KATUTAIDETEOSTEN VAIKUTUS ASUKKAISIIN, YMPÄRISTÖÖN JA ASENTEISIIN

KATUTAIDETEOSTEN VAIKUTUS ASUKKAISIIN, YMPÄRISTÖÖN JA ASENTEISIIN

SISÄLTÖ 1. Taustaa 2. Suhde katutaiteeseen 3. Teoksen arviointi: tyytyväisyys teokseen 4. Teoksen arviointi: henkilökohtaiset arviot 5. Katutaideasenteet 6. Hankkeen arviointi: osallistaminen ja tiedotus 7. Yhteenveto TYÖRYHMÄ Maria Luhtaniemi, Tomi Haapa-alho Kiitokset kaikille kyselyyn vastaajille, Prinssintie 4:n ja Tuubapolku 2:n taloyhtiöiden väelle yhteistyöstä ja tiedotusavusta, sekä hanketta tukeneelle Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan rahastolle. Helsinki 2017 www.lisaakatutaidetta.fi www.helsinkiurbanart.com

1. TAUSTAA Lisää katutaidetta Helsinkiin -hanke toteutti syksyllä 2016 kaksi katutaideteosta osana järjestämäänsä Lisää katutaidetta kulmillesi -kilpailua. Kilpailussa helsinkiläisiltä kerättiin ehdotuksia paikoista, joihin he haluaisivat katutaidetta. Ehdotusten joukosta valittiin voittajakohteet, ja syksyllä 2016 muraalit toteutettiin Kannelmäkeen ja Roihuvuoreen. Maikki Rantalan maalaama Kannelmäen muraali toteutettiin osallistavasti niin, että asukkaat pääsivät osallistumaan teoksen toteutukseen sen kaikissa vaiheissa. Oteckin toteuttama Roihuvuoren muraalin toteutuksessa asukkaat saivat antaa teoksesta mielipiteensä sen luonnosvaiheessa. Tämän raportti selvittää katutaideteosten vaikutuksia talojen asukkaisiin, ympäristöön sekä katutaideasenteisiin yleisemmin. Raportin pohjalla on keräämämme kyselyaineisto, jolla mitattiin Roihuvuoressa ja Kannelmäessä asuvien ihmisten mielipiteitä ja asenteita. Vastauksia kerättiin sähköisesti Survey Monkey -palvelun kautta. Kyselystä tiedotettiin Lisää katutaidetta Helsinkiin -projektin Facebook-sivuilla, Kannelmäen ja Roihuvuoren Facebook -ryhmien sivuilla, Yhteismaa ry:n sähköpostilistalla ja taloyhtiöiden hallitusten kautta. Molempiin taloihin vietiin lisäksi kaikkien asuntojen postiluukkuihin lappu, jossa asukkaalle kerrottiin lyhyesti kyselyn toteutuksesta ja annettiin osoite oikealle sivulle. Vastausaikaa oli tasan kuukausi, 8.12.2016 8.1.2017. Kyselyihin tuli vastauksia yhteensä 178 kappaletta. Koska halusimme mitata teosten vaikutuksia alueisiin erikseen, kerättiin vastaukset kahdella eri lomakkeella niin, että Roihuvuoren muraalille oli oma lomakkeensa ja Kannelmäelle omansa. Roihuvuoren muraalista mielipiteitä keräävään kyselyyn oli 8.1.2017 mennessä annettu 99 vastausta ja Kannelmäen kyselyyn 79 vastausta. Vastaajien lukumäärän ja otannan perusteella voidaan sanoa, että vastaukset ovat jokseenkin positiivisesti vinoutuneita. On oletettavaa, että vastaajien joukossa oli runsaasti katutaiteeseen jo lähtökohtaisesti myönteisesti suhtautuvia ihmisiä, sillä Lisää katutaidetta Helsinkiin -projektin Facebook -sivuilla seuraavat ihmiset ja sitä kautta kyselyyn vastanneet ovat todennäköisesti jo valmiiksi kiinnostuneita katutaiteesta. Tärkeä tapa saada kaikkien vastauksia mukaan olikin siis taloyhtiöiden ja lähiseutujen asukkaiden tiedottaminen, mikä tapahtui kaupunginosien Facebook-ryhmien, sähköpostien ja lappujen jakamisen kautta. Koska kyselyyn osallistuminen kuitenkin vaati viitseliäisyyttä täyttää nettikysely, on oletettavaa, että kyselyyn vastasivat ihmiset, jotka olivat jollakin tapaa motivoituneita sanomaan mielipiteensä. Vastaajista 72% oli naisia ja 24% miehiä. 4% vastaajista ei ilmoittanut sukupuoltaan. Vastaajat olivat pääasiassa aikuisia ja nuoria aikuisia. Suurin yksittäinen ikäryhmä oli 35 44 -vuotiaat (28% vastanneista), minkä jälkeen 45 54 vuotiaat ja 25 34-vuotiaat olivat seuraavaksi suurimmat vastaajaryhmät (22 % ja 21 %). Kyselyssä aliedustetuiksi jäivät yli 65-vuotiaat ja 18 24 -vuotiaat. Vastaajista noin viidesosa asui talossa, johon muraali tehtiin. 22% vastaajista asui naapuritalossa ja 46% asui jossain muualla samalla asuinalueella. Noin 13% vastaajista ei itse asunut alueella. Pienen otannan vuoksi tätä kyselyä ei voida yleistää koko väestöön, mutta se antaa kuitenkin jonkinlaista suuntaa ihmisten katutaideasenteista ja tämän hankkeen vaikutuksista. Kyselyn avoimet kysymykset antavat lisäksi tärkeää laadullista tietoa ihmisten asenteista ja kokemuksista. PRINSSINTIE 4, ROIHUVUORI, TAITEILIJA: OTECKI TUUBAPOLKU, KANNELMÄKI, TAITEILIJA: MAIKKI RANTALA

2. SUHDE KATUTAITEESEEN Lisää katutaidetta Helsinkiin -hankkeen tavoitteena on ollut nostaa katutaiteen arvostusta Suomessa. Kokemustemme mukaan katutaidetta arvostetaan ja sitä halutaan enemmän alueille, joissa sitä katukuvassa jo on, joten halusimme selvittää toteuttamiemme katutaideteosten vaikutuksia katutaideasenteisiin. Näiden kysymysten avulla kartoitettiin suhtautumista katutaiteeseen ennen ja jälkeen muraalien maalauksen. Lisäksi on mielenkiintoista tarkastella, miten katutaideasenteet vaihtelivat näillä kahdella asuinalueella asuvien ihmisten välillä. Katutaide oli suhteellisen entuudestaan tuttu taidemuoto melkein kaikille vastaajille. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli nähnyt katutaidetta jonkin verran. Noin viidesosa oli nähnyt vähän katutaidetta, ja 15% paljon katutaidetta. Vain 2% vastaajista ei ollut nähnyt aiemmin lainkaan katutaidetta. Suurin osa vastaajista oli nähnyt katutaidetta Suomessa. Suomi (pääasiassa Helsingin kantakaupunki) keräsi 71 mainintaa, ja ulkomaat (pääasiassa eurooppalaiset kohteet) keräsi 57 mainintaa. Osa vastaajista mainitsi myös sosiaalisen median tapana seurata katutaidetta. Katutaideasenteet olivat Kannelmäen vastaajilla jo ennen hankkeen toteuttamia muraaleja yli 10 prosenttia myönteisemmät kuin Roihuvuoressa. Positiivisesti tai erittäin positiivisesti suhtautuvien osuus oli Kannelmäessä yhteensä 92% ja Roihuvuoressa 85%. Molemmilla asuinalueella katutaiteeseen suhtauduttiin siis jo aluksi hyvin positiivisesti. Kannelmäen positiivisemmat asenteet voivat selittyä sillä, että Kannelmäki sijaitsee alueella, jossa ihmiset näkevät jo entuudestaan paljon katutaidetta. Kannelmäen asemalla esimerkiksi on useita katutaideteoksia, jonka monet paikalliset näkevät päivittäin. Lisäksi Kannelmäki sijaitsee parin junapysäkin päässä Vantaan Myyrmäestä, joka on pääkaupunkiseudulla tunnettu katutaideteoksistaan. Myös Roihuvuoressa on kuitenkin jo jonkin verran katutaidetta, esimerkiksi Roihupellossa sekä japanilaisessa puutarhassa. Positiivisten asenteiden osuus lisääntyi entisestään muraalien valmistumisen jälkeen. Vaikka varsinaista kausaliteettia onkin tällä kysymyksellä vaikea osoittaa, on muraalien maalauksella hyvin todennäköisesti ollut vaikutus näihin asenteisiin. Tästä taulukosta voidaan huomata, että erittäin positiivisesti katutaiteeseen suhtautuvien osuus kasvoi 23% teosten valmistumisen jälkeen. Positiivisesti suhtautuvien osuus pieneni, mikä voidaan selittää heidän siirtymisellään erittäin positiivisesti suhtautuviin. Muraalien maalaus lisäsi siis kokonaisuudessaan myönteistä asennetta katutaidetta kohtaan. Mikä oli suhteesi katutaiteeseen aiemmin? Mikä on suhtautumisesi katutaiteeseen teoksen valmistumisen jälkeen?

3. TEOKSEN ARVIOINTI: TYYTYVÄISYYS TEOKSEEN Teos on vaikuttanut talon ilmeeseen positiivisesti Suurin osa vastaajista oli henkilökohtaisesti tyytyväinen teokseen. Suurin osa vastaajista myös koki, että teos on vaikuttanut talon ilmeeseen positiivisesti. Täysin samaa mieltä tämän väitteen kanssa olevien osuus oli suurempi kuin henkilökohtaista mielipidettä teoksesta kysyvä väite olen tyytyväinen teokseen, mikä onkin odotettavissa oleva tulos. Ihmisten henkilökohtaiset odotukset on vaikeampi täyttää. Teosten vaikutukset koko asuinalueeseen nähtiin positiivisina. Toisaalta tätä väitettä on kenties hieman vaikeampi arvioida. KUVA: SAMPSA SIHVOLA Teos on vaikuttanut asuinalueeseen positiivisesti

4. TEOKSEN ARVIOINTI: HENKILÖKOHTAISET ARVIOT Kannelmäki Kannelmäen teos on useimpien vastaajien mielestä piristänyt ja elävöittänyt maisemaa, ja sillä on ilahduttava vaikutus ihmisille jotka ohittavat talon arkisin. Muraalin nähdään tuoneen eloa Kannelmäen katukuvaan entiseen harmauteen, ja vastaavanlaista toivotaan lisää. Kohde oli valittu hyvin, koska taloa pidettiin aiemmin yhtenä rumimmista alueen rakennuksista. Erään vastaajan mukaan se antaa talolle ystävällisemmän ilmeen. Teoksen nähdään sopivan ympäristöön ja toimivan hyvin muiden Kannelmäen aseman ympäristössä olevien taideteosten kanssa. Eräs vastaajista sanoo tekevänsä kotimatkansa tarkoituksella muraalin kautta, jotta pääsisi näkemään sen. Ilahduttaa arkeani. Talo on nyt kauniimpi ja teos sopii ympäristöönsä erittäin hyvin koska on kaunis ja maisemaa elävöittävä. Vanha harmaa, jopa masentava talo heräsi henkiin Ilahduttaa joka kerta, kun kuljen ohi. Ko. teos tehtiin oikeaan taloon, sillä talo itsessään naapuruston kauhein ja nyt moni jää ilolla katsomaan Osa vastaajista kokee teoksesta henkilökohtaisesti ylpeyttä ja kokee sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntyneen teoksen toteutuksen aikana ja sen valmistuttua. Vastauksissa korostuu ylipäätään positiivisia tunteita kuvaavat sanat: teos tuo hyvää mieltä ja on toiminut erään vastaajan mukana piristysruiskeena ympäristölle. Teoksen kerrottiin myös lisäävän turvallisuuden tunnetta. Kuljen teoksen ohi joka päivä, nähdessäni teoksen se saa minut iloiseksi ja hymyilemään. Ja toiveekkaaksi siitä että saamme ehkä enemmänkin värillistä katutaidetta alueellemme. Teos ilahduttaa! se elävöittää ja värittää muuten niin harmaata aluetta ja maisemaa. Oli hieno seurata sitä, miten niin monet olivat mukana hengessä tätä tehtäessä ja se näkyi voimakkaasti myös somessa. Roihuvuori Roihuvuoren Oteckin teoksen koettiin samaan tapaan kuin Kannelmäen muraalin tuovan ennen kaikkea piristystä ja iloa arkeen. Muraali ilahduttaa aina kun rakennuksen ohittaa tai kun sen näkee kotiin palatessa. Teosta kehuttiin visuaalisesti miellyttäväksi ja alueen tyyliin sopivaksi. Sillä koettiin olevan myös rauhoittavaa vaikutusta. Olen ylpeä talostamme ja minusta on mukavaa katsoa teosta jo kauempaakin. Teos on rauhoittava ja erittäin hyvin ympäristöön sopiva. Ihmisiä on kiinnostanut tosi paljon ja asiasta on puhuttu paljon. Talon me-henki on tiivistynyt. Pidän 50-60-luvun arkkitehtuurista ja väriharmoniasta ja hieman pelkäsin, että osataanko Prinssitien muraalissa huomioida miljöö. Osattiin erittäin hyvin. Hienoa, että maalaus on sellainen, jonka voisi kuvitella olleen paikalla rakennuksen valmistumisesta saakka! Todella hyvin sopii 50-60 -luvun ympäristöön. Teos lisäsi sekä yhteisöllisyyden tunnetta että alueen mainetta. Pöllötalosta on muodostunut eräänlainen maamerkki ja nähtävyys, jota kelpaa mainostaa muillekin. Se on lisännyt paikallisuuden tunnetta ja ylpeyttä roihuvuorelaisuudesta. Alkuun ihmiset pysähtyivät keskustelemaan teoksesta. Kotiintulo on ylevöitynyt. Teoksesta on tullut koko Punahilkantie/Prinssintie kehän tervetulotoivotus. Näen talon joka päivä, se ilahduttaa minua henkilökohtaisesti, se on tehnyt ko talosta erityisen ja samoin koko alueesta. Tuntuu, että asuinaluettamme arvostettiin kun teos päätettiin tehdä juuri tänne ja tunnen ylpeyttä sekä alueesta että teoksesta. Ilahduttaa. Katselen, miten teos elää eri valoissa ja vuorokaudenajoissa. Lapsille on jo tullut käyttöön sanonta tavataan pöllöllä. Osa kaipasi lisää katutaidetta, ja osa piti projektia hyvänä osoituksena kansalaisosallisuuden mahdollisuuksista. Toive katutaiteen kotimaisuudesta ja paikallisuudesta nousi vastauksista esiin pari kertaa. Se piristää ihan vain olemassaolollaan. Antaa alueelle omaa luonnetta. Lisää alueen asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja herättää oivaltamaan, että asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa, jos vain ryhtyy toimeen.

6. KATUTAIDEASENTEET Ylivoimainen enemmistö vastaajista haluaa nähdä lisää katutaidetta lähiympäristössä. Täysin samaa mieltä väitteen kanssa oli noin 77% vastaajista ja samaa mieltä noin 16% vastaajista. Noin 5% vastaajista ei ilmaissut kantaansa ja eri mieltä oli yhteensä 2% vastaajista. Miksi katutaidetta? Lähes kaikki vastaajista toivoivat siis lisää katutaidetta sekä omalle alueelleen että muualle lähiympäristöön. Taiteen koetaan piristävän kaupunginosan ilmettä ja rikkovan kaupunkitilan kaavamaisuutta. Sen toimii kasvojenkohotuksena alueen maineelle ja tuo ympäristöön viihtyvyyttä, turvallisuutta ja yllätyksellisyyttä. Katutaide nähtiin myös hyvänä tapana tuoda taide kaikkien ulottuville. Vastauksena kysymykseen Millaista katutaidetta haluaisit nähdä, miksi ja missä? saatiin seuraavanlaisia vastuksia. Värikästä, ympäristöön sopivaa, oivaltavaa. Katutaide on parhaimmillaan kuin lähelle tuotu museoelämys ja sarjakuvastrippi samassa paketissa. Paikkoja katutaiteelle on mielestäni kaikkialla, missä näköpiiriin osuu lähes pelkkää harmaata betonia.. Oivaltavaa ja jollain tapaa ympäristön ja asuinalueen kanssa nokkelasti vuorovaikutuksessa olevaa. Voi olla myös kantaaottavaa. Kaikenlaista, myös yhteiskuntakriittistä. Katutaide rikastuttaa julkista ulkotilaa, herättää ajatuksia ja tuo taiteen myös niiden ulottuville, joilla ei ole varaa/halua käydä gallerioissa. Sopii mielestäni useimpiin paikkoi hin (ei kuitenkaan jokaisen kirkon tms. arvorakennuksen seinään). Ylivoimaisesti eniten toivottiin isoja muraaleja, joilla pystyttäisiin peittämään tylsiä harmaita pintoja pääasiassa omalla alueella ja lähiöissä. Mahdollisista kohteista mainittiin talojen seinät ja päädyt, erilaiset aidat, muuntamot, alikulkusillat, epämääräiset ja väliaikaiset rakenteet. Kannelmäen vastaajat toivoivat lisäksi teoksia juna-aseman seudulle ja Sitratorille. Yleisesti monenlaisiin paikkoihin toivottiin monenlaista taidetta, joka toisi väriä katukuvaan etenkin harmaina talvikuukausina. Joku myös toivoi valaistusta taideteosten yhteyteen pimeinä kuukausina. Harkitusti suunniteltua, rakennuksen ja välittömän ympäristön visuaalista arvoa kohottavaa taidetta. Varsinkin lähiöissä on paljon tylsiä betonipintoja joita hyvin voisi piristää taiteella. Ei niin väliä minkälaista kunhan on tyylillä toteutettua. Läheiset alikulkusillat kaipaisivat väriä. Kaupungin hiekoitusastiat ovat järkyttävän rumia ja Roihuvuoren muuntajatiilirakennukset ovat tylyjä. Kaupunkia voisi auttaa asiassa. Millaista taidetta? Mielipiteet taiteen sisällön suhteen vaihtelivat. Monet eivät halunneet tarkemmin määritellä, millaista taiteen tulisi olla samanlaista lisää oli yleisin vastaus. Osa vastaajista antoi kuitenkin myös kriteerejä: taiteen ei haluttu olevan liian modernia tai abstraktia, ja sen tulisi ottaa ympäristö huomioon ja mahdollisesti liityttävä alueeseen jollakin tapaa. Adjektiiveina toistuivat laadukas, kaunis, värikäs, kaikenlaista, harkittu/suunniteltu, esittävä, hillitty, rauhoittava ja raikas. Kaikenlaista, myös yhteiskuntakriittistä. Katutaide rikastuttaa julkista ulkotilaa, herättää ajatuksia ja tuo taiteen myös niiden ulottuville, joilla ei ole varaa/halua käydä gallerioissa. Sopii mielestäni useimpiin paikkoihin (ei kuitenkaan jokaisen kirkon tms. arvorakennuksen seinään). Katutaidetta joka sopii ympäristöön (esim. suurissa teoksissa maanläheisiä värejä). Haluaisin nähdä oivaltavaa katutaidetta. Sellaista joka vaatii hetkeksi sen äärelle pysähtymistä, jotta ymmärtää että kyseessä on katutaidetta eikä vain esim. kaunis julkisivu. Vastaajat korostivat teosten varsinaista sisältöä useammin värejä ja tunnelmaa. Muutama vastaaja toivoi luonnonläheisiä teemoja. Muutama Kannelmäen kyselyyn vastanneista toivoi musiikkiteemaan liittyviä teoksia, esimerkiksi Kannelmäen musiikkiaiheisten teidennimien mukaan. Osa halusi antaa taitelijoille useammin vapaat kädet, ja moni toivoi taiteelta oivaltavuutta, mielikuvitusta ja yllättäviä sijainteja. Jotkut halusivat enemmän kantaaottavaa katutaidetta. Osa haluaisi suosia kotimaisia ja paikallisia tekijöitä. Asenteet graffiteja kohtaan olivat yleisesti myönteiset. Paikallisten artistien teoksia sekä lisää laillisia paikkoja teoksille tarvitaan! Graffititaide piristää katukuvaa ja laillisen näkyvyyden myötä asenteet graffitaidetta kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi. Meillä on lähiö täynnä lahjakkaita tekijöitä, miksi sitä ei hyödynnettäisi? Teokset piristävät mieltä pimeän talven keskellä.

7. HANKKEEN ARVIOINTI: OSALLISTAMINEN JA TIEDOTUS Asukkaiden osallistaminen Seuraavassa analysoidaan, kuinka tyytyväisiä asukkaat olivat osallisuudestaan muraalin suunnitteluun ja toteutukseen ja kuinka hyvin heitä tiedotettiin teoksen toteutuksesta. Kahdessa ensimmäisessä kysymyksessä keskitytään vain asukkaiden mielipiteisiin, sillä vaikka asukasosallisuus oli iso teema, ei kaikkia alueen asukkaita voitu käytännön syistä osallistaa teoksen toteutukseen kaikissa vaiheissa. Tiedotuksen osalta arvioimme erikseen kaikkia vastauksia ja asukkaiden vastauksia erikseen. Muraaleista toinen, Maikki Rantalan Kannelmäen muraali toteutettiin osallistavasti. Asukkaille järjestettiin asukasiltoja, joissa he pääsivät kertomaan mielipiteitään teoksen sisällöstä. Lisäksi maalaamisen aloittamisen yhteydessä järjestettiin kaikille avoin työpaja, jossa asukkaat osallistuivat mm. sabluunojen leikkaamiseen. Muutama asukas pääsi lisäksi avuksi maalaamaan itse muraalia. Roihuvuoren Oteckin muraalin kohdalla asukkaille ei järjestetty varsinaisia työpajoja, mutta asukkaat pääsivät kommentoimaan luonnoksia heille järjestetyssä asukasillassa. He saivat myös valita kahden lopullisen luonnoksen välillä. Suurin osa vastaajista kummassakaan kohteessa ei ottanut kantaa kysymykseen, otettiinko heidän mielipiteensä huomioon teoksen suunnittelussa. Kannelmäen vastaukset jakautuivat toisaalta melko tasaisesti samaa mieltä olevien ja ei eri eikä samaa mieltä olevien kesken. Yhteensä noin puolet Kannelmäen vastaajista oli sitä mieltä, että heidän mielipiteensä otettiin huomioon. Roihuvuoren vastaajista suurin osa (61%) ei ottanut kantaa. Suurin osa Kannelmäen vastaajista (yhteensä 81%) koki saaneensa osallistua teoksen toteutukseen kiinnostuksensa mukaisesti. Roihuvuoren vastaajista tätä mieltä oli noin 30%, ja suurin osa vastaajista ei ottanut lainkaan kantaa kysymykseen. Kuitenkin vain 4% Roihuvuoren vastaajista oli eri mieltä tämän väittämän kanssa, mikä viittaisi siihen että Roihuvuoressa oltiin kokonaisuutena tyytyväisiä teoksen toteutukseen, vaikka se ei asukkaita samassa määrin osallistanutkaan. Avoimista kysymyksistä käy ilmi, että osa vastaajista ei ottanut kantaa tähän kysymykseen, sillä he asuivat niin etäällä, etteivät kokeneet kuuluvansa ryhmään, jonka mielipide olisi erityisesti pitänyt ottaa huomioon. Tiedotus Tiedotuksessa olennaista oli yhteistyö taloyhtiön hallituksen ja asukkaiden kanssa. Asukkaita tiedotettiin muraalin toteutuksesta asukasilloissa ja rappukäytävissä olevilla tiedotteilla. Tämän lisäksi taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat veivät viestiä eteenpäin omissa kanavissaan. Alueen muille asukkaille tieto muraalin teosta kulkeutui Lisää katutaidetta Helsinkiin -hankkeen nettisivujen kautta. Asukkaat olivat kokonaisuudessaan hyvin tyytyväisiä tiedotukseen. Molemmissa kohteissa tiedotus onnistui hyvin: Kannelmäessä 82% ja Roihuvuoressa 83% asukkaista oli tyytyväisiä tiedotukseen. Suurin osa kaikista vastaajista joko oli tyytyväisiä tiedotukseen tai ei ottanut kysymykseen kantaa. Yhteensä noin viidesosa vastaajista Kannelmäessä oli tyytymättömiä tiedotukseen. Avoimissa kysymyksissä vastaajat pääsivät antamaan palautetta, ja joukossa oli myös kritiikkiä. Suurin osa kritiikistä kohdistui projektista tiedottamiseen ja asukkaiden osallistamiseen. Asukkaat olisivat halunneet, että heitä olisi kuultu aiemmassa vaiheessa ja järjestetty mahdollisesti äänestys toteutettavasta teoksesta. Osa kuuli projektista vasta maalaamisen alkaessa. Joidenkin mielestä teos olisi voinut olla värikkäämpi ja sen olisi pitänyt sopia heidän mielestään paremmin alueeseen. Jotkut kokivat olevansa jäävejä kommentoimaan projektia, koska eivät olleet talon asukkaita. Kysellä enemmän paikallisten mielipiteitä/ideoita tai ainakin minä kuulin taidetoksen tulosta vasta, kun tekijä, paikka yms oli jo päätetty. Olisi voitu myös pitää esimerkiksi äänestys kuva ehdotuksista. Mielestäni teos ei liity mitenkään Roihuvuoreen, olisi ollut kiva saada, jokin teos mistä välittyy vahvemmin Roihuvuori/ itä-helsinki (--) (--) Jos asukkaat saisivat äänestää muutamasta esivalitusta suunnitelmasta ennen toteutusta? Vaikuttaminen tekisi siitä enemmän oman. Äänestäminen toisi asialle enemmän julkisuutta ja työstä enemmän oman. Lisäisi yhteisöllisyyttä? Tiedottamisen ja osallistamisen laajuutta on kuitenkin vaikea arvioida ja suunnitella, sillä vastaavanlaisiin tilanteisiin ei ole juuri vakiintuneita käytäntöjä. Lain mukaan esimerkiksi julkisivumuutosten yhteydessä täytyy kuulla niitä naapurikiinteistöjen omistajia, joiden näköpiirissä julkisivu on (MRL 5.2.1999/132, 133 ). Tämä laki ei kuitenkaan koske alueen muita ihmisiä, joita koskevaan tiedotukseen tai osallistamiseen ei ole selkeitä sääntöjä. Lisää katutaidetta Helsinkiin -hanke pyrki tässä tilanteessa kuitenkin tiedottamaan teoksen toteutuksesta mahdollisimman laajasti. Kaiken kaikkiaan vastaajat olivat arvioivat hankkeen lopputuloksen ja toteutuksen erittäin onnistuneeksi. Suurin osa palautteen antajista oli erittäin tyytyväisiä lopputulokseen tai eivät osanneet tarkem-

min sanoa, miten sen olisi voinut toteuttaa paremmin. Eräs toive toistui useissa vastauksissa: moni olisi halunnut vielä enemmän katutaidetta, varsinkin samanlaisille harmaille pinnoille ja rohkeammin kaupunkien keskustojen ulkopuolelle. Vastaajat halusivat myös katutaiteelle lisää rahoitusta ja enemmän lobbausta laadukkaan katutaiteen puolesta. Haluan nähdä lisää katutaidetta lähiympäristössä Teoksia olisi voinut olla esimerkiksi kolme kertaa enemmän, mutta tämä oli todella hieno aloitus. Todella hieno projekti ja on kunnia olla mukana tällaisessa ihan vain asumalla jossakin. Hyvä että lahjakkaat taiteilijat saavat näkyvyyttä! Vieläkin hykertelen ilosta, että saimme meille tälläisen. Eniten pelkään ettei näitä tule lisää. Itähelsingin imagoa ja asukkaiden itsetuntoa tälläiset kohentaisivat. Ei aina ajateltaisi et kaupunki vie taidetta vain arvoalueille. (--) Avointa palautetta jättäneistä valtaosa arvioi projektin onnistuneeksi ja toivoi lisää katutaidetta ympäristöönsä. Minulle tiedotettiin riittävästi teoksen toteutuksesta Kiitos projektista ja taiteesta katukuvassa!

8. YHTEENVETO Tässä raportissa selvitettiin, millainen vaikutus Lisää katutaidetta Helsinkiin -hankkeen tuottamilla katutaideteoksilla on ollut asukkaisiin, ympäristöön sekä katutaideasenteisiin yleisemmin. Aineistona toimi hankkeen sähköisesti keräämä aineisto, joka mittasi erikseen Kannelmäen ja Roihuvuoren asukkaiden näkemyksiä katutaideteoksista kyselytutkimuksen ja avointen kysymysten avulla. Suurin osa asukkaista niin Kannelmäessä kuin Roihuvuoressa oli kokonaisuutena tyytyväinen teoksiin. Valtaosa piti lopputuloksesta ja koki, että teos sopi hyvin ympäristöönsä, otti huomioon sen erityispiirteet ja paransi sitä. Kyselyyn vastanneiden katutaideasenteet olivat jo entuudestaan hyvin myönteiset, mutta muraalien valmistumisen myötä ne paranivat entisestään. Syntyy eräänlainen positiivinen kehä: kun jossakin paikassa on totuttu näkemään katutaidetta, sitä otetaan myös jatkossa vastaan paljon avoimemmin. Suurin osa vastaajista haluaa lisää katutaidetta lähiympäristöönsä. Vaikka useimmat eivät antaneet sen enempää kriteereitä haluamalleen katutaiteelle, nousi tärkeiksi arvoiksi kuitenkin teoksen sopiminen ympäristöön, rakennuksen ominaispiirteiden kunnioittaminen. Lisää katutaidetta Helsinkiin -hankkeen toteuttamissa muraaleissa kiiteltiin mm. värikkyyttä, eläväisyyttä ja hallittuja sopivia kokonaisuuksia. Toteutukseen oltiin kokonaisuutena tyytyväisiä, vaikka osa vastaajista koki, ettei ollut saanut osallistua prosessiin tai saanut tarpeeksi tietoa projektin etenemisestä. Halu osallistua kertoo ihmisten kiinnostuksesta osallistua ympäristönsä kehittämiseen, mihin katutaide antaa oivat työkalut. Katutaideteokset lisäsivät osalla yhteenkuuluvuuden tunnetta ja antoivat tunteen siitä, että ympäristöönsä voi vaikuttaa. Hankkeen saama palaute oli kokonaisuudessaan positiivista ja katutaideteoksille toivottiin jatkoa. TUUBAPOLUN ASUKKAAT MUKANA MAALAAMASSA.

Taloyhtiön muodonmuutos VOITTAJAKOHDE 1 KANNELMÄEN TORNI TAITEILIJA Maikki Rantala toteutti muraalin Kannelmäen rumimmaksikin taloksi parjatun asuintalon pyöreään kulmaseinään. Taloyhtiön väki oli mukana osallistavasti toteutetun teoksen työvaiheissa aina suunnittelusta maalaukseen. Iäkkäämmät asukkaat leikkasivat sapluunoita, nuoremmat auttoivat maalauksessa. Inspiraationa teokselle toimivat lähiseudun tärkeät luontoelementit sekä musiikkiaiheiset kadunnimet. Värikäs ja eläväinen teos on herättänyt ihastusta alusta alkaen ja on lyhyessä ajassa noussut lähiseudun maamerkiksi.

60-vuotislahja talolle VOITTAJAKOHDE 2 PRINSSINTIE ROIHUVUORI PRINSSINTIE 4 Roihuvuoreen kuratoitiin taiteilijaksi puolalainen Otecki, jonka pelkistetty ja unenomainen tyyli sopii erinomaisesti vanhan talon päätyseinään. Asukkaat itse olivat toivoneet teosta juuri Oteckilta ja pääsivät esittämään ajatuksiaan teoksen teemasta jo luonnosvaiheessa. Teos on saanut inspiraatiota lähiseudulla esiintyvistä ja asukkaille tärkeistä eläimistä. Teoksen värit sointuvat upeasti lähiympäristöön ja se elää kauniisti vuodenaikojen mukana.

Erilaisia osallistumisen tapoja VOITTAJAKOHDE 3 NÄKYVÄKSI ARGENTIINALAINEN katutaiteilija Milu Correch valokuvasi Kannelmäen palvelutalon asiakkaita malleiksi muraaliin, joka valmistui kesäkuussa 2017. Korttipeliin keskittynyttä seuruetta esittävä teos tekee palvelutalosta omaleimaisen maamerkin, joka on käyttäjiensä näköinen. Samalla se ottaa osallisiksi katutaiteeseen ne ihmisryhmät, jotka eivät itse pysty osallistumaan maalaamalla.

Katutaideryhmä Yhteisöllistä kaupunkikulttuuria TIIMI G-REX YHTEISMAA Katutaideryhmä G-REX kokoaa yhteen kaupunkitaiteesta kiinnostuneita visuaalisen viestinnän, -muotoilun ja kuvittamisen ammattilaisia. Mukana on niin suuren kokoluokan julkisia muraaleja toteuttaneita ammattikatutaiteilijoita kuin vasta katutaiteeseen tutustuvia visualisteja. Ryhmä perustettiin vuonna 2015 ja se toimii visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden Grafia ry:n alaisuudessa. Yhteismaa ry suunnittelee ja toteuttaa yhteiskunnallisesti merkityksellisiä projekteja, tapahtumia ja palveluja. Se luo työkaluja, joiden avulla me kaikki voimme paremmin toteuttaa itseämme ja kehittää maailmaa ympärillämme. Kaikki Yhteismaan hankkeet jakavat tavoitteen hauskemmasta, vapaammasta, kestävämmästä, vastuullisemmasta ja yhteisöllisemmästä kaupunkielämästä.

= + FACEBOOK-SIVUT MURAALINHANKINTAOPAS NETTISIVUT TIETOA Maikki Rantala, taloyhtiön muodonmuutos, Alppila 2014. Piristävää, piristävää! G-REX: Yasmin Jaafar, Maikki Rantala ja Jukka Hakanen, Pärnun katutaidefestivaalit 2015. ONKO talossanne päätyseinä tai asuin- Taide herättää halun huolehtia Taide tuottaa alueella muita pintoja, jotka kaipaavat yhteisestä ympäristöstä. elämyksiä. väriä? Lasten leikkipaikan ympärillä tylsät harmaat seinät? Huonoja viboja Muista nämä suunnitteluvaiheessa tuova alikulkutunneli tai parkkihalli? Rakennustyömaalla aita, joka kaipaisi Asukkaiden tarpeiden kartoitus ja ideointi 2 6 kk Kiinteistön suomalaisista omistajan päätöson samaa tai jokseenkin samaa mieltä. piristystä? Purkutalo, joka voisi loistaa Rahoitus vielä kerran? Prosenttiperiaatteen edistämishankkeen tilaama kysely (TNS Gallup, 2014) Taiteilijan valinta ja lopullinen luonnos 2 6 kk Kaupungin virallisten lupahakemusten käsittelyajat ja lupamaksut Kohteen korkeus ja telineiden tai henkilönostimien tarve 2 6 kk Maalien määrä ja laatu Maalauksen toteutusajankohta 3 4 m 6 8 m 8 30 m koroke 68% rakennustelineet 90% henkilönostin G-REX: Yasmin Jaafar, Maikki Rantala ja Jukka Hakanen, Pärnun katutaidefestivaalit 2015. KATUTAIDEPROJEKTI KÄYTÄNNÖSSÄ Rakennusvalvontavirastoon on hyvä olla yhteydessä jo maalauksiin tarvitaan kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto ja rakennusvalvonnan toimenpidelupa. suunnitteluvaiheessa. Katutaiteen ulkomaalauskausi on Suomessa toukokuusta syyskuuhun. Talven yli on hyvin aikaa suunnitella teosta yhdessä alueen asukkaiden kanssa, hankkia rahoitus, tehdä luonnokset sekä hakea kautön omistajan lupa. Katutaideteos esimerkiksi parkki- On myös paljon pintoja, joihin ei tarvita kuin kiinteispungilta tarvittavat luvat työn toteutukseen. hallin tai porttikongin seinällä on usein tällainen. Samoin työmaa-aidat ja työmaaparakit -ja telineet eivät Rakennuksiin toteutettavat taideteokset saattavat edellyttää kiinteistön omistajan suostumuksen lisäksi rakennusnusvirasto myöntää luvat katutaiteelle esimerkiksi vaadi rakennusvalvonnan lupaa. Katualueilla rakenvalvontaviraston lupakäsittelyä. Esimerkiksi suuriin seinä- katupinnoille, alikulkuihin tai työmaa-aitoihin. Lisää väriä ja katutaidetta toivottiin helsinkiläisten toimesta erityisesti Pasilaan, Baanalle ja rautatieasemien lätettyville. Osallistujien kommentteja Esplanadin puistossa Arkkitehtuurimuseon Re- Creation kesätapahtumassa, 28.7.2015. Taide luo virikkeellisen kasvuympäristön lapsille 88% suomalaisista on samaa tai jokseenkin samaa mieltä. TNS Gallup, 2014 YHTEISTYÖ RAKENNUS- VALVONNAN KANSSA KILPAILU ASUKKAILLE JA OMISTAJILLE

LISÄÄ KATUTAIDETTA KULMILLESI -KILPAILU MURAALI-KILPAILU yli 30 EHDOTUSTA 10 ESIVALITTUA kommenttikierros Rakennusvalvonnassa UUDENMAANRAHASTO Kärkihanke 2016 3 VOITTAJA- KOHDETTA 1. Asukasyhteistyö 2. Taiteilijavalinnat 3. Lupaporsessi 4. Toteutus

LISÄÄ KATUTAIDETTA KULMILLESI -VOITTAJAKOHTEET MURAALI-KILPAILU ROIHUVUORI Prinssintie 4 Asunto Oy Prinssintie 4 Bostads Ab Taiteilija Otecki Puola KANNELMÄKI Klaneettitie 16 18 As Oy Tuubapolku Taiteilija Maikki Rantala Suomi KANNELMÄKI Urkupillintie 4 Heka Oy Taiteilija Milu Correch Argrentiina