Asumisen turvallisuus sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Kansliapäällikkö Ritva Viljanen

Transkriptio

1 Asumisen turvallisuus sisäisen turvallisuuden ohjelmassa Kansliapäällikkö Ritva Viljanen

2 Pääministeri Kataisen hallituksen lähtökohdat julkisenhallinnon merkittävät säästöt sm:n toimialan muutos ministereiden poikkihallinnollisten tehtävien lisäys

3 Edellisen hallituksen sisäisen turvallisuuden ohjelman toteutuma

4 Asumisen turvallisuus asumisen turvallisuuden parantaminen on ollut keskeinen tavoite sisäisen turvallisuuden ohjelmassa jo vuonna 2004 valmistuneesta ensimmäisestä ohjelmasta lähtien hyväksyttiin asumisen paloturvallisuutta parantava toimenpideohjelma, jota toimeenpannaan edelleen yksi päätökseen sisältyvä toimenpide oli laaja-alaisen asumisen paloturvallisuuden kehittämistä pitkällä aikavälillä selvittävän yhteistyöelimen muodostaminen

5 yhteistyöryhmän keskeinen tehtävä on edistää riskiryhmien paloturvallisuuden parantamista, laskea tästä koituvia kustannuksia ja selvittää rahoitusmahdollisuuksia Tavoitteena oli, että 50 % hoito- ja hoivalaitoksista tulee olla suojattu automaattisella sammutusjärjestelmällä Työ on edennyt hyvin, ja vuoden 2010 loppuun mennessä automaattinen sammutusjärjestelmä oli käytössä jo 23 % hoiva- ja huoltolaitoksia

6 Itsestään sammuvat tupakat, uusi lainsäädäntö voimaan 4/

7 Savukkeiden itsestään sammumista koskevan lainsäädännön vaikutus Savukkeiden itsestään sammumista koskevan lainsäädännön vaikutus oli merkittävä palokuolemien vähentämisessä Uusien savukkeiden vaikutus heijastuu myös ensimmäisenä syttyneisiin materiaaliryhmiin. V vaatteiden ja muiden tekstiilien osuus on pienentynyt kolmasosaan, mikä selittyy pitkälti tupakoinnista aiheutuneiden palojen vähentymisenä. Vaikutus näkyy myös huonekalujen ja sisuteiden kohdalla, joskin lievempänä. Uusien savukkeiden vaikutus heijastuu myös palokuoleman aiheuttaneiden asuinrakennuspalojen syttymistilaan Makuuhuoneessa syttyneiden kuolin palojen osuus on vähentynyt puoleen tutkimusjaksolla. Myös miestyöntekijöiden ja -eläkeläisten palokuolemien määrän vähentyminen selittyy lähes kokonaan uusien savukkeiden aiheuttamien kuolinpalojen vähenemisellä

8 Palokuolemia on eniten yöaikaan (klo 20 03). Tämä ei kuitenkaan suoraan tarkoita, että palokunnan toiminnassa olisi eroa vuorokauden ajan suhteen. Tulipalon havaitsemisviiveellä on pelastamiseen suuri vaikutus Pelastuslaitoksien resurssien lisääminen riskialueelle IV ei helpottaisi palokuolematilannetta ratkaisevasti, koska palon havaitseminen ja sen yhteydessä tehdyt toimenpiteet ovat kriittisimpiä asioita palokuolemien vähentämisessä

9 Palon syttymissyy V tupakoinnista aiheutuneiden määrä väheni kolmasosalla edellisvuosiin verrattuna. Tulipaloissa, joissa palokunta pelasti, syttymissyyn jakauma oli erilainen; palokunta pelasti, kun syttymissyy huolimaton ruoanlaitto. V tahallisten rakennuspalojen osuus noussut kaksinkertaiseksi (38 %)

10 Erityisryhmien asumisen turvallisuus Tarkastelun tausta: laaja-alainen asumisen paloturvallisuuden yhtistyöryhmä Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma: paloturvallisuutta erityisryhmien asunnoissa edistetään sekä selvitetään avustusten riittävyys. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmän päätös. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoite: 50 % vuonna

11 Rakennuspalohavaintojen lukumäärä Taulukko 1. Rakennuspalohavaintojen ( ) sekä vahinkohavaintojen lukumäärä ( ). Tietolähde PRONTO

12 Keskimääräinen loukkaantumisriski Riski määritetty syttymistaajuustiheyden ja keskimääräisen loukkaantuneiden lukumäärän tulona. Loukkaantumisriski on korkein mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asuinkohteissa. Mielenterveyskuntoutujien asumiskohteissa loukkaantumisriski on yli 3,5-kertainen ja päihdekuntoutujien asumiskohteissa noin 3-kertainen asuinrakennusten arvoon verrattuna

13 Automaattisen sammutuslaitteiston kustannustarkastelua Valtion 50 % avustuksella avustuksen kokonaiskustannukset olisivat neljässä vuodessa 50 milj. euroa (vuodessa noin 12,5 milj. euroa), jos 50 % kattavuustavoite. Valtion 30 avustuksella kokonaiskustannukset olisivat 30 milj. euroa (vuodessa noin 7,5 milj. euroa), jos 50 % kattavuustavoite. Mikäli valtion rahoitus priorisoitaisiin riskiperusteisesti ja ainoastaan suurimman riskin kohteille eli päihdehuollon yksiköille ja mielenterveyskuntoutujien asumisyksiköille, tulisi valtion 50 % avustuksella rahoitustarpeeksi noin 11 milj. euroa. Avustuksen suuntaamisella ainoastaan näin pieneen kohdejoukkoon ei kuitenkaan varmistettaisi Sisäisen turvallisuuden ohjelman määrällisten tavoitteiden toteutumista

14 Erillisrahoituksen tarve Palvelurakenneuudistuksen turvallisuudelle kielteisten vaikutusten torjunta (sekä laadullinen että eettinen näkökulma). Tällä hetkellä suuri määrä ns. riskiasumista jää piiloon tavanomaisen asuntokannan joukkoon (esim. Vuosaaren huvila). Pienituloisten rajalliset mahdollisuudet turvallisuustekniikan hankintaan ja korkeampien vuokrien maksamiseen. RAY:n rooli rahoittajana pienentynyt

15 ARA ei avusta yksittäisenä toimenpiteenä tehtävää sammutuslaitteistoasennusta, eikä em. investointiavustusta saa muut kuin kunnat ja yleishyödyllisiksi asuntoyhteisöiksi nimetyt tahot. Perusteltua, että valtio avustaisi sammutuslaitteiston asentamista yksittäisenä toimenpiteenä tai peruskorjauksessa, jolloin muuta valtion tukea ei saatavilla. Kyseessä olisi pään avaaminen erillisrahoitukselle. ARA rahoittajana. Avustuksen käyttöönotto edellyttäisi sitä koskevaa lainsäädäntöä, ja se voitaisiin toteuttaa esim. korjausavustuslakia ja -asetusta muuttamalla

16 Tiivistelmä Palokuolleiden määrä väheni merkittävästi. Vuonna 2010 palokuolleiden määrä oli 80, kun kolmena edellisvuonna palokuolleita oli keskimäärin 100 henkilöä. V palokuolemista 8 (10 %) oli muita kuin tapaturmaisia kuolemia. Tahallaan sytytetyt kuolinpalot ovat lisääntyneet. Harvaan asutulla alueella palokuoleman riski on suurin. (Tiedot perustuvat pelastuslaitosten palontutkijoiden ja poliisin yhteistyössä keräämiin tietoihin vuosilta )

17 Palokuolemat 2010 onnettomuustyypin ja iän mukaan Rakennuspaloissa kuoli 72 henkilöä (rakennuspaloja syttyi yht ) Liikennevälinepaloissa kuoli 7 henkilöä. Maastopaloissa kuoli 1 henkilö. Tulipaloissa kuolleiden ka. ikä 57 vuotta. Suurin palokuolemariski oli ikäluokassa vuotta

18 Palokunnan pelastamat V oli 268 tulipaloa, jossa palokunta pelasti vähintään yhden henkilön. Palokunnan pelastamisten ja palokuolemien lukumäärät (n) ja suhteelliset osuudet (%) vuorokauden ajan mukaan vuosina

19 Asuinrakennuksen talotyyppi Pientaloissa asuntojen lukumäärään suhteutettujen palokuolemien määrä oli yli kaksinkertainen verrattuna rivi- ja kerrostaloihin. Tulipaloissa, joissa palokunta pelasti ihmisiä, jakauma oli päinvastainen palokuolleiden jakaumaan verrattuna. Palokuolleiden lukumäärät (n) ja palokuolleiden ja tulipalojen, joissa palokunta pelasti ihmisiä osuudet (%) asunnon talotyypin mukaan

20 Kohteen sijainti ja saavutettavuus Paikalla olevien ja ulkopuolisten henkilöiden on mahdollista saada henkilö ulos palosta ensimmäisten minuuttien aikana. Tämä edellyttää palon nopeaa havaitsemista ja oikeaa sekä viivytyksetöntä toimintaa. Palokunnan on mahdollista pelastaa henkilö vain hieman tätä pidemmän aikaa, koska uhri ei kestä palon vaikutuksia pitkään. Palokunta voi pelastaa uhrin vain, jos aika palon syttymisestä tehokkaan toiminnan alkuun on palonkehittymisnopeus huomioon ottaen riittävän lyhyt. Koska palon havaitsemiseen, ilmoituksen tekoon, hälyttämiseen ja palokunnan kohteeseen saapumiseen sekä selvityksiin ja siirtymisiin kohteessa kuluva aika usein ylittää vaarallisten olosuhteiden muodostumiseen kuluvan, on palokunnan pelastamisen onnistuminen suhteellisen harvinaista

21 Pelastustoimen alueiden vertailu Asukaslukuun suhteutettuna itäinen Suomi on synkkää aluetta. Kainuussa, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kymenlaaksossa kuoli eniten ihmisiä, kun palokuolleiden määrä suhteutetaan asukaslukuun. Myös Satakunnassa ja Päijät- Hämeessä kuoli keskimääräistä enemmän ihmisiä asukaslukuun verrattuna. Asukaslukuun suhteutettuna vähiten kuoli ihmisiä tulipaloissa Keski-Uudellamaalla ja Jokilaaksoissa, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla

22 Palokuolemat riskialueittain Suurin osa palokuolleista kuoli kohteessa riskialueella IV. Riskialueella IV asuvan henkilön riski kuolla tulipalossa on 3-kertainen verrattuna muihin riskialueilla asuviin verrattuna. Riskialueella IV asuu noin 17 % suomalaisista Tulipalojen, joissa palokunta pelasti ihmisiä, jakauma riskialueen suhteen on päinvastainen palokuolemiin verrattuna. Palokunnat ovat sijoittaneet resurssejaan riskinarviointiin perustuen, jolloin riskialueilla I on eniten resursseja

23 Tulipalosta ilmoittaja Kuolinpalosta ilmoituksen teki useimmiten sivullinen henkilö. Vv sivullinen henkilö teki ilmoituksen 64 % tapauksista. V osuus oli 74 %. Uhri itse pystyy harvoin tekemään ilmoituksen. Vv näiden osuus oli 4 p%. V vain yksi uhri teki itse ilmoituksen tulipalosta

24 Palokunnan toimintavalmiusaika Palokunnan toimintavalmiusaika vahvuuden 1+3 mukaan kuolinpaloissa ei eroa kaikkien rakennuspalojen toimintavalmiusajoista. Kaikkien rakennuspalojen keskimääräinen toimintavalmiusaika vuosina oli 10:56 minuuttia. V yli 90 % tapauksista syttymästä oli kulunut yli 10 minuuttia ennen kuin palokunta aloitti tehollisen toiminnan. 85 % tapauksista palokunnan tehollinen toiminta alkoi aikaisintaan 15 minuuttia palon syttymishetken jälkeen

25 Uhrien tiedot V palokuolleiden miesten määrä väheni edellisvuosien ka. 74 uhrista 55 uhriin, naisten määrä pysyi 25 uhrissa. Miesten riski kuolla tulipalossa on yli 2-kertainen naisiin verrattuna. Miesten riski kuolla tulipalossa on 21 henkilöä miljoonaa asukasta kohti. Naisten riski kuolla tulipalossa on 9 henkilöä miljoonaa asukasta kohti

26 Tulipaloissa kuolevat naiset ovat useimmiten yli 70-vuotiaita. Miehillä palokuoleman riski oli suurin ikäluokassa vuotta vuotiaiden naisten riski v oli poikkeuksellisen korkea, 41 uhria miljoonaa naista kohti. Vv naisilla palokuoleman riski kasvoi iän myötä, ollen suurin ikäluokassa vuotta. Pienituloisten riski kuolla tulipalossa on yli 10-kertainen muihin verrattuna. V palokuolleista eniten oli työntekijöitä 33 % ja vv keskimäärin 41 %. Toiseksi eniten oli eläkeläisiä 2010: 29 %, : 36 %. Palokuolleiden määrä on vähentynyt eniten luokissa työntekijät ja eläkeläiset

27 Siviilisäädyltään suurin riski kuolla tulipalossa oli eronneilla. Vv riski oli 57 ja 49 uhria miljoonaa asukasta kohti v Myös leskien riski kuolla tulipalossa oli suurempi kuin naimattomilla. Kahden henkilön asuntokunnassa elävien osuus palokuolemissa on lisääntynyt merkittävästi. Tämä viittaa siihen, että turvallisuussyrjäytyneiden pariskuntien määrä yhteiskunnassa on lisääntynyt, mikä on vakava ongelma

28 Toimintakyky palon tapahtumahetkellä Tulipalossa olosuhteet ovat ihmiselle hengenvaaralliset jo muutamassa minuutissa, sillä savukaasut ovat hyvin myrkyllisiä ja ne aiheuttavat tajunnan menetyksen. Tulipalon uhri kuolee useimmiten sen vuoksi, että nopea poistuminen vaarallisista olosuhteista epäonnistui tai pelastautuminen ei ollut ollenkaan mahdollista. Palokuoleman riskiä kasvattaa merkittävästi henkilön toimintatai havainnointikyvyn rajoitteet. Rajoitteet voivat liittyä esimerkiksi henkilön iän myötä heikentyneeseen toimintakykyyn, psyykkisiin tai fyysisiin sairauksiin sekä päihteiden tai lääkkeiden vaikutukseen

29 Vain joka neljäs kuolee olosuhteissa, joissa alkoholilla, huumausaineilla tai lääkkeillä ei ole vaikutusta onnettomuuden syntyyn. Huolestuttavaa on, että ikääntyneiden alkoholinkäyttö on selvästi lisääntymässä

30 Palokuolemat kv. vertailu Palokuolemien määrä miljoonaa asukasta kohti Suomi Tanska Ruotsi Norja Britannia Vuosi

31 Vastaanottokeskusten paloturvallisuuden parantaminen tarkastus- ja neuvontakierros maahanmuuttajille paloturvallisuusaineisto toimenpide-ehdotukset keskuksille harjoitukset

32 Ikääntyneiden turvallisuuden toimenpideohjelma 2011 lausuntokierroksella ministeriön linjaukset syksyllä

33 Ministeri Räsäsen sisäisen turvallisuuden ohjelman lähtökohdat

34 Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä Sisäasiainministeri Päivi Räsänen, puheenjohtaja Maa- ja metsätalousministeri Koskinen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja Kehitysministeri Heidi Hautala Liikenneministeri Merja Kyllönen

35 Sisäinen turvallisuus hallitusohjelmassa Suomi Euroopan turvallisin maa Kolmas sisäisen turvallisuuden ohjelma Poliisipalvelujen turvaaminen Poliisitoiminnan tehostaminen Arjen turvallisuusongelmien poistaminen Poliisikoulutus molemmilla kansalliskielillä ja eri kulttuurien kohtaamistaidot Täydennyspoliisijärjestelmän käyttömahdollisuudet Väkivallanvastainen työ, terrorismin torjunnan strategian päivitys Seksuaalisen väkivallan uhrien hoitoketjun turvaaminen

36 Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostaminen Rajavalvontaviranomaisten toimintakyvyn turvaaminen Laittoman ulkomaisen työvoiman käytön tutkinta ja torjunta Häiritsevään kerjäämiseen puuttuminen Päihtyneiden säilöönoton ja kuljetuksen järjestäminen tarkoituksenmukaisesti Hätäkeskusuudistuksen toimivuuden turvaaminen Kansallisten kriisien ja suuronnettomuuksien hoito tehokkaasti Vahvistetaan kykyä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan Siviilikriisinhallinnan kansallisen toimintakyvyn vahvistaminen

37 Tulevia haasteita asumisen turvallisuus häiriötilanteissa asumisen turvallisuushankkeen toimeenpano nuohouslainsäädännön uudistus ikääntyneiden asumisen turvallisuus kansainväliset valmiudet

38 Riskitarkastelu: Tilastoaineisto rakennuspaloista Syttymien lukumääräaineisto perustuu PRONTOn rakennuspalohavaintoihin vuosilta Loukkaantuneiden ja pelastettujen henkilöiden määrä perustuu PRONTOn tietoihin vuosilta Taloudellisen vahingon arviot perustuvat PRONTOn tilastoaineistoon vuosilta Tarkasteluaikaväli alkaa vuodesta 2005, koska kyseisenä vuonna PRONTOon integroitiin vahinkolaskuri. Tarkastelun tavoitteena ei ole määrittää riskin kvantitatiivista suuruutta, vaan vertailla riskin suuruusluokkaa eri rakennustyyppiryhmien välillä. Suuronnettomuusriskiä ei huomioitu. Hoitolaitokset eivät mukana tarkasteluissa pl. vanhainkodit

39 Keskimääräinen syttymistaajuustiheys [1/rakennus*a] Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot Rakennus- ja irtaimistovahingon keskiarvo [ ] Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot Riski Todennäköisyys Seuraukset 1,4E-02 1,2E-02 1,0E-02 8,0E-03 6,0E-03 4,0E-03 2,0E-03 0,0E Tulipalon todennäköisyys rakennuksessa yhden vuoden aikana Omaisuusvahingon keskiarvo

40 Syttymistaajuustiheys Kuva 1. a) Keskimääräinen syttymistaajuustiheys vuosina a) kerrosneliötä kohden [1/m2a] ja b) rakennusta kohden [1/a*rakennus] määritettynä. Sininen vaakaviiva kuvassa a) vastaa asuinrakennusten syttymistaajuustiheyttä. Päihdekuntoutujien asumiskohteiden syttymistaajuustiheys yli 3,5-kertainen verrattuna asuinrakennuksiin/m2 (kuva a). Syttymiä esiintyy eniten vanhainkodeissa sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumiskohteissa/rakennus (kuva b)

41 Keskimääräinen vahinko Kuva 2. a) Keskimääräinen rakennuksen ja irtaimiston yhteenlaskettu vahinko [ ]. Suurin keskimääräinen vahinko mielenterveyskuntoutujien ja vammaisryhmien asumiskohteissa

42 Keskimääräinen taloudellinen riski Keskimääräinen riski on saatu syttymistaajuustiheyden ja keskimääräisen vahingon tulona. Taloudelliselta kannalta katsottuna suurin riski päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumiskohteissa

43 Keskimääräinen loukkaantumisriski PRONTOon kirjattujen loukkaantuneiden ja pelastettujen lukumäärät tulipaloa kohden (v ). Keskimäärin eniten ihmisiä loukkaantui mielenterveyskuntoutujien asumiskohteissa

44 Osuus paloista, joissa kohteessa oli automaattinen sammutuslaitteisto Osuus paloista, joissa PRONTOon on kirjattu, että rakennuksessa on automaattinen sammutuslaitteisto. (Aineisto vuosilta )

45 Kustannustason arvioinnista ( e/m2) Sammutuslaitteiston asentamiskustannukset eivät vakio Kustannusten muodostuminen; mitä suunnittelusääntöjä käytetään, mikä sprinkleriluokka, riittääkö vesilähteeksi talon vesijohto, paloilmoittimen kustannukset mukana, putkivedot näkyvinä vai koteloidaanko, ovatko asukkaat asunnoissaan rakennustyön aikana vai onko rakennus työmaakäytössä jne. Hankintaosaaminen; Sammutuslaitteistojen tarkastuslaitokset: usein pienemmissä kohteissa valittu tekninen sprinklausratkaisu ylimitoitettu. Palvelutalosprinklauksissa kustannuksiin on vaikuttanut hankkeen rahoitusmalli. Erityisesti asuntosprinklerilaitteistojen yleistyminen laskee kustannustasoa vrt. Norja