Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Tuuli Oksanen, VTT Palotutkimuksen päivät 25-26.8.2009
Tausta Liittyy hankkeeseen Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot ja työvälineet. Pääpaino rakennuspaloissa rakennusten paloriskin arviointi todennäköisyys ja seuraukset Sisältää mm. syttymistaajuudet syttymien aikajakaumat alkusammutustilastojen yhteenveto toimintavalmiusajat taloudelliset vahingot onnettomuustiheydet riskiruutuaineistoon pohjautuen Toteuttajat: VTT ja Pelastusopisto Ohjausryhmä: VTT, Pelastusopisto, palotekniset insinööritoimistot (3kpl), pelastuslaitokset (Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa) Tarvitaan paloteknisessä suunnittelussa ja tutkimuksessa, mutta tiedot hyödynnettävissä myös pelastuslaitosten omassa työssä. 2
Keskeisimpänä aineistona rakennuspalot PRONTOsta vuosilta 2001-2007 PRONTO = Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Rakennuspalojen lukumäärä PRONTOssa 2001-2007 100 000 10 000 1 000 100 10 1 11 412 1 088 1 045 267 431 510 311 368 2 947 1 419 13 1 270 Asuin Vapaa-ajan asuinrak. Liike Toimisto Liikenne Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Varasto Palo- ja pel.toim. Maatalous Muu 4 109 Ei tietoa 633 N = 25823 Mukana myös toissijaisiksi onnettomuustyypeiksi (Onnettomuustyyppi 2 tai 3) kirjatut rakennuspalot. 3
Rakennuspalon todennäköisyys 4
Syttymistaajuustiheys [1/m 2 a] 2.0E-05 1.5E-05 1.0E-05 5.0E-06 0.0E+00 Asuin- ja vapaa-ajan asuin Syttymistaajuustiheys 2005 2006 2007 Vanha aineisto 1996-2001 Liike Toimisto Liikenne Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Varasto Rakennuksessa esiintyvän syttymän todennäköisyys (vuodessa) kerrosneliötä kohden määritettynä. 5
Syttymistaajuustiheys [1/m 2 a] 1.0E-4 1.0E-5 1.0E-6 10 Syttymistaajuustiheys kerrosalan funktiona / Barrois n malli Liike- ja kokoontumisrakennukset, N 2001-2007 = 2178 100 1 000 10 000 Kerrosala [m 2 ] 100 000 1 000 000 f '' = c A r + c 1 2 A s Syttymistaajuustiheyden kerrosalariippuvuudet määritetty rakennustyypeittäin. Voidaan määrittää yksittäisen rakennuksen syttymistodennäköisyys, kun tiedetään sen käyttötapa ja koko. 6
Rakennuspalojen esiintyminen milloin paloja syttyy 7
Rakennuspalomäärien vaihtelu vuorokaudenajoittain Rakennuspalojensuhteellinen lukumäärä keskiarvoon verrattuna Rakennuspalojensuhteellinen lukumäärä keskiarvoon verrattuna 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Asuinrakennukset, N=11412 0-2 3-5 6-8 9-11 12-14 15-17 18-20 21-23 Kellonaika Teollisuusrakennukset, N=2947 0-2 3-5 6-8 9-11 12-14 15-17 18-20 21-23 Kellonaika Rakennuspalojensuhteellinen lukumäärä keskiarvoon verrattuna 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 0-2 3-5 6-8 9-11 12-14 15-17 18-20 21-23 Kellonaika 8 Liikerakennukset, N=1045
Seuraukset - Taloudelliset vahingot 9
Vahinkosumman ja rakennuspalojen lukumäärän suhde Haahtela-laskuri otettu käyttöön lokakuussa 2005 vahinkotiedot vuosilta 2006-2007 Vahinkosumma Rakennuspalojen lukumäärä 10% rakennuspaloista 80% vahinkosummasta F(x) 1.0 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0.0 N = 8124 1 100 10 000 1 000 000 100 000 000 50 % vahingoista alle 4 000 80 % alle 36 000 90 % alle 100 000 Rakennuksen ja irtaimiston yhteenlaskettu vahinko [ ] 10
Vahinkosumman ja rakennuspalojen lukumäärän suhde Haahtela-laskuri otettu käyttöön lokakuussa 2005 vahinkotiedot vuosilta 2006-2007 Vahinkosumma Rakennuspalojen lukumäärä 10% rakennuspaloista 80% vahinkosummasta Ristiintaulukoinnin tulokset: Rakennuksen suojaustason vaikutus teollisuusrakennuksissa automaattinen paloilmoitin tai sammutuslaitteisto pienemmät vahingot. Vanhemmissa rakennuksissa suurempia vahinkoja teollisuus- ja asuinrakennuksissa. Menestyksellinen alkusammutus pienensi vahinkoja useimmissa rakennustyypeissä. Yöaikaan enemmän suuria vahinkoja. 11
Rakennuspalojen suhteellinen lukumäärä keskiarvoon verrattuna 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 Rakennuspalojen lkm Rakennus- ja irtaimistovahingon mediaani [ ] 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011121314151617181920212223 Vuorokaudenaika Yöllä eniten suuria Palotutkimuksen vahinkoja päivät 25-26.8.2009 aiheuttaneita / Tillander, Kokki & Oksanen rakennuspaloja12 Vahinkojen mediaani Mediaani on lukujoukon keskimmäinen luku, eli puolet joukon luvuista on pienempiä ja puolet suurempia kuin mediaani
Onnettomuustiheydet riskiruutuaineistoon pohjautuen 13
Kiireelliset onnettomuudet Rakennuspalo Muu tulipalo Maastopalo Liikennevälinepalo Ihmisen pelastaminen Liikenneonnettomuus Vaar.aineiden aih.onnettomuus Räjähdys/räjähdysvaara Sortuma/sortumavaara 14
Riskiruuduista riskialueita 15
45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Lukumäärien jakautuminen N 2007 = 4025 20 % 25 % 16 % 39 % I II III IV Rakennuspalot Kiireelliset onnettomuudet 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % N2007 = 29453 19 % 20 % 14 % 47 % I II III IV 16 Rakennuspalojen prosentuaalinen jakautuminen eri riskiluokkiin kuuluviin ruutuihin vuonna 2007 "Kiireellisten onnettomuuksien" prosentuaalinen jakautuminen eri riskiluokkiin kuuluviin ruutuihin vuonna 2007
0.12 0.10 0.08 0.06 0.04 0.02 0.00 Keskimääräiset lukumäärät riskiruutua kohden N2007 = 4025 I II III IV 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0.0 17 N2005 = 29453 I II III IV Rakennuspalojen lukumäärä 2007 riskiruutua kohden "Kiireellisten onnettomuuksien" lukumäärä 2007 riskiruutua kohden 3.5 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 Keskimääräiset lukumäärät asukasta kohden Rakennuspalot N = 4025 I II III IV 30 25 20 15 10 5 0 "Kiireelliset onnettomuudet" N = 29441 I II III IV Rakennuspalojen lkm tuhatta asukasta kohden [kpl/1000 as.] "Kiireelliset onnettomuudet" tuhatta asukasta kohden [kpl/1000 as.]
Lukumäärien riippuvuus asukasluvusta ja kerrosalasta Rakennuspalojen lukumäärä riskiruutua kohden 0.40 0.35 0.30 0.25 0.20 0.15 0.10 0.05 0.00 C = 0.001 k = 0.82 0 200 400 600 800 1000 Kiireellisten onnettomuuksien lukumäärä riskiruutua kohden 2.5 2.0 1.5 1.0 0.5 0.0 C = 0.006 k = 0.82 0 200 400 600 800 1000 Riskiruudun asukasluku (luokissa) Riskiruudun asukasluku (luokissa) Rakennuspalojen lukumäärä riskiruutua kohden 0.30 0.25 0.20 0.15 0.10 0.05 0.00 C = 3E-05 k = 0.82 y = C i x missä y = rakennuspalojen lukumäärä x i = asukasluku tuhansina / kerrosala [km 2 ] k i 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 Riskiruudun kerrosala (luokissa) 18
Yhteenveto siitä, mitä hankkeessa tehtiin Syttymistaajuustiheystiedot ja käytetyt mallit päivitettiin ajan tasalle. PRONTOn omatoiminen sammutusvalikko uudistettu vuoden 2008 alussa. Raportissa esitetään vanhojen tietojen (2001-2007) yhteenveto. Lisäksi esitetään kooste toimintavalmiusaikakertymistä (1+3 mukaan) eri pelastustoimen alueilla riskialueittain sekä suurimmissa kaupungeissa. Tarkasteltiin omaisuusvahinkojen riippuvuutta eri tekijöistä rakennustyyppitasolla. Tehtiin yleisiä tarkasteluja onnettomuustiheyksistä riskiruutuaineistoa hyväksi käyttäen. Tarkastelu yleisluontoinen pelastustoimen riskianalyysin kehittämiseksi valmisteltiin uusi hanke. Koska tilastoaineistoa oli aiempaa enemmän, useimpia ilmiöitä pystyttiin tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin, esim. rakennustyyppitasolla. 19
Kiitokset Palosuojelurahasto Pelastusopisto Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos, Tampereen aluepelastuslaitos KK-Palokonsultti Oy, Palotekninen insinööritoimisto Markku Kauriala Oy, L2 Paloturvallisuus Oy VTT http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/t2479.pdf 20