Talousmatematiikka Kotitehtävät 2 - Pakollisten tehtävien ratkaisut 1. Laske valtion tulovero, kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu taulukon jokaisen rivin tilanteessa. Laske myös kuinka paljon ansiotuloveroa maksetaan kokonaisuudessaan (jos mitään muita maksuja ei oteta huomioon) ja kuinka monta prosenttia se on bruttotuloista. Oletetaan, että verotusvuosi 2013. Sairausvakuutusmaksu lasketaan kunnallisverotuksen verotettavasta tulosta. Valtioveron asteikko löytyy tästä osoitteesta, kunnallis-ja kirkkoveron kannat tästä osoitteesta Tulot Verotettava tulo Sairausbruttona valtion- kunnallis- Asuinkunta Seurakunta vakuutusmaksu (euro) verotuksessa verotuksessa (prosentteina) 16200 16095 16145 Kirkkonummi - 1.3% 18000 17876 17905 Lahti ev.lut 1.3% 45000 44000 45000 Hanko ortodoks. 1.47% a) 16095 < 16100 joten valtionveroa ei makseta. Kirkkonummen kuntaveron kanta 19%, joten kunnallisveroa maksetaan 16145 0, 19 = 3067, 55 euroa. Kirkkoon henkilö ei kuulu, joten kirkollisveroa ei makseta. Sairausvaikutusmaksu on 16145 0, 013 = 209, 885. Muista, että sairausvaikutusmaksu maksetaan kunnallisverotuksen verotettavasta summasta! Kaiken kaikkiaan maksetaan 3067, 55 + 209, 885 = 3277, 44. Se on bruttotuloista. 3277, 44 16200 100% 20, 2% b) Valtionvero on 8 + 0, 065(17876 16300) = 123, 44 euroa. 1
Lahden kuntaveron kanta 19, 5%, joten kunnallisveroa maksetaan 17905 0, 195 = 3491, 475 euroa. Lahden ev. lut. seurakunnan verokanta 1, 5%, joten kirkollisveroa maksetaan 17905 0, 015 = 268, 575. Sairausvaikutusmaksu on 17905 0, 013 = 268, 575. Kaiken kaikkiaan maksetaan 123, 44 + 3491, 475 + 268, 575 + 268, 575 = 4116, 255 euroa. Se on bruttotuloista. c) Valtionvero on 4116, 225 18000 100% 22, 9% 3175 + 0, 215(44000 39100) = 4228, 5 euroa. Kuntaveron kanta Hankossa 21, 25%, joten kunnallisveroa maksetaan 45000 0, 2125 = 9562, 5 euroa. Lahden ortodoks. seurakunnan verokanta 1, 6%, joten kirkollisveroa maksetaan 45000 0, 016 = 720. Sairausvaikutusmaksu on 45000 0, 0147 = 661, 5. Kaiken kaikkiaan maksetaan 4228, 5 + 9562, 5 + 720 + 661, 5 = 15172, 5 euroa. Se on bruttotuloista 15172, 5 45000 100% 33, 7% 2. Yhtiön osakkeita on ostettu 6000 eurolla ja myyty 20000 eurolla. Ostettaessa kuluja meni 10AC ja myytäessä 8AC + 0, 3%. Laske myyntivoiton verot (verokanta 30%) kun omistusaika oli a) alle 10 vuotta, b) yli 10 vuotta 2
sekä todellisten menojen että hankintameno-olettaman mukaan. Kumpi tapa on edullisempi veronmaksajalle? Omistusaika ei vaikuta tuloksen, jos lasketaan todellisten menojen mukaan. Tällöin myyntivoitto on 20000 6000 10 8 0, 003 20000 = 13922 euroa. Veroa maksetaan 0, 3 13922 = 4176, 6 euroa. Hankintameno-olettaman mukaan: a) Myyntivoitto on 80% myyntihinnasta eli 0, 8 20000 = 16000. Veroa tästä maksetaan 0, 03 16000 = 4800. Näin ollen a)-kohdassa todellisilla menoilla laskettu vero on veromaksajalle edullisempi. b) Myyntivoitto on 60% myyntihinnasta eli 0, 6 20000 = 12000. Veroa tästä maksetaan 0, 03 16000 = 3600. Näin ollen b)-kohdassa hankintameno-olettamalla laskettu vero on veromaksaajalle edullisempi. 3. Sarin (15v.) ja Esan (27v.) isä Heikki kuoli 1.2.2013. Isältä jäi verotettavaa perintöä 100000 euroa. Perintö jaetaan tasan Sarin ja Esan kesken. Lain mukaan suoraan alenevassa polvessa oleva alle 18-vuotias perillinen saa tehdä 40000 euron alaikäisyysvähennyksen veronalaisesta perintöosuudestaan. a) Kuinka paljon perintöveroa Sari maksaa? b) Kuinka paljon perintöveroa Esa maksaa? c) Oletetaan, että Esan sijaan hänen osuutensa perii Heikin sisar. Paljonko hän maksaa perintöveroa? Perintöveron asteikkotaulukot löytyvät opetusmateriaalissa annetusta linkistä (tai googlamalla). 3
a) Sari saa tehdä alaikäisyysvähennyksen 40000, jolloin veroa jää maksettavaksi 50000 40000 = 10000 euron perinnöstä. Mutta perintövero maksetaan vain vähintään 20000 euron suuruisesta perinnöstä, joten Sari ei maksaa veroa ollenkaan (maksaa 0 euroa). b) Veroa maksetaan 50000 euron perinnöstä. Vainajan lapsena Esa kuuluu veroluokkaan I. Taulukkojen mukaan (esim. http://www.veronmaksajat.fi/omatveroasiat/perinnot/) veroa tulee maksettavaksi 1500 + 0, 1(50000 40000) = 2500 euroa. c) Sisar kuuluu veroluokkaan II. Hänen vero on 4100 + 0, 26(50000 40000) = 6700 euroa. 4. Tuotteen hinnan kehitys on esitetty oheisessa taulukossa Vuosi Hinta 2006 442 2007 465 2008 493 2009 521 2010 508 Laske hinnoista indeksisarjan jossa a) perusvuotena valittu 2006, b) perusvuotena valittu 2008. Kuinka monta prosenttia hinta muuttui vuodesta 2006 vuoteen 2010? Vuosi Hinta Indeksi (100, 0% = 2006) Indeksi (100, 0% = 2008) 2006 442 100,0 89,7 2007 465 105,2 94,3 2008 493 111,5 100,0 2009 521 117,9 105,7 2010 508 114,9 103,0 Muista, että indeksit on tapana esittää prosenttilukuina yhden desimaalin tarkkuudella! Koska vuoden 2010 indeksi sarjassa, jossa perusvuotena 2006, on 114, 9, 4
voidaan sanoa, että hinta on kasvanut vuodesta 2006 vuoteen 2010 14, 9%. Sama tulos voidaan saada halutessa myös toisen indeksisarjan mukaan. Tällöin verrataan vuosien 2006 ja 2010 indeksien erotusta alkuperäiseen eli vuoden 2006 indeksiin: 103, 0 89, 7 89, 7 14, 9%. Suosittu virhe on laskea vastaus muutoksena 103 89, 7 = 13, 3%. Tämä olisi oikein, jos kyse olisi prosenttiyksikköjen muutoksesta, ei todellisesta, absoluuttisesta muutoksesta. a)-kohdassa tämä ratkaisu tapa toimii, mutta kyse on sattumasta - koska tällöin verrataan arvoon 100% niin oikea ratkaisutapa 114, 9 100 100 antaa saman tulokseen kuin prosenttiyksikön muutos by design. Jos verrattava indeksin arvo poikkeaa arvosta 100%, prosenttiyksikön muutos ei koskaan ole arvoltaan sama kuin indeksien muutosprosentti. 5. Laske Suomen inflaatioprosentti ja rahan todellisen ostovoiman muutos a) Lokakuussa 2007, b) Heinäkuussa 2009, c) Vuonna 2009 kuluttajahintaindeksin avulla. Indeksin arvot aikaväliltä 2005-2009 löytyvät luentomateriaalista. a) Lokakuussa 2007 KHI oli 105, 0 ja lokakuussa 2006-102, 3. Inflaatioprosentti on määritelmän mukaan 105, 0 102, 3 102, 3 Rahan ostovoiman muutos on 102, 3 105 100% 2, 64%. 1 0, 026 joten rahan ostovoima on pienentynyt 2, 6%. 5
b) Heinäkuussa 2009 KHI oli 108, 0% ja heinäkuussa 2008-108, 6. Inflaatioprosentti on 108, 0 108, 6 108, 6 Kyse on siis deflaatio. Rahan ostovoiman muutos on 108, 6 108 100% 0, 55%. 1 0, 0055 joten rahan ostovoima on kasvanut 0, 55%. c) Vuoden 2009 KHI oli 108, 4% ja vuoden 2008-108, 3. Inflaatioprosentti on 108, 4 108, 3 100% 0, 09%. 108, 3 Rahan ostovoiman muutos on 108, 3 1 0, 0001 108, 4 joten rahan ostovoima on pienentynyt noin 0, 1%. 6. Kuinka monta prosenttia rahan ostovoima muuttuu, jos hinnat a) nousevat 25%, b) laskevat 8%. a) Jos hinnat nousevat 25%, niin rahan ostovoiman muutos on 1 1, 25 1 = 0, 2 eli laskee 20%. b) Jos hinnat laskevat 8%, niin rahan ostovoiman muutos on eli kasvaa noin 8, 7%. 1 1 0, 08 1 = 1 1 0, 087 0, 92 6
7. Henkilön palkka oli vuonna 2001 1980AC ja vuonna 2005 2150AC. KHI:n arvo oli 109, 8 vuonna 2001 ja 114, 5 vuonna 2005. a) Kuinka monta prosenttia henkilön nimellispalkka muuttui? b) Kuinka monta prosenttia henkilön reaalipalkka muuttui (jos inflaation mittarina käytetään kuluttajahintaindeksiä)? a) 2150 1980 0, 086 1980 eli nimellispalkka on kasvanut noin 8, 6 prosenttia. b)inflatoidaan vuoden 2001 palkka vuoteen 2005, jolloin saadaan 1980 114, 5 109, 8 2064, 75 euroa. Reaalinen muutos on siis 2150 2064, 75 2064, 75 0, 041 joten reaalipalkka on kasvanut 4, 1%. Sama tulos saadaan jos 2150 deflatoidaan vuoden 2001 tasolle. 8. Nettopalkka oli 2591AC. Kuluttajahintaindeksin pisteluku nousi 115, 4:stä 120, 8:aan vuoden aikana. Mikä pitäisi nettopalkan tällöin olla jos a) ei tavoitella reaalista kasvua, b) ansiotulon edellytetään nousevan reaalisesti 2%? a) Inflatoidaan 2591 tulevan hetkeen jolloin saadaan 2591 120, 8 115, 4 2712, 24. Tämä on ostosvoimaltaan sama palkka kuin alussa. b) a)-kohdassa laskettu palkka korotetaan 2%:llä, jolloin saadaan 1, 02 2712, 24 = 2766, 49. 7