ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS. Yhteiselle kirkkovaltuustolle

ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖS 2016 Yhteiselle kirkkovaltuustolle 24.5.2017

SISÄLLYS 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 YLEISKATSAUS... 3 1.2 HALLINTO: YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO JA NEUVOSTO... 4 1.3 HENKILÖKUNTA... 6 1.4 SEURAKUNTIEN VÄKILUKU... 9 1.5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 11 1.5.1 YLEISHALLINTO... 12 1.5.2 SEURAKUNNAT... 16 1.5.3 YHTEISET SEURAKUNNALLISET TEHTÄVÄT... 33 1.5.4 HAUTAUSTOIMI... 37 1.5.5 KIINTEISTÖTOIMI... 38 1.5.6 TALOUSARVION TOTEUTUMISVERTAILUT... 41 1.6 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 56 1.7 KIRKKONEUVOSTON ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYÄ JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI... 60 1.8 TOIMINTAKERTOMUKSEN LIITTEET... 61 2. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 71 2.1 TULOSLASKELMA... 71 2.2 RAHOITUSLASKELMA... 72 2.3 TASE... 73 2.4 KONSERNITASE... 75 3. TILINPÄÄTÖKSEN, TASEEN JA KONSERNITASEEN LIITETIEDOT... 77 3.1 TILINPÄÄTÖKSEN ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET JA MENETELMÄT... 77 3.2 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 78 3.3 TASEEN LIITETIEDOT... 81 3.4 KONSERNITASEEN LIITETIEDOT... 86 3.5 LUETTELO TYTÄR-, OSAKKUUS- JA YHTEISTYÖYHTEISÖISTÄ... 87 3.6 VAKUUKSIA, VASTUUSITOUMUKSIA, OMISTUKSIA YM. KOSKEVAT LIITETIEDOT... 87 4. MUUT LIITTEET... 88 4.1 HAUTAINHOITORAHASTON TILINPÄÄTÖS... 88 5. ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINNÄT... 93 6. LUETTELOT JA SELVITYKSET... 94 6.1 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA SELVITYS NIIDEN SÄILYTYSTAVOISTA... 94 6.2 LUETTELO TOSITTEIDEN LAJEISTA... 95 2

1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 YLEISKATSAUS Yleistä Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi syyskuussa 2016 Espoon seurakuntayhtymälle uuden strategian Kirkko Espoossa 2017 2021. Seurakuntaneuvostoissa hyväksyttiin uudet seurakuntien tulevaisuusasiakirjat vuosille 2017 2021. Strategiakokonaisuuteen kuuluvia ohjelmia valmisteltiin viisi. Ne hyväksyttiin tammikuussa 2017, ja ne sisältävät strategiakauden kiinteistöihin ja tiloihin, henkilöstöön, hautaustoimeen, viestintään ja yhteiseen seurakuntatyöhön liittyvät linjaukset. Yhteinen kirkkovaltuusto teki periaatepäätöksen pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen mediatoimituksen perustamisesta ja hyväksyi yhteistyötä määrittelevän sopimuksen ja yhteisjohtokunnan ohjesäännön. Seurakuntayhtymä siirtyi kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi vuoden alusta. Yhteisen seurakuntatyön palveluyksikön toiminta vakiintui uuden johtavan viranhaltijan Eero Jokelan aloitettua toimessaan syksyllä 2016. Suvelaan valmistui uusi kappeli. Seurakunnat jatkoivat monipuolista toimintaansa. Myös erilaisia organisaatiouudistuksia toteutettiin. Perustoiminnan lisäksi vahvistettiin seurakuntalaisten roolia vapaaehtoisina toimijoina. Kaupungin väkiluvun ja erityisesti vieraskielisten määrän vahva kasvu huomioon ottaen seurakuntien jäsenmäärä, 168 985 jäsentä, pysyi lähes ennallaan. Laskua oli -552 henkeä. Kirkon tulevaisuuskomitean mietintö hyväksyttiin syksyn 2016 kirkolliskokouksessa. Sen sisältämien kehittämisehdotusten käsittely jatkuu valiokuntatyöskentelynä. Seurakuntayhtymän talous Seurakuntayhtymän talous toteutui vuonna 2016 talousarviota selvästi ennakoitua parempana. Merkittävimpänä tekijänä tässä oli, että vuosille 2016 2018 sovittua talouden sopeuttamisohjelmaa onnistuttiin jo ensimmäisenä vuotena toteuttamaan nopeammassa ja tiiviimmässä tahdissa kuin oli arvioitu. Kiitos tästä kuuluu koko seurakuntayhtymän henkilöstölle niin seurakunnissa kuin yhtymän virastossa. Vuonna 2016 seurakuntayhtymän tulos oli 2,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ennakoitua parempi tulos johtui useasta eri seikasta. Kirkollisverotuloa kertyi 43,1 miljoonaa euroa eli noin 0,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2016 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä yhteisövero-osuutta ei saatu enää vuodelta 2016, mutta vanhoja, aikaisemmilta vuosilta kertyneitä yhteisöverotulon kertymiä tilitettiin vuoden 2016 aikana 1,2 miljoonaa euroa. Yhteensä verotuloa ja valtionrahoitusta kertyi 49,4 miljoonaa euroa. Toimintatuottoja kasvattivat erilaisten liikekiinteistöosakkeiden myynnit. Käyttötalousmenot olivat selkeästi alle edellisen vuoden. Toimintakulut olivat 44,3 miljoonaa euroa eli 3,1 miljoonaa euroa edellisvuotta pienemmät. Vaikka tuloslaskelman puolella vuosi oli positiivinen, varsinainen toiminnan ja investointien nettorahavirta oli kuitenkin 1,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Investointeihin käytettiin 10,5 miljoonaa euroa. Rahoitusvarallisuus väheni noin 2,6 miljoonaa euroa. Investoinneista merkittävimmät olivat Suvelan kappelin uudisrakennuksen valmistuminen ja Espoonlahden kirkon peruskorjaus, joka jatkuu vielä vuoden 2017 puolelle. Uudessa, vasta hyväksytyssä strategiassa resursseihin liittyvä strateginen perusedellytys on, että seurakuntayhtymän talous pidetään tasapainossa. Kirkollisverotulon kasvun varaan ei taloutta voida rakentaa. Tärkeää on jatkaa edelleen toimintakulujen sopeuttamista varmistaen kuitenkin, 3

että strategiassa mainittujen visiotasoisten periaatteiden mukaisen toiminnan resursointi turvataan. Investointeihin ei voida enää jatkossa eikä strategiakauden loppupuolella panostaa yhtä paljon kuin viime vuosina. Investointien tulee olla alle vuosikatteen, mikä nykyisellä tulorahoituksella tarkoittaa investointien määrän vähentämistä vuosittain noin kolmannekseen nykyiseltä tasolta. Merkittävä, uuden strategian mukainen päätös oli mahdollistaa peruskorjausten rahoittaminen lainalla. Espoonlahden kirkon peruskorjauksen lisäksi myös Tapiolan kirkon peruskorjauksesta osa rahoitetaan lainalla. 1.2 HALLINTO: YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO JA NEUVOSTO Yleistä Yhteinen kirkkovaltuusto kokoontui neljä kertaa ja käsitteli kokouksissaan 39 pykälää. Puheenjohtajana toimi Stig Kankkonen ja varapuheenjohtajana Paula Viljakainen. Valtuutettujen määrä oli 61. Yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui 19 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 178 pykälää. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimi Antti Kujanpää ja varapuheenjohtajana Heikki Sorvari. Jäsenten määrä oli 13. Aloitteet ja ponnet Kari Roineen ponsi, yhteinen kirkkoneuvosto 1.2.2016: Yhteisessä kirkkoneuvostossa hyväksyttiin Kari Roineen toivomusponsi, jonka mukaan Kirkko Espoossa 2016 2021 strategialuonnos lähetettäisiin yhteiselle kirkkoneuvostolle hyvissä ajoin ennen kokousta, jotta jäsenet ehtisivät käydä sähköpostikeskustelua strategiasta jo ennen kokousta. Toteutuminen: Vuoden 2016 aikana strategiaehdotuksen valmistumista käsiteltiin yhteisessä kirkkoneuvostossa neljään otteeseen: 1) hallintojohtajan katsaus 1.2.2016, 2) lähetekeskustelu 7.3.2016, 3) 11.4.2016 talous- ja strategiatoimikunnan valmisteleman ehdotuksen käsittely ja lausuntokierroksen käynnistäminen, ja 4) 6.6.2016 lopullisen strategiaehdotuksen käsittely ja hyväksyntä, jonka jälkeen yhteinen kirkkoneuvosto esitti yhteiselle kirkkovaltuustolle ehdotuksen hyväksymistä. Aineistot toimitettiin luottamushenkilöille noudattaen johtosäännön mukaista kokousaineistojen toimitusaikataulua. Heikki Sorvarin ponsi 7.3.2016 Yhteisessä kirkkoneuvostossa hyväksyttiin Heikki Sorvarin tekemä toivomusponsi ja päätettiin pikimmiten käynnistää johtamiseen ja lähiesimiestyöhön liittyvä kokonaisselvitys ja tähän liittyvän palkkausosion periaatteiden tarkistaminen. Toteutuminen: Asian selvittämistä varten perustettiin työryhmä, joka on selvittänyt esimiestyöhön liittyviä vaatimuksia ja esimiestyön palkkauksen periaatteita seurakunnissa. Kari Roineen ponsi, yhteinen kirkkovaltuusto 21.9.2016: Selvitetään: 4

1) Missä kulkee vapaaehtoistyön ja ammatillisen työn rajat/liittymäpinta 2) Miten vastuu tekemisestä jakautuu vapaaehtoisen mahdollisen loukkaantumiset tai hänen aiheuttamassa vahingossa. 3) Vakuutusturva. Toteutuminen: Espoon seurakuntien vapaaehtoistyötä koordinoivien viranhaltijoiden työryhmässä laaditaan parhaillaan vapaaehtoistoiminnan käsikirjaa, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2017 aikana. Käsikirjassa avataan myös ponnessa selvitettäväksi annetut asiat. Merva Mikkolan ponsi 21.09.2016 Yhteisessä kirkkovaltuustossa hyväksyttiin Merva Mikkolan tekemä ponsi, jonka mukaan valmistelussa otetaan huomioon esteettömyys, myös laajemmassa mielessä huomioiden sosiaalisen ulottuvuuden vaatimukset. Toteutuminen: UNICEF:n määrittelyn mukaan sosiaalinen esteettömyys tarkoittaa kaikille avointa, mukaan ottavaa ja turvallista ilmapiiriä, jossa kiusaaminen ja syrjintä otetaan vakavasti. Fyysinen esteettömyys huomioidaan Espoon seurakuntayhtymässä rakennusten ja tilojen rakentamisen tai remontoinnin yhteydessä jo suunnitteluvaiheessa. Vanhoissa rakennuksissa, joita ei ole vielä peruskorjattu, korjataan oleelliset haitat ensi tilassa, kun niistä on saatu tieto. Sosiaalisen esteettömyyden vastuu kuluu ensisijaisesti yhteiselle seurakuntatyölle sekä seurakunnille, jotka ovat jo pitkään panostaneet erilaisten toiminnallisten ja palvelullisten esteiden poistamiseen (esim. näkö-, kuulo- ja kehitysvammaiset). Sosiaalisen esteettömyyden kehittäminen on toiminnallista kehittämistä, missä pyritään helpottamaan erityisryhmien osallistumista seurakunnalliseen toimintaan. Nämä tarpeet vaihtelevat henkilöryhmittäin. Joillekin ryhmille löytyy valmiita palveluita heti tarpeiden ilmentyessä ja joillekin henkilöryhmille joudutaan niitä kehittämään. Espoon seurakuntayhtymä seuraa aktiivisesti jäsentensä toimintaa rajoittavia tekijöitä ja pyrkii poistamaan havaitut haitat ensi tilassa. Olli Nuosmaan ponsi 21.09.2016 Yhteisessä kirkkovaltuustossa hyväksyttiin Olli Nuosmaan tekemä ponsi tulevia hankintakilpailutuksia varten: 1) Voiko kirkko ottaa tarjouspyynnöissä ja kilpailutuksessa eettiset näkökulmat huomioon. 2) Selvitetään, voidaanko pisteytyskriteereitä muuttaa 70 % talous, 30 % muut. Toteutuminen: 1) Kilpailutuksissa ja tarjouspyynnöissä voidaan ottaa huomioon eettisiä näkökulmia, mikäli ne yksiselitteisesti ja aukottomasti jo kilpailutuksen käynnistämisen yhteydessä määritellään. Ehdot on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Tarjoajia on kohdeltava avoimesti ja syrjimättä, joten ehtojen on oltava selkeitä. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista, 115 Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta; Tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. 2) Pisteytyskriteerit voidaan määritellä kussakin kilpailutuksessa kulloinkin tarkoituksenmukaisimmaksi katsotulla tavalla, eli suhdeluvut voivat vaihdella välillä 0-100 %. 5

1.3 HENKILÖKUNTA Virka- ja työsopimussuhteiset henkilöittäin 31.12.2016 Mukana ovat myös virka- ja työvapaalla olevat. Työsopimussuhteiset Osuus koko 2015 2014 Virkasuhteiset Yhteensä henkilöstöstä Esbo svenska 22 14 36 6,6 38 44 Espoonlahti 37 34 71 12,9 73 76 Tuomiokirkkosrk 53 58 111 20,2 114 120 Leppävaara 32 25 57 10,4 59 65 Olari 46 14 60 10,9 64 64 Tapiola 28 24 52 9,5 52 53 Yhtymän virasto 59 103 162 29,5 166 174 Yhteensä 277 272 549 100,0 566 596 Yhtymän viraston henkilöstö jakautui seuraavasti (yhteensä 162 henkilöä): 2016 2015 2014 Viraston johto 3 3 3 Kiinteistöpalvelut 62 62 63 Yhteisen seurakuntatyön palvelut 41 39 43 Henkilöstö- ja hallintopalvelut 16 17 18 Tietohallintopalvelut 7 7 8 Talouspalvelut 6 10 9 Viestintäpalvelut 5 5 6 Palvelukeskus 22 23 24 Olarin seurakunnassa ja Espoonlahden seurakunnassa on yksi yhteinen työntekijä, joka näkyy vain Espoonlahden luvuissa. Koko- ja osa-aikaiset palvelussuhteet 2016; yhdellä henkilöllä kuitenkin vain yksi palvelussuhde ES EL ET L O T YV Yhteensä Virkasuhteiset 22 37 53 32 46 28 59 277 Kokoaikaiset 19 35 49 30 38 26 50 247 Osa-aikaiset 3 2 4 2 8 2 9 30 Työsopimussuhteiset 14 34 58 25 14 24 103 272 Kokoaikaiset 4 24 44 18 11 16 97 214 Osa-aikaiset 10 10 14 7 3 8 6 58 6

Vakinaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet 31.12.2016 Määräaikaisten Määräaik. osuus osuus kussakin Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä kokonaismäärästä yksikössä Esbo svenska 31 5 36 0,9 13,9 Espoonlahti 61 10 71 1,8 14,1 Tuomiokirkko 98 13 111 2,4 11,7 Leppävaara 50 7 57 1,3 12,3 Olari 51 9 60 1,6 15,0 Tapiola 45 7 52 1,3 13,5 Yhtymän virasto 141 21 162 3,8 13,0 Yhteensä 477 72 549 13,1 13,1 Henkilökunta ryhmiteltynä tehtävien mukaan seurakunnissa ja seurakuntayhtymän virastossa 31.12.2016; laskettu vain yksi henkilö/tehtävä. väki- papit suhde- nuorisosuhde - kanttorit suhde- diakonia- suhdeluku luku työntekijät luku luku työntekijät luku ES 15 364 6 2 561 3 5 121 4 3 841 4 3 841 EL 31 169 12 2 597 6 5 195 4 7 792 8 3 896 ET 47 469 17 2 792 10 4 355 7 6 781 9 5 274 L 24 677 9 2 742 6 3 571 4 6 169 6 4 113 O 27 672 11 2 516 6 3 445 4 6 918 7 3 953 T 22 623 9 2 514 5 4 502 3 7 541 5 4 525 YV 11 1 4 Yht. 168 974 75 2 253 36 4 155 27 6 258 43 3 930 väki- lapsi- suhde- hallinto suhde- hautaus- kiinteistö- suhde- muut Virat/työ- luku työ luku luku toimi toimi luku suhteet ES 15 364 12 1 280 5 3 073 2 7 682 36 EL 31 169 17 1 833 6 5 195 10 3 117 3 66 ET 47 469 22 2 158 8 5 934 26 1 826 3 102 L 24 677 11 2 243 5 4 935 8 3 085 2 51 O 27 672 9 3 075 5 5 534 8 3 459 4 54 T 22 623 11 2 057 5 4 525 6 3 771 6 50 YV 73 20 32 0 13 154 Yht. 168 974 82 2 061 107 1 579 20 92 1 837 31 513 Hallinnon lukumäärissä ovat mukana mm. kirkkoherrat, hallintoassistentit, sihteerit (myös kiinteistöhallinnon), tiedottajat, järjestelmäasiantuntijat ja palvelukeskuksen henkilöstö. Ryhmään muut sisältyvät mm., työalasihteerit, osa perhetyöntekijöistä, perheneuvojat, vapaaehtoistyön ohjaaja ja työnohjaaja. 7

Uudet virat Olarin seurakuntaan perustettiin määräaikainen 1.1.2017 diakonian virka (testamenttilahjoitusvaroin vanhustyön kenttään kohdistuva projekti). Tapiolan seurakuntaan perustettiin perhetyönohjaajan virka 1.4.2017 lähtien. (Organisaatiomuutoksesta johtuen tehtävänmuutos. Tehtävää on osittain hoidettu aikaisemmin työsuhteessa.) Nimikkeen muutos Olarin seurakunnan lapsityönohjaajan viran nimike muutettiin perhetyön ohjaajaksi 1.1.2017 alkaen. Uusia työsuhteita Yhtymän virastossa kiinteistöpalveluiden leirikeskustoiminnassa olleen palveluesimiehen työsuhde muutettiin leiri- ja kurssikeskustoiminnan päälliköksi. (Osa tehtävistä siirtyi täyttämättä jätetystä turvallisuuspäällikön tehtävistä.) Yhtymän viraston kiinteistöpalvelut, Hvittorpin kokous- ja kurssikeskus, keittiöesimiehen työsuhde muutettiin ruokapalveluesimiehen työsuhteeksi 1.1.2016 alkaen. (Tehtävään siirtyi osa aikaisemmista palveluesimiehen tehtävistä.) Tapiolan seurakunnassa toimistosihteerin tehtävä muutettiin seurakuntasihteeriksi. Tuomiokirkkoseurakunnassa siivoojan tehtävän nimike muutettiin laitoshuoltajaksi. Espoonlahden lapsityön sihteerin nimike muutettiin seurakuntasihteeriksi. Täyttämättömiä työsuhteita Seurakunnissa ja yhtymän virastossa jätettiin täyttämättä vahtimestarien, lastenohjaajien, emännän, lapsityönohjaajan ja asiahallintasihteerin työsuhteita. Vaihtuvuus vakinaisissa palvelussuhteissa vuoden 2016 aikana oli yhteensä kuusi viranhaltijaa ja kuusi työsuhteista työntekijää. Lisäksi vuoden 2016 aikana oli lyhytaikaisissa (ei sijaisina) palvelussuhteissa: Hautausmailla tuntipalkkaisia kesätyöntekijöitä oli 75 ja kuukausipalkkaisia työntekijöitä kahdeksan. Eri seurakunnissa oli yhteensä 44 työntekijää (oppaat 6, kausiteologit 25 ym. seurakuntatyö). Seurakuntayhtymän virastossa/leirikeskuksissa oli 6 lyhytaikaista työntekijää. 8

1.4 SEURAKUNTIEN VÄKILUKU Seurakuntien väkiluvulla tarkoitetaan läsnä olevien jäsenten määrää. Espoon seurakuntien väkiluku 31.12.2016 oli 168 985 henkeä. Vuoden 2015 lopussa jäseniä oli 169 537. Muutos edelliseen vuoteen oli -552 henkeä (vuonna 2015-882). Kaupungin väkiluku oli ennakkotietojen mukaan 274 552 henkeä. Seurakunnilla oli vuoden 2016 lopussa 7 923 ulkomailla asuvaa jäsentä. Vuoden 2016 lopussa espoolaisista puhui ennakkotietojen mukaan äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia noin 15,4 % väestöstä eli vieraskielisiä oli noin 42 200 henkeä. Espoon kaupungin väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan 4 720 hengellä vuoden 2016 aikana. Kirkkoon liittyi vuonna 2016 Espoossa 929 henkeä ja kirkosta erosi 2 339 henkeä. Eronneita oli 1410 enemmän kuin liittyneitä. Vuonna 2015 kirkkoon liittyi 968 ja kirkosta erosi 2 310 henkeä. Vuonna 2016 kastettuja oli 1 644 (1 739) ja kuolleita seurakuntien jäseniä 1 110 (1 110). Kaupungin väestön ennakkotietoja käyttäen syntyneistä kastettiin 51 %. Muuttovoittoa oli 644 (+345) henkeä. Vuoden 2016 lopussa kirkkoon kuului 61,9 % espoolaisista (edellisenä vuonna 62,9 %). Kantasuomalaisten laskennallinen jäsenyysprosentti oli 72 %. Luku on vain suuntaa-antava. Seurakuntien väkiluku ja jäsenmäärä 31.12.2016 Läsnäoleva väestö Poissaoleva Läsnäoleva väestö Seurakunta Miehet Naiset Yhteensä väestö Yhteensä 2015 Erotus Esbo svenska församling 7 326 8 038 15 364 1 519 16 883 15 599-235 Espoon tuomiokirkkosrk 22 190 25 265 47 455 1 415 48 870 47 670-215 Espoonlahden seurakunta 14 104 17 086 31 190 1 195 32 385 31 459-269 Leppävaaran seurakunta 11 357 13 315 24 672 893 25 565 24 867-195 Olarin seurakunta 12 349 15 309 27 658 1 476 29 134 27 456 202 Tapiolan seurakunta 10 665 11 981 22 646 1 425 24 071 22 486 160 Yhteensä 77 991 90 994 168 985 7 923 176 908 169 537-552 Liittyneiden ja eronneiden määrät vuonna 2016 Kirkkoon liittyneet Kirkosta eronneet Miehet Naiset Yht. Miehet Naiset Yht. Erotus Esbo svenska 34 31 65 116 75 191-126 Espoon tuomiokirkkosrk 124 145 269 326 249 575-306 Espoonlahti 70 86 156 198 172 370-214 Leppävaara 69 74 143 228 209 437-294 Olari 90 85 175 237 178 415-240 Tapiola 55 66 121 202 149 351-230 YHTEENSÄ 442 487 929 1 307 1 032 2 339-1 410 9

Kastettujen ja kuolleiden määrät vuonna 2016 Kastetut Kuolleet Erotus Esbo svenska församling 135 139-4 Espoon tuomiokirkkoseurakunta 502 261 241 Espoonlahden seurakunta 291 215 76 Leppävaaran seurakunta 306 140 166 Olarin seurakunta 244 196 48 Tapiolan seurakunta 166 159 7 Yhteensä 1 644 1 110 534 Muutot seurakuntaan ja seurakunnasta vuonna 2016 Seurakuntaan muuttaneet Seurakunnasta muuttaneet Erotus Esbo svenska församling 642 685-43 Espoon tuomiokirkkoseurakunta 3 675 3 749-74 Espoonlahden seurakunta 2 178 2 279-101 Leppävaaran seurakunta 2 795 2 842-47 Olarin seurakunta 3 095 2 628 467 Tapiolan seurakunta 2 564 2 122 442 Yhteensä 14 949 14 305 644 10

1.5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisvertailuissa ovat mukana myös ns. sisäiset erät. Toimintakatteen jälkeen on ilmoitettu poistot ja sen jälkeen laskennalliset erät, joita ovat sisäiset korot, vyörytystulot sekä -menot. Niiden jälkeen on ilmoitettu työalakate. Yleishallinnon, yhteisen seurakuntatyön sekä kiinteistötoimen kustannukset on kohdennettu seurakunnille, hautaustoimelle, metsätaloudelle ja sijoituskiinteistöille vyörytysten avulla. TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2015 Toimintatuotot 6 928 964 0 7 691 856-762 892 7 724 347 Toimintakulut 47 255 514 0 44 808 506 2 424 355 48 129 290 TOIMINTAKATE -40 326 550 0-37 116 650 3 187 247-40 404 943 Poistot -5 885 595 0-5 202 910 682 685-5 172 640 Käyttötalous sisältää yleishallinnon, seurakuntien, yhteisen seurakuntatyön, hautaustoimen ja kiinteistötoimen toimintatuotot ja kulut sekä poistot. Toimintakate osoittaa, että toimintatuottojen ja kulujen erotus oli noin 3,2 milj. euroa eli noin 7,9 % pienempi kuin talousarviomääräraha muutoksineen. 11

1.5.1 YLEISHALLINTO (talousarvion pääluokka 1) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2015 Toimintatuotot 428 400 0 646 606-218 206 482 948 Toimintakulut 9 243 328 0 8 466 963 776 365 9 969 788 TOIMINTAKATE -8 814 928 0-7 820 356 994 572-9 486 840 Yleishallinnon pääluokkaan sisältyvät kirkollisten vaalien, yhteisen kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkoneuvoston, johtokuntien ja toimikuntien, tilintarkastuksen ja valvonnan sekä yhtymän viraston luvut. Talousarvion sitovuustaso on yleishallinto yhteensä. Jäljempänä on eritelty myös yhtymän viraston ja sen yksikköjen luvut erikseen. YHTYMÄN VIRASTO Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2015 Toimintatuotot 428 400 0 630 829-202 429 472 360 Toimintakulut 8 520 216 0 8 017 395 502 821 9 318 883 TOIMINTAKATE -8 091 816 0-7 386 566 705 250-8 846 524 Yhtymän viraston lukuun sisältyvät viraston johto, viestintäpalvelut, tietohallintopalvelut, talouspalvelut ja palvelukeskus, joiden yksikkökohtaiset toteumatiedot ja toimintaa koskevat tiedot on esitetty seuraavilla sivuilla. Palvelukeskus jakautuu kahteen eri kustannuspaikkaan; henkilöstö- ja hallintopalveluihin ja palvelukeskukseen. Viraston johto (talousarvion kustannuspaikka 10601) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2015 Toimintakulut 308 689 0 251 479 57 210 280 026 TOIMINTAKATE -308 689 0-251 479 57 210-280 026 Seurakuntayhtymässä käynnistettiin kolmivuotinen sopeuttamisohjelma, jonka toteutumista seurattiin aikaisempaa tarkemmin operatiivisessa johdossa ja hallinnollisissa toimielimissä. Vakiintuneeksi toimintatavaksi on muotoutunut suunnittelukautta pidemmälle aikavälille ulottuvien skenaario- ja ennustelaskelmien hyödyntäminen. Skenaariolaskelmien tavoitteena on ennakoida tulorahoituksen ja käyttötalousmenojen kehittymistä ja suunnitella ja aikatauluttaa tulevien vuosien investointitarpeita niin, että seurakuntayhtymän talous pysyy tasapainoisena myös jatkossa. Vuoden 2016 aikana sovittiin ympäristötyöhön ja sisäiseen tarkastukseen liittyvästä yhteistyöstä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Vuoden 2017 osalta tarkastelun kohteena tulevat olemaan 12

suuret hankinnat ja hankintatoimi ylipäätään sekä yhteisen mediatoimituksen toiminta. Talousarviovuoden aikana toteutettiin koko organisaation kattava riskien kartoitus ja tehtiin päätös valmiussuunnitelmakokonaisuuden päivittämisen aloittamisesta. Seurakuntayhtymän perussääntö ajantasaistettiin vastaamaan seurakuntien ja palveluyksiköiden välistä työnjakoa. Operatiivisen johdon välinen yhteistyö jatkui tiiviinä. Strategiakokonaisuuden uudistaminen saatiin valmiiksi vuoden lopussa. Prosessi toteutettiin osallistavana ja keskustelevana niin, että luottamushenkilöllä ja henkilökunnalla oli mahdollisimman monessa vaiheessa tilaisuus kuulla työn etenemisestä ja kommentoida työskentelyn aikana syntyneitä väliversioita. Viestintäpalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10602) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2015 Toimintatuotot 0 65 735-65 735 220 Toimintakulut 2 201 828 0 2 296 838-95 010 2 232 733 TOIMINTAKATE -2 201 828 0-2 231 102-29 274-2 232 513 Strategiaprosessin osana valmisteltiin Espoon seurakunnille viestintäohjelma vuosille 2017 2021. Ohjelma hyväksyttiin muiden ohjelmien kanssa tammikuussa 2017. Viestinnän toimikunta vastasi ohjelman valmistelusta. Pääkaupunkiseudun yhteistä mediatoimitusta ja mediaa koskevat päätökset tehtiin vuoden 2016 aikana. Yhteinen kirkkovaltuusto teki maaliskuussa mediatoimituksen perustamisesta periaatepäätöksen ja hyväksyi toukokuussa sopimuksen ja yhteisjohtokunnan ohjesäännön. Kokonaisuudessaan yhteisen median projekti työllisti merkittävästi vuoden 2016 aikana niin virkamiehiä, luottamushenkilöitä kuin Essen toimitusta. Yhteinen mediatoimitus aloitti työnsä vuoden 2017 alussa. Talousarvion ylitys johtui yhteisen mediatoimituksen perustamisesta aiheutuneista kustannuksista. Keväällä 2016 valmistauduttiin siirtämään seurakuntien verkkosivut kirkon yhteiseen Lukkarijärjestelmään. Sisällöllisesti valmius siirtoon on ollut olemassa kesästä 2016 saakka. Tietohallinnon järjestelyiden vuoksi neuvottelut tapahtumakalenterirajapinnan rakentamisesta seurakuntien varausjärjestelmän ja Lukkarin välillä siirtyivät. Neuvotteluiden käynnistyttyä rakentaminen osoittautui ennakoitua hankalammaksi, minkä vuoksi projekti on viivästynyt ja valmistuminen siirtynyt vuodelle 2017. Tietohallintopalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10603) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2015 Toimintatuotot 105 000 0 105 476-476 105 476 Toimintakulut 2 832 640 0 2 353 834 478 806 3 687 164 TOIMINTAKATE -2 727 640 0-2 248 358 479 282-3 581 688 13

Tietohallinnon toiminnassa kirkon palvelukeskuksen liittymien toimivuus oli tärkeässä roolissa. Tässä onnistuttiin hyvin, vaikka tiedon siirto huomattavasti monimutkaistui verrattuna kirkon palvelukeskuksen asiakkuutta edeltävään aikaan. Tietohallintopäällikön ollessa estynyt hoitamaan virkatehtäviään virkaa hoidettiin sijaisjärjestelyin. Painopisteeksi muodostui tästä syystä toiminnan sujuminen. Mitään uusia merkittäviä kehityshankkeita ei aloitettu, vaan ne siirrettiin seuraavalle toimintakaudelle. Edellisen vuoden kustannusylityksistä tehdyn selvityksen perusteella tietohallinnossa tehtiin korjaavia toimenpiteitä vastaavan kustannusylityksen välttämiseksi. Päätöksiä tuotiin yhteiselle kirkkoneuvostolle hyväksyttäväksi aina, kun niillä oli merkittäviä toiminnallisia vaikutuksia, vaikka päätösvallan rajojen mukaan viranhaltijapäätös olisi ollut riittävä. Talousseurantaa on talousarviovuoden aikana tarkennettu, jotta se palvelisi seuraavia talousarviovuosia entistä paremmin. Tietohallinnon sopimuksia on saatettu ajan tasalle. Talousarviovuonna aloitettiin myös selvitys, jolla selkiytetään tietohallinnon tehtävät sekä tarkennetaan tehtäväjakoa tietohallinnon ja muiden viraston yksiköiden välillä. Henkilöstö- ja hallintopalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10604) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2015 Toimintatuotot 268 400 0 293 237-24 837 284 134 Toimintakulut 1 735 733 0 1 760 851-25 118 1 846 537 TOIMINTAKATE -1 467 333 0-1 467 615-282 -1 562 403 Palkanlaskennan ja henkilöstöhallinnon painopisteinä olivat kirkon palvelukeskukseen siirtymisen tuomat muutokset palkanlaskennassa ja palkkioiden maksussa sekä palkanlaskennan prosessien vaatimat muutokset työtavoissa. Harkinnanvaraisen palkanosan (HAVA) kehittäminen yhtymässä ei edennyt, koska keväällä alkoivat palkkaustyöryhmän valmistelutehtävät, jotka jatkuvat vuoden 2017 puolelle. HAVAn kehittämistä tarkastellaan vuoden 2017 aikana. Sähköistä asian- ja asiakirjahallintaa kehitettiin edelleen vuoden 2016 aikana. Espoon seurakuntayhtymän arkistorakenne uusittiin kokonaan ja arkistonmuodostussuunnitelmaan lisättiin myös seurakuntiin liittyvät tehtävät ja asiakirjat. Tiedonohjaussuunnitelma uudistettiin, ja yhteinen asianhallintajärjestelmä otettiin käyttöön myös Esbo svenskan, Espoonlahden, Leppävaaran ja Tapiolan seurakunnissa. Henkilöstöä on myös perehdytetty ja koulutettu. Koulutus on painottunut ennen kaikkea turvallisuuteen, ensiaputaitoihin, seurakuntatyöhön ja tietoteknisiin taitoihin. Työhyvinvoinnin kokonaishallintaa kehitettiin edelleen ottaen huomioon yhtymässä tapahtuvien muutosten vaatimukset. 14

Talouspalvelut (talousarvion kustannuspaikka 10605) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2015 Toimintakulut 486 872 0 506 228-19 356 461 079 TOIMINTAKATE -486 872 0-506 228-19 356-461 079 Kirkon palvelukeskuksen asiakkuuteen siirryttiin vuoden 2016 alussa. Kirkon palvelukeskuksen ohjelmistot sovitettiin yhteen omien ohjelmistojen kanssa. Talousarvion seuranta toteutettiin omalla raportointijärjestelmällä, johon tiedot tuotettiin kirkon palvelukeskuksen järjestelmästä. Tilikartan muutos aiheutti hieman ongelmia seurannan toteuttamiseen, mutta sitovuustasoon sillä ei ollut merkitystä. Reskontran pysyminen täysin omassa järjestelmässä ei ollut kokonaisuuden kannalta toimivin ratkaisu, ja se tullaan muuttamaan seuraavalla toimintakaudella. Kirkon palvelukeskuksen ohjelmistojen käytön koulutukseen panostettiin, ja hyvän ohjeistuksen avulla siirtymä oli odotettua helpompi. Kuitenkin Kipan ohjelmistokokonaisuudessa on vielä puutteita, kuten hautakirjanpidon puuttuminen, joka aiheuttaa sen, että omia talousohjelmistoja tarvitaan. Se puolestaan on aiheuttanut sen, että liittymät ovat monimutkaistuneet, mikä tarkoittaa resurssien varaamista liittymien päivittäisen toiminnan varmistamiseen ja valvontaan. Tietojen konvertointi uusiin järjestelmiin kesti odotettua kauemmin johtuen talouspalveluiden resurssien vähyydestä. Uuden järjestelmäkokonaisuuden omaksumiseen sekä ohjelmiston käytön oppimiseen joudutaan panostamaan myös seuraavana toimintavuotena. Verkkomaksaminen on yleistynyt Espoon seurakuntayhtymässä, ja se on monelta osin korvannut perinteisen laskutuksen. Verkkomaksamisia oli vuonna 2016 yhteensä 6 381 kpl. Samaan aikaan laskuja tehtiin 12 000 kpl. Talousarvion ylitys johtuu siitä, että kirkon palvelukeskuksen kustannukset on kohdistettu talouspalveluun, mutta määrärahat on myönnetty yhteisen kirkkoneuvoston kustannuspaikalle. Palvelukeskus (talousarvion kustannuspaikka 10608) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2015 Toimintatuotot 55 000 0 166 381-111 381 82 529 Toimintakulut 954 455 0 848 165 106 290 811 345 TOIMINTAKATE -899 455 0-681 784 217 671-728 816 Palvelukeskuksen varaustoiminnassa, hautatoimistossa ja keskusrekisterissä toiminnan tavoitteena on edelleen yhtenäinen, katkeamaton ja virheetön palveluketju. Palveluita kehitettäessä on otettu huomioon sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden vaatimukset. Vuoden 2016 aikana hautatoimiston lähiesimiehen tehtävät siirrettiin pysyvästi varauspalveluiden esimiehelle. 15

1.5.2 SEURAKUNNAT (talousarvion pääluokka 2) Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2015 Toimintatuotot 1 067 550 0 1 133 948-66 398 1 513 163 Toimintakulut 22 282 550 0 21 355 682 926 868 22 827 088 TOIMINTAKATE -21 215 000 0-20 221 734 993 266-21 313 925 Seurakuntien toimintakate oli yhteensä noin 1,0 miljoonaa euroa talousarvion määrärahaa pienempi. Toimintakate osoittaa, että seurakunnat ovat tehneet merkittäviä aktiivisia toimenpiteitä säästötavoitteiden aikaansaamiseksi. 16

Esbo svenska församling Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2015 Toimintatuotot 67 450 0 93 924-26 474 187 745 Toimintakulut 2 150 250 0 2 002 830 147 420 2 196 695 TOIMINTAKATE -2 082 800 0-1 908 906 173 894-2 008 950 Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Yleistä Toimintaa toteutettiin pääasiassa vuoden 2016 toimintasuunnitelman mukaisesti. Seurakunnan toiminnassa kantava ydinviesti oli Levollisuus läsnäolo sanoma. Tavoitteena oli saada toiminta Espoossa aikaisempaa näkyvämmäksi. Seurakunnan jäsenmäärä väheni vuoden aikana 237 henkilöllä; 31.12.2016 jäseniä oli 15 364. Eronneiden määrä oli 191, ja seurakuntaan liittyneitä oli 65. Toimintakate oli selkeästi positiivinen. Vuoden 2016 painopisteet Tiedottaminen ja viestintä eri medioissa Työntekijät ottivat aktiivisesti osaa sosiaalisessa mediassa käytyihin keskusteluihin. Etsivä työ Painopiste näkyi vuoden aikana aktiivisesti kaikilla osa-alueilla. Aikuistyö lähetti esimerkiksi seurakunnan tervehdyksen uudelle ikäryhmälle, 30-vuotiaille. Tervehdys sisältää yleistä tietoa tietoa kirkosta ja seurakunnasta. Nuorisotyö aloitti kokeiluluontoista toimintaa Ison Omenan Chapplessa. Jäsenyyden vahvistaminen Seurakunta jatkoi kastetervehdysten lähettämistä 1 4-vuotiaille ja lähetti henkilökohtaisia kutsuja vauvakirkkoon, 3-vuotiaille päiväkerhotoimintaan, 5-vuotiaiden juhlaan, ekaluokkalaisten kouluun siunaamiseen, eläkeläisten syntymäpäiväjuhlille ja sururyhmiin. Talousarviovuoden 2016 toiminnalliset tavoitteet Seurakunnan toiminta näkyy Espoossa entistä enemmän Henkilökunta ja luottamushenkilöt saivat koulutusta sosiaalisten medioiden käyttämiseen. Niitä otettiin käyttöön aikaisempaa enemmän, minkä seurauksena seurakunnan toiminnan näkyvyys lisääntyi. Näkyvyyden lisääntymiseen liittyvä tavoite saavutettiin myös julkaisemalla Kyrkpressenissä seurakunnan toimintaa kuvaavia liitteitä, mainostamalla toimintaa 17

Huvudstadsbladetissa ja ylläpitämällä seurakunnan verkkosivuilla seurakunnan toimintaa kuvaavaa tietoa. Seurakunnan onnittelutervehdys lähettiin nyt 18- ja 25-vuotiaiden lisäksi myös 30- vuotiaille. Henkilöstö Henkilöstön määrä pysyi muuttumattomana ja oli vuoden lopussa sama kuin vuoden alussa. Talousarvion toteutuminen Seurakunnan talous toteutui sovitun talousarvion puitteissa, ja suunnitellut säästötavoitteet saavutettiin. Koulutussuunnitelman toteutuminen Koulutus toteutui suunnitelman mukaisesti. Ympäristötavoitteen toteutuminen Toiminta toteutui suunnitellun mukaisena. 18

Espoonlahden seurakunta Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2015 Toimintatuotot 210 000 0 214 582-4 582 306 040 Toimintakulut 4 117 500 0 3 969 847 147 653 4 292 300 TOIMINTAKATE -3 907 500 0-3 755 265 152 235-3 986 260 Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Toiminta-ajatus, painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet Seurakuntayhtymän käynnistämän strategiatyöskentelyn myötä saatettiin päätökseen seurakunnan oma tulevaisuustyöskentely. Kertomusvuoden aikana Espoonlahden kirkon peruskorjauksen toteutus pääsi toukokuussa viimein käyntiin. Samanaikaisesti jouduttiin luopumaan Soukan nuorisotilasta Sodesta. Näiden muutosten myötä siirryttiin väistötiloihin Soukan kappelille ja Kivenlahden ostoskeskukseen (Merivirta 3). Korvaavat nuorisotilat saatiin hyvin tavoitettavissa olevasta vanhasta Omnian kiinteistöstä vanhojen tilojen läheisyydestä, mutta sen myötä menetettiin mm. nuorisokahvilatoiminta, jolla on ollut vaikutusta nuorten toiminnan toteutukseen. Henkilöstön hajautuminen seurakunnan eri alueille on myös näkynyt keskinäisen kohtaamisen ja yhteydenpidon harventumisena. Vireä jumalanpalvelus- ja musiikkielämä jatkui myös Soukan kappelilla, joskin osa vakikävijöistä oli jäänyt jo edellisen vuoden aikana messuista pois. Samanaikaisesti Soukan messuihin tuli uusia kävijöitä. Kesän konfirmaatiot oli jo edellisenä vuonna jouduttu siirtämään Olarin kirkkoon, mistä olemme olleet kiitollisia. Syksyllä Espoon seurakuntayhtymässä perustettiin turvapaikanhakijoille kirkkoturva-työryhmä, jossa oli mukana myös oma nuorisodiakonimme. Joulukuussa otimme yhden syyrialaisperheen kirkkoturvaan Soukan kappelille. Tässä on toimittu avoimuus- ja läpinäkyvyys-periaatteella: viranomaiset ovat olleet koko ajan tietoisia kirkkoturvaan otetuista henkilöistä. Turvapaikanhakijoita kutsuttiin myös kansainvälisiin iltoihin ja kohtaamispaikkamessuihin Soukan kappelille sekä erityisesti syyskuun alussa järjestetyille Wanhan ajan telttapäiville Ulappatorille. Se oli onnistunut tapahtuma yhteistyössä OneWay Missionin kanssa ja keräsi yli 2 000 osanottajaa vajaan viikon aikana. Vapaaehtoisten halu jalkautua seurakunnan keskelle kirkon seinien ulkopuolelle sekä aktiivinen kutsuminen seurakunnan tilaisuuksiin on tuonut tässäkin tapahtumassa paljon hyviä ja tärkeitä kohtaamisia. Diakoniatyön kanssa kehitetty Leipämessu jatkui kerran kuukaudessa perjantaiaamuisin klo 10.30, nyt Soukan kappelilla. Siihen kutsuttiin erityisesti elintarvikejakeluun tulleita ihmisiä. Messun jälkeen messukävijöille tarjottiin keittolounas. Tämä on vahvistanut elintarvikejakelun ja jumalanpalveluksen yhteenkuuluvuutta. Elintarvikejakelu joutui muuttamaan helluntaiseurakunnan tiloista Merivirta 3:n tiloihin, mistä johtuen elintarvikejakelua on voitu hoitaa enää neljänä päivänä viikossa. Lapsi- ja perhetyössä sekä kouluyhteistyössä jatkettiin Saunalahden koulun ja Espoon kaupungin nuorisotilan kanssa tilayhteistyötä. Joulunajan tapahtumat pidettiin hajautetusti eri toimipisteissä, mutta myös kauppakeskus Lippulaivassa ja kahdella koululla ulkotiloissa sekä ensimmäistä kertaa Kivenlahden rannalla. Ne löysivät uuden ja innostuneen osanottajajoukon. Soukan kappelilla 19

otettiin huhtikuussa käyttöön kastepuu, joka on herättänyt ihastusta ja saanut osakseen kiitosta omaperäisestä toteutuksesta. Missä on onnistuttu, mikä ei ole onnistunut? Hyvin hoidettu seurakunnan perustyö ja motivoituneet työntekijät ovat vahvistaneet seurakuntalaisten luottamusta toimintaan. Strateginen tulevaisuustyöskentely toteutettiin tiimeissä ja erityisesti sitä varten asetetussa työryhmässä sekä kirkkoherran ja työntekijöiden henkilökohtaisilla keskusteluilla. Lopputulokseen oltiin tyytyväisiä. Seurakuntaneuvoston kokouksissa puhetta on johtanut varapuheenjohtaja (KJ 9:1 mukaisesti). Se on ollut toimiva ratkaisu. Seurakunnassa toimittiin ensimmäistä vuotta kirkon palvelukeskuksen asiakkaina. Se aiheutti sekä kiinnostusta että työläytensä vuoksi (mm. uudet atk-ohjelmat ja ohjeistukset) turhautumista. Syksystä alkaen suunniteltiin ja toteutettiin tulevan reformaation merkkivuoden ja Suomi 100- vuotta juhlavuoden tapahtumia. Oman seurakunnan hallintotiimin uudelleen järjestelyissä päästiin tyydyttävään lopputulokseen. Musiikki- ja jumalanpalvelustoiminta on edelleen vahvaa ja osaavissa käsissä. Lähiesimiesvastuita on selkeytetty, ja tiimiorganisaatioon siirtymisen ja johtokuntien lakkauttamisen myötä toiminnallista tehokkuutta lisätty. Pääsiäisvaellus toteutettiin ensimmäistä kertaa yhteistyössä kauppakeskus Lippulaivan kanssa. Se oli onnistunut tapahtuma, jossa seurakunnan sanoma saavutti ihmiset siellä, missä he arkenakin liikkuivat. Kirkon remontista johtuen ilahduttavaa oli myös se, että lapsityössä toimivien työntekijöiden (lapsityön papit, lapsityönohjaaja) järjestämät tilaisuudet, mm adventti- ja joulukirkot, päiväkodeissa lisääntyivät. Perhetyössä toteutettiin Parista perheeksi -illat ensimmäistä kertaa vanhemmiksi tuleville kerran kuussa Saunalahden lastentalolla yhdessä lapsityön pappien kanssa. Nämä illat mahdollistavat luontevan kohtaamisen uusien ihmisten kanssa ja keskustelun kasteesta. Toimintojen painopisteen siirtyminen Soukan kappelille on luonnollisesti vaikuttanut toiminnan toteuttamiseen erityisesti suuret musiikkitilaisuudet ja konfirmaatiot jouduttiin toteuttamaan muualla. Talousarvion toteutuminen Seurakunnan toimintamäärärahojen toimintakate 2 oli kertomusvuoden lopussa 96 %. Työalojen budjettiylitykset olivat kertomusvuonna lähinnä kustannuspaikkojen sisäisiä. Säästöjä kertyi jälleen reilusti henkilöstömenoista, mutta myös tietoliikenne- ja elintarvikekuluista sekä rippikoulujen leirikeskusmaksuista, jotka olivat ennakoitua pienemmät. Henkilöstö-, talous- ja tilaresurssit Yksi nuorisotyönohjaajan virka päätettiin jättää täyttämättä vuoden 2016 alusta lukien. Hallintokappalaisen jäätyä eläkkeelle maaliskuussa hänen tilalleen valittiin uusi hallintokappalainen oman seurakunnan papistosta, jolloin yksi seurakuntapastorin virka jätettiin täyttämättä. Kertomusvuoden aikana yksi nuorisotyönohjaaja siirtyi toisen työnantajan palvelukseen, jolloin viransijaiseksi palkattiin teologi, joka sai pappisvihkimyksen, ja täyttämättä jäänyt seurakuntapastorin virka otettiin käyttöön. Yhden vahtimestarin pitkän sairausloman sijaiseksi palkattiin arabiankielinen maahanmuuttaja. Se oli onnistunut ratkaisu. 20

Lapsityön sihteeri jäi eläkkeelle ja hänen tilalleen palkattiin kasvatustyön sihteeri, jonka työnimike muutettiin seurakuntasihteeriksi. Yksi lastenohjaaja jäi opintovapaalle ja hänen tilalleen otettiin uusi, nuori työntekijä. Myös yksi diakoniaviranhaltija jäi opintovapaalle ja hänen tilalleen otettiin uusi viranhaltija, joka on toiminut aiemminkin seurakunnassamme diakoniatyössä. Kirkon peruskorjauksen alkaminen, väistötilojen hajanaisuus ja toiminnan suunnittelu hajautetusti ovat luoneet sekä odotuksen että stressin ilmapiiriä. Seurakuntalaiset ovat pääosin ottaneet tilanteen hyvin ja kantaneet monessa asiassa vastuuta. Erityinen ilonaihe oli jälleen hyvin toteutunut YV-keräys. Sovituista säästötoimista huolimatta määrärahat riittivät hyvin. Seurakuntayhtymän strategiaan kirjattu periaate taloudellisesta puskurista on hyvä, kun taloustilanne on merkittävästi heikkenemässä lähivuosina ja seurakunnissa osallistutaan edelleen säästötoimenpiteisiin mm. virkoja jäädyttämällä ja työsuhteita lakkauttamalla. Meneillään olevat ja tulevat kiinteistöjen korjaukset tarvitsevat runsaasti rahaa. 21

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2015 Toimintatuotot 422 000 0 434 110-12 110 508 152 Toimintakulut 6 368 200 0 6 306 379 61 821 6 573 754 TOIMINTAKATE -5 946 200 0-5 872 269 73 931-6 065 602 Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Organisaation muutos Toimintavuoden aikana valmisteltiin seurakunnan toimintaorganisaation muutos, jossa aluelähtöinen rakenne säilytettiin, mutta alueiden määrää vähennettiin yhdellä. Uudet toimitaalueet ovat: Aurora, Espoon Keskus, Länsi-Espoo, Pohjois-Espoo ja Viher-Laaksolahti. Kunkin alueen toimintaa johtaa kappalainen. Alueneuvostot lakkautettiin ja tilalle perustettiin toiminnalliset kappelineuvostot, joiden tehtävänä on huolehtia seurakunnallisen lähitoiminnan kehittämisestä ja toteuttamisesta. Toiminnan painopiste Seurakunnan yhteinen painopiste oli vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Lisäksi joillakin työaloilla oli omia toiminnallisia painopisteitään. Painopisteestä nousevien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vahvistetaan ja monipuolistetaan vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä. Vapaaehtoistyö on luonteva ja tärkeä osa seurakuntatyötä. Erilaisia vapaaehtoistehtäviä seurakunnassa oli entistä enemmän, noin 1 820. Näissä palveli noin 950 eri-ikäistä vapaaehtoista. Joillakin vapaaehtoisilla saattoi olla 3 4 erilaista vapaaehtoistehtävää seurakunnassa. Uusia tehtäviä on löytynyt erityisesti monikielisessä työssä. Luodaan uusia vapaaehtoistyön muotoja, rakennetaan verkossa vaikuttavia seurakunnan ääni ryhmiä. Tämä tavoite ei ole toteutunut 2016, mutta uutta toimintatapaa suunnitellaan erityisesti Facebook-pohjalta. Seurakuntamme tärkeimmillä Facebook-sivulla on aktiivikäyttäjiä yli 2 500, mikä on enemmän kuin missään muussa seurakunnassa Suomessa. Koulutetaan työntekijöitä vapaaehtoistyön menetelmiin. Vuoden aikana kolme työntekijää on saanut erityiskoulutusta vapaaehtoistyöhön. Laajempi yhteisespoolainen koulutus toteutunee läpäisyperiaatteella vuosina 2017 2018. Sen lähtökohta on seurakuntien uuden strategian vapaaehtoistyöhön liittyvä uudenlainen painotus. 22

Henkilöstö Seurakunnan henkilöstön määrää vähennettiin suunnitelman mukaisesti noin 7 henkilötyövuoden verran vuoden 2016 aikana. Vähennykset koskivat kaikkia muita henkilöstöryhmiä paitsi musiikkia. Kaikki henkilöstövähennykset toteutettiin ennakkosuunnitelman pohjalta, ja vähennystarve oli henkilöstön tiedossa ennalta vähintään vuoden ajan. Kirkkovaltuuston hyväksymän säästöohjelman toteuttaminen edellyttää merkittävien henkilöstövähennysten jatkumista myös vuosina 2017 ja 2018. Toimitilat Suvelan kappeli valmistui kesän aikana ja vihittiin käyttöön syyskuussa. Kappelin arkkitehtuuria ja toiminnallisuutta on kilvan kiitelty kotimaisilla ja kansainvälisillä foorumeilla. Kappelin käyttöönoton myötä Suvelan edellinen kappeli, Tuomarilan laaja vuokrakerhotila ja Espoon Keskuksen Nestorin vuokrakerhotila ovat siirtyneet historiaan. Huolta ovat aiheuttaneet Viherlaakson kappelin sisäilmaan liittyvät ongelmat, joiden johdosta kappelin toimintaa on rajoitettu. Laaksolahden vanhan kappelin purkaminen odottaa yhä toimenpiteitä. Ympäristötavoitteiden toteutuminen Sähköisen asioinnin edistäminen ja paperin käytön vähentäminen. Sähköinen asiointi on edelleen lisääntynyt. Toimintaan liittyvä sähköinen ilmoittautuminen on korvannut muut muodot, toimintaan liittyvät laskut ja maksut seurakuntalaisille on siirretty verkkopohjaisiksi, ennalta tapahtuviksi maksulinkkimaksuiksi, ja sähköiset jäsenkirjeet ovat laajassa käytössä. Sähköisen asioinnin lisääntymisestä huolimatta paperin kokonaiskulutus on edelleen huomattava. Kierrätys ja jätteiden lajittelu Tilanne on jatkunut ennallaan: Materiaalien kierrättäminen ja jätteiden lajittelu seurakunnan eri toimipisteissä on vakiintunut. Seurakunnan kirpputori Unelman kammari on suosittu kierrätyspaikka, joka pyörii vapaaehtoisvoimin. Yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa on jatkettu käytettyjen taloustavaroiden ja tekstiilien keräystä ja jakelua maahanmuuttajaperheille ja kiintiöpakolaisperheille. Talousarvion toteutuminen Toimintatulojen arvio ylittyi noin15 000. Toimintamenojen arvio alittui noin 60 000, toteuma oli 99 %. Toimintakate oli noin 75 000 eli 98,7 %. 23

Leppävaaran seurakunta Talousarvio 2016 Talousarviomuutokset Määrärahan käyttö Määrärahat ylitys (-)/ alitus (+) Toteuma 31.12.2015 Toimintatuotot 103 000 0 108 900-5 900 132 860 Toimintakulut 3 193 000 0 2 963 214 229 786 3 255 724 TOIMINTAKATE -3 090 000 0-2 854 314 235 686-3 122 863 Arvio toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Jäsenlähtöinen toiminta Espoon seurakuntayhtymässä hyödynnettiin Jäsen 360 ohjelman mahdollisuuksia vielä vuoden 2016 aikana, mutta samalla päätettiin olla hankkimatta uutta ohjelmalisenssiä seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Ohjelma antaa perustietoa seurakunnan alueella asuvien ihmisten elämäntavasta ja asennoitumisesta kirkkoon. Jäsentietoisuus auttaa työntekijöitä ja luottamushenkilöitä kohdentamaan seurakuntatyötä tarkoituksenmukaisesti ottaen huomioon eri segmenttien volyymit ja tarpeet. Tämä tieto on auttanut kehittämään jäsenlähtöistä ajattelutapaa. Järjestelmän avulla on kyetty kehittämään jäsenten erilaiset tarpeet huomioon ottavaa toimintaa. Radikaaleja toiminnan muutoksia ei toistaiseksi ole nähty tarpeellisiksi tehdä. Silti jäsentietoisuuden kasvaminen vaikuttaa työntekijöiden tapaan kohdata seurakuntalaisia myös jo olemassa olevissa toiminnoissa. Jäsenlähtöisyys näkyy esimerkiksi adventtiajan panostuksena kauppakeskus Sellon lavalle ja seurakunnan tavassa hoitaa viestintää. Messu Jumalanpalvelusyhteisöä on pyritty rakentamaan eri tavoin. Seurakunnassa on kokeiltu messun alkamisajankohdan muutosta. Näyttää siltä, että klo 11 toimii Leppävaaran seurakunnassa paremmin kuin tavanomainen klo 10. Seurakuntaneuvosto teki messun alkamisajankohdan pysyvästä muutoksesta päätöksen syksyllä ja Espoon hiippakunnan tuomiokapituli vahvisti tämän päätöksen. Kirkkosaliin on rakennettu lasten nurkkaus. Viesti on selvä: lapset ovat tervetulleita messuun. Messuryhmien kokoamisessa on otettu ensimmäisiä askelia ja seurakuntalaiset toteuttavat messua yhdessä työntekijöiden kanssa. Tarkoituksena on se, että messu kokonaisuutena toimii koko seurakunnan juhlana, jota voivat olla toteuttamassa kaikki halukkaat seurakuntalaiset. Messua on kehitetty siten, että kohdeyleisö otetaan huomioon. Konfirmaatioiden musiikissa käytetään nuorten tai nuorten aikuisten muodostamaa bändiä, jonka soittama musiikki oli nuorille ja heidän vanhemmilleen tuttua. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina pääjumalanpalvelus suunnattiin asiakaslähtöisesti perheille. Jouluaaton eri hartaudet suunnattiin erilaisille kohderyhmille. Tavoitteena edelleen on, että sunnuntaisin vietettävä messu on nykyistä selkeämmin kaikkien työmuotojen työn keskuksena. Kappelien messuelämää on kehitetty eri suuntiin. Karakappelissa suhteellisen perinteinen messu soveltuu ympäristöön, jossa eläkeläisväestön osuus aktiiviseurakuntalaisista on merkittävä. Perkkaan kappelin messuelämää sävyttää kuukausittain kokoontuva suomenkielinen messu sekä viikoittainen arabiankielinen messu tai muu toiminta. Arabiankielisen toiminnan tarve on merkittävästi kasvanut. Syksyllä Perkkaalla aloitti toimintansa venäjänkielinen kuukausittain toteutettava messu. Sen toimivuutta arvioidaan myöhemmin vuoden 2017 aikana. 24

Organisaation uudistaminen Seurakunnan työntekijämäärä on taloudellisesta tilanteesta johtuen väistämättä pienentynyt. Eniten on viime vuosina supistunut kirkonpalveluskunta, mutta myös hengellisen työn tekijöiden määrä on vähentynyt mm. varhaiskasvatuksesta, kasvatuksesta ja pappien työstä. Tämä on merkinnyt työn sisäisiä järjestelyjä ja pohdintaa työn priorisoinnista. Henkilökunnan supistumisen myötä ajankohtaiseksi tuli myös koko organisaation uudistaminen. Muutoksen lähtökohtana oli se, millaisella työntekijäorganisaatiolla mahdollisimman hyvin kyetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Päätös työntekijäorganisaation uudistamisesta tehtiin seurakuntaneuvoston lokakuun kokouksessa 2015, ja se astui voimaan 1.1.2016. Lähiesimiesten ja tiimien lukumäärä supistui neljään (missio, kasvatus, palvelu ja kirkonpalveluskunta). Uuden organisaation on tarkoitus olla aiempaa joustavampi ja myös toteuttaa eri tiimien välistä yhteistyötä aiempaa monipuolisemmin. Seurakuntaneuvostossa keskusteltiin myös kirkonpalveluskunnan supistumisesta. Kappelitiloista luopumisen asemesta seurakuntaneuvosto valitsi toistaiseksi toimintalinjan, jonka mukaan KilonRistin, Uutun ja Lastenkappeli Arkin toiminta hoidetaan ilman paikalla olevaa vahtimestaria. Järjestelmää kehitetään myös siten, että Leppävaaran seurakunnassa on päivystävä vahtimestari, joka vastaa puhelimeen kaikkina viikonpäivinä klo 9 18. Seurakuntalaisia varten on laadittu yksityiskohtainen ohjeistus kappelien toiminnasta, ja cliq-avainjärjestelmää hyödyntäen seurakuntalaiset pääsevät tiettynä ajankohtana kappelitilaan. Järjestelmä valmisteltiin syksyllä 2015 ja sitä alettiin soveltaa käytäntöön 1.1.2016 alkaen. Seurakunta siirtyi vuoden 2016 alusta Kirkon palvelukeskuksen asiakkaiksi. Uudistus merkitsi useiden käytäntöjen ja ATK-ohjelmien muutosta. Seurakunnan perustyö Pitkällä aikavälillä kasteiden ja vihkimisten määrä näyttää vähenevän. Moni muu kirkon työ näyttää kuitenkin kasvavan. Jumalanpalveluksiin ja ehtoolliselle sekä musiikkitilaisuuksiin osallistuu aiempaa enemmän ihmisiä. Diakoniatyön asiakaskontaktien määrä on kasvanut. Samoin pienryhmätoimintaan sekä vapaaehtoistyöhön näyttää osallistuvan aiempaa enemmän ihmisiä. Monen ihmisen taloudellinen tilanne on huonontunut. Anottujen ja myönnettyjen maksuvapautusten määrä on kasvanut. Monen seurakunnan työntekijän kokemus on myös se, että ihmisten tarve keskustella asioistaan on lisääntynyt. Toisaalta on hyvä, että ihmisten valmius auttaa on myös kasvanut. Esimerkiksi joulupuukeräys on kasvattanut suosiotaan. Seurakunnan alueelle saapuneet turvapaikanhakijat merkitsivät uutta ja ennalta arvaamatonta haastetta. Ilmeisesti osa kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista jää pysyvästi maahamme. Heidän auttamisensa merkitsee uutta diakoniatyön haastetta. Väestö Vuoden aikana Leppävaaran seurakunnan väkiluku pieneni. Seurakunta menetti 190 jäsentä. Läsnäoleva väestö 31.12.2016 oli 24 677 henkilöä. Poissaolevaan väestöön kuuluu 893 henkilöä. Vuoden aikana seurakunnasta erosi 437 henkilöä ja siihen liittyi 143 henkilöä. Seurakuntaan muutti 2 739 henkilöä ja seurakunnasta muutti 2 838 henkilöä. Leppävaarassa kirkkoon kuulumisprosentti on 54,2. Espoossa asuu 42 200 muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvaa. Heistä 8 930 asuu Leppävaaran seurakunnan alueella suhteessa enemmän kuin Espoon muiden suomenkielisten seurakuntien alueella. Tämä vaikuttaa kirkkoonkuulumisprosenttiin. 25