TILAISUUDEN KOONTI. Toni Pienonen, Business Arena Oy ,

Samankaltaiset tiedostot
(Hanke)portfoliot, vaikuttavuus ja uusi hankkeiden arkitodellisuus

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

Maaseutuohjelma Pohjois- Pohjanmaalla väliarviointi itsearviointina. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö

Saarijärven elinkeinostrategia.

Tekes on innovaatiorahoittaja

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Terveysliikuntapalveluiden tuotteistaminen. SHF-hankkeen loppuseminaari

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK)

Löydämme tiet huomiseen

PARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmistelu miten alueet näkyvät. Johanna Osenius Varkaus

Tekesin rahoitus startup-yrityksille

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Hankestrategia Yhtymähallitus

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE Harri Kivelä Iisalmi

Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan teemapaja kooste ryhmätöistä

EduFutura Jyväskylä

Tekes riskirahoittajana -

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Kv suunnitelmat teoriassa ja käytännössä

Ideasta toteutukseen Huippuyksikköpolitiikka 1990 ja 2000-luvulla Timo Kolu

Miten tukea haetaan? Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu

ARENE RY AJANKOHTAISKATSAUS Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto (TUHA) Koordinaatioryhmän kokous Riitta Rissanen, toiminnanjohtaja

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

BUSINESS FINLANDIN RAHOITUSPALVELUT YRITYKSILLE 2018

Tilannekatsaus kansalliseen Kestävä kaupunki ohjelmaan Suvi Anttila, Ympäristöministeriö

Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen

Oppilaitos yritysyhteistyön onnistumisen edellytykset

Osaaminen kilpailukyvyksi. Jyväskylän ammattikorkeakoulun strategia

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes ja PIMA kokeiluhankepalvelut. BIOCONNECT- seminaari Tuomas Lehtinen

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

Kuntien 9. ilmastokonferenssi Energiatehokkuuden rahoitus Päivi Laitila, Motiva Oy

Taitajakilpailutoiminta. ammatillisessa koulutuksessa

Yhdessä! Verkostot vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukemisessa Vesistökunnostusverkoston vuosisemimaari Jenni Jäänheimo, YM, 13.6.

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

SmartWater -kehittämisen yhteistyöfoorumit

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 2018

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä Nuppu Rouhiainen

Arvioinnin tuloksia toimintakulttuurin muuttumisesta. Anna Saloranta, tutkija Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Tervetuloa Innokylään

Tekes Muotoilun rahoittaja. Risto Lustila Oulu,

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Sykäys -vuosikello

Tekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

EU:n ohjelmakauden linjaukset Varsinais Suomessa

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Kansallinen ja alueellinen kansainvälistyminen CASE pohjoinen

WORLD IDEAS. Otsikko. ALUSTAT JA APIT & HANKINTOJEN

Market Expander & QUUM analyysi

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Ajankohtaista KEINOsta Kuntamarkkinat KEINOlaiset

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat Kari Aalto

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Pk-yritysbarometri, kevät 2019

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja

Tekesin (Business Finland) rahoituspalvelut yrityksille 2018 #

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu

EU:n ajankohtaiset uutiset ja tuleva rahoitus Maakuntavaltuuston seminaari Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Pohjois-Savon liitto

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Koskenniska, Vaajakoski

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot

Kuntajohdon seminaari

Tekesin rahoituspalvelut yrityksille 2017 #

Kansainvälisten asioiden kevätpäivät 2019 Visioiden ja strategioiden vuodet kansainvälisyys kaikkialla Jouni Ahonen, Haaga-Helia amk

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

Transkriptio:

TILAISUUDEN KOONTI Toni Pienonen, Business Arena Oy 0400 737 238, toni.pienonen@businessarena.fi 1

YLEISIÄ AJATUKSIA HANKETOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Pienet toimipiteet ja kokeilut ovat usein vaikuttavampia kuin suuret hankkeet, mutta niiden täytyy olla osa isoa kokonaisuutta -ajatus toistui monessa esitelmässä ja puheenvuorossa. Rakennerahastotoiminta ei ole muusta kehittämistyöstä irrallinen asia, vaan kaikki erilaiset instrumentit on tarkoitettu yhteisten teemojen ja tavoitteiden edistämiseksi Esimerkiksi maaseutuohjelma (nimestään huolimatta) on aluekehittämistä, innovaatiotoimintaa ja yritysten kasvun edistämistä, yli 90% Suomesta on maaseutua Yhteistyö rakentuu jatkossakin organisaatiorakenteista riippumatta yksilöiden osaamisen, kokemuksen ja verkoston varaan Hanketoiminnan kielen ja terminologian kansantajuistamiseen tulisi panostaa. Se on edelleen vaikeatajuista - vaikka kyseessä on nimenomaan työkalu suomalaisen alueiden parantamiseen kansalaisten ja paikallisten tahojen lähtökohdista!

YRITYSYHTEISTYÖ ASIAKASLÄHTÖISEMMÄKSI Hankeinstrumentteihin toivotaan nopeutta: Yrityksillä ei ole aikaa hakea julkista rahoitusta tai odottaa päätöksiä. Pienelle yritykselle hakuprosessi koetaan liian työlääksi Kehittäjien tulisi muistaa kannustavampi suhtautuminen yritysten aikeisiin ja tavoitteisiin. Hanketuen usein monimutkaisen taustaorganisaation / -järjestelyn ei saisi antaa näkyä asiakasyritykselle eikä yrityksen tarvitse tietää kaikkea nippelitietoa - asiakaspalvelu edellä Erilaisten välittäjäorganisaatioiden tarpeesta hankerahoituksen ja yritysten välimaastoon esimerkiksi panelisteilla oli ristiriitaisia ajatuksia: Välittäjäorganisaatiot ovat mielestäni luovuttamista. Systeemistä tulisi tehdä niin yksinkertainen, että palvelut ovat helposti hyödynnettävissä. Välittäjien kautta asetutaan toimimaan nykyisillä ehdoilla.

KANSAINVÄLISYYS RATKAISEE JATKOSSA EU:n laajentuminen on johtanut tilanteeseen, että Suomen pitää kyetä kertomaan itsestään uusia tarinoita ja ansaita asema unionissa: Miksi olemme tärkeitä muulle Euroopalle ja maailmalle? Mitä tarjoamme heille? Kansainvälistyminen ja kansainvälisen rahoituksen hakeminen on välttämätöntä suomalaisille hanketoimijoille - siihen on panostettava. Kansainvälinen hankerahoitus edellyttää uskottavuutta. Siksi kotimaisella rahoituksella ja kehitystoiminnalla tulisi luoda demoja ja pilotteja, liikevoimaa sekä todentaa oma osaaminen. Näillä vivutetaan kansainvälistä rahoitusta. Tässä voi hyödyntää esimerkiksi portfolioajattelua. Ari Jääskeläisen luotsaama monirahoitteinen ABOWE-hanke oli pilotoinut suomalaista yksityisesti kehitettyä biojalostustekniikkaa Itämeren alueella ja hyödyntänyt työssä monipuoliesti Savonian osaamista eri tavoin. Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoa voi hyödyntää monin tavoin. Tiedonjakamisen ja kumppanihaun lisäksi sitä voi hyödyntää myös etätoimistona kansainvälisten hankkeiden valmisteluvaiheessa.

Torstai-iltana kokoontunut yötyöpaja pui hanketoiminnan vaikuttavuutta muun muassa seuraavien aiheiden ympärillä Korkeampi ja kokeilevampi riskinotto sai kannatusta. Pajan osallistujien mielestä hankkeissa tulisi rohkeammin yrittää sellaista, jonka onnistumisesta ei ole mitään takeita. Keskustelijat olivat sitä mieltä, että hankerahoitus on nimen omaan tarkoitettu uusien avausten tekemiseen - sellaiseen, mikä ei olisi muuten mahdollista. Nykyiset hankkeet suunnitellaan liikaa varman päälle, koska toimijat ja rahoittajat pelkäävät epäonnistumista. Myös hanketoiminnan kierroksia tulisi nopeuttaa. Yhdysvaltain armeijan Tekes-vastine eli DARPA esiteltiin hyvänä esimerkkinä julkisesta kehitystoiminnasta, jossa visiolla johtaminen, autonomia ja liki mahdottomien tavoitteiden asettaminen saa toteuttamaan suhteellisen pienellä kehitysrahalla merkittäviä asioita. Vaikka päämäärää ei saavutettaiskaan, sivutuotteena syntyy usein jotain hyödynnettävää. Yksityisen rahan kiinnostusta ehdotettiin yhdeksi kriteeriksi kehittämishankkeiden vertailuun ja hyväksymiseen. Mikäli hankeidean / -aihion taaakse asettuu joukko yrityksiä, jotka ovat valmiita laittamaan mukaan myös omaa rahaansa, on yleensä kyseessä tekemisen arvoinen asia. Lisäksi hankeriippuvaisia julkisia organisaatioita muistutettiin siitä, että kaikkea ei tarvitse tehdä hankerahalla - monia toimenpiteitä voi tarjota palvelutoimintana ja koulutusvientinä tulorahoituksella. Hiivavaikutus eli suurempien kokonaisuuksien vivuttaminen hanketyöllä (yksityiset investoinnit, kansainvälinen rahoitus) tulee aina pitää mielessä.

6 Teemakeskustelut

TUTKIMUS- JA INNOVAATIOYMPÄRISTÖT Tarvitaan tutkimus- ja kehittämisympäristöjen markkinapaikka (laitteet, labrat, jne.), jotta yritykset pääsevät niihin helpommin käsiksi YRITYSTEN KEHITTÄMINEN Yrityksen hankehakemukselle kyllä/ei päätös 20 vuorokaudessa TYÖLLISYYS Käännetään viestinnän suunta hyväksyväksi ja innostavaksi Mitä konkreettisia välineitä ja YRITTÄJYYS asenneympäristöjä tarjoamme nuorten kasvattamiseen yrittäjyyteen?

KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Oppi: Resurssit vähenevät, asiakkaat muuttuvat haastavammaksi, työelämän tarpeet muuttuvat; opettajan digiosaaminen ajan tasalle. Vaikuttavuutta lisää: mennään sinne missä asiakas on, ja löydetään oikeat motivoinnin keinot. NUORET Oppi: Muistetaan ketä varten ollaan töissä - Nuoret! 10x vaikutusta: Nuorten oikeasti kuuleminen. MAAHANMUUTTO Asiakaslähtöinen palvelumalli, joka perustuu asiakkaan tarpeiden tuntemiseen.

Biotalous nousuun näillä: BIOTALOUS Miksi ei mennä (käyvä kauppaa) Puolaan, joka on kasvava talous ja jossa paljon EU-rahaa? 1. Vakaa energiapolitiikka 2. Tarvitaan biotalouden "kaupallisen toiminnan" strategia 3. Käytetään alueellista RR-rahaa paremmin vipuna kansainvälisen rahan tehokkaampaan käyttöön, esim H2020 ja investointirahastoihin 4. Strategisia avauksia Venäjän kanssa, mm. biomassan käyttöön. Markkinoita ja raaka-ainetta.

10 Hae tilaisuuden esitykset itsellesi!