen 11. Vuorovaikutus- ja viestintätaidot 12. Asiakastyötaidot 13. Esimiestaidot 14. Projektinhallintataidot 15. Lainsäädännön tuntemus 16. Yrittäjyystaidot 17. Viestintätaidot virallisilla kotimaisilla kielillä (suomi, ruotsi) 18. Kansainväliset viestintätaidot (esim. englanti, ranska, saksa, venäjä) 19. Koulutus- tai ohjaustaidot 20. Oman työn kehittämistaidot 21. Työkyvyn ylläpitämiseen liittyvät valmiudet 22. Toimiminen monikulttuurisissa ympäristöissä 23. Eettinen asenne työhön 24. Ympäristötietoisuus
Kuinka paljon näyttötutkinnon suorittaminen lisäsi työelämätaitojanne 100 80 60 % 40 20 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Näyttötutkinnon v. 2011 suorittaneet 71 60 52 50 50 32 44 49 55 43 51 50 13 21 48 16 19 5 24 53 41 22 46 33 Oppilaitokset 94 87 84 91 93 85 94 94 99 90 96 96 60 49 62 60 63 37 49 85 84 69 82 79 Tutkintotoimikunnat 96 76 82 92 86 77 91 92 91 75 88 84 54 50 52 36 57 33 40 83 83 57 74 73 Työnantajat 94 80 81 93 80 67 89 91 94 67 87 77 54 61 54 37 53 32 43 90 83 48 74 70
Näyttötutkintojen vaikuttavuus Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto Palkat ja työllisyys Kohteena keskeisimmin 2002 ja 2012 suorittajat, myös muita vuosia.
Veronalaiset tulot 2007 suorittaneilla
Työllisyyden osuudet 2010 suorittajilla
Työllisten osuudet eri ryhmissä 2010 suorittajilla
Pitkäaikainen palkkavaikutus vuoden 2000 suorittajilla.
Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuus Millä toimenpiteillä kouluttaja ja tutkintojen järjestäjä voi edistää vaikuttavuutta Nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa? Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa?
Näyttötutkintojen laadun perustekijät Hyvä näyttötutkintoaineisto Kolmikantaisesti valmistettu, perustuu kolmikantaisesti koottuihin näkemyksiin Hyvät ohjeet ja työvälineet jokaiselle osapuolelle Ohjaa vaativuudeltaan tutkintojen perusteiden mukaisiin tutkintotöihin tai palvelutehtäviin Luotettava arviointi Arvioijat on koulutettu tehtäväänsä Heidät on etukäteen perehdytetty tutkintotilanteeseen Ei esteellisyyttä eikä ennakkoasenteita Arvioinnin kohteena vain ja ainoastaan tutkintosuoritus Oikea vaativuustaso Riittävän kattava, tutkintojen perusteiden mukainen tutkintosuoritus Alalla yleisiä, käytännönläheisiä suorituksia Ammattitutkintoaineiston laadunvarmistus
Tässä tila tulevan hallituksen hallitusohjelmalle koko ammatillisen koulutuksen sekä näyttötutkintojen osalta. Muista: Eduskuntavaalit 19.4.2015. Ammattitutkintoaineiston laadunvarmistus
Kiitos