Lausunto (YM15/400/2017) 1 Lausunto toimitettu lausuntopalvelu.fi:n 20.8.2017 Ympäristöministeriölle Asia: Lausunto valtakunnallisesta jätesuunnitelmasta vuoteen 2023 (YM15/400/2017) Ympäristöministeriö on valmistellut luonnoksen valtakunnallisesta jätesuunnitelmasta vuoteen 2023. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:ltä (jäljempänä MaRa ) kiittää annetusta mahdollisuudesta tuoda esiin näkemyksiään koskien kyseistä luonnosta. Kierrätyksestä kiertotalouteen - valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 esittää jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet ja niihin tähtäävät toimenpiteet sekä toimenpiteille vastuutahot. MaRa kommentoi laajasta jätesuunnitelmasta seuraavia toimenpide-ehdotuksia: Tavoitetilaan tähtäävät yleiset toimenpiteet Toimenpide-ehdotus 1.2: Otetaan käyttöön vapaaehtoisia sopimuksia valtion ja eri toimialojen yritysten kesken. MaRa kannattaa kiertotalouden markkinaehtoista edistämistä, jonka hyvänä toteutustapana toimivat erilaiset vapaaehtoisuuteen pohjautuvat sitoumukset. Hallinnon ja yritysten väliset sitoumukset ovat joustavia ja kustannustehokkaita keinoja edistää niin materiaali- kuin energiatehokkuutta. Jotta vapaaehtoisista materiaalitehokkuutta parantavista sopimuksista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, ja jotta sopimusten piiriin saataisiin mahdollisimman paljon yrityksiä, olisi suotavaa, että valtionhallinto kohdistaisi materiaalitehokkuustoimia vauhdittavia investointitukia ja muita helpotuksia yrityksille. Sopimuksesta yrityksille koituvien dokumentointivelvoitteiden tulisi lisäksi olla yksinkertaisia ja helppoja, jotta sopimukseen liittyminen on yrityksille mielekästä. Yritykset ovat kokeneet nykyisten sopimusten dokumentoinnin raskaaksi ja aikaa vieväksi, jolloin niihin käytetty aika on ollut pois varsinaisen liiketoiminnan harjoittamisesta ja kehittämisestä. Rakentamisen jätteet: tavoitteet ja toimenpiteet Toimenpide-ehdotus 4.3 Maa-ainesveron käyttöönottoa arvioidaan uudelleen MaRa pitää uuden verolajin luomista tarpeettomana maa-aineksen käytön ohjaamisessa. Kierrätetyn maa-aineksen käyttö voi toisinaan johtaa suurempaan ympäristökuormitukseen kuin neitseellisen maa-aineksen käyttö, esimerkiksi pitkien kuljetusmatkojen vuoksi. Lisäksi maa-aineksen käytön tulee olla taloudellisesti ja teknisesti mahdollista silloinkin, kun kierrätysmateriaalia ei sen maantieteellisen sijainnin tai laatutason takia voida hyödyntää. VM:n maa-ainesveroa koskevassa selvityksessä on todettu, että uudesta verolajista saattaisi aiheutua huomattavia hallinnollisia vaikutuksia pienille yrityksille suhteessa niiden kokoon. Näistä hallinnollisista vaikutuksista aiheutuu lisäkustannuksia yrityksille, mikä haittaa niiden
2 toimintaedellytyksiä. Ottaen huomioon uudesta verolajista saatavan tuoton (arviolta vain 100 miljoonaa euroa) MaRa pitää uuden verolajin luomista siitäkin syystä tarpeettomana. Biohajoavat jätteet: tavoitteet ja toimenpiteet Toimenpide-ehdotus 6.2 Ruokasektorilla otetaan käyttöön ruokahävikin vähentämistä edistävä vapaaehtoinen materiaalitehokkuussitoumus MaRa toteaa, että tässä on kyse samasta asiasta kuin kohdassa 1.2, minkä vuoksi MaRan kyseisessä kohdassa esittämät kommentit soveltuvat myös tähän kohtaan. MaRa korostaa sen merkitystä, että valtionhallinto kohdistaa tulevaisuudessa investointitukia ja muita helpotuksia materiaalitehokkuussitoumuksiin liittyville yrityksille. MaRa pitää tärkeänä seikkana myös sitä, että materiaalitehokkuutta koskevat sitoumukset perustuvat vapaaehtoisuuteen. Ruokahävikin vähentäminen ja materiaalitehokkuus onnistuessaan voivat tuoda yrityksille säästöä, vaativat toimet niiden edistämiseksi yritykseltä aina myös taloudellista panostusta. Ravintola-ala on käsityövaltainen, ja ruokahävikkiä vähentävä toiminta esimerkiksi erissä valmistaminen, tilaustapojen muuttaminen tai tähderaakaaineiden hyödyntäminen edellyttää henkilöstöresurssien käyttöä sekä suunnitteluun että käytännön toteutukseen. Siksi MaRa pitää tärkeänä, että hävikin vähentämiseen sitoutuville yrityksille kehitettäisiin taloudellisia kannusteita. Toimenpide-ehdotus 6.3 Suunnataan ruokajärjestelmään liittyvää rahoitusta ruokahävikkiä vähentäviin tutkimus- ja kokeiluhankkeisiin sekä panostetaan neuvontaan ja viestintään MaRa näkee hyödyllisenä, että tutkimus- ja kokeiluhankkeilla löydettäisiin erilaisille yrityksille sopivia keinoja hävikin vähentämiseen. Tutkimus- ja kokeiluhankkeilla voidaan löytää uusia tapoja ja työkaluja vähentää ruokahävikkiä, joista erityisesti olisi apua pienille ja keskisuurille yrityksille, joilla ei ole resursseja käytettävinään liiketoiminnan saattamiseksi entistä ympäristöystävällisemmäksi. Neuvonta ja viestintä tuottaisivat todennäköisesti vähäisellä panostuksella merkittäviä parannuksia ruokahävikin määriin. Ravintolasektorilla toimii hyvin erilaisia ja erikokoisia yrityksiä, ja parhaat keinot ruokahävikin vähentämiseen vaihtelevat toimintatyypin ja liikeidean mukaan. MaRa on ollut mukana esimerkiksi Luken Ravintolafoorumi-hankkeessa ja pitää siitä saatuja kokemuksia myönteisinä. Jotta toimia saataisiin kohdennetuksi entistä laajemmalle ja varsinkin pieniin yrityksiin, näkisimme hyödylliseksi, jos selvitystyön perusteella pystyttäisiin kehittämään hävikin hallintaan tähtäävä käytännön ohjeistus tai opas, joka olisi sovellettavissa erilaisten yritysten tarpeisiin. MaRa sitoutuu viestimään jäsenyrityksilleen uudesta ruokahävikin vähentämiseen tähtäävästä tutkimustiedosta ja hyvistä käytännön hankkeista.
3 Toimenpide-ehdotus 6.4 Varmistetaan ruokahävikkinäkökulman sisältävälle kotitalous-, terveys- ja ympäristötiedon ja suurtalousalan opetukselle riittävät opetustuntimäärät ja lisätään ruokakasvatusta päiväkodeissa MaRa kannattaa ruokahävikin vähentämiseen tähtäävän opetuksen lisäämistä. Tietoisuuden ja opetuksen lisääminen ruokahävikistä kiistatta parantaa niin yritysten kuin kuluttajienkin kulutustottumuksia. Merkittävä osa ravintoloiden ruokahävikistä liittyy asiakkaiden toimintaan. Se näkyy sekä suoraan lautashävikkinä että välillisesti niin, että esimerkiksi sopimusruokailussa palvelun tilaaja edellyttää tietyn valikoiman olevan asiakkaiden saatavissa ajallisista tai tilannekohtaisista vaihteluista huolimatta. Siksi MaRa pitää tärkeänä, että hävikin vähentämiseen tähtäävää opetusta ja valistusta tehostettaisiin kaikilla koulutusasteilla. Hävikkinäkökulmaan on syytä kiinnittää huomiota myös esimerkiksi julkisen sektorin ruokapalvelujen kilpailutuksissa käytettäviä kriteerejä pohdittaessa. Toimenpide-ehdotus 6.5 Toteutetaan kauppojen, ruoka- ja ravintolapalveluiden sekajätteen koostumustutkimuksia ja niiden yhteydessä ruokahävikin osuuden selvityksiä MaRa toteaa, että ravintola-alan suurimmat toimijat tekevät jo nyt hyvin tiheästi ja säännöllisesti seurantaa ruokahävikin määrästä, koostumuksesta ja alkuperästä. MaRa katsoo hyödylliseksi selvittää ruoka- ja ravintolapalveluiden seka- ja biojätteen koostumuksia mahdollisten uudelleenkäyttömahdollisuuksien löytämiseksi. Jätteet nähdään yhä laajemmin roskan sijaan raaka-aineina, ja teollisuus ja kauppa ovat kehittäneet tapoja hyödyntää hävikkiä esimerkiksi rehuna, lannoitteena tai energiantuotannossa. Ravintoloiden osalta hyödyntämistä vaikeuttaa se, että raakaainemäärät ovat pieniä ja kokonaishävikki syntyy lukuisista pienistä puroista eri tahoilla. Hyödyntämistä voisi edistää, jos koostumusmittausten ja selvitysten avulla löydettäisiin sujuvia toimintatapoja ja taloudellisia kannusteita jätemäärän vähentämiseen. Toimenpide-ehdotus 6.6 Tähderuokakäytäntö laajennetaan koko maahan MaRa vastustaa tähderuokakäytännön laajentamista koko maata koskevaksi. Tähderuokakäytännön laajentamisessa piilee huomattava riski siinä, että lounasruokaa ei jaeta enää sosiaalisin perustein, vaan siitä tulee julkisin varoin tuettua kaupallista toimintaa, joka kilpailee yksityisen sektorin kanssa etenkin lounasasiakkaista. Tämä olisi omiaan aiheuttamaan markkinahäiriötä ja kilpailun vääristymää lounasruokamarkkinoilla. Esitetyssä luonnoksessa on määritelty tähderuokakäytännöksi koulujen tai palvelutalojen lounaslinjastoista ylijääneen ruoan myynti omakustannushintaan ulkopuolisille. MaRan huoli asiassa perustuu siihen, että tarjottavan ruoan omakustannushinta riippuu aina
4 kulloinkin tarjottavana olevasta ateriasta. Tällöin ei ole poissuljettua se, etteikö ruokaa myös joissain tapauksissa myytäisi pientä voittoa tavoitellen. Ruoka on kuitenkin tuotettu verovaroin, jolloin verovaroja on käytetty kannattavan liiketoiminnan harjoittamiseen. Epäselvää on myös se, mitä menoeriä omakustannushintaan voidaan lukea mukaan. Sisältääkö se esimerkiksi kiinteitä kustannuksia ja henkilöstökuluja vai onko sen tarkoitus kattaa pelkät raaka-ainekulut. Jos henkilöstökulut on laskelmassa mukana ja henkilöstökuluista suurin osa kohdistuu joka tapauksessa ruoan valmistukseen varsinaiselle asiakaskunnalle (esimerkiksi koululaisille), niin miten voidaan laskea tähderuoan valmistuksen osuus henkilöstökuluista. Tähderuoan myynnillä katettaisiin joka tapauksessa yksikön henkilöstö- ja muita kuluja, jolloin se antaisi epäterveen kannusteen lisätä tähderuoan myyntiä. Kohteeseen ei enää tarvitsisi tilata huolellisen seurannan perusteella raaka-aineita todellisen tarpeen mukaan, vaan niitä tilattaisiin yli todellisen tarpeen, kun ylimenevä ruoka myytäisiin tähderuokana. Tähderuokakäytäntö saattaisi siten käytännössä kannustaa valmistamaan ruokaa mahdollista myyntiä varten oletettu tähderuokakysyntä huomioon ottaen. Jätesuunnitelman tavoitteena kuitenkin on, että kaikissa ruokaa tuottavissa yksiköissä tulisi kaikin tavoin pyrkiä ruokahävikin vähentämiseen. Tällä hetkellä käytössä ei ole läpinäkyvää järjestelmää, josta voitaisiin havaita myytävän aterian yksikkökustannus, jolloin on mahdotonta todentaa, ettei verovaroin tuettu ateriapalvelu ole voitollista. Sitran tekemässä selvityksessä 1 on myös todettu, että jos lounasateria oli maksullinen, ihmiset käyttivät hyödykseen edullisempaa hintaa, jolloin ns. normaalilounastajat siirtyivät hävikkilounastajiksi. Tästä aiheutuu luonnollisesti tappiota tai ainakin katteen menetystä ruokalatoiminnan harjoittajalle. Selvityksessä tämän johdosta todettiin, että tähderuokakäytännön laajentamispotentiaali on vain ruokaloissa, joissa lounasta tarjotaan maksutta. Sitran tekemässä selvityksessä on arvioitu muun muassa tähderuokakäytännön taloudellisia vaikutuksia. Selvityksessä on oletettu, ettei hävikkilounas todennäköisesti kilpailisi paikallisten ravintoloiden kanssa, vaan hävikkilounaan nauttijat olisivat syöneet ateriansa muutoin kotona. Nykyisen selvityksen perustuessa vain oletukseen, on tähderuokakäytännön vaikutukset lounasmarkkinoilla olevaan kilpailuun syytä selvittää huolellisesti ennen harkintaa siitä, voidaanko käytäntöä ja millä ehdoin laajentaa koko maahan. MaRa toteaa, että ravintolat voivat kohdistaa tarjouksia sosiaalisin perustein tietyille kohderyhmille (esimerkiksi eläkeläisille ja opiskelijoille), jotta he nauttisivat monipuolisen ja terveellisen ruoan kodin sijasta ravintolassa. Tähderuoan lisääntyvä markkinoilletulo heikentää tällaisten tarjousten houkuttelevuutta, kun ruokaa voi saada tähderuokalasta nimelliseen hintaan. Jos tähderuokakäytäntö laajennetaan maan kattavaksi vastoin MaRan näkemystä, niin kilpailun vääristymän minimoimiseksi se pitää rajata vain ruokaloihin, joissa lounasta tarjotaan maksutta. Omakustannushinta tulee määrätä asetettavaksi niin alhaiseksi, ettei ateriamyynnin katteettomuudesta jää epäselvyyttä. Järjestelmän on estettävä tehokkaasti ylimääräisen ruoan tilaaminen ja tuotanto sekä mahdollisten voittojen tavoittelu 1 Sitran selvityksiä 75 Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikutusarviointi sekä laajenemisvaikutukset. Mattinen, Antikainen, Salo ja Suomen ympäristökeskus. https://media.sitra.fi/2014/01/21155454/selvityksia75.pdf
5 tähderuokaa tarjoavissa yksiköissä. Käytännössä tämä edellyttää tarkkaa materiaalihankintojen ja tähderuoan myyntimäärien kirjanpitoa, jotta tähderuokaa tarjoavan yksikön toiminta on riittävän läpinäkyvää. Toimenpide-ehdotus 6.7 Vähittäiskaupat sekä majoitus- ja ravintolapalvelut ottavat Joutsenmerkin käyttöön MaRa vastustaa vähittäiskauppojen sekä majoitus- ja ravitsemuspalveluyritysten pakottamista hankkimaan Joutsenmerkki tai jokin muu ympäristösertifikaatti. MaRa katsoo, että ekologisen, vastuullisen ja ympäristöystävällisen toiminnan tulee ehdottomasti perustua vapaaehtoisuuteen ja yritysten omaan tahtoon. Yrityksillä tulee olla mahdollisuus valita lukuisten erilaisten ympäristömerkintöjen ja -sertifikaattien joukosta itselleen sopivin, jos yritys katsoo ympäristömerkinnän ja/tai sertifikaatin tärkeäksi omalle liiketoiminnalleen. MaRa toteaa, että nykyisessä muodossaan luonnos jätesuunnitelmasta luo Joutsenmerkille monopoliaseman, mikä syrjii muita ympäristömerkkejä ja - sertifikaatteja myöntäviä yhteisöjä. MaRa katsoo, että valtionhallinnollisilla päätöksillä ja linjauksilla tulee ehdottomasti välttää luomasta yksittäisille toimijoille monopoliasemaa tietylle toimialalle. Vaikka Joutsenmerkin kriteerit ohjaavat yrityksiä toimimaan kiertotalouden mukaisesti, kyseisen ympäristömerkin kriteerit eivät olennaisesti eroa muiden kilpailevien ympäristömerkkien ja -sertifikaattien kriteereistä. Joutsenmerkin suosimiselle valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa ei ole esitetty erityisiä perusteluja. MaRa huomauttaa, että ympäristömerkkien kriteerien täyttämisestä ja dokumentointivelvoitteista väistämättä kertyy yrityksille hallinnollista taakkaa. Suurilla yrityksillä ja ravintolaketjuilla on resursseja kohdistaa vastuuhenkilöitä vastaamaan yksistään yrityksen ekologisesta toiminnasta. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä näin ei ole, vaan ympäristömerkin mukaisen toiminnan seuranta ja dokumentointi on tehtävä muiden päätoimisten työtehtävien ohella. Sen lisäksi, että ympäristömerkin tai - sertifikaatin hallinnoinnista yrityksessä aiheutuu kuluja, aiheutuu merkittäviä lisäkustannuksia myös niiden vuosimaksuista, hakemusmaksuista ja auditoinneista sekä joidenkin ympäristömerkkien ja -sertifikaattien edellyttämistä kolmannen osapuolen suorittamista katselmuksista. Siitä huolimatta, että ravintola- ja majoitusalan yritysten liikevaihdot ovat tasaisesti kasvaneet, ei niiden kannattavuudessa ole tapahtunut vastaavaa kehitystä. MaRa esittää, että vähittäiskaupoille sekä majoitus- ja ravitsemuspalvelujen yrityksille asetettavasta tavoitteesta ottaa Joutsenmerkki käyttöön, luovutaan. Sen sijaan keskityttäisiin yrityksille vapaaehtoiseen ruokahävikkiä vähentävään materiaalitehokkuussitoumukseen ja luodaan työkaluja, joilla erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten on helpompaa seurata ja valvoa omaa energian ja materiaalien kulutusta. 7.4. Kauppoja ja ravintoloita neuvotaan biojätteen lajittelussa ja kehitetään kannustavaa jätemaksujärjestelmää biojätteen lajittelun edistämiseksi
6 Yhdyskuntajätteet MaRa toteaa, että matkailu- ja ravintola-alan yrityksissä biojätteen lajittelu on jo lähtökohtaisesti laadukkaalla tasolla. Näin ollen kannustavalla jätemaksujärjestelmällä, jossa esimerkiksi seka- tai energiajätteestä joutuisi maksamaan korkeampia hintoja, ei saavutettaisi myönteisiä tuloksia, vaan aiheutettaisiin lisäkustannuksia yrityksille. 9.2 Selvitetään jakamistalouden lisäämisen mahdollisuuksia ja esteiden poistamista sekä tuetaan jakamistalouteen liittyviä kokeiluhankkeita Jakamistaloutta koskevat suurimmat haasteet Suomessa liittyvät sääntelyn puuttumiseen ja siihen, että jakamistalous muuntautuu usein ammattimaiseksi liiketoiminnaksi, jonka harjoittamisessa ei ole enää tosiasiallisesti kyse jakamistaloudesta. Näin syntyneeseen laajamittaiseen ammattimaiseen toimintaan sovelletaan samoja periaatteita kuin jakamistalouteen, minkä vuoksi eri toimijoiden vastuut, velvoitteet ja oikeudet jäävät epäselviksi tai ratkaisematta. Yksi jakamistalouden suurimpia ongelmia on siinä, että samanlaista toimintaa kohdellaan täysin eri säännöin tai jopa ilman mitään sääntöjä. MaRa katsoo, että kaikki kilpailu on tervetullutta mutta samanlaista toimintaa harjoitettaessa tulee kaikkien toimijoiden noudattaa samoja sääntöjä. Lisätietoja asiassa antaa lakimies Juho Aavasmäki, 09 6220 2045. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Timo Lappi Toimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi Varatoimitusjohtaja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry on matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelualojen elinkeino- ja työmarkkinajärjestö. MaRa edustaa hotelleja, kylpylöitä ja kuntoutumiskeskuksia, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, kongressi- ja tapahtumatoimialan yrityksiä, ravintoloita, catering-yrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointi- ja välityspalveluita tarjoavia yrityksiä. MaRassa on 2 600 jäsentä, joilla on 7 000 toimipaikkaa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 70 000 henkilöä.