Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa Kalvosarja loppuraportista maaliskuu 2015
1. Tavoitteet Infra-alan PK yritysten kehittäminen Pohjois-Suomessa hankkeen tavoitteena oli selvittää toimenpiteet, joilla voidaan parantaa infra-alan PK yritysten kilpailukykyä, tuottavuutta, osaamista, yhteistyötä ja työhyvinvointia siten, että ne pärjäävät nykyistä paremmin nopeasti muuttuvilla ja kilpailuilla infra-alan markkinoilla
2. Hankkeen toteutus Selvitys käynnistettiin Infra Pohjoinen ry:n ja Navico Oy:n toimesta syksyllä 2014 Selvitystyön tekemisestä on vastannut Navico Oy Hanke toteutettiin pääasiassa kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittamana. Muita rahoittajia olivat Infra Ry, Infra Pohjoinen Ry, Oulun kaupunki, VRJ Group Oy sekä Oulun Autokuljetus Oy. Työtä johti työryhmä, johon kuuluivat Jussi Tuohino (VRJ Group Oy), Reino Pulli (Infra Pohjoinen Ry), Seppo Kylmämaa (Oulun Autokuljetus Oy), Kai Mäenpää (Oulun kaupunki) ja Navico Oy:n edustajina projektipäällikkö Teemu Perälä sekä asiantuntijat Esko Perälä, Martti Perälä ja Väinö Luttinen. Työtä ohjasi laajempi ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Jussi Tuohino (VRJ Group Oy). Ohjausryhmään kuului yhteensä 13 jäsentä Oulun, Kainuun ja Lapin alueelta
3/1. Lähtötietoja PK-yritysten toimintaan liittyvien ongelmien ja kehittämistoimenpiteiden selvittämiseksi haastateltiin kasvokkain PK yritysten edustajia sekä tärkeimpien tilaajien edustajia Pohjois-Suomesta. Haastattelut toteutettiin joulukuu 2014 helmikuu 2015 välisenä aikana ja tällöin haastateltiin 25 infra-alan PK yritysten edustajia 24 kunnan edustajia Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY -keskusten edustajia Liikenneviraston Radanpitoyksikön edustajaa kolmen (3) Pohjois-Suomen suuren teollisuuslaitoksen edustajia neljän (4) Pohjois-Suomen kaivosyrityksen edustajia. Lisäksi selvitettiin haastatteluin ja kirjallisuusselvityksin rajaseutualueen markkinat Pohjois-Ruotsissa ja haastateltiin kolmen (3) Pohjois-Ruotsin kunnan edustajaa.
3/2 Lähtötietoja Haastateltujen yritysten sijainti Haastatellut kunnat
4/1. Lähtötietojen käsittely ja keskeiset tulokset Kaikki haastattelutulokset kirjattiin taulukoihin analysointia varten Tulokset koostettiin yksityiskohtaisiksi työkalvosarjoiksi kunkin haastatellun ryhmän osalta Kalvosarjoissa esitetään tiivistetysti tulokset kaikkiin haastattelukysymyksiin. Aineisto toimi lähtötietona tehtäville kehittämisehdotuksille ja esitetyille jatkotoimenpiteille Aineistosta (työkalvosarjoista) voi myös muokata esityksiä erilaisiin tarpeisiin.
4/2. Lähtötietojen käsittely ja keskeiset tulokset PK yritysten haastattelujen keskeiset tulokset Projekti- ja taloushallintaosaamisen kehittäminen Sähköisen toimintamallin omaksuminen vaatii toimenpiteitä Kansainvälistyminen kiinnostaa Kuntien tarjouspyyntöasiakirjojen yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen on PK yrittäjille tärkeää Aliurakoitsijan asemaa suhteessa pääurakoitsijaan pitäisi parantaa ja selkeyttää PK yrittäjillä kokevat huolta pienten yritysten asemasta verrattuna suurempiin toimijoihin Yritysten toimintaympäristöä pitäisi kehittää. Byrokratiaa tulisi vähentää ja työllistämistä helpottaa.
4/3. Lähtötietojen käsittely ja keskeiset tulokset Haastateltujen tilaajien keskeiset tulokset Kunnat ovat PK yritysten suurin yksittäinen tilaajaryhmä Kuntien hankintaosaamisen kehittäminen koettiin keskeiseksi asiaksi Myös kuntien hankintakäytäntöjä ja asiakirjoja tulisi kehittää ja yhtenäistää ELY keskusten hankinnat ovat paisuneet liian suuriksi PK yritysten resursseihin nähden Sisääntulourakoita tulisi lisätä Kaivosyritysten ja teollisuuslaitosten yrittäjät ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä nykyiseen markkinatilanteeseen.
5/1. Käynnistettävät kehittämisprojektit Vuosina 2015 2016 käynnistettävät kehittämisprojektit PK yrityksiä koskevat kehittämisprojektit 1. Yrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 2. Projektin suunnittelun ja toteutuksen kehittäminen 3. Sähköiseen toimintamalliin siirtyminen 4. Yhteistyö ja verkottuminen 5. Kansainvälistyminen Tilaajatoimintaa koskevat kehittämisprojektit 1. Urakkamuotojen ja kilpailuttamisen kehittäminen 2. Kuntasektorin hankinta-asiakirjojen kehittäminen ja yhtenäistäminen
5/2. Käynnistettävät kehittämisprojektit Vuosina 2016 2017 käynnistettävät kehittämisprojektit PK yrityksiä koskevat kehittämisprojektit 1. Yrityksen työhyvinvoinnin kehittäminen 2. Osaamisen kehittäminen Tilaajatoimintaa koskevat kehittämisprojektit 1. Kuntien infra -hankintojen organisointi 2. Urakoiden valvonnan kehittäminen
5/3. Käynnistettävät kehittämisprojektit Käynnistettävät kehittämistoimenpiteet
6/1. Vaikutukset Lyhyen ajan vaikutukset Vuoropuhelu, yhteydenpito ja yhteistyömuodot PK yritysten ja tilaajien välillä lisääntyvät. Tästä oli hyvä esimerkki Infra Pohjoisen järjestämä seminaari 27.2.2015 Lisääntyneen yhteistyön myötä tilaajat kuuntelevat aikaisempaa paremmin PK yritysten näkemyksiä urakkatarjousten sisällöstä ja laajuudesta Käynnistyvien kehittämisprojektien myötä PK yritysten liiketoimintaosaaminen ja pärjääminen infra -markkinoilla paranevat
6/2. Vaikutukset Pitkän ajan vaikutukset PK yritysten kilpailukyky paranee kaikilla sektoreilla PK yritykset voivat tuottaa työsuorituksia vaativampia palveluita alueellaan Yritysten toimintavarmuus lisääntyy ja riskinkantokyky paranee Yritykset joko yksin tai verkottumalla toisten Pk yritysten kanssa voivat tuottaa vaativia ja pitkäkestoisia alueurakoita, kokonaisurakoita ja erilaisia erikoisurakoita sekä laajentaa toimintaansa alueensa ulkopuolelle PK yritykset voivat verkottua alueella muidenkin kuin alansa yrittäjien kanssa ja tuottaa etenkin harvaan asutulla alueella muitakin kuin infra-alan palveluita Yritysten innovaatiotoiminta vahvistuu Työorganisaatiot uudistuvat ja uusia organisointimalleja otetaan käyttöön Henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan uudella tavalla ja henkilöstön työssä jaksamista edistetään PK yritysten työllistävä vaikutus alueella lisääntyy Syntyy valmiuksia osallistua naapurimaiden infra alan projekteihin Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueella ja kansainvälisiin projekteihin arktisilla alueilla. PK yritysten mukanaolo infra -alan projekteissa pitää hintatason kurissa, mikä on tilaajien kannalta tärkeää. PK yritysten mukanaolon myötä infra -alan projekteissa verotulot jäävät paikalliselle tasolle.