PÄÄTÖS ASIA. Turkistarhan ympäristölupa, Kokkola HAKIJA. Kauppilan Turkis Oy Venevajantie Ala-Viirre LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

PÄÄTÖS Nro 193/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/131/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 26.11.2013 ASIA HAKIJA Turkistarhan ympäristölupa, Kokkola Kauppilan Turkis Oy Venevajantie 52 68240 Ala-Viirre LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Turkistarhalla pidetään nykyisin yhteensä enintään 1 400 siitosnaaraskettua/siitosnaarassupia pentuineen ja enintään 2 700 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Tarha-alueella on 62 olemassa olevaa varjotaloa ja kaksi minkkihallia. Nykyisten varjotalojen ja hallien yhteispituus on 4 533 metriä. Toimintaa laajennetaan rakentamalla seitsemän uutta varjotaloa, joiden yhteispituus on 391 m. Laajennuksen jälkeen tarhalla on yhteensä 1 600 siitosnaaraskettua tai supia pentuineen (kettujen ja supien kokonaiseläinpaikkamäärä 11 331) ja 2 700 siitosnaarasminkkiä pentuineen (minkkien kokonaiseläinpaikkamäärä 16 896). Turkistarha sijaitsee Kokkolan kaupungin Alaviirteen ja Väliviirteen kyliin kuuluvilla kiinteistöillä Hietariutta (272-426-11-16) ja Kangasmaa (272-427-9-18). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b alakohdan mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkille tai vähintään 50 siitosnaarasketulle. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 11 b nojalla. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 11.9.2012. Hakemusta on täydennetty 2.5.2013, 15.5.2013, 20.5.2013, 15.10.2013 ja 12.11.2013. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ TURKISTARHAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyiselle toiminnalle on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 22.2.2010 myöntämä ympäristölupa enintään 700 siitosnaarasketun, enintään 700 siitosnaarassupin ja enintään 2 700 siitosnaarasminkin pitämiselle sekä näiden pentujen kasvattamiselle niin, että turkistarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 26 000. Ympäristöluvan lupamääräystä 5 on muutettu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 11.5.2012 antamalla päätöksellä siten, että nahkontakauden ulkopuolella itsestään kuolleet eläimet ja terveydellisistä syistä lopetetut eläimet poltetaan tarha-alueella sijaitsevassa polttokontissa (Hot Bio Box). Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole asema- tai yleiskaavaa. Keski-Pohjanmaan vahvistetussa maakuntakaavassa ei ole aluetta koskevia erityismerkintöjä. Turkistarha sijaitsee Kokkolan kaupungissa Väliviirteentien varrella Alaviirteen kylään kuuluvalla kiinteistöllä Hietariutta (272-426-11-16) ja Väliviirteen kylään kuuluvalla kiinteistöllä Kangasmaa (272-427-9-18). Lähin vapaa-ajan rakennus sijaitsee noin 280 m etäisyydellä turkistarhasta lounaaseen kiinteistöllä Riutta II (272-427-9-38). Lähimmät vakituisesti asutut asuinrakennukset sijaitsevat noin 400 m etäisyydellä turkistarhasta kaakkoon kiinteistöllä Kerttula (272-426-13-46). Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 400 m etäisyydellä turkistarhasta. Tarha-alueelta ei ole näköyhteyttä lähimpiin naapureiden rakennuksiin. Turkistarha sijaitsee Viirretjoen valuma-alueella (84.063). Noin 300 m etäisyydellä turkistarhasta virtaa Viirretjoki. Tarha-alueen maaperä on hyvin vettä läpäisevää hietaa. Alue on luokiteltu 1990-luvun alussa III luokan pohjavesialueeksi, mutta poistettu myöhemmin luokituksesta. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat tarhasta noin 1,5 km etelään sijaitseva Hietakangas (1042904) ja tarhasta noin 3 km pohjoiseen sijaitseva TiilipruukinkangasB (1042953B). Turkistarhan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelukohteita. Tarhalla käytettävä vesi tulee Alaviirteen vesiosuuskunnan verkostosta. Tarhalla on nykyään (kaudella 2013 2014, täydennys 15.10.2013) 500 siitosnaaraskettua, 850 siitosnaarassupia ja 2 500 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Turkistarhalla on nykyisin ketuille ja supeille yhteensä 49 varjotaloa, joiden yhteispituus on 3 369 m. Tarhalla on minkeille 13 varjotaloa ja kaksi hallia (4 häkkiriviä/halli), joiden yhteispituus on 1 164 m. Tarha-alueen pintaala on noin 7,5 ha. Tarha-alue on aidattu verkkoaidalla.

3 Toimintaa laajennetaan rakentamalla viisi uutta varjotaloa (nro 65-69) ketuille (yhteispituus 315 m) ja kaksi uutta varjotaloa (nro 70-71) minkeille (yhteispituus 76 m). Laajennuksen jälkeen tarhalla on yhteensä 1 600 siitosnaaraskettua tai supia pentuineen (kettujen ja supien kokonaiseläinpaikkamäärä 11 331) ja 2 700 siitosnaarasminkkiä pentuineen (minkkien kokonaiseläinpaikkamäärä 16 896). Tarhan vuosituotanto on laajennuksen jälkeen 9 000 ketun/supin nahkaa ja 12 000 minkinnahkaa. Olemassa olevissa ketuille ja supeille tarkoitetuissa varjotaloissa on 1-, 2- ja 3-osaisia häkkejä. Uudet kettutalot varustetaan 2-osaisin kasvatushäkein. Minkkivarjotaloissa ja halleissa on käytössä sekä osakiipeilyhäkkejä (3 eläintä/häkkipaikka) ja täyskiipeilyhäkkejä (4 eläintä/häkkipaikka). Olemassa olevissa varjotaloissa on juottojärjestelmänä ympärivuotinen nippajuotto lukuun ottamatta varjotaloja 7-12, joissa ei pidetä eläimiä pakkaskaudella. Rakennettavat varjotalot varustetaan ympärivuotisella nippajuotolla. Tarhalla ei valmisteta rehua. Ketut ja supit nahkotaan tarhalla sijaitsevassa nahoittamorakennuksessa. Nahkonnan jälkeen ruhoja säilytetään betonilaatalla ja rasvoja lavalla ennen kuljetusta Kalajoen Jäädyttämö Oy:lle. Kuiva rummutuspuru menee lämpökeskukselle poltettavaksi ja rasvainen nahoituspuru toimitetaan käsittelylaitokselle muiden nahoitusjätteiden mukana. Minkit lopetetaan tarhalla ja viedään nahoitettaviksi FurFix Oy:n Kaustisella toimivaan nahoituskeskukseen. Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja hyödyntäminen Kaikissa tarhan varjotaloissa on vesitiivis lanta-alusta. Myös uusiin varjotaloihin rakennetaan vesitiiviit lanta-alustat. Tarhan olemassa olevasta varjotalokannasta osa on varustettu vesitiiviillä lanta-alustoilla jälkikäteen. Saneerattujen varjotalojen alla on kumpaakin häkkiriviä kohti muoviset 150 litran keruusäiliöt talojen puolivälissä sekä/tai talojen päissä (yht. 2-4 keruusäiliötä/varjotalo). Uudisrakennettujen varjotalojen alle asennettujen tiivisalustojen suotovedet johdetaan talojen päässä olevaan säiliöön tai varjotaloryhmäkohtaisiin kokoojasäiliöihin (3 m 3 ). Minkkihalleissa on betonipohja. Hallin 3 kohdalla ei ole asemapiirustuksesta poiketen suotovesikaivoa, vaan lanta-alustojen suotovedet imeytetään kuivikkeisiin. Hallista 4 tiiviisalustojen suotovedet johdetaan kahteen umpisäiliöön (a noin 3 m 3 ). Umpisäiliöt tyhjennetään kerran vuodessa. Suurin osa varjotaloista on varustettu räystäskouruilla. Tarkastuskäynnillä todettiin, että räystäskourujen syöksytorvet ulottuivat noin 50 cm päähän häkin ulkoreunasta (räystäsvesiä ei johdettu umpiputkella varjotaloalueen ulkopuolelle). Varjotalojen lanta-alusta ei ollut kaikissa vanhoissa varjotaloissa 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalla painuneen sorapenkan vuoksi. Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena olkea, turvetta, ruokohelpisilppua ja minkeillä kutterinlastua. Kuivikekerroksen paksuutena pidetään vähintään 15 cm. Lanta poistetaan ketuilta/supeilta 1-2 ja minkeiltä keskimäärin 4 kertaa vuodessa huhtikuun lokakuun välisenä aikana. Kettuvarjotalojen lanta-alustoille lisätään kuiviketta 3 kertaa lannanpoistojen välissä.

4 Minkeillä ei lisätä lanta-alustoille kuiviketta lannanpoistojen välissä, koska pesäkopista putoaa kuivikkeita lanta-alustalle. Lanta viedään kompostoitavaksi noin kahden kilometrin etäisyydellä turkistarhasta lounaaseen päin (Keronnevankangas) kiinteistöllä Jussinmäki (272-427-8-55) sijaitsevalle asfalttipohjaiselle kompostointialustalle (1 216 m 2 ), jossa on kaksi 24 cm:n korkuista reunaa ja 80 cm korkuinen betoninen takaseinä (täydennys 14.5.2013). Tarkastuskäynnillä ilmeni, että tarha-alueella on tien 7714 lähellä lannan välivarastointiin käytettävä asfaltoitu alue (noin 26 x 14 m), jonka kolmella sivulla on noin 30 cm korkeat betonireunat. Toiminnanharjoittaja ilmoitti myöhemmin (täydennys 12.11.2013), että tarha-alueen asfaltoitua aluetta käytetään vain lyhytaikaisesti (lannanpoiston yhteydessä enintään 1 vko) lannan siirtokuormaukseen ennen lannan vientiä Keronnevankankaan kompostointialustalle. Rehusiilot on sijoitettu betonialustan päälle. Rehusiilojen ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan neljään umpisäiliöön (yht 12 m 3 ) ja viedään kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Lanta ja vesitiiviiden lanta-alustojen suotovedet levitetään pellolle lannoitteeksi. Hakijalla on käytettävissään omaa peltoa 22,1 ha, vuokrapeltoa 5,3 ha ja sopimuspeltoa 176,3 ha. Turkistarha-alueen maaperä on hyvin vettä läpäisevää hietaa ja hiesua. Tarha-aluetta ei ole salaojitettu eikä ympärysojitettu. Alueelta ei siten muodostu käsiteltäviä valumavesiä. Jätteet Ketut ja supit nahkotaan tarhalla ja niiden ruhoja säilytetään betonilaatalla ennen kuljetusta Kalajoen Jäädyttämö Oy:lle (haku nahoituskaudella joka toinen päivä). Kaavintarasvoja ja rasvaista kaavintapurua säilytetään lavalla ennen kuljetusta Kalajoen Jäädyttämö Oy:lle. Tarhalla lopetettujen minkkien ruhoja säilytetään kuljetusrullakoissa välinekatoksessa enintään 1 vrk ajan ennen kuin ne viedään nahkottavaksi FurFix Oy:lle. Kuiva rummutuspuru (noin 22 m 3 /v) toimitetaan lämpökeskukselle poltettavaksi. Sekajätteet (noin 1 t/v), muovijätteet (noin 200 kg/v) ja vaaralliset jätteet (noin 100 kg/v) toimitetaan Ekorosk Oy:n keräilypisteeseen. Metalliromu (noin 1 t/v) toimitetaan yhteiskeräilyn kautta uusiokäyttöön. Itsestään kuolleiden ja terveydellisestä syistä lopetettujen eläinten käsittely Nahkontakauden ulkopuolella itsestään kuolleet ja terveydellisistä syistä lopetetut eläimet (noin 1 t/v) poltetaan kiinteistöllä sijaitsevassa MEPU polttouunissa (Hot Bio Box). Itsestään kuolleita eläimiä säilytetään uunin vieressä olevassa muovilaatikossa ennen polttoa. Polttokontissa poltetaan em. eläimiä noin 300-500 kg/vuosi. Kertapolton määrä on noin 10-20 kg. Poltosta syntyvä tuhka toimitetaan pelloille. Tuhkaa syntyy vuosittain noin 20-40 kg. Lanta ja tuhka käytetään peltolannoitteena.

5 Polttonesteiden varastointi Toiminnasta aiheutuva liikenne Tarha-alueella ruhojen säilytyslaatan lähellä on 1 200 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja-altaalla, katoksella ja laponestolaitteella ja se on lukittu. Polttoainesäiliössä ei ole ylitäytönestintä eikä tankkaus tapahdu tiiviillä alustalla. Huoltorakennuksessa säilytetään enintään 500 l öljytuotteita. Tarha-alueella käy rehuauto kevään ja syksyn välisenä aikana päivittäin ja talvella kolme kertaa viikossa. Lantaa kuljetetaan tarhalta Keronnevankankaan kompostointialustalle elo- ja lokakuun välisenä aikana viikoittain. Lantakuormien määrä on noin 184 kuormaa vuodessa (lantaa muodostuu laskennallisesti 1 475 m 3 ja kuljetus 8 m 3 :n kärryllä). Nahkontakaudella on ruhojen kuljetusta joka toinen päivä. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen mukaan tilan koko varjotalokanta on saneerattu tiivisalustaiseksi maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden MMM- RMO C4 mukaisesti. Myös uudet varjotalot rakennetaan tiivisalustaisiksi. Nämä yhdessä kasvatushalliratkaisujen sekä ympärivuotisen juottojärjestelmän kanssa edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Minkkien kerroshäkkiratkaisut parantavat pinta-alakohtaista eläinpaikkatehokkuutta. Tilan tuotanto kuuluu tuottajajärjestön ylläpitämän sertifiointijärjestelmän piiriin. Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 2.5.2013, 15.5.2013, 20.5.2013, 15.10.2013 ja 12.11.2013. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Kokkolan kaupungin ilmoitustaululla ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 3.6. 3.7.2013. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Kokkolan kaupungintalolla. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 24.9.2013. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Kokkolan kaupunginhallitukselta sekä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta.

6 Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa antamassaan lausunnossa mm., että lupahakemuksessa esitetty Hot Bio Box polttolaitos soveltuu teknisesti esitettyyn eläinten polttamiseen. Polttolaitos on Eviran hyväksymä ja tarkastama. A. Luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa kuitenkin siten, että ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tarkkailemiseksi on syytä asettaa tarpeellisia määräyksiä. B. Toimintaa koskevat ehdot 1. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston tulee rajata Iannan ja tuhkan Ievittämistä koskevat määräykset lupapäätöksen ulkopuolelle. Lupapäätökseen tulee kuitenkin kirjata informatiivisena toiminnanharjoittajan velvollisuus noudattaa lannan Ievityksessä, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) asiasta on sanottu, sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä, jos ne ovat lannan ja tuhkan levitysalueilla voimassa. Kuolleiden eläinten polttamisessa sekä niistä syntyvän tuhkan käsittelyssä ja Ievittämisessä on lisäksi noudatettava Eviran antamia ohjeita. 2. Muut Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 22.2.2010 (Dnro LSSAVI/14/04.08/2010) ja 11.5.2012 (Dnro LSSAVI178/04.08/2011) toiminnalle antamissaan ympäristöluvissa olevat lupamääräykset tulee säilyttää uudessa ympäristöluvassa ennallaan. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut sähköpostilla 26.6.2013, ettei se anna asiasta erillistä lausuntoa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. A ja B toteavat muistutuksessaan, että Kauppilan Turkis Oy:n turkistarha sijaitsee heidän vapaa-ajan asuntonsa läheisyydessä, lähimmät varjotalot ovat alle kolmen sadan metrin etäisyydellä heidän talostaan. Muistuttajat toteavat, että heille lähetetystä tiedotteesta ei käy ilmi miten uudet varjotalot ovat sijoittumassa tarhan alueelle tai onko tarhan alue laajentumassa. Soittoyrityksistä huolimatta, muistuttajat eivät ole saaneet vastausta, joten muistutus on laadittu ilman lisätietoja. Muistutuksen mukaan tarhan aiheuttama hajuhaitta on selkeästi lisääntynyt tarhan aikaisemman laajennuksen myötä. Lisäksi puuston raivaaminen tarhan ja muistuttajien tontin väliltä on vaikuttanut asiaan. Tarhan läheisyydessä oleskelevien lokkien määrä vaikuttaa myös lisääntyneeltä ja ne aiheuttavat häiriötä lähiympäristöön. Eläinmäärän kasvaminen alueella on lisännyt myös erityisesti iltaisin häiritsevää eläinten ääntelyä, joka kantautuu muistuttajien pihapiiriin. Muistutuksessa esitetään toive, että ympäristölupaa myönnettäessä yllä olevat seikat otetaan huomioon eikä tarhan sallita laajentua enää lähemmäksi muistuttajien vapaa-ajan asuntoa, joka on ympärivuotisessa käytössä.

7 Hakijan kuuleminen ja vastine ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Hakijan antama vastine muistutuksen ja lausuntojen johdosta on kirjattu saapuneeksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 16.7.2013. Hakija toteaa vastineessaan, ettei Kokkolan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoon ole huomautettavaa. Vastineena muistutukseen hakija toteaa, ettei tarha-alue ole Iaajentumassa muistuttajien vapaa-ajan rakennuksen suuntaan. Viimeinen uusista varjotaloista ei tule lähemmäksi kuin jo olemassa oleva varjotalo. Varjotalojuoksumetrien määrä lisääntyy uusien talojen myötä vain noin 8%. Muistutuksen tekijöillä ei ole ollut tarkkaa kuvaa hankkeesta muistutusta tehdessään. Muistutuksen tekijät vierailivat hakijan kutsusta tarhalla 11.7.2013 ja tutustuivat hankkeeseen. Hajuhaittojen lisääntymiseen ei ole mitään syytä; tarhan eläinmäärä ei ole lisääntynyt eikä oleellisesti Iisäännykään uusien varjotalojen myötä. Uudet tilat tulevat käytännössä uusien turkiseläinten tilavaatimusten täyttämiseen ja eläintilojen väljyyden lisäämiseen. Naapurimetsätilan metsän harvennus tarhan ja kohteen väliltä vaikutti varmaan aikanaan hajuhaittojen lisääntymiseen. Tähän ei kuitenkaan hakijalla ole ollut mahdollisuutta puuttua. Tarhan ja kohteen väliin on nyt kuitenkin voimakkaasti kasvamassa tiheää koivikkoa ja tiheää nuorta muuta Iehtipuuta, joka parantaa tilannetta osaltaan. Myös kuusen taimia on istutettu tarhan ja kohteen väliin. Toki niiden vaikutusta haittojen vähenemiseen joutuu odottamaan pitkään. Tarhan ja kohteen välinen alue on nyt kokonaan hakijan yhtiön omistuksessa, joten koivikon voi antaa vapaasti kasvaa tarhan ja kohteen väliin haittoja vähentämään. Lokkien määrä on ollut kuluvana keväänä ja kesänä normaalia suurempi. Tilanne lienee sama muuallakin rannikolla. Tarha tulee tehostamaan lokkien torjuntaa tulevina vuosina. Mekaanisilla verkoilla ja esteillä pyritään mahdollisuuksien mukaan vähentämään lokkien tunkeutumista tarhoihin ja siten vähentämään niiden halukkuutta saapua tarha-alueelle ja ympäristöön. Eläinten ääntelyn haittaa pienennetään uuden alueen ympärille tehtävällä noin 2-2,5 metriä korkealla, maavallilla ja antamalla tarhan ja kohteen välisen metsän ja puistikon kasvaa vapaasti. Hakija valittelee tarhan aiheuttamaa haittaa naapurien vapaa-ajan asumiseen. Kokonaan hajuttomaksi ja äänettömäksi ei turkistarhaa nykytekniikoilla saada. Hakija ilmoittaa pyrkivänsä kuitenkin mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon myös em. kysymykset toiminnassa. Lisäksi mainitut toimet ja paremmat hajuja ja ääntä eristävät olosuhteet tarhan ja kohteen välillä toiminevat niin, että haitat naapurille vähenevät tulevaisuudessa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Kauppilan Turkis Oy:lle

8 ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle ja sen laajentamiselle sekä itsestään kuolleiden ja terveydellisistä syistä lopetettujen eläinten polttamiselle Kokkolan kaupungin Alaviirteen kylään kiinteistölle Hietariutta (272-426-11-16) ja Väliviirteen kylään kiinteistölle Kangasmaa (272-427-9-18) päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 23.8.2012, korjattu 12.4.2013 ja 20.5.2013) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennyksien mukaisesti ellei lupaehdoissa toisin määrätä. Ympäristölupa myönnetään yhteensä enintään 1 600 siitosnaarasketulle ja siitosnaarassupille sekä enintään 2 700 siitosnaarasminkille pentuineen siten, että kettujen ja supien kokonaiseläinpaikkamäärä tarhalla on enintään 11 331 ja minkkien kokonaiseläinpaikkamäärä on enintään 16 896. Kettu- ja supivarjotaloja saa olla yhteensä enintään 54 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 3 684 m. Minkkivarjotaloja saa olla enintään 15 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 1 140 m. Minkkihalleja saa olla enintään 2 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 100 metriä. Minkkivarjotaloihin ja minkkihalleihin sijoittuvien täyskiipeilyhäkkien (4 eläintä/häkki) yhteispituus saa olla enintään 352 m ja osakiipeilyhäkkien (3 eläintä/häkki) yhteispituus enintään 1 220 m hakemuksen mukaisesti. LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI 1. Varjotalojen ja minkkihallien rakenteet Varjotalojen lanta-alustojen tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotuksia tulee ylläpitää lanta-alustojen hyvällä hoidolla. Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkkien ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettuja räystäskouruilla. Räystäskouruihin kertyvät puhtaat sadevedet tulee johtaa syöksytorvien ja umpiputkien avulla turkistarha-alueen ulkopuolelle. Olemassa olevat varjotalot (62 kpl) ja minkkihallit (2 kpl) tulee pitää varustettuina vesitiiviillä lanta-alustoilla hakemuksen mukaisesti. Rakennettavat varjotalot (7 kpl) tulee myös varustaa vesitiiviillä lanta-alustoilla. Rakennettavien varjotalojen alle tulee asentaa vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Varjotalojen ja minkkihallien alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa talo- tai taloryhmäkohtaisiin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöiden tilavuuden tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta. Umpisäiliötilavuutta tulee olla käytössä vähintään 50 m 3 ennen rakennettujen varjotalojen käyttöönottoa. Umpisäiliöt tulee olla katettuna kiinteällä katteella. Minkkihallin 3 lanta-alustoilta virtsa ja suotovedet tulee johtaa erilliseen riittävän kokoiseen (vähintään 1 m 3 ) vesitiiviiseen kiinteällä katteella katettuun umpisäiliöön tai olemassa olevaan umpisäiliöön. Toimenpide tulee olla tehtynä 31.10.2014 mennessä.

9 Varjotalojen välit tulee pitää kaikissa olosuhteissa riittävän kuivina ja kantavina siten, että vedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustoja. Olemassa olevat varjotalot ja minkkihallit, joissa on eläimiä ympärivuotisesti, tulee pitää varustettuina ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Uudet varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Tarha-alueen ulkopuolisten vesien pääsy tarha-alueelle tulee estää tarvittaessa ympärysojituksella. 2. Lannan ja virtsan poisto ja varastointi Lanta tulee poistaa kettuvarjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja minkkivarjotalojen alta vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei pääse maahan tai ympäristöön. Varjotalojen lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm. Umpisäiliöt, joihin johdetaan varjotalojen/hallien alta kerättävä virtsa ja suotovedet, tulee tyhjentää asianmukaisesti riittävin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lanta tulee viedä hakemuksen mukaisesti varastoitavaksi ja kompostoitavaksi kiinteistöllä Jussinmäki (272-427-8-55) sijaitsevalle 1 216 m 2 :n asfalttipohjaiselle kompostointialustalle. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, ettei kompostointialustalta pääse valumaan ympäristöön nesteitä, imeyttämällä nesteet esimerkiksi turpeeseen ja pitämällä reunarakenteet tiiviinä niin, ettei valumia ympäristöön synny. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että kompostointiprosessi tapahtuu kompostoitumisen onnistumisen kannalta parhaissa olosuhteissa. Kompostin seosaineiden määrä on oltava riittävä ja niiden laatu sellainen, että optimaalinen kompostoituminen on mahdollista. Uusien kompostiaumojen alle on levitettävä vähintään 20 cm turvetta. Komposti on pidettävä erillään käsittelemättömästä lannasta. Tarha-alueella tien 7714 lähellä sijaitsevalla lannan siirtokuormaukseen käytettävällä asfaltoidulla alueella saa säilyttää lantaa lannanpoistojen yhteydessä enintään viikon ajan kerrallaan, minkä jälkeen lanta tulee viedä hakemuksessa esitetylle kompostointialustalle. Tarha-alueen siirtokuormausalueella saa olla lantaa enintään 2 kuukauden aikana vuosittain. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida siirtokuormausalueen käyttöajankohdat valvojalle vuosiraportoinnin yhteydessä (lupamääräys 8). Siirtokuormausalueella tulee käyttää riittävästi kuivikkeita niin, ettei siitä pääse valumaan lantaa eikä virtsaa ympäristöön. Mikäli tarha-alueella on tarvetta lannan pidempiaikaiseen säilyttämiseen, toiminnanharjoittajan tulee hakea ympäristöluvan lupamääräyksen muutosta.

10 3. Lannan ja virtsan hyödyntäminen Lanta ja vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerättävä virtsa on hyödynnettävä hakemuksen mukaisesti kokonaisuudessaan peltolannoitteena. Lantaa/virtsaa voidaan toimittaa käsiteltäväksi myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä, jos valvontaviranomaiselle esitetään etukäteen voimassa oleva sopimus. Sopimuksesta tulee käydä ilmi sopijaosapuolten lisäksi ainakin luovutettavan lannan/virtsan määrä (m 3 ) ja sopimuksen kesto. Lannan ja virtsan levityspinta-alaa on ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan oltava käytettävissä vähintään 140 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee myös ottaa huomioon talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. Lannan ja virtsan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lantaa/virtsaa joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa/virtsaa, kuljetukset tulee keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta ja virtsa tulee mullata tai pelto kyntää neljän tunnin kuluessa levityksestä niillä peltolohkoilla, jotka sijaitsevat alle 500 metrin etäisyydellä tarha-alueesta. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa yli 500 m etäisyydellä tarha-alueesta sijaitsevien lannan/virtsan levityspeltojen osalta levityssuunnitelma tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle 31.3.2014 mennessä. Suunnitelmassa tulee esittää levitysalojen sijainnit, levitystekniikka, levitysajankohdat, suojavyöhykkeet pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojaamiseksi sekä toimenpiteet naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi. Suunnitelmaan on liitettävä myös kopiot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan levityssopimuksista. Lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuvat muutokset on vuosittain 31.3. mennessä toimitettava tiedoksi valvontaviranomaiselle. Suunnitelma on laadittava siten, että 1) Lannan/virtsan peltolevityksessä noudatetaan maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Toiminnanharjoittajan on huomioitava myös Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, mikäli ne ovat lannan/virtsan levitysalueilla voimassa. Lannan/virtsan levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan/virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. 2) Lannan/virtsan levitystä - ei suoriteta lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan eikä 15.10. - 15.4. välisenä aikana. - lantaa/virtsaa levitetään syksyllä enintään 15.11. asti ja levitys aloitetaan keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole

11 - lantaa/virtsaa ei levitetä nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen eikä sitä käytetä toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana - lantaa/virtsaa ei käytetä viisi metriä lähempänä vesistöä ja seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitystä ei tehdä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia, lietteen pintalevitystä ei suoriteta pelloilla, joiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 % 3) Talousvesikaivojen ympärille jätetään vähintään 30-100 metriä leveä lannalla/virtsalla käsittelemätön vyöhyke. 4) Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei levitetä virtsaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan/virtsan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan/virtsan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista asetuksessa tai sen korvaavassa asetuksessa. 4. Jätevedet Rehusiilojen alla tulee olla vesitiivis alusta, esim. betonialusta. Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee johtaa vesitiiviiseen katettuun umpisäiliöön hakemuksen mukaisesti. Umpisäiliö on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Huoltorakennuksen sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä siten, kuin asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla (209/2011) säädetään, esim. johtamalla ne hakemuksen mukaisesti erilliseen umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan on järjestettävä siten, ettei varastoinnista tai kuljetuksesta aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jätevesiä ja jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin.

12 Turkistarhalla muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, on toimitettava asianmukaisesti pakattuina vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit ja energiajäte on kerättävä erikseen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön Kokkolan kaupungissa noudatettavien (Pohjanmaan jätelautakunnan) jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava hyväksyttävään keräyspaikkaan Kokkolan kaupungissa noudatettavien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä, kuten rasvaista kaavintapurua, ei saa polttaa. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru tulee varastoida tiiviissä reunallisessa kontissa/säiliössä siten, että sadeveden pääsy sinne on estetty. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa tai erillisessä vesitiivistä materiaalia olevassa kontissa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhojen varastointipaikan tulee olla lupamääräyksen mukainen 30.10.2014 mennessä. Eläinten ruhot ja muu nahkontajäte, kuten kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru, sekä muut eläinjätteet kuin polttoon menevät lupamääräyksessä 6 eritellyt kokonaiset eläinten raadot tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Nahkontakauden aikana ruhot tulee toimittaa tarhalta käsittelyyn vähintään kerran viikossa ja lämpimänä aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa pois tarhalta helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. 6. Itsestään kuolleiden ja terveydellisistä syistä lopetettujen eläinten käsittely Nahkontakauden ulkopuolella itsestään kuolleiden eläinten ja terveydellisistä syistä lopetettujen eläinten polttamisessa tulee noudattaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta N:o 1069/2011 ja sen täytäntöönpanosta annettua komission asetusta N:o 142/2011. Polttolaitoksessa saa polttaa ainoastaan Kauppilan Turkis Oy:n turkistarhalla syntyneitä itsestään kuolleita ja terveydellisistä syistä lopetettuja kokonaisia eläinten raatoja enintään 1 000 kg vuodessa. Itsestään kuolleiden ja terveydellisistä syistä lopetettujen eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Tilalla tulee olla itsestään kuolleiden ja terveydellisistä syistä lopetettujen eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila 28.2.2014 mennessä. Kuolleet eläimet tulee polttaa mahdollisimman pian turkistarhan yhteydessä sijaitsevassa hakemuksen mukaisessa ja kunnaneläinlääkärin hyväksymässä polttolaitoksessa valmistajan raatojen polttoon antamia poltto-ohjeita noudat-

13 taen. Raatoja ei tule säilyttää polttouunissa ennen polttoa. Uunin täytössä, polttolaitteen lämpötilan ja polton viipymän säädössä sekä huollossa on noudatettava valmistajan ohjeita. Raatojen polttamisessa on lisäksi noudatettava kunnaneläinlääkärin hyväksymispäätöksessä annettuja määräyksiä. Polttolaitos tulee lukita käyttökertojen välillä. Polttolaitoksen polttoprosessissa syntyvän kaasun lämpötila on noustava palamisen aikana epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi 1 100 asteeseen. Polttouuni on oltava varustettu lämpömittarilla siten, että palamisen aikaista savukaasun lämpötilaa voidaan tarkkailla. Lämpömittari on pidettävä aina käyttökunnossa. Savukaasujen lämpötilaa on seurattava jokaisen polttotapahtuman yhteydessä, jotta polttotapahtuman voidaan todeta täyttävän polttolämpötilalle annetut lupamääräykset. Lämpötila on mitattava uunin sisäseinän läheisyydestä tai muusta toimivaltaisen valvontaviranomaisen hyväksymästä palamiskammion edustavasta kohdasta. Mikäli lämpötilamittauksen perusteella todetaan, että polttolaitoksella ei saavuteta 850 o C:een lämpötilaa kahdeksi sekunniksi tai 1 100 o C:een lämpötilaa 0,2 sekunniksi tai mikäli raatojen polttamisesta aiheutuu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, mikä olennaisesti poikkeaa ennakolta arvioidusta, tulee itsestään kuolleet eläimet toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Raatojen poltossa syntyvä tuhka on kuljetettava ja varastoitava suljetuissa säiliöissä tai muuten niin, että sen leviäminen ympäristöön estetään. Toiminnasta muodostuva tuhka tulee toimittaa hakijan omille pelloille tai käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä tuhkaa. Mikäli toiminnasta muodostuva tuhka toimitetaan hakijan omille pelloille, tulee tuhkan levitys suorittaa siten, että siitä ei aiheudu pölyhaittaa, pinta- tai pohjavesien pilaantumista. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa antaa lisämääräyksiä tuhkan levityksestä hakijan omille pelloille. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien ja öljytuotteiden säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea säiliön/astian sisältö. Ulkona sijaitsevien maanpäällisten polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää tuulettuvalla katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Lisäksi polttonestesäiliöiden tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliön laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliö tulee pitää hyvässä kunnossa. Tankkausalue on päällystettävä tiiviillä materiaalilla, kuten asfaltilla tai betonilla. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 30.10.2014 mennessä. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille.

8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi 14 Yleinen tarkkailu Lannan kompostointialustan ja tarhalla sijaitsevan lannan siirtokuormausalustan, polttoainesäiliöiden, umpisäiliöiden, ruhojen ja muiden eläinjätteiden varastotilojen, polttolaitoksen ja juomalaitteiston kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lanta- ja virtsa-analyysit Pellolla lannoitteena käytettävästä lannasta ja virtsasta tulee tehdä ravinneanalyysi kokonaistypen (kok N), liukoisen typen (liuk N), kokonaisfosforin (kok P) ja liukoisen fosforin (liuk P) määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Polttolaitos Polttolaitoksen toimintaa ja savukaasujen lämpötilaa tulee tarkkailla. Polttotapahtuman yhteydessä on kirjattava muistiin päivämäärä, eläinten paino, polton kesto, polton aikana saavutettu maksimilämpötila ja viipymä lämpötilassa, syntyvän tuhkan määrä ja käsittely sekä mahdolliset polton aikana ilmenneet ongelmat, häiriöt tai muut poikkeavuudet. Yksittäisiä polttotapahtumia koskeva kirjanpito tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Kirjanpito Turkistarhan toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta tulee ilmetä seuraavat vuositiedot: siitoseläinmäärä lajeittain ja kokonaiseläinmäärä lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat, tarha-alueen lannan siirtokuormausalueen käyttöajankohdat ja lannan toimituspaikat/vastaanottajat uudet tai muuttuneet lannan ja virtsan levitykseen käytettävät peltoalat ja vastaanottosopimukset lanta- ja virtsa-analyysien tulokset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (t/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat, mikäli niitä ei ole poltettu omassa polttolaitoksessa omassa polttolaitoksessa poltettujen kuolleiden eläinten määrä ja raatojen polttopäivämäärät, yhteenveto polttoaikana saavutetuista maksimilämpötiloista ja viipymästä maksimilämpötilassa, poltossa syntyneen tuhkan määrä ja toimituspaikka tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen käyttämällä sähköistä ItellaTYVI -järjestelmää (www.tyvi.fi), ellei valvontaviranomainen toisin määrää.

15 9. Muut määräykset Tarha-alue on pidettävä aidattuna tai varjotalot on rakennettava niin, että ne estävät eläinten karkaamisen ympäristöön. Haittaeläinten esiintymistä tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Tarha-alueella tulee torjua lokkeja asianmukaisilla torjuntaan hyväksytyillä menetelmillä, esimerkiksi langoilla tai lankaverkoilla. Toiminnanharjoittajan tulee säilyttää ja ylläpitää turkistarhan lounaisosassa kiinteistöllä Kangasmaa (272-427-9-18) riittävän tiheä, korkea ja leveä suojapuustovyöhyke. Suojapuustovyöhyke tulee pitää havupuuvaltaisena ympärivuotisen suojavaikutuksen takaamiseksi. Suojapuustovyöhykettä tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista sekä seurattava alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 10. Toiminnan muutokset ja poikkeukselliset tilanteet 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Mahdollisista häiriöistä tai poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY keskuksen valvontaviranomaiselle ja myös Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen valvojalle uusien varjotalojen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa.

16 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän tai pohjaveden pilaantumista), 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista sekä jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon suojaetäisyydet olemassa olevasta ja rakennettavasta tarha-alueesta lähimpiin naapureiden asuin- ja vapaa-ajan rakennuksiin, turkistarhan sijaintipaikan ympäristön, turkistarhan eläinmäärän ja annetut lupamääräykset, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta

17 tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hakemukseen liitetyn eläinpaikkataulukon mukainen keskimääräinen pentutulos tarhalla on lähellä ympäristöluvissa käytettävää laskennallista enimmäispentutulosta (6 pentua/siitosnaaraskettu ja 5,2 pentua/siitosnaarasminkki). Mikäli pentutulos ylittää turkistarhan enimmäiseläinpaikkamäärän, tulee osa pennuista myydä tai toimittaa kasvatettavaksi tarhalle, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottamiseen. Toiminnassa tulee lisäksi huomioida eläinsuojelulainsäädännön mukaiset tilavaatimukset. Lupamääräysten perustelut Varjotalojen ja minkkihallien rakenteita koskeva lupamääräys 1 Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä tai räystäskouruilla sekä varjotalojen vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla ja vesitiiviillä umpisäiliöillä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään, pinta- tai pohjaveteen. Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Varjotalojen yhteydessä sijaitsevat umpisäiliöt tulee kattaa sadevesien pääsyn estämiseksi niihin. Umpisäiliöiden tilavuuden tulee vastata 12 kk laskennallista varastointitilavuutta (vähintään 0,01 m 3 /varjotalometri). Lannan ja virtsan poistoa ja varastointia koskeva lupamääräys 2 Poistettaessa lanta lanta-alustoilta säännöllisesti ja käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Toiminnalle tulee olla valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti käytettävissä 12 kuukauden laskennallista lantamäärää vastaava varastointitilavuus. Ympäristöministeriön työryhmän ehdottaman turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeen (31.5.2000) mukaan lantavaraston tilantarve on siitoskettunaarasta kohti 0,5 m 3 ja siitosnaarasminkkiä kohti 0,25 m 3 (kertoimet sisältävät pentujen tuottaman lannan). Lupapäätöksen mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lantaa noin 1 475 m 3 vuodessa. Lanta toimitetaan hakemuksen mukaan kompostoitavaksi kiinteistöllä Jussinmäki 8:55 sijaitsevalle asfalttipohjaiselle kompostointialustalle (1 216 m 2 ). Maa- ja metsätalousministeriön antamien rakentamismääräysten ja ohjeiden MMM-RMO C4 ja turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeen (31.5.2000) mukaan aumakompostointialustan pinta-alan ohjeellinen mitoitus on lantamäärä (m 3 ) x 0,6. Kattamattoman kuivalantavaraston varastointitilavuuteen tulee varata sadevesitilavuutta 0,1m 3 /m 2. Hakemuksessa esitetty

18 kompostointialustan pinta-ala on riittävä tarhalla tuotetun lannan kompostointiin (varastointitilavuuteen on laskettu sadevesiä 121,6 m 3 ). Lupaharkinnassa on katsottu, että lannan lyhytaikainen (8 viikkoa vuodessa) siirtokuormaus tarha-alueella lannanpoistojen yhteydessä ei aiheuta naapureille kohtuutonta rasitusta eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Mikäli lantaa on tarvetta säilyttää tarha-alueella pidempiaikaisesti, toiminnanharjoittajan tulee hakea lupaviranomaiselta lupamääräyksen muuttamista ja toimittaa lupaharkintaa ja asianosaisten kuulemista varten selvitys lantalan sijainnista, rakenteesta, mitoituksesta ja käytöstä. Tarha-alueella olemassa olevaa lannan siirtokuormausalustaa ei voida sellaisenaan käyttää pidempiaikaiseen lannan varastointiin, koska sen rakenne ei täytä rakentamismääräyksissä ja ohjeissa MMM-RMO C4 lannan varastoinnille asetettuja vaatimuksia. Umpisäiliöiden tyhjentämistä koskevat määräykset on annettu varastojen ylitäyttymisen estämiseksi ja samalla voidaan tarkistaa säiliöiden rakenteiden kunto. Lannan ja virtsan hyödyntämistä koskeva lupamääräys 3 Lannan ja virtsan levitystä koskevat määräykset perustuvat valtioneuvoston asetukseen (931/2000). Lannan levittämistä koskeva lupamääräys on tarpeen ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Pohjavesialuetta koskevat määräykset on annettu pohjavesien pilaantumisen estämiseksi. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 20 siitosnaaraskettua kohden ja 1 hehtaari 45 siitosnaarasminkkiä kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt hakemuksessa riittävästi lannan/virtsan levitysalaa. Toiminnanharjoittaja on velvoitettu esittämään lannan/virtsan levityssuunnitelma valvontaviranomaiselle, koska hakemuksiin liitettyjen peltokarttojen perusteella valtaosa (yli 95 %) lannan/virtsan levityspelloista sijaitsee vähintään 2 km etäisyydellä tarha-alueesta. Jätevesiä ja jätteitä koskevat lupamääräykset 4 ja 5 Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviiseen katettuun umpisäiliöön ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Huoltorakennuksen sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne umpisäiliöön. Umpisäiliöiden jätevedet/kiintoaines tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Jätehuolto on hoidettava kaupungin jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että jätteitä kuljettavan tulee olla rekisteröitynyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon, jolloin voidaan varmistaa, että jätteen kuljettamisessa noudatetaan ympäristömääräyksiä. Rasvaisen kaavintapurun ja muiden kuin kokonaisten eläinraatojen polttoon sovelletaan valtioneuvoston asetusta jätteen polttamisesta (151/2013). Ky-

19 seisten jätteiden poltto on kielletty, koska esitetty polttolaitos ei täytä em. asetuksen vaatimuksia. Ruhojen ja muun eläinjätteen varastointivaatimuksia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Toimittamalla kaikki nahkonnassa syntyvät eläinten ruhot ja muut nahoitusjätteet laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä ko. jätettä, estetään maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantuminen sekä rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviämistä toiminnan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Itsestään kuolleiden eläinten polttoa koskeva lupamääräys 6 Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1069/2011 ja sen täytäntöönpanosta annettua komission asetuksen N:o 142/2011 mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa taikka polttaa tilalla asianmukaisella ja toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä laitteistolla. Edellä mainituissa asetuksissa on edellytetty prosessissa syntyvän kaasun lämpötilan nousevan kahdeksi sekunniksi 850 asteeseen tai 0,2 sekunniksi 1 100 asteeseen. Mainittuja lämpötiloja on pidettävä palamisen tehokkuuden ja puhtauden osalta riittävänä myös ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta, jos poltto tapahtuu riittävällä viipymällä ja happimäärällä. Määräys palamisen aikaisen savukaasun lämpötilan seurannasta on annettu, että saadaan selvitettyä laitteen todellinen soveltuvuus turkiseläinten raatojen polttamiseen. Raatojen poltossa on noudatettava myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1069/2011 valvonnasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen antamia määräyksiä. Poltosta muodostuva tuhka tulee toimittaa hakijan omille pelloille tai laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä tuhkaa. Tuhkan levitys hakijan omille pelloille tulee suorittaa siten, että siitä ei aiheudu pölyhaittaa, pinta- tai pohjavesien pilaantumista. Mikäli polttolaitos ei toimi annettujen määräysten mukaisesti tai kunnaneläinlääkärin hyväksyntä peruutetaan, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa kuolleet eläimet mahdollisimman nopeasti vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Polttonesteiden varastointia koskeva lupamääräys 7 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva lupamääräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan polttonesteen tankkaus yli 1 m 3 :n säiliöistä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen keräämiseksi.

20 Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräys 8 Toiminnan yleistä tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lannan ja virtsan ravinteiden määritys perustuu nitraattiasetuksen (931/2000) vaatimukseen. Analyysien perusteella voidaan tarkastella levityspinta-alan riittävyyttä. Muita määräyksiä koskeva lupamääräys 9 Määräys suojapuustovyöhykkeen säilyttämisestä ja ylläpitämisestä on tarpeen näköesteen vuoksi. Lisäksi kapeallakin suojapuustovyöhykkeellä voi olla vaikutusta hajupäästöjen leviämisen estämisessä. Aitaamalla turkistarhaalue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön, jossa ne voivat vahingoittaa luonnoneläimiä. Lokkien torjuntaa koskeva lupamääräys on annettu lokeista naapureille aiheutuvan haitan vähentämiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Toiminnan muutoksia ja poikkeuksellisia tilanteita koskeva lupamääräys 10 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 11 Turkistarhan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti.

VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSESSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN 21 Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 3 ja 6 ilmenevällä tavalla. Muistutuksessa esitettyyn aluehallintovirasto toteaa, että ympäristöluvan myöntämisedellytykset tutkitaan ympäristölupaprosessissa hakemuskohtaisesti. Muistutuksessa esitetyn hajuhaitan vähentämiseksi lupamääräyksessä 2 on annettu määräykset lannan poistamiseksi riittävän usein ja turpeen käytöstä. Turve sitoo virtsaa ja ehkäisee hajuyhdisteiden muodostumista. Lisäksi lupapäätöksessä on määräys tarha-alueen ja naapureiden välisen suojapuuston säilyttämisestä ja ylläpitämisestä sekä lannan multaamisesta tai pellon kyntämisestä neljän tunnin kuluessa levityksestä niillä peltolohkoilla, jotka sijaitsevat alle 500 metrin etäisyydellä tarha-alueesta. Lannan säilyttämistä tarha-alueella on rajoitettu. Lupamääräyksissä 5 ja 6 on annettu määräykset kuolleiden eläinten ja muiden jätteiden säilyttämisestä. Uudet varjotalot eivät tule olemassa olevia varjotaloja lähemmäksi muistuttajien vapaa-ajan asuntoa (suojaetäisyys noin 280 m). Lupapäätöksessä on annettu määräys lokkien torjumiseksi. Lisäksi toiminnanharjoittaja lupaa vastineessaan tehdä uuden alueen ympärille noin 2-2,5 metriä korkean maavallin eläinten ääntelyn haitan pienentämiseksi. Edellä mainitun ja päätöksen perusteluissa mainittujen seikkojen perusteella aluehallintovirasto katsoo, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Laajennettu toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen voi päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.11.2023 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Lainvoimaiseksi tultuaan tämä päätös korvaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston 22.2.2010 myöntämän ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle (LSSAVI/14/04.08/2010) ja Länsi- ja Si-

22 sä-suomen aluehallintoviraston 11.5.20012 lupamääräyksen muuttamista koskevan päätöksen (LSSAVI/178/04.08/2011). Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET LISÄKSI ON HUOMIOITU KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 6-8, 28, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 96-97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5 16-19 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 29,72, 91, 118, 120 ja 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7-9, 24 Valtioneuvoston asetus jätteen polttamisesta (151/2013) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus (31.5.2000) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettavista eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) Tästä päätöksestä peritään maksua 3 655 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan mak-

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU 23 sutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen uuden turkistarhan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50% taulukon mukaisesta maksusta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Kokkolan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla. Päätös Tiedoksi Kauppilan Turkis Oy Kokkolan kaupunginhallitus Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille on annettu erikseen tieto ympäristölupahakemuksesta.

24 MUUTOKSENHAKU LIITTEET Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Maarit Vuorela Anne Saari Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Anne Saari.

VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 27.12.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 2

LIITE 3