Taimikonhoidon perusteet.

Samankaltaiset tiedostot
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan?

Kemeralain uudistaminen

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

Metsänhoito. Metsänomistajat

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Koneellinen taimikonhoito

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

Liite 5 Harvennusmallit

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Tuen myöntämisen, maksamisen, käytön ja valvonnan muut perusteet

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Tukien pääperiaatteita

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Uudistamistuloksen varmistaminen

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun kasvatus

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Metsään ABC -päivä

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Transkriptio:

Taimikonhoidon perusteet

Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut taimikko (uusi metsälaki uudistamisvelvoite yli 0,5 m taimien pituus) Varttuneen taimikon keskiläpimitta rinnankorkeudelta on alle 8 cm. (Kehitysluokkamuutos)

Taimikkotermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen taimikko: Metsikössä on kaksi latvuskerrosta. Taimikko voi kasvaa siemen-, suojus-, tai verhopuuston alla.

Tavallisimpia taimien uhkia Pieni taimikko Kilpaileva kasvillisuus: heinät, pensaat, lehtipuuvesakko Tuholaiset: myyrä, tukkimiehentäi, jänis, hirvieläimet Sääolot: halla, kevätahava, lumituhot harvennetussa riukutaimikossa Taimikon varhaishoidolla voidaan torjua kasvillisuuden ja myyrien tuhoja sekä lumituhoja

Tavallisimpia taimien uhkia Varttunut taimikko Kasvillisuus: kilpaileva lehtipuusto Tuholaiset: hirvieläimet Taimikon perkauksella ja harvennuksella voidaan ehkäistä sekä kasvutilakilpailua että jossain määrin hirvituhoja ja myös lumituhoja

Taimikonhoidon tavoitteet Terve, tuottava ja hyvälaatuinen puusto -Ohjaillaan puulajisuhteita -Pidetään latvukset kunnossa -Huolehditaan metsän terveydestä Nopeutetaan puuston järeytymistä ja kasvua -Lyhennetään metsikön kiertoaikaa ja parannetaan metsänkasvatuksen kannattavuutta Ensimmäisessä harvennushakkuussa saadaan myytävää puuta ja siten harvennuksesta kannattava

Taimikonhoidon työlajit Varhaishoito Heinäntorjuntaa ja lehtipuuvesakon perkausta Perkaus Raivataan pääpuulajia haittaavaa puustoa, yleensä lehtipuuvesakkoa Taimikon harvennus Harvennetaan vesakon lisäksi kasvatettavaa puulajia voi kasvaa ensiharvennukseen ilman lisätöitä

Varhaisperkaus Poistetaan lehtipuuvesakko havupuuntaimikosta ennen kuin kasvatettavat taimet alkavat kärsiä varjostuksesta ja piiskaamisesta Tarpeen rehevillä mailla: Karussa männikössä ei aina tarvita! Huom! Mätästyksellä ja laikkumätästyksellä voidaan vähentää varhaisperkauksen tarvetta

Varhaisperkaus Reikäperkauksena istutustaimikoissa Raivataan haittaava lehtipuusto taimen ympäriltä noin metrin etäisyydeltä Hallanaroissa kuusikoissa jätetään verhopuustoa Hirvituhoriskialueilla perataan kaikki lehtipuut Istutuskoivikoita ei tarvitse perata läheskään yhtä usein kuin havupuutaimikoita

Koneellinen reikäperkaus

Koneellinen taimikonhoito

Taimikon harvennus = Taimikonhoito 3-7 metrin pituudessa, pohjoisessa vähän lyhyempänä kuin etelässä Raivataan haittaavaa ja etukasvuista lehtipuustoa Harvennetaan myös kasvatettavaa puulajia Huomioidaan mahdollinen energiapuun kasvatus

Taimikonhoito Mitä puita jätetään? Jätetään kasvamaan: Laadultaan parhaimmat puut (suorat, terveet rungot) Kasvupaikalle sopivia puulajeja Ne puut, joita kasvatetaan vähintään ensiharvennukseen jos tähdätään energiapuuharvennukseen, voidaan jättää etukasvuisiakin runkoja ja välipuita

Puulajin valinta Kuusi ja koivu viljaville maille, mänty karuille maille Männyt tarvitsevat valoa eivätkä kestä piiskausta. Poista kookas lehtipuusto. Kuusi sietää kohtuullista varjostusta. Älä anna taimikon taantua lehtipuiden varjostuksessa. Tarkista taimikonhoidon tarve jo 3-4 m:n pituudessa. Koivut tarvitsevat valoa ja tilaa. Poista etukasvuinen, vesasyntyinen taimikko.

Taimikon tiheys Taimikonhoidossa jää: Kuusikko: 1600-1800 kpl/ha Männikko: 1800-2500 kpl/ha (hirvialueelle enemmän) Rauduskoivikko: 1600 kpl/ha (hirvialueelle enemmän) Hieskoivikko: 2000 kpl/ha Jos kasvatetaan energiapuuta, jätetään 3000-4000 r/ha

Taimikon tiheys Taimikon tiheyden mittaus -Ympyräkoeala 4 m kepillä 50 m 2, kerroin 200. (esim. 10 kpl puita koealalla 2000 kpl/ha)

Puulajisekoituksia Haapa pois männyntaimikosta männynversoruosteen torjumiseksi! Siemensyntyiset koivut sopivat havupuumetsään. Jätä niitä harkiten. 10 prosentin nyrkkisääntö toimii. Älä jätä etukasvuisia koivuja! Jätä jalot lehtipuut, katajia ja pihlajia Joskus koivu-kuusimetsää voidaan kasvattaa kaksijakoisena. Älä jätä ylispuukoivuja hehtaarille 400 runkoa enempää.

Männynversoruoste

Milloin kannattaa raivata? Kun lehtipuut eivät enää veso voimakkaasti. Juhannuksen jälkeen. Lehdettömänä aikana helpointa. TÄRKEINTÄ ON, että raivataan edes joskus!

Taimikonhoidon kustannukset Varhaisperkaus 150 eurosta/hehtaari ylöspäin Taimikonhoito usein 250 eurosta ylöspäin Raivauskustannukset riippuvat kaadettavien puiden lukumäärästä ja puuston järeydestä (mitataan kantoläpimitta) 2-3 vuoden viivästys taimikonhoidossa voi nostaa työkustannuksia jopa 30 prosenttia

Jos ei raivata ajoissa

Metsänhoitoyhdistykset Suunnittelevat ja toteuttavat 80 % kaikista yksityismetsien metsänhoitotöistä Palvelut taimikon ja nuoren metsän hoidossa: Työn suunnittelu ja valtion tukien hakeminen Taimikon varhaishoito Nuoren metsän / taimikonhoito Pienpuun korjuu Työvälineiden vuokraus ja myynti

UUSI KEMERA Merkittävimmät muutokset nykyiseen Rahoitusta haettava aina ennen työn aloittamista (ei jälkirahoitteisia töitä) Tukivyöhykkeet: eteläinen (mm. Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa), keskinen (mm. Keski-Pohjanmaa) ja pohjoinen Suomi Tuki myönnetään hankkeen kokonaiskustannuksiin sis. suunnittelun Nuoren metsän hoito jaetaan kahdeksi työlajiksi taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito nuoren metsän hoito käsittää varttuneen taimikon hoidon ja nuoren metsän kunnostuksen pienpuun keräämiseen korotettu pinta-alatuki pienpuun käyttökohteita ei rajoiteta

Uuden kemera-lain mukaiset tukivyöhykkeet

Rahoituksen hakeminen ja toimenpiteen suunnittelu Rahoituksen hakeminen Etukäteen rahoitushakemus kaikista toimenpiteistä Taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja suometsän kunnostukseen sisältyvä piennartien tekeminen voidaan aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen tuensaajan omalla riskillä Muissa toimenpiteissä toteuttamissuunnitelma pitää hyväksyä ennen työn aloittamista Metsäluonnon hoitohankkeisiin hankehaku, muutoin jatkuva haku Toimenpiteen suunnittelu Toteuttamissuunnitelma vaaditaan metsätien tekemiseen, suometsän hoitoon, terveyslannoitukseen, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukeen Toteutuksen jälkeen toteutusilmoitus

Uuden lain mukainen tuki taimikon varhaishoitoon Tuki saman suuruinen koko maassa Taimikon varhaishoito Tuen määrä 160 /ha Pienin hanke 1,0 ha (minimikuvio 0,5 ha) Kasvatettavan puuston keskipituus 0,7-3,0 m Minimipoistuma 3 000 runkoa/ha (pohjoisessa Suomessa 2 000 runkoa/ha) Kasvatettavan puuston määrä enintään 5 000 runkoa/ha

Uuden lain mukainen tuki nuoren metsän hoitoon Nuoren metsän hoito Tuen määrä 230 /ha Pienin hanke 2,0 ha (minimikuvio 0,5 ha) Kasvatettavan puuston keskipituus yli 3,0 m ja keskiläpimitta alle 16 cm Poistuma vähintään 1 500 kpl kantoläpimitaltaan vähintään 3 cm:n runkoja/ha (pohjoisessa Suomessa vähintään 800 runkoa/ha) Jäävän puuston määrä enintään 3 000 runkoa/ha Korotettu pinta-alatuki 430 /ha, jos kohteelta kerätään pienpuuta - Eteläisessä ja keskisessä Suomessa vähintään 35 m 3 /ha - Pohjoisessa Suomessa vähintään 25 m 3 /ha - Pienpuun käyttötarkoitusta ei ole rajoitettu -Nuoren metsän hoidon tuen voi saada samalle kohteelle, kun varhaishoitotuen myöntämisestä on kulunut vähintään 7 vuotta tai vanhan kemera-lain mukaisesta nuoren metsän hoidon tuen myöntämisestä on kulunut vähintään 10 vuotta