Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1
Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen muutokset ovat tuottaneet nykyisen ns. vanhan työjärjestelmän. 2. Suomessa on pohdittu murrosten saumakohdissa erilaisten tulevaisuuksien vaikutuksia, mutta kehityskaari on seurannut läntisten naapureiden kehitystä agraari teollinen jälkiteollinen. 3. Pohjoismainen hyvinvointivaltio on erityisen voimakas sitomaan ja jähmettämään vanhan työjärjestelmän, sillä siinä on voimakas julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö, rakenteilla ohjaaminen sekä säätely. 3.11.2014 2
Suomalaisen yhteiskunnan neljä suurta muutosta (1917-2014) 1. Valtion transformaatio: Kansallisvaltiosta säännöstelyvaltion kautta kilpailuvaltioon 2. Maantieteellinen transformaatio: Maalta kaupunkiin sekä Itä- ja Pohjois-Suomesta kohti Ruuhka-Suomea 3. Talouden transformaatio: Alkutuotannosta teollisuustuotannon kautta automaatiotuotantoon. 4. Sosiaalinen transformaatio: Luokkayhteiskunnasta hyvinvointiyhteiskunnan kautta yksilöyhteiskunnaksi. 5. Kulttuurinen transformaatio: Kansalaisesta globaaliksi 3.11.2014 3
Suomen kriisin syyt - Vanha työjärjestelmä demokraattinen yhteiskunta, jossa yksilön tekemällä työllä on vahva taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen status. - Voimakas teknologinen muutos automatisointi sekä rationalisointi, jolla korvataan ihmisen tekemää työtä. - Kilpailukyvyn ideologia globaalissa toimintaympäristössä tuottavuuden kasvattaminen on kilpailukyvyn edellytys. Tämä tapahtuu kolmessa vaiheessa: innovointi, tuotannon keskittäminen ja kasvattaminen sekä arvoketjujen globalisoiminen. Suomen kriisi on ennen kaikkea järjestelmäkriisi, jossa kilpailukyvyn, tuottavuuden ja työn yhtälö on liian jäykkä. 3.11.2014 4
Teollisen yhteiskunnan auringonlasku 1) Vuodesta 2008 Suomen teollisuudesta on poistunut yli 70 000 työpaikkaa 2) Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta 19% ja edelleen laskeva.
Mitä seuraavaksi? Toteutumattomat lupaukset: Teollisen yhteiskunnan alasajo on ennustettu jo 1980- luvulta lähtien. Sen korvaajaksi on tarjottu: - Tietoyhteiskunta - Palveluyhteiskunta - Kokemusyhteiskunta - Elämysyhteiskunta Yksikään näistä uusista yhteiskunnista ei ole toteutunut, MIKSI?
Voiko historiasta oppia? Mitä tiedämme: 1. Maatalousyhteiskunta loi omat työmarkkinat ja sitä tukevan yhteiskuntarakenteen Agraari-Suomen työjärjestelmä noin 1800-1970 2. Teollinen yhteiskunta synnytti omat työmarkkinat ja sitä tukevan yhteiskuntarakenteen Teollisen Suomen työjärjestelmä noin 1880 1990. 3. Jälkiteollinen yhteiskunta on synnyttämässä omat työmarkkinat ja sitä tukevan yhteiskuntarakenteen Jälkiteollisen Suomen työjärjestelmä noin 1990 -
Jälkiteollisen yhteiskunnan työjärjestelmä Työmarkkinoille on tullut uusia työn muotoja: Etätyö, pätkätyö, vuokratyö, luova työ, purskahteleva työ, ajasta ja paikasta vapaa työ, virtuaalinen työ. Nämä ovat uuden työjärjestelmän muotoja, mutta yhteiskunnallisessa keskustelussa niitä kutsutaan epätyypillisiksi työpaikoiksi. Uuden työn yhteiskunta on jo toteutumassa joissakin yksittäisissä paikoissa (Piilaakso), mutta laajamittainen siirtyminen jälkiteolliseen yhteiskuntaan on vielä edessä. Huom: Teollistuminen on kestänyt globaalisti noin 250 vuotta ja prosessi jatkuu edelleen.
Miten uusi työ syntyy? Työ ei synny itsestään, vaan se on poliittisen, teknologisen, taloudellisen ja sosiaalisen prosessin tulos. Maatalousyhteiskunnassa työ- ja työnjako syntyivät paikallisten prosessien tuloksena. Teollisuusyhteiskunnassa työ- ja työnjako syntyivät kansallisten prosessien tuloksena. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa työ- ja työnjako syntyvät globaalien prosessien tuloksena. Tärkeää: Kuka osallistuu päätöksentekoon, saavatko uudet prosessit toteutua ja tunnistaako yhteiskunta uusien prosessien tulokset
Vanhan ja uuden rajapinnalla 1. Nykyinen työjärjestelmä on vain noin 200 vuotta vanha. Sitä ympäröi yhteiskunta, joka säätelee varallisuuden jakamista. Työ tuottaa ylijäämää, joka jakautuu työn kautta työntekijöille, jotka puolestaan jakavat kulutuksen kautta varallisuutta yrittäjille (palvelut) ja yhteiskunnalle (verotus). 2. Tämä työjärjestelmä on menettänyt merkityksensä, koska työtä tekevät nykyään enemmän koneet kuin ihmiset. Yhteiskunnassa varallisuus ei kumuloidu pelkästään työn vaan entistä enemmän myös omistamisen (materiaalinen ja immateriaalinen) kautta. - Yhteiskunta ei tunnista uutta työtä, koska sillä ei ole kykyä hahmottaa uusia arvoketjuja sekä koneiden ja ihmisten välisen yhteistyön kokonaisuutta. Työttömyydestä tulee ongelma, vaikka se on todellisuudessa uuden työnjaon luonnollinen osa. 3.11.2014 10
Uusi työ The New York Times: We need a wholesale, integrated, organic, new construction of work, with new instruments to make up for the shortage of jobs and to assist in the redistribution of wealth. - Uusi työ ei ole siten uutta tekemistä vaan uuden työjärjestelmän mukaista työtä, joka toteuttaa varallisuuden uuden jakautumisen. - Vanhan työjärjestelmän motivaatio oli varallisuuden hankinta. Uudessa työjärjestelmässä varallisuus määrittyy uudelleen. 3.11.2014 11
Uusi työ ja uusi varallisuus - Vanha työjärjestelmä perustui varallisuuden maksimoiseen työn, ylijäämän ja omistamisen kolmiliitto. - Uusi työ syntyy työjärjestelmään, jossa varallisuus sisältää rahan ja materian lisäksi aikaa, vapautta ja valintoja. - Uusi työjärjestelmä ei ole kasvun vastainen, vaan oikealla tavalla organisoituna talouskasvua vahvistava (IMF 2014) 3.11.2014 12
Mitä pitäisi tehdä? Poliittinen taso: Poliittisilla päätöksillä pitäisi luoda tilaa uuden työjärjestelmän rakentumiselle (säätelyn vähentäminen, uusien arvoketjujen salliminen) Yhteiskunnallinen taso: Uuden työjärjestelmän ymmärtäminen, opetus ja koulutus sekä arvokeskustelu. Taloudellinen taso: Uuden työjärjestelmän tuottaman lisäarvon (materiaalinen ja immateriaalinen) ymmärtäminen ja tuominen osaksi taloudellista kasvua. Kulttuurinen taso: Uuden työjärjestelmän tuominen näkyväksi, osallistuttaminen sekä innovointi. 3.11.2014 13
Visio 2025 1. Koneet tekevät noin 70% nykyisistä työtehtävistä. 2. Koneet suunnittelevat ja rakentavat uudet koneet. (Tekoäly, teollisuuden internet) 3. Uudet arvoketjut ovat etabloituneet (materian tuotanto paikallisesti eli 3D) 4. Uusi työjärjestelmä on etabloitunut ja työn määritelmä yhteiskunnassa on muuttunut. (varallisuuden uusi ymmärrys) 5. Uusi arvojärjestelmä on etabloitunut. (taloudellisesta kasvusta hyvinvoinnin kasvuun) osaamisen vaihtaminen. 3.11.2014 14
Tulevaisuuden työjärjestelmä Materiaalisen kasvun ja kulutuksen yhteiskunnasta on siirrytty aineettomuuden yhteiskuntaan, jossa arvonlisäys on vapaa-aikaa, kestävän kehityksen lisäämistä, tiedon jalostamista ja siirtämistä sekä osaamisen jakamista. Kilpailukyvyn määrittää uusi hyvinvointi, jota määrittää harmoninen suhde ihmisen ja koneen välillä sekä harmoninen suhde ympäristöön, kulutukseen ja ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. 3.11.2014 15