Kemiönsaaren Olofsgårdin tuulivoimahanke YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Kemiönsaaren Olofsgårdin tuulivoimahanke YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

1510001016 9.4.2013 Sisältö ESIPUHE 3 YHTEYSTIEDOT 3 1. Hankkeen lähtökohdat ja tarkoitus 6 2. Hankkeesta vastaava 6 3. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyja osallistuminen 7 3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet 7 3.2 Arvioinnin tarpeellisuus 7 3.3 YVA-menettelyn osapuolet 7 3.3.1 Hankkeesta vastaava 3.3.2 Yhteysviranomainen 3.3.3 Muut viranomaiset ja kansalaiset 3.4 Arviointimenettelyn vaiheet 8 3.5 Kansalaisten osallistuminen 8 3.6 Yleisötilaisuudet 8 3.7 Ohjausryhmä 9 3.8 Erilliset yhteydenotot 9 3.9 Y VA-menettelyn aikataulu 9 3.10 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa 9 4. Hankkeen kuvaus 11 4.1 Hankkeen sijainti 11 4.2 Tuulivoimalan rakenne 11 4.3 Perustamistekniikat 11 4.4 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet 12 4.5 Kuljetukset ja liikenne 13 4.6 Sähkönsiirto 13 4.7 Tuulivoimapuiston rakentaminen 13 4.8 Tuulivoimaloiden käyttöaika, huolto ja ylläpito 13 4.9 Käytöstä poistaminen 13 5. Arvioitavat vaihtoehdot 14 5.1 Hankevaihtoehdon muodostaminen 14 5.1.1 Vaihtoehto 0 5.1.2 Vaihtoehto 1 6. Hanketta koskeva suunnittelu ja päätöksenteko 15 6.1 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu 15 6.2 Hankkeen liittyminen lähiseudun muihin hankkeisiin 15 6.2.1 Muut lähiseudulla sijaitsevat tuulivoimahankkeet 6.2.2 Muut energiantuotantoon tai -siirtoon liittyvät hankkeet 6.2.3 Kaavoitus- ja muut hankkeet 6.2.4 Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin 6.2.5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 6.2.6 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava 6.2.7 Kemiönsaaren tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusselvitys 6.3 Olofsgårdin tuulivoimahankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset 22 6.3.1 Yleistä 6.3.2 YVA-menettely 6.3.3 Hankkeen yleissuunnittelu 6.3.4 Kaavoitus ja tuulivoimarakentaminen Kemiönsaaren kunnassa 6.3.5 Rakennusluvat 6.3.6 Lentoestelupa 6.3.7. Puolustusvoimien lausunto 6.3.8 Ympäristölupa 6.3.9 Liittyminen sähkönsiirtolinjaan 1

7. Ympäristön nykytila 24 7.1 Sijainti ja maankäyttö 24 7.2 Asutus 24 7.2.1 Asuminen ja elinolot 7.2.2. Elinkeinot 7.3 Maa-alueiden omistus 7.4 Kaavoitustilanne 26 7.4.1 Maakuntakaava 7.4.2 Yleiskaava 7.4.3 Asemakaava 7.5 Liikenne 28 7.5.1 Maaliikenne 7.5.2 Vesiliikenne 7.5.3 Lentoliikenne 7.6 Luonnonympäristö 28 7.6.1 Tuulisuus 7.6.2 Maa- ja kallioperä 7.6.3 Pinta- ja pohjavedet 7.6.4 Kasvillisuus ja eläimistö 7.6.5 Linnusto 7.6.6 Luonnonsuojelu 7.7 Maisema ja kulttuuriympäristö 36 7.7.1 Maiseman yleiskuvaus 7.7.2 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet 7.8 Muut ympäristöön kohdistuvat toiminnat 42 7.8.1 Melu 7.8.2 Ilmanlaatu 8. Ympäristövaikutusten arvioinnin rajaus 43 8.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset 43 8.2 Vaikutusalueen rajaus 43 8.3 Vaikutusten ajoittuminen 44 8.3.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset 8.3.2 Toiminnan aikaiset vaikutukset 8.3.3 Toiminnan päättämisen aikaiset vaikutukset 9. Vaikutusten arviointi ja menetelmät 45 9.1.1 Vaikutukset ilmastoon ja ilmaan 9.1.2 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen 9.1.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään 9.1.4 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin 9.1.5 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön 9.1.6 Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin 9.1.7 Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön 9.1.8 Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön 9.1.9 Melu- ja varjostusvaikutukset, riskit 9.1.10 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 9.1.11 Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa Lähteet 51 2

ESIPUHE Tämä ympäristövaikutusten arviointiohjelma on suunnitelma Kemiönsaaren kuntaan Olofsgårdin alueelle suunnitellun tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamisesta. Arviointiohjelman on laatinut Ramboll Finland Oy hankkeesta vastaavan Föreningen Konstsamfundet r.f.:n toimeksiannosta. Ohjelman laatimiseen ovat osallistuneet projektipäällikkö FM (maantiede) Kirsi Lehtinen, FM (suunnittelumaantiede) Dennis Söderholm, maisema-arkkitehti Sonja Semeri, FM biologi Heli Lehvola, FM biologi Matti Häkkilä ja suunnitteluavustaja Kaisa Långström. YHTEYSTIEDOT Hankkeesta vastaava: Föreningen Konstsamfundet r.f. Postisoite:Mannerheimintie 20 A, 00100 Helsinki Yhteyshenkilöt: Ronny Viljanen, p. 040 500 7483 ronny.viljanen@konstsamfundet.fi Taaleritehdas Oy Taamir Fareed, p. 040 735 9812 taamir.fareed@taaleritehdas.fi Yhteysviranomainen: Varsinais-Suomen ELY-keskus Postisoite:PL 236, 20101 Turku Yhteyshenkilö:Anu Lillunen, p. 0295 023 005 anu.lillunen@ely-keskus.fi Viralliset lausunnot ja mielipiteet ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta: Varsinais-Suomen ELY-keskus Kirjaamo, PL 236, 20101 Turku kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi YVA-konsultti: Ramboll Finland Oy Postiosoite:Niemenkatu 73, 15140 Lahti Yhteyshenkilöt:Kirsi Lehtinen, p. 040 722 4104 Dennis Söderholm, p. 040 486 5330 etunimi.sukunimi@ramboll.fi 3

YHTEENVETO Föreningen Konstsamfundet r.f. suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Kemiönsaaren kunnan eteläiseen osaan Olofsgårdin alueelle. Hankealue sijaitsee 2,5 km Taalintehtaan taajamasta koilliseen ja 14 km Kemiön kirkonkylästä. Hankkeen suunnittelun yhteydessä tehdään ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain ( YVAlaki ) mukainen ympäristövaikutusten arviointi (YVA), jonka laatimisesta vastaa YVA-konsulttina Ramboll Finland Oy. Hankkeen teknisestä suunnittelusta vastaa Taaleritehdas Oy yhdessä hankkeesta vastaavan kanssa. Hankealueen olosuhteista on tehty Suomen Tuuliatlas tietojen ja alueella tehtyjen tuulisuusmittauksien perusteella maaston muodot huomioon ottava tuulisuusmallinnus, jota on käytetty apuna voimaloiden alustavan sijoitussuunnitelman laadinnassa. Lisäksi alustavassa sijoitussuunnittelussa on otettu huomioon alueen asutus, rekisteröidyt kiinteät muinaisjäännökset ja voimajohtojen sijainti. Hankevaihtoehdon 1 mukainen alustava sijoitussuunnitelma toimii selvitys- ja arviointityön pohjana ja lähtökohtana. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana selvitetään tuulivoimaloiden lukumäärä, sekä niiden tarkemmat sijainnit tuulisuuden ja ympäristöolosuhteiden suhteen. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana muodostetaan ja arvioidaan tarvittaessa hankevaihtoehtoa 1 pienempiä hankekokonaisuuksia. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kahta hankevaihtoehtoa: Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Olofsgårdin maatuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä. Vaihtoehto 1 Kemiönsaaren kunnan eteläisessä osassa sijaitsevalle Olofsgårdin alueelle rakennetaan enintään 18 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan teho on noin 3 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 141 metriä ja roottorin läpimitta enintään 130 metriä. Hankealueen kokonaispinta-ala on noin 900 hehtaaria. Tuulivoimalat liitetään maakaapelein hankealueelle rakennettavaan sähköasemaan. Sähköasema liitetään hankealueen halki kulkevaan nykyiseen Fortum Sähkönsiirto Oy:n Taalintehdas Kemiö ja Påvalsby-Taalintehdas 110 kv:n voimajohtoon. Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Perustamisalueen ympärille tarvitaan noin puolen hehtaarin laajuinen kokoamis- ja työskentelyalue. Rakentamistoimien jälkeen kenttäalue maisemoidaan lukuun ottamatta toiminnan aikaisiin huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta. Hankkeen toteuttaminen edellyttää lainvoimaisen osayleiskaavan laatimisen sekä tuulivoimaloiden ja sähköaseman rakennusluvat Kemiönsaaren kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta. Konstsamfundet on tehnyt hankkeesta kaavoitusaloitteen Kemiönsaaren kunnalle. Muiden lupien tarve selviää suunnittelun ja arvioinnin tarkentumisen myötä. Hankkeen toteuttamiseen ei liity muita hankkeita. Suunnittelualueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu 20.3.2013. Varsinais-Suomen liitolla on tekeillä koko maakunnan kattava tuulivoimavaihemaakuntakaava. Kaavan tarkoituksena on osoittaa ne alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuulivoiman tuotannolle. Kaavassa osoitetaan tuulivoimaloiden alueiksi (vähintään 10 voimalaa) parhaiten soveltuvat alueet sekä kaavatyössä jatkoselvitettyjä pienempiä alueita, jotka esitetään tuulivoimakohteina. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 10.1. 15.2.2013. Vaihemaakuntakaavaan merkityt tuulivoima-alueet perustuvat kaavatyössä tehtyyn tuulivoimaselvitykseen (Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010 2011). Kaavaehdotuksessa Olofsgårdin alueelle ei ole osoitettu tuulivoima-merkintää. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia osayleis- tai asemakaavoja. Hankealue rajautuu pohjoisosastaan Västanfjärdin rantayleiskaavaan. 4

Hankealue sijaitsee merenrannan tuntumassa taajamarakenteen ulkopuolella ja on metsätalouskäytössä. Asutus on keskittynyt Hertsböleen, Bofalliin ja Tynglaxiin. Lomaasuntoja on Galtarbyvikenin, Bruksfjärdenin ja Dragsvikenin rannoilla noin 1 2 km hankealueesta. Hieman kauempana, noin 3 km hankealueesta, sijaitsee runsaasti asutusta Nivelaxissa, Björkbodassa, Dragsfjärdissa ja Taalintehtaalla. Hankealueen läpi kulkee Taalintehdas Kemiö ja Påvalsby- Taalintehdas 110 kv:n voimajohdot. Lisäksi hankealueella on useita metsäautoteitä ja Galtarbyntien eteläpuolella suljettu kaatopaikka. Hankealueen kasvillisuutta luonnehtivat mäntyvaltaiset kasvatusmetsät ja niiden välissä notkelmissa sijaitsevat kuusivaltaiset pienehköt suoalueet. Kasvillisuus on karuinta hankealueen eteläosissa merenrannan tuntumassa ja vaihettuu hieman rehevämmäksi alueen pohjoisosia kohti mentäessä. Stormossenin Natura-alue (FI0200003, SCI) sijaitsee välittömästi hankealueen luoteispuolella. Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä on hyvin tunnettu. Päämuuttoreitit kulkevat enimmäkseen Kemiönsaaren molemmin puolin Halikonlahden ja Paimionlahden ollessa alueen tärkeimpiä muuttoväyliä. Paikallisesti hankealueen itäpuolella sijaitseva Galtarbyviken ohjailee osaltaan muuttolintuja kohti Halikonlahden perukkaa ja hankealueen pohjoispuolella sijaitsevat Björkbodan peltoalueet toimivat tärkeänä levähdysalueena. Muuttava lajisto on keväin syksyin monipuolista ja Kemiönsaaren alue tunnetaan mm. päiväpetolintujen ja isojen vesilintujen tärkeänä muuttoreittinä. Suunnittelualueen pesimälintulajistoa luonnehtivat pääasiassa karuihin kalliomänniköihin sopeutuneet lajit ja muut metsäympäristöjen yleiset lajit. Olofsgårdin alueen maisemarakenne on tyypillisen varsinaissuomalaista, vaihtelevaa ja pienipiirteistä. Kumpuilevassa maastossa on runsaasti kalliopaljastumia. Hankealueen ympäristössä sijaitsee useita valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön alueita, kuten Taalintehtaan alue, Dragsfjärdin kirkko ympäristöineen, Björkbodan historiallinen ruukinalue ja Västanfjärdin vanha ja uusi kirkko. Hankealueella sijaitsee lisäksi useita kiinteitä muinaisjäännöksiä. YVA-menettelyssä arvioidaan hankkeen vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; vaikutukset maaperään, veteen, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan ja kulttuuriperintöön sekä vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tarkasteltavien vaikutusten alueen laajuus riippuu vaikutuksen luonteesta. Vaikutuksina otetaan huomioon rakentamisesta rakennuspaikalla maaperään, kasvillisuuteen, eliöstöön ja muinaisjäännöksiin kohdistuvat vaikutukset sekä vaikutus luonnonvarojen käyttöön. Toiminnan aikaisia vaikutuksia ovat tuulivoimaloiden rakenteista aiheutuvat muutokset maisemassa, tuulivoimaloiden melu ja roottoreista aiheutuva varjostus sekä tuulivoimatuotannon vaikutus ilmastoon. YVA-menettely on käynnistynyt Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kuulutuksella, jossa on ilmoitettu YVA-ohjelmaa koskevasta tiedotustilaisuudesta sekä mielipiteiden ja lausuntojen jättämisajankohdista. YVA-menettely jatkuu YVAselostuksen laatimisella. Myös YVA-selostus tulee julkisesti nähtäville. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. 5

1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT JA TARKOITUS 2. HANKKEESTA VASTAAVA Valtioneuvoston 6.11.2008 hyväksymän Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan Suomeen tulisi rakentaa seuraavan noin kymmenen vuoden aikana noin 2 000 MW tuulivoimakapasiteettia. Rakentamistavoite on mahdollista saavuttaa rakentamalla sekä merituulivoimapuistoja että maalle sijoitettavia tuulivoimahankkeita. Föreningen Konstsamfundet r.f.:n tavoitteena on edistää tuulivoimantuotantoa suunnittelemalla ja toteuttamalla enintään 18 tuulivoimalaa käsittävä maatuulivoimahanke Kemiönsaaren Olofsgårdin alueelle. Alue sijaitsee Kemiönsaaren kunnan eteläosassa noin 2,5 kilometriä Taalintehtaasta koilliseen. Suunnitteilla olevat tuulivoimalat ovat teholtaan noin 3 MW ja koko tuulivoimahanke teholtaan siten enintään noin 54 MW. Föreningen Konstsamfundet r.f. Amos Anderson perusti Föreningen Konstsamfundetin vuonna 1940 ja määräsi testamentissaan yhdistyksen ainoaksi perillisekseen. Konstsamfundetin pääasialliseen toimintaan kuuluu suomenruotsalaisen kulttuurin eri alojen, kuten musiikin, kirjallisuuden, kuvaamataiteen ja teatterin tukeminen ja edistäminen. Konstsamfundet tukee myös ammattikoulutusta sekä ruotsinkielisiä sanomaja aikakauslehtiä. Amos Andersonin toiveen mukaisesti Konstsamfundet ylläpitää Amos Andersonin taidemuseota Helsingissä sekä Söderlångvikin kartanoa Kemiönsaarella. Konstsamfundetin yli 7.000 hehtaarin maaomaisuudesta Varsinais-Suomessa suurin osa on talousmetsää Kemiönsaaren kunnassa. Konstsamfundetin metsätalousmailla harrastetaan ammattimaista metsäntaloutta. Taaleritehdas Oy Taaleritehdas on sijoitusyhtiö, jolla on oma tuulivoimaan sijoittava tuulivoimarahasto. Rahasto investoi ensimmäisessä vaiheessa n. 200 miljoonaa euroa Suomeen rakennettavaan tuulivoimakapasiteettiin. Taaleritehtaalla on käynnissä tuulivoimahanke mm. Kemiönsaaren Misskärrissä, Sauvossa ja Paraisilla. Kemiönsaaren Olofsgårdin hankkeessa Taaleritehdas toimii hankkeesta vastaavan teknisenä neuvonantajana. 6

3. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA OSALLISTUMINEN 3.1 Arvioinnin tarkoitus ja tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain ( YVAlaki 468/1994) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Laki edellyttää, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä lain mukaisessa arviointimenettelyssä ennen kuin ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen arvioinnin päättymistä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole päätöksenteko- tai lupamenettely, joten arvioinnin aikana ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä saadut tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto otetaan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja hankkeen toteutukseen tarvittavan tuulivoimayleiskaavan (MRL 71 ) laatimisessa. 3.2 Arvioinnin tarpeellisuus Tuulivoimapuiston toteuttaminen on 1.6.2011 lähtien edellyttänyt YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista aina kun hanke käsittää vähintään 10 tuulivoimalaa tai tuulivoimaloiden kokonaisteho on vähintään 30 MW. Alustavien selvitysten mukaan Olofsgårdin tuulivoimahankkeen koko ylittää YVAasetuksen (713/2006, muutos 359/2011) hankeluettelossa esitetyt kynnysarvot. 3.3 YVA-menettelyn osapuolet 3.3.1 Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja, joka on vastuussa hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta. Hankkeesta vastaavan on oltava selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista. Arviointimenettelyssä hankkeesta vastaava laatii arviointiohjelman ja selvittää hankkeen ympäristövaikutukset. Olofsgårdin tuulivoimapuiston hankkeesta vastaavana on Föreningen Konstsamfundet r.f. (myöhemmin Konstsamfundet). Teknisestä suunnittelusta vastaa Taaleritehdas Oy. YVA:n laadinnassa hankevastaava käyttää konsulttia, Ramboll Finland Oy:tä. 3.3.2 Yhteysviranomainen Yhteysviranomainen huolehtii, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään. Yhteysviranomaisen tehtävistä on säädetty YVA -laissa ja -asetuksessa. Yhteysviranomaisen tehtäviin kuuluu muun muassa YVA-ohjelman ja -selostuksen nähtäville laittaminen, julkiset kuulemiset, lausuntojen ja mielipiteiden vastaanottaminen sekä lausunnon antaminen arviointiohjelmasta ja -selostuksesta. Tässä hankkeessa yhteysviranomaisena toimii Varsinais-Suomen ELY-keskus. 7

3.3.3 Muut viranomaiset ja kansalaiset Suunnittelualue sijaitsee Varsinais-Suomen alueella. Paikallis- ja aluetason julkisyksiköistä Kemiönsaaren kunta ja Varsinais-Suomen liitto vastaavat alueiden suunnittelusta. Kemiönsaaren kunta vastaa alueensa kaavoituksesta ja voi toimia lupaviranomaisena. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) hoitaa vastuualueidensa täytäntöönpano- ja kehittämistehtäviä. Turun museokeskus toimii Varsinais-Suomen maakuntamuseona ja ottaa kantaa toiminta-alueensa maankäyttöön ja sen suunnitteluun lausuntojen, neuvotteluiden ja asiantuntijatyön kautta Museoviraston kanssa sovitulla tavalla. Metsähallitus hoitaa ja ennallistaa Natura-verkostoon kuuluvia luonnonsuojelualueita osana luonnonsuojelualueverkostoa ja ottaa kantaa niitä koskevaan maankäytön suunnitteluun. Edellä mainitut viranomaistahot on kutsuttu hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin ohjausryhmään (luku 3.7). Muita viranomaisia, joiden alaan suunnittelulla ja hankkeella voi olla vaikutusta, ovat Liikenteen turvallisuusvirasto ja Finavia, jotka vastaavat ilmaliikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta, sekä Puolustusvoimien Pääesikunta, joka vastaa maanpuolustuksen tarpeiden huomioon ottamisesta. Näiltä viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä YVAmenettelyn yhteydessä ja näiden viranomaistahojen edustajat voidaan tarpeen mukaan kutsua ohjausryhmän työskentelyyn. Tuulivoimapuistohanke voi vaikuttaa myös yksittäisiin ihmisiin, järjestöihin, yrityksiin sekä yhteisöihin ja säätiöihin. Nämä tahot voivat osallistua ympäristövaikutusten arviointiin luvun 3.5 mukaisella tavalla. 3.4 Arviointimenettelyn vaiheet Hankkeen YVA-menettelyn valmistelu on käynnistynyt arviointiohjelman laatimisella alkuvuonna 2013. Vaiheen aikana laadittiin suunnitelma arvioinnin tekemiseksi. YVA-menettely käynnistyi kun hankkeesta vastaava toimitti arviointiohjelman Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle YVA-lain mukaista kuulutusta ja lausuntojen ja mielipiteiden pyytämistä varten. Arviointiohjelmasta annettavien lausuntojen ja mielipiteiden määräaika on esitetty yhteysviranomaisen kuulutuksessa. Yhteysviranomainen antaa oman lausuntonsa kuukauden kuluessa muille lausunnoille ja mielipiteille annetun määräajan umpeutumisen jälkeen. Hankkeen ja sen vaihtoehtojen vaikutukset arvioidaan arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon pohjalta. Vaiheen aikana tarkennetaan ympäristöä koskevia tietoja ja hankkeen suunnitelmia ja laaditaan ympäristövaikutuksia koskevat arvioinnit, jotka kootaan arviointiselostukseksi. Arviointiselostus toimitetaan yhteysviranomaiselle, joka kuuluttaa siitä ja pyytää lausunnot. Yhteysviranomainen antaa oman lausunnon arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä kahden kuukauden kuluessa lausuntojen antamiseen ja mielipiteiden esittämiseen annetun määräajan päättymisestä. Arviointimenettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa lausuntonsa sekä muut lausunnot ja mielipiteet hankkeesta vastaavalle. 3.5 Kansalaisten osallistuminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin toteutettava hanke saattaa vaikuttaa. YVA-menettelyn tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia hankkeesta ja parantaa osallistumismahdollisuuksia hankkeen suunnitteluvaiheen aikana. 3.6 Yleisötilaisuudet YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisölle suunnattua tilaisuutta: Arviointiohjelman esittely Arviointiselostuksen esittely 8

3.7 Ohjausryhmä YVA-menettelyn laatimisen tueksi muodostettiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä on ohjata ympäristövaikutusten arviointiprosessia ja osaltaan varmistaa arvioinnin asianmukaisuus ja laadukkuus. Ohjausryhmään on kutsuttu hankevastaavan ja YVAkonsultin lisäksi seuraavat eri tahojen edustajat: Kemiönsaaren kunta Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen maakuntamuseo Metsähallitus 3.8 Erilliset yhteydenotot Hankkeesta vastaava ja konsultti vastaavat yksittäisiin yhteydenottoihin sekä järjestävät tarpeen mukaan tapaamisia maanomistajien, asukkaiden, järjestöjen ja muiden vastaavien tahojen kanssa. 3.9 YVA-menettelyn aikataulu Ympäristövaikutusten arvioinnin valmistelu on käynnistynyt alkuvuonna 2013. Arviointiohjelma asetetaan nähtäville huhtikuussa 2013. Aikataulun mukaan arviointiselostus valmistuu nähtäville loppuvuodesta 2013 ja yhteysviranomainen antaa siitä lausunnon alkuvuodesta 2014, jolloin YVA-menettely päättyy. 3.10 YVA:n huomioon ottaminen suunnittelussa ja päätöksenteossa Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetyt asiat antavat tietoa hankkeen yksityiskohtaisempaan suunnitteluun sekä hanketta koskevan osayleiskaavan laatimiseen ja päätöksentekoon. Kaikissa hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisissa lupa- tai muissa päätöksissä on ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 13 :n mukaan esitettävä, miten ympäristövaikutusten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Hankkeen edellyttämät luvat ja suunnitelmat on esitetty luvussa 6.3. Kuva 4 1. Tuulivoimahankkeen sijainti. 9

YVA-menettelyn kulku Hankkeesta vastaavan tehtävät Arviointiohjelman laadinta Ohjausryhmä Yleisötilaisuus Yleissuunnittelu, selvitysten laadinta, vaikutusten arviointiohjelman ja yhteisviranomaisen lausunnon mukaisesti Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatiminen joulukuu 2012 tammikuu 2013 helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu Yhteysviranomaisen tehtävät Arviointiohjelman kuulutus ja tiedottaminen Arviointiohjelma nähtävillä Kansalaisten ja viranomaisten mielipiteet ja lausunnot arviointiohjelmasta Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta Ohjausryhmä syyskuu lokakuu marraskuu Yleisötilaisuus joulukuu tammikuu 2014 helmikuu Arviointiselostuksen kuuluttaminen ja tiedottaminen Arviontiselostus nähtävillä Kansalaisten ja viranomaisten mielipiteet ja lausunnot arviointiselostuksesta Hankkeen jatkosuunnittelu yhteisviranomaisen lausunnon perusteella. Kaavoitus, lupahakemukset, luvat. maaliskuu huhtikuu YVA päättyy Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Kuva 3 1. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn alustava aikataulu. 10

4. HANKKEEN KUVAUS 4.1 Hankkeen sijainti Hankealue sijaitsee Varsinais-Suomessa Kemiönsaaren kunnan eteläisessä osassa 2,5 kilometriä Taalintehtaan taajamasta koilliseen. Hankealueen pinta-ala on noin 900 hehtaaria. Matkaa Kemiön kirkonkylälle on noin 14 kilometriä ja Dragsfjärdin, Björkbodan ja Västanfjärdin pienempiin taajamiin on noin 3 kilometriä. Hankealueen pohjoispuolella sijaitsee Björkboda träsk -niminen järvi ja eteläpuolella meri saarineen ja lahtineen. 4.2 Tuulivoimalan rakenne Tuulivoimala koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, roottorista lapoineen ja konehuoneesta. Hankkeessa tarkasteltavat lieriötornirakenteiset tuulivoimalat voidaan toteuttaa mm. kokonaan teräsrakenteisina, betonirakenteisina ja betonin ja teräksen yhdistelminä. Tuulivoimala-alueiksi, johon sisältyvät tuulivoimala sekä rakentamista ja huoltotoimia varten tarvittava kenttäalue, edellyttävät nykyisellä tekniikalla noin puolen hehtaarin laajuisen alueen. Perustamistekniikka riippuu valitusta rakennustekniikasta. Kuva 4 2. Periaatekuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta. Kuva 4 3. Kuva lieriötornirakenteisesta tuulivoimalasta. 4.3 Perustamistekniikat Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin voimalan paikan pohjaolosuhteista. Myöhemmin tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto. 11

Maavarainen teräsbetoniperustus Tuulivoimala voidaan perustaa maanvaraisesti silloin, kun tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä on riittävän kantavaa. Kantavuuden on oltava riittävä tuulivoimalan turbiinille sekä tornirakenteelle tuuli- ym. kuormineen ilman että aiheutuu lyhyt- tai pitkäaikaisia painumia. Tällaisia kantavia maarakenteita ovat yleensä mm. erilaiset moreenit, luonnonsora ja eri rakeiset hiekkalajit. Tulevan perustuksen alta poistetaan eloperäiset maat sekä pintamaakerrokset noin 1 1,5 m syvyyteen saakka ja käytetään myöhemmässä rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mukaan alueen maisemointiin. Teräsbetoniperustus tehdään valuna ohuen rakenteellisen täytön (yleensä murske) päälle. Teräsbetoniperustuksen vaadittava koko vaihtelee tuuliturbiinitoimittajasta riippuen, mutta kokoluokka on noin 20 x 20 m tai 25 m x 25 m perustuksen korkeuden vaihdellessa noin 1 2 metrin välillä. Teräsbetoniperustus ja massanvaihto Teräsbetoniperustus massanvaihdolla valitaan niissä tapauksissa, joissa tuulivoimalan alueen alkuperäinen maaperä ei ole riittävän kantavaa. Teräsbetoniperustuksessa massanvaihdolla perustusten alta kaivetaan ensin löyhät pintamaakerrokset pois. Orgaaniset maa-ainekset käytetään myöhemmässä rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mukaan alueen maisemointiin. Syvyys, jossa saavutetaan tiiviit ja kantavat maakerrokset, on yleensä luokkaa 1,5 5 m. Kaivanto täytetään rakenteellisella painumattomalla materiaalilla (yleensä murskeella) kaivun jälkeen, ohuissa kerroksissa tehdään tiivistys täry- tai iskutiivistyksellä. Täytön päälle tehdään teräsbetoniperustukset paikalla valaen. Teräsbetoniperustus paalujen varassa Teräsbetoniperustusta paalujen varassa käytetään tapauksissa, joissa kantamattomat kerrokset ulottuvat niin syvälle, ettei massanvaihto ole enää kustannustehokas vaihtoehto. Paalutetussa perustuksessa orgaaniset pintamaat kaivetaan pois ja perustusalueelle ajetaan ohut rakenteellinen mursketäyttö, jonka päältä tehdään paalutus. Paalutuksen jälkeen paalujen päät valmistellaan ja teräsbetoniperustus valetaan paalujen varaan. Orgaaniset maa-ainekset käytetään myöhemmässä rakennusvaiheessa mahdollisuuksien mukaan alueen maisemointiin. Kallioankkuroitu teräsbetoniperustus Kallioankkuroitua teräsbetoniperustusta voidaan käyttää tapauksissa, joissa kalliopinta on näkyvissä ja lähellä maanpinnan tasoa. Kallioankkuroidussa teräsbetoniperustuksessa louhitaan kallioon varaus perustusta varten ja porataan kallioon reiät teräsankkureita varten. Teräsankkurin ankkuroinnin jälkeen valetaan teräsbetoniperustukset kallioon tehdyn varauksen sisään. Kallioankkurointia käytettäessä teräsbetoniperustuksen koko on yleensä muita teräsbetoniperustamistapoja pienempi. 4.4 Rakennus- ja huoltotiet sekä kenttäalueet Tuulivoimaloiden rakentamis-, ylläpito- ja huoltotehtäviä varten tarvitaan uusia teitä ja parannetaan vanhoja. Tiestön suunnittelussa pyritään hyödyntämään pitkälti alueen olemassa olevia teitä, joita suoristetaan ja vahvistetaan. Rakennettavat huoltotiet ovat sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin kuusi metriä. Tarpeen mukaan metsäisessä maastossa tielinjauksista kaadetaan puustoa noin 12-15 metrin leveydeltä reunaluiskien ja työkoneiden tarvitseman tilan vuoksi. Kaarteissa raivattavan tielinjauksen leveys saattaa olla jopa kaksinkertainen erikoispitkän kuljetuksen (siivet, tornin osa) vaatiman tilan johdosta. Puuston ja muun kasvillisuuden poiston jälkeen pintamaat poistetaan ja pohja tasoitetaan. Kallioisilla alueilla pohjaa tasataan louhimalla ja louhetäytöillä riittävän tasauksen saavuttamiseksi. Pehmeiköillä maa-aines korvataan kantavalla materiaalilla. Irrotettu maa-aines käytetään mahdollisuuksien mukaan rakentamiseen ja maisemointiin toisaalla tuulivoimapuiston alueella. Hankkeen toteuttamisessa pyritään maanrakennustöiden osalta massatasapainoon, jolloin alueelle ei tarvitse tuoda maa-aineksia, eikä ylimääräisille maa-aineksille tarvita erillistä sijoituspaikkaa hanke-alueen ulkopuolelta. Tarvittavien kulkuyhteyksien lisäksi jokaisen tuulivoimalan yhteyteen rakennetaan noin puolen hehtaarin laajuinen kokoamis- ja työskentelyalue, joka raivataan kasvillisuudesta ja tasoitetaan. Rakentamistoimien jälkeen kenttäalue maisemoidaan lukuun ottamatta toiminnan aikaisiin huoltotoimenpiteisiin varattavaa aluetta. 12

4.5 Kuljetukset ja liikenne Tuulivoimaloiden rakentamisesta aiheutuu kuljetuksia ja työmatkaliikennettä. Teiden ja nostoalueiden rakentamisen aikana tapahtuu kiviainesten kuljetuksia, joiden määrä riippuu rakentamisoloista, kiviaineshankinnan optimoinnista ja ainesten hankintapaikoista. Perustusten rakentamisvaiheessa suurimmat liikennemäärät aiheutuvat betonin kuljetuksesta. Perustamistavasta ja voimalan rakenteesta riippuen kukin voimala edellyttää enintään noin 80-100 betoniauton käynnin rakentamispaikalla. Kunkin tuulivoimalan osien kuljetus edellyttää noin 10 12 erikoiskuljetusta (erikoispitkä tai raskas). Lisäksi erikoisnostureiden kuljetus voi tapahtua erikoiskuljetuksina. Voimaloiden komponentit kuljetetaan rakennuspaikalle useita kymmeniä metrejä pitkinä lavettikuljetuksina. Torni kuljetetaan tyypillisesti neljässä tai viidessä osassa ja konehuone yhtenä kappaleena. Roottorin napa ja lavat tuodaan erillisinä kappaleina ja yhdistetään rakentamispaikalla nostureiden avulla. Työmatkaliikenne tapahtuu pääasiassa henkilö- ja pakettiautoilla. Tuulivoimaloiden toimiessa alueella käydään satunnaisesti huolto- ja tarkistustöiden yhteydessä. 4.6 Sähkönsiirto Tuulivoimalat kytketään toisiinsa 20 kv maakaapelilla, jotka sijoitetaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. Kaapelit johdetaan ja kytketään tuulivoimapuistoalueen sisälle rakennettavaan muuntoasemaan (sähköasemaan), jossa tuulivoimaloiden tuottama teho muunnetaan tarvittavaan 110 kv siirtojännitteeseen. Hanke ei edellytä uuden liityntävoimajohdon rakentamista. Hankealueen halki kulkee Fortum Sähkönsiirto Oy:n Taalintehdas Kemiö ja Påvalsby-Taalintehdas 110 kv:n voimajohdot, joiden yhteyteen uusi 110/20 kv sähköasema rakennetaan. 4.7 Tuulivoimapuiston rakentaminen Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden sekä huolto- että kenttäalueiden maanrakennustöillä. Tuulivoima-alueen maasto vaikuttaa kunkin tuulivoimalan maanrakennustöiden määrään, minkä johdosta töiden kestoaika vaihtelee yhdestä useaan viikkoon. Kunkin tuulivoimalan perustuksen teko kestää noin viikon, minkä jälkeen lopulliseen kuivumiseen ja kovettumiseen tarvitaan 2-3 kuukautta. Kunkin tuulivoimalan pystytys kestää noin viikon. Olofsgårdin hankkeessa koko tuulivoimapuiston rakentaminen kestää noin 12-18 kuukautta. 4.8 Tuulivoimaloiden käyttöaika, huolto ja ylläpito Tuulivoimapuiston toiminnallinen jakso on nykyaikaisissa tuulivoimaloissa suhteellisen pitkä. Tuulivoimaloiden perustusten ja tornin laskennalliseksi käyttöiäksi on arvioitu keskimäärin 50 vuotta ja turbiinin (konehuone ja siivet) vastaavasti noin 20 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää pystytään merkittävästi pidentämään riittävän huollon sekä osien vaihdon avulla. Kunkin tuulivoimalatyypin huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä kullakin voimalalla tehdään yleensä noin 1-2 kertaa vuodessa, minkä lisäksi voidaan laskea 1-2 ennakoimatonta vuosittaista huoltokäyntiä. Huoltokäynnit tehdään yleensä pakettiautolla, joten huoltotiet pidetään aurattuina myös talviaikaan. 4.9 Käytöstä poistaminen Tuulivoimapuiston elinkaaren viimeinen vaihe on sen käytöstä poisto sekä tuulivoimapuistosta syntyvien laitteiden kierrättäminen ja jätteiden käsittely. Tuulivoimapuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Maassa olevien perustusten ja kaapeleiden osalta ratkaistaan jätetäänkö rakenteet paikoilleen, vai poistetaanko ne. Rakentamisalueiden maanpäälliset osat maisemoidaan. 13

5. ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 5.1 Hankevaihtoehdon muodostaminen Suomen Tuuliatlas tietojen ja alueella toteutettujen tuulisuusmittauksien perusteella on hankealueen olosuhteista laadittu maaston muodot huomioon ottava tuulisuusmallinnus, jota on käytetty apuna voimaloiden alustavan sijoitussuunnitelman laadinnassa. Alustavassa sijoitussuunnittelussa on otettu huomioon alueen asutus, rekisteröidyt kiinteät muinaisjäännökset ja voimajohtojen sijainti. Tuulivoimahankkeen muiden rakenteiden (huoltotiet, sähköasema) sijainnit suunnitellaan, selvitetään ja arvioidaan arviointimenettelyn aikana. Hankevaihtoehdon 1 mukainen alustava sijoitussuunnitelma toimii selvitys- ja arviointityön pohjana ja lähtökohtana. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana selvitetään tuulivoimaloiden lukumäärä ja niiden tarkemmat sijainnit tuulisuuden ja ympäristöolosuhteiden perusteella. Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana muodostetaan ja arvioidaan tarvittaessa hankevaihtoehtoa 1 pienempiä hankekokonaisuuksia. 5.1.1 Vaihtoehto 0 Vaihtoehdossa 0 (VE 0) Olofsgårdin maatuulivoimapuistoa ei toteuteta. Vaihtoehto toimii arvioinnissa vertailuvaihtoehtona, jossa vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä. 5.1.2 Vaihtoehto 1 Kemiönsaaren kunnan eteläisessä osassa sijaitsevalle Olofsgårdin alueelle rakennetaan enintään 18 tuulivoimalan laajuinen maatuulivoimapuisto. Kunkin tuulivoimalan teho on noin 3 MW. Arvioitavien tuulivoimaloiden napakorkeus on enintään 141 metriä ja roottorin läpimitta enintään 130 metriä. Kuva 5 1. Vaihtoehdon 1 mukainen tuulivoimaloiden alustava sijoitussuunnitelma. 14

6. HANKETTA KOSKEVA SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKO 6.1 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Hankkeen suunnittelu- ja selvitystyö on aloitettu kesällä 2012. Tuulisuusolosuhteisiin, maanomistukseen, sekä asutukseen ja tiedossa olevien arvokkaiden ympäristökohteiden reunaehtoihin perustuva sijoitussuunnitelma laadittiin loppuvuodesta 2012. Alustava sijoitussuunnitelma toimii arviointityön ja hankkeen teknis-taloudellisen kehitystyön pohjana. Suunnitellut tuulivoimaloiden sijoituspaikat sijoittuvat hankkeesta vastaavan omistamille maa-alueille. Hankkeesta vastaava on tehnyt kaavoitusaloitteen tuulivoimahankkeen mahdollistavan osayleiskaavan laadinnasta Kemiönsaaren kunnalle joulukuussa 2012. Osayleiskaavan vireille tulon jälkeen alueen osayleiskaavoitusta laaditaan samanaikaisesti hankkeen YVA-menettelyn kanssa. Ympäristövaikutusten arviointi päättyy tavoiteaikataulun mukaisesti keväällä 2014. YVA-menettelyn aikana laaditut selvitykset, arviointityö ja palaute otetaan huomioon osayleiskaavaehdotuksen laadinnassa. Kaavaehdotus valmistuu tavoiteaikataulun mukaan YVA-menettelyn päättymisen jälkeen keväällä 2014. Rakentamistoimien edellyttämien rakennuslupien hakeminen tapahtuu osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Yleiskaava laaditaan siten, että se mahdollistaa rakennuslupien hakemisen suoraan yleiskaavan perusteella. Hankkeesta vastaavan tavoitteena on hakea tuulivoimahankkeen rakennusluvat ja käynnistää laitoshankinnat sekä aloittaa rakentamisen valmistelutyöt keväällä 2014. Tuulivoimahankkeen rakentaminen on tarkoitus käynnistää 2014. 6.2 Hankkeen liittyminen lähiseudun muihin hankkeisiin 6.2.1 Muut lähiseudulla sijaitsevat tuulivoimahankkeet Kemiönsaaren kunnassa on kolme käytössä olevaa tuulivoimalaa Högsåran saarella. Olofsgårdin tuulivoimapuiston lisäksi Kemiönsaaren kunnassa on vireillä kuusi muuta tuulivoimahanketta: Gräsböle Lounaisvoima Oy suunnittelee 5 tuulivoimalan rakentamista alueelle. Aluetta yleiskaavoitetaan ja viimeisin suunnitteluvaihe, osayleiskaavaehdotus, oli nähtävillä maalis huhtikuussa 2013. Nordanå-Lövböle Varsinais-Suomen Energia Oy suunnittelee 30 tuulivoimalan rakentamista alueelle. Aluetta yleiskaavoitetaan ja viimeisin suunnitteluvaihe, osayleiskaavaluonnos, oli nähtävillä syksyllä 2012. Misskärr Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky suunnittelee yhdeksän tuulivoimalan rakentamista alueelle. Aluetta yleiskaavoitetaan ja viimeisin suunnitteluvaihe, osayleiskaavaluonnos, oli nähtävillä syksyllä 2012. Stusnäs SABA Wind Oy Ab suunnittelee enintään viiden tuulivoimalan rakentamista alueelle. Aluetta yleiskaavoitetaan, mutta osayleiskaavaluonnosta ei ole vielä julkaistu. Kasnäs SABA Wind Oy Ab suunnittelee kolmen tuulivoimalan rakentamista alueelle. Hankkeesta on tehty kaavoituspäätös. Påvalsby Alueelle suunnitellaan osuuskuntamuotoista tuulivoimaprojektia, jossa olisi noin 15 tuulivoimalaa. Hankkeesta ei ole vielä tehty kaavoituspäätöstä. Naapurikunnissa on tiedossa seuraavat tuulivoimahankkeet alle 30 km päässä Olofsgårdin tuulivoimapuistosta: 15

Stortervolandet, Parainen Taaleritehdas Oy suunnittelee kahdeksan tuulivoimalan rakentamista alueelle. Hankkeesta ei ole tehty kaavoituspäätöstä. Sorpo, Parainen Yksityishenkilöt suunnittelevat yhden tuulivoimalan rakentamista alueelle. Seuraava vaihe on rakennusluvan hakeminen. Timari, Sauvo Taaleritehdas Oy suunnittelee kolmen tuulivoimalan rakentamista alueelle. Kuva 6 1. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat muut tuulivoimahankkeet. 16

6.2.2 Muut energiantuotantoon tai -siirtoon liittyvät hankkeet Hankealueen lähialueella ei ole tiedossa muita energiantuotantoon liittyviä hankkeita. Kemiönsaaren kuntaan suunnitellut muut tuulivoimahankkeet vaativat toteutuessaan energiansiirtoverkon laajentamista. Tiedossa on noin 4,5 km pitkä uusi suurjännitejohto tai -kaapeli Nordanå-Lövbölen hankkeesta Kemiön sähköasemalle ja Misskärrin tuulivoimahankkeen noin 4 km pitkä maakaapeli nykyiselle suurjännitelinjalla rakennettavalle uudelle sähköasemalle Nivelaxin läheisyydessä. Gräsbölen hanke on tarkoitus kytkeä hankealueella sijaitsevalla uudella sähköasemalla nykyisen suurjännitelinjan viereen. 6.2.3 Kaavoitus- ja muut hankkeet Tuulivoimahankkeen lähialueella ei ole tiedossa kaavoitushankkeita. Lähimmät vireillä olevat kaavat ovat Taalintehtaan osayleiskaava ja Taalintehtaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Hankkeesta vastaava on tehnyt kaavoitusaloitteen Olofsgårdin tuulivoimahankkeesta Kemiönsaaren kunnalle joulukuussa 2012. 6.2.4 Hankkeen suhde luonnonvarojen käyttöä ja ympäristönsuojelua koskeviin suunnitelmiin ja ohjelmiin Tuulivoimahankkeen toteuttamiseen liittyy mm. seuraavia ympäristönsuojelua koskevia säädöksiä, suunnitelmia ja ohjelmia: YK:n ilmastosopimus EU:n ilmasto- ja energiapaketti EU:n energiastrategia Pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategia Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia Ilmansuojeluohjelma 2010 Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro 40/2005 Natura 2000 -verkosto Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012 2020 Melun ohjearvot Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoiteet YK:n ilmastosopimus YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus hyväksyttiin vuonna 1992. Sopimus tuli voimaan vuonna 1994, samana vuonna myös Suomi ratifioi sopimuksen. Ilmastosopimuksen kolmannessa konferenssissa vuonna 1997 allekirjoitettiin ns. Kioton pöytäkirja, joka sisältää sitovat päästövähennysvelvoitteet teollisuusmaille aikatauluineen Kioton ilmastokokouksessa EU:n tavoitteeksi hyväksyttiin vähentää kasvihuonepäästöjen kokonaismäärää 8 % vuoden 1990 tasosta. Velvoite tulee saavuttaa vuosina 2008 2012, joka on nk. ensimmäinen velvoitekausi. Suomen osalta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeksi sovittiin 0 % vuoden 1990 tasosta eli päästöjen tulee olla 2008 2012 aikana vuoden 1990 tasolla. EU:n ilmasto- ja energiapaketti Eurooppa-neuvosto on sopinut yhteisestä, kaikkia jäsenmaita koskevasta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna. Tavoitteena on myös lisätä uusiutuvien energialähteiden osuus keskimäärin 20 prosenttiin EU:n energian loppukulutuksesta. Tuulivoiman rakentamisella voidaan edesauttaa EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden toteutumista. 17

EU:n energiastrategia EU:n energiastrategia (An Energy Policy for Europe) julkaistiin 10.1.2007. EU:n energiastrategian tavoitteena on turvata kilpailukykyinen ja puhdas energian saanti vastaten ilmastonmuutoksen hillintään, kasvavaan globaaliin energiankysyntään ja tulevaisuuden energian toimituksen epävarmuuksiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu kymmenen kohdan toimintaohjelma. Ohjelmaan sisältyvät mm. EU:n sisäisen energiamarkkinan kehittäminen, energian huoltovarmuuden takaaminen ja sitoutuminen kasvihuonekaasujen vähentämiseen. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomelle uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Energia- ja ilmastostrategian päivitystyö aloitettiin hallitusohjelman mukaisesti vuonna 2011. Päivityksellä varmistetaan vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä valmistetaan tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita. Hallituksen maaliskuussa 2013 hyväksymässä strategiapäivityksessä tuulivoiman tuotantotavoitteeksi asetetaan noin 9 TWh vuodelle 2025 aikaisemman vuodelle 2020 asetetun 6 TWh sijaan. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma 2030 Maakunnan keskeisin suunnitteluasiakirja on pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma, joka osoittaa maakunnan tavoitetilan ja sen saavuttamiseksi tarvittavan strategian. Suunnitelman strategiassa vuodelle 2030 mainitaan mm. että Varsinais-Suomi on hiilineutraali maakunta ja tuottaa merkittävän osan energiantarpeestaan uusiutuvalla energialla. Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tavoitteena mainitaan mm. että uusiutuvan energian osuus käytetystä energiasta on kasvanut merkittävästi sekä energiatehokkuutta ja energiasäästöä on lisätty. Toimenpiteenä edistetään maakunnallisen energiastrategian toteuttamista ja siinä erityisesti uusiutuvan energian tuottamisen lisäämistä. Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategia Varsinais-Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa on selkeästi nostettu esille uusiutuvien energiamuotojen tarpeellisuus sekä niiden lisäämisen tarve maakunnan alueella. Strategioiden visio vuoteen 2020 on, että Varsinais- Suomi on saavuttanut kansainväliset ja kansalliset ilmastoja energiatavoitteet ja on matkalla kohti hiilineutraaliutta. Tuulivoimatuotannon osalta tavoite on nostaa tuulivoimatuotantoa nykyisestä noin 9 MW:sta noin 200 250 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa 1 2 tuulivoimapuiston rakentamista jokaiseen seutukuntaan. Ilmansuojeluohjelma 2010 Ilmansuojeluohjelman 2010 tavoitteena on, että Suomi toteuttaa tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista annetun direktiivin (2001/81/EY) velvoitteet vuoteen 2010 mennessä. Suomen on vähennettävä rikkidioksidin, typen oksidien, ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten aineiden päästöjä asteittain. Ilmansuojeluohjelma käsittää suunnitelman päästöjen vähentämiseksi energiantuotannossa, liikenteessä, maataloudessa ja teollisuudessa sekä toimenpiteet työkoneiden, huviveneiden ja pienpolton päästöjen vähentämiseksi. 18

Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja 1999 ja asetus nro 40/2005 Ensimmäinen alueellinen ilmansuojelusopimus oli Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (ECE) piirissä 1979 tehty valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskeva yleissopimus (SopS 15/1983). Kaukokulkeutumissopimusta koskeva pöytäkirja allekirjoitettiin Göteborgissa 1999 ja pantiin voimaan Suomessa asetuksella nro 40/2005. Sopimusosapuolet hyväksyivät moniaine-monivaikutuspöytäkirjan eli pöytäkirjan happamoitumisen rehevöitymisen ja alailmakehän otsonin vähentämisestä. Sopimusosapuolet ovat velvollisia vähentämään päästöjään niin, että vuonna 2010 päästöt alittavat kullekin osapuolelle määritellyn päästörajan. Göteborgin pöytäkirjaa uudistettiin, ja jäsenmaille asetettiin uudet vähennystavoitteet 4.5.2012. Moniainemonivaikutuspöytäkirjassa on kansalliset päästövähennysvelvoitteet vuodelle 2020. Pöytäkirjan tavoitteena on valvoa ja vähentää rikin, typen oksidien, ammoniakin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä, jotka aiheutuvat ihmisten toiminnasta ja joilla todennäköisesti on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, luonnon ekosysteemeihin, materiaaleihin ja kasveihin kaukokulkeutumisesta johtuvan happamoitumisen, rehevöitymisen tai alailmakehän otsonin vuoksi. Natura 2000 -verkosto Valtioneuvosto päätti Suomen ehdotuksesta Natura 2000 -verkostoksi 20.8.1998. Natura 2000 on Euroopan Unionin hanke, jonka tavoitteena on turvata luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Natura 2000 -verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan Unionin alueella ja toteuttamaan luonto- ja lintudirektiivin mukaiset suojelutavoitteet. Luontodirektiivin yleistavoite on saavuttaa ja säilyttää tiettyjen lajien ja luontotyyppien suojelun taso suotuisana. Lintudirektiivin yleistavoite on ylläpitää lintukannat sellaisella tasolla, joka vastaa ekologisia, tieteellisiä ja sivistyksellisiä vaatimuksia. Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012 2020 Valtioneuvosto hyväksyi strategian joulukuussa 2012. Strategian päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Strategian viisi päämäärää: 1. Valtavirtaistetaan luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö hallinnossa ja yhteiskunnassa. 2. Vähennetään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia välittömiä paineita ja edistetään sen kestävää käyttöä. 3. Luonnon monimuotoisuuden tilaa parannetaan turvaamalla ekosysteemit, lajit ja perinnöllinen monimuotoisuus. 4. Luonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista saatavat hyödyt turvataan kaikille. 5. Parannetaan luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimeenpanoa osallistavalla suunnittelulla, tietojen hallinnalla ja toimintamahdollisuuksien ja -kykyjen kehittämisellä. Melun ohjearvot Valtioneuvosto on antanut päätöksen melutason ohjearvoista (993/1992) meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi. Ohjearvoja sovelletaan maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, eri liikennemuotoja koskevassa liikenteen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Melutason ohjearvoja koskeva päätös annettiin meluntorjuntalain (382/1987) nojalla. Ohjearvopäätös jäi voimaan, vaikka meluntorjuntalaki kumoutui ympäristönsuojelulain (86/2000) tullessa voimaan vuonna 2000. Ohjearvopäätöksen soveltamiskäytäntö on sittemmin laajentunut ympäristönsuojelulain ja myös maa-aineslain (555/1981) mukaisiin lupa- ja valvonta-asioihin. Melutason yleiset ohjearvot eivät koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. 19

6.2.5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto teki vuonna 2000 maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n perusteella päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT). Valtioneuvoston päätöksellä tavoitteita tarkistettiin vuonna 2008. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöaluekokonaisuudet Tuulivoimapuistohanketta voivat koskea seuraavat alueidenkäyttötavoitteiden eri aihekokonaisuuksiin sisältyvät yleis- ja erityistavoitteet: Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. 20

Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. 6.2.6 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava Varsinais-Suomen liitolla on tekeillä koko maakunnan kattava tuulivoimavaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 10.1. 15.2.2013. Vaihemaakuntakaavaan merkityt tuulivoima-alueet perustuvat kaavatyössä tehtyyn Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitykseen 2010 2011. Maakuntaliiton teettämä tuulivoimaselvitys tehtiin yleispiirteisenä selvityksenä, jossa etsittiin yli 10 tuulivoimalan rakentamiseen parhaiten soveltuvia alueita. Olofsgårdin hankealue rajattiin yleispiirteisessä selvityksessä pois soveltuvien alueiden joukosta, rajauksen syynä olivat alueen ympäristöarvot. Tämän YVA:n tehtävänä on tutkia tarkasti paikallisia selvityksiä tehden alueen soveltuvuus tuulivoimatuotannolle. 6.2.7 Kemiönsaaren tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutusselvitys Kemiönsaaren kunnassa on tehty vireillä olevien tuulivoimahankkeiden ja niiden osayleiskaavojen muodostamien yhteisvaikutuksien selvitys (TL 23.10.2012 224). Yhteisvaikutusselvitykseen on otettu mukaan kuusi osaaluetta: vaikutukset linnustoon ja erityisesti muuttolinnustoon, vaikutukset lepakoihin, vaikutukset maisemaan, meluvaikutukset, välkevaikutukset ja vaikutukset sähkönsiirtokapasiteettiin. Näihin osa-alueisiin voi kohdistua vaikutuksia useamman tuulivoimapuiston rakentamisesta. Selvitys, johon myös Olofsgårdin tuulivoimahanke osallistuu, julkaistiin maaliskuussa 2013. 21

6.3 Olofsgårdin tuulivoimahankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset 6.3.1 Yleistä Tuulivoimalan edellyttämät luparatkaisut on kytketty maankäyttö- ja rakennuslain alueiden käytön suunnittelujärjestelmään. Kaavojen laatimisen yhteydessä riittävin selvityksin varmistetaan tuulivoimaloiden soveltuvuus alueelle ja sovittaminen yhteen muiden maankäyttömuotojen kanssa. 6.3.2 YVA-menettely YVA-menettelyn tarpeellisuus on käsitelty kohdassa 3.2. 6.3.3 Hankkeen yleissuunnittelu Hankkeen yleissuunnittelu (voimaloiden sijoittelu) sisältyy hankkeesta vastaavan hankekehitystyöhön, eikä siihen liity viranomaisten päätös- tai lupamenettelyjä. Yleissuunnittelua tehdään rinnakkain ympäristövaikutusten arviointimenettelyn laatimisen kanssa. Suunnittelu jatkuu ja tarkentuu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä ja sen jälkeen. Osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä hankealueelta saadaan lisätietoa alueen ympäristöarvoista ja tuulivoimaloiden mahdollisista vaikutuksista niihin, mikä vaikuttaa hankesuunnitelman kehittämiseen. Hankekehityksen yhteydessä turbiinit sijoitellaan siten, että haitalliset vaikutukset pyritään minimoimaan. 6.3.4 Kaavoitus ja tuulivoimarakentaminen Kemiönsaaren kunnassa Tuulivoimarakentamista koskeva maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.4.2011. Muutoksen tavoitteena on, että yleiskaavaa olisi mahdollista käyttää aikaisempaa useammin suunnitteluvälineenä tuulivoimarakentamisessa. Lakimuutos mahdollistaa rakennusluvan myöntämisen tuulivoimaloille suoraan yleiskaavan perusteella. Edellytyksenä yleiskaavan käyttämiselle tällä tavoin on, että lakimuutoksen mukaisella yleiskaavalla voidaan riittävästi ohjata alueen rakentamista. Yleiskaava voidaan hyväksyä kun YVA-menettely on päättynyt. Kemiönsaaren kunnassa on laadittu suuntaviivat tuulivoimarakentamiselle. Kunnanvaltuusto hyväksyi suuntaviivat kokouksessaan 21.3.2012 ( 15). Tuulivoimarakentamisen edellytyksenä mm. on, että hankkeesta vastaavalla on vuokrasopimus vähintään 75 % alueen maanomistajien kanssa. Lisäksi hankkeen liittymisestä sähköverkkoon on tehty selvitys. Pääasiallinen tuulivoimahankkeiden suunnitteluväline Kemiönsaaren kunnassa on osayleiskaava. 6.3.5 Rakennusluvat Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista rakennuslupaa Kemiönsaaren kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta. Rakennusluvan myöntämisen edellytys on, että alueelle on laadittu yleiskaava ja se on lainvoimainen. Myös alueelle rakennettava sähköasema tarvitsee rakennusluvan. Rakennusluvat hakee alueen haltija. 22

6.3.6 Lentoestelupa Ilmailulain (1194/2009) 165 mukaan yli 30 metriä korkeiden rakennelmien, rakennusten ja merkkien rakentamiseen tulee olla Liikenteen turvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lupaa hakee alueen haltija. Hakemukseen tulee liittää ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto asiasta. 6.3.7.Puolustusvoimien lausunto Suunnittelun aikana selvitetään puolustusvoimilta tuulivoimarakentamisen vaikutukset sotilasilmailuun sekä puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn ja muihin joukkojen ja alueiden käyttöön vaikuttaviin seikkoihin. Pääesikunta antaa lausunnon tuulivoima-alueiden lopullisesta hyväksyttävyydestä. 6.3.8 Ympäristölupa Tuulivoimarakentaminen vaatii ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan, jos sen toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- tai välkevaikutuksista johtuen. Hankkeen voimaloiden sijoituspaikkojen suunnittelussa yhtenä lähtökohtana on asutukseen kohdistuvien vaikutusten välttäminen. 6.3.9 Liittyminen sähkönsiirtolinjaan Tuulivoimaloiden kytkentä alueelliseen sähköverkkoon edellyttää sähköverkon omistajan kanssa solmittavaa liittymissopimusta. 23

7. YMPÄRISTÖN NYKYTILA 7.1 Sijainti ja maankäyttö Hankealue sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa 2,5 km Taalintehtaan taajamasta koilliseen ja 14 km Kemiön kirkonkylästä. Alue rajautuu luoteispuolella sijaitsevaan Stormossenin suoalueeseen ja kaakossa yleiseen Galtarbyntiehen. Hankealueen pohjoispuolella on Björkboda träsk -niminen järvi ja eteläpuolella meri saarineen ja lahtineen. Hankealue sijaitsee taajamarakenteen ulkopuolella ja on metsätalouskäytössä. Alueella on myös muutama viljelty pelto. Hankealueen läpi kulkee Taalintehdas Kemiö ja Påvalsby-Taalintehdas 110 kv:n voimajohdot. Lisäksi hankealueella on useita metsäautoteitä ja Galtarbyntien eteläpuolella suljettu kaatopaikka. 7.2 Asutus 7.2.2.Elinkeinot Hankealueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. Kemiönsaaren kunnassa oli 2 570 työpaikkaa vuonna 2009. Niistä 8 % on maa- ja metsätaloudessa, 19 % on teollisuudessa, 7 % rakentamisessa, 28 % julkisessa hallinnossa ja 35 % muissa palveluammateissa. 76 % kunnan työvoimasta käy töissä Kemiönsaaren kunnassa ja työttömyysaste oli 6,3 % vuoden 2012 alussa. 7.3 Maa-alueiden omistus Hankealue on ja rajautuu pääosin yksityisessä omistuksessa oleviin maihin. Lisäksi alueella ja sen ympäristössä on vähäisessä määrin Kemiönsaaren kunnan, seurakunnan ja valtion maita. 7.2.1 Asuminen ja elinolot Hankealueella sijaitsee maastotietokannan mukaan yksi asuinrakennus Galtarbyntien varrella. Hankealueen tuntumassa alle puoli kilometriä hankealueesta sijaitsee asuinrakennuksia Hertsbölessä, Bofallissa ja Tynglaxissa. Lomaasuntoja on Galtarbyvikenin, Bruksfjärdenin ja Dragsvikenin rannoilla noin 1 2 km hankealueesta. Hieman kauempana, noin 3 km hankealueesta, sijaitsee runsaasti asutusta Nivelaxissa, Björkbodassa, Dragsfjärdissa ja Taalintehtaalla. Lähi- ja kunnallispalvelut sijaitsevat Taalintehtaalla, sekä osittain myös Nivelaxissa ja Dragsfjärdissä. Kemiönsaaren kunnassa oli 7 093 asukasta marraskuussa 2012. Taulukko 7 1. Vakituisten ja vapaa-ajan asumiseen käytettävien rakennusten lukumäärät 1 ja 2 km etäisyydellä lähimmästä alustavan sijoitussuunnitelman mukaisesta tuulivoimalan paikasta. Etäisyys lähimmästä tuulivoimalasta Vakituiset asuinrakennukset Lomarakennukset 1 km 15 kpl 9 kpl 2 km 59 kpl 83 kpl 24

Kuva 7 1. Hankealueen nykyinen maankäyttö ja asutus. Hankealueen lähellä sijaitsevat vakituiset ja vapaa-ajan asunnot Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta 2012. Kuva 7 2. Kiinteistöjako. 25

7.4 Kaavoitustilanne 7.4.1 Maakuntakaava Alueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava. Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 13.12.2010 ehdotukset Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavoiksi, ja kaavat vahvistettiin Ympäristöministeriössä 20.3.2013. Maakuntakaavat korvasivat alueille vahvistetut seutukaavat. Hankealue sijoittuu pääasiassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää myös jokamiehenoikeuden mukaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn. Merkinnän suunnittelumääräyksenä todetaan: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. Hankealueella on merkintä suurjännitelinjasta (z) ja lisäksi useita muinaisjäännöskohteita (sm). Galtarbyntie on osoitettu yhdystieksi ja ohjeelliseksi ulkoilureitiksi. Stormossen on merkitty Natura- ja suojelualueeksi (S). Kummankin merkinnän suunnittelumääräyksenä todetaan, että suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä. Hankealueen eteläpuolella sijaitseva Hertsbölen uimaranta on osoitettu virkistyskohteeksi (V). Alueella on myös merkintä muinaisjäännösalueesta (sma). Varsinais-Suomen liitolla on tekeillä koko maakunnan kattava tuulivoimavaihemaakuntakaava. Kaavan tarkoituksena on osoittaa ne alueet, jotka soveltuvat parhaiten tuulivoiman tuotannolle. Kaavassa osoitetaan tuulivoimaloiden alueiksi (vähintään 10 voimalaa) parhaiten soveltuvat alueet sekä kaavatyössä jatkoselvitettyjä pienempiä alueita, jotka esitetään tuulivoimakohteina. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 10.1. 15.2.2013. Vaihemaakuntakaavaan merkityt tuulivoima-alueet perustuvat kaavatyössä tehtyyn tuulivoimaselvitykseen (Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys 2010 2011). Kaavaehdotuksessa Olofsgårdin alueelle ei ole osoitettu tuulivoima-merkintää. 7.4.2 Yleiskaava Hankealueen eteläpuolella sijaitseva merenranta on kaavoitettu Dragsfjärdin läntisen saariston rantaosayleiskaavalla, joka on tullut voimaan huhtikuussa 2003. Kaavoitettu alue on lähimmillään noin 300 metriä hankealueen reunasta. Ranta-alueella on myös voimassa Västanfjärdin rantayleiskaava Galtarbyvikenin pohjukassa, sekä Björkboda träskin rannoilla. Rantayleiskaava on tullut voimaan maaliskuussa 2006 ja hankealue rajoittuu kaava-alueeseen Björkboda träskilla. 7.4.3 Asemakaava Hankealueella tai sen lähellä ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa. Lähin asemakaavoitettu alue sijaitsee Taalintehtaalla. Merenrannalla on muutama ranta-asemakaavoitettu alue. 26

Kuva 7 4. Ote maakuntakaavasta. Hankealueen rajaus on merkitty otteeseen sinisellä. Kuva 7 5. Ote tuulivoimavaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Hankealueen rajaus on merkitty otteeseen sinisellä. 27

7.5 Liikenne 7.5.1 Maaliikenne Alueen liikenteellinen pääreitti on seututie 183 Kemiöstä Taalintehtaalle. Tietä käyttää keskimäärin noin 2100 2300 ajoneuvoa vuorokaudessa Kemiöstä Dragsfjärdiin ja Dragsfjärdistä Taalintehtaalle liikenne on noin 1500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 8 %. Hankealueen eteläosassa kulkevaa yhdystietä pitkin (Galtarbyntie) ajaa noin 230 270 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueella ei ole muita yleisiä teitä. 7.5.2 Vesiliikenne Taalintehtaalla sijaitsee teollisuussatama, jonne johtaa kahdeksan metriä syvä väylä. Kemiönsaarella on myös muita satamia ja lastauspaikkoja, sekä paljon veneväyliä, huviveneliikennettä ja vierassatamia. 7.5.3 Lentoliikenne Kolme kilometriä hankealueesta luoteeseen sijaitsee Genbölen pienlentokenttä. Pienlentokentän kiitotie on itälänsisuuntainen, eli ei johda hankealueen suuntaan. Turun lentoasemalle on yli 50 km ja Olofsgårdin alue ei sijaitse lentoliikenteen korkeusrajoitusalueella. 7.6 Luonnonympäristö 7.6.1 Tuulisuus Tuulivoimateollisuuden tarkoituksiin parhaita alueita Suomessa ovat rannikko- ja merialueet sekä tunturit. Paikkakohtaista tarkkaa tietoa Suomen tuuliolosuhteista on saatavissa Motivan ja Ilmatieteen laitoksen alihankkijoineen toteuttamasta Tuuliatlaksesta. Tuuliatlaksen mukaan Olofsgårdin alueella tuulen vuotuinen keskimääräinen nopeus on 8-8,3 m/s 100 metrin korkeudessa maanpinnasta. Myös Suomessa vallitsevat lounaistuulet osuvat Kemiönsaaren rannikkoalueelle hyvin. 7.6.2 Maa- ja kallioperä Kemiönsaaren topografiaa kuvastavat laajojen kallioalueiden ja suoralinjaisten ruhjelaaksojen vuorottelu. Hankealue liittyy sen luoteispuolelle jatkuvaan selännealueeseen. Hankealueen korkein kohta sijoittuu alueen länsiosaan Råbergenin pienipiirteiselle kallioalueelle vajaa 70 metriä meren pinnan yläpuolelle, mikä on eteläisen Kemiönsaaren korkein kohta. Alavimmat alueet sijoittuvat hankealueen etelä- ja itäosien painanteisiin hieman alle 20 metriä meren pinnan yläpuolelle. Hankealueen kallioperä koostuu pääasiassa kvartsi-maasälpägneissistä, lisäksi alueella esiintyy pienillä aloilla mikrokliinigraniittia, kvartsidioriittia sekä amfiboliittia ja sarvivälkegneissiä. Hankealueelta ei ole saatavissa 1: 20 000 maaperäkarttaa. Irtaimen maakerroksen paksuus on hankealueella pääasiassa vähäinen ja alueella on runsaasti kalliomaita ja paljastumia. Maaston painanteissa esiintyy turvekerroksia sekä savea ja moreenia. 7.6.3 Pinta- ja pohjavedet Hankealue ei sijoitu luokiteltuun vesistöalueeseen, vaan hankealueen ojat laskevat itä- ja eteläosissa Galtarbyvikeniin, pohjoisosissa Björkboda träsketiin ja lounais- sekä länsiosissa Stora Masugnsträsket-järveen. Järvet eivät sijaitse hankealueella. Hankealueelle ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat runsaan 2 kilometrin etäisyydellä hankealueesta sen pohjoispuolella (Högmon vedenhankintaa varten soveltuva pohjavesialue). 28

Kuva 7 6. Ote rantayleiskaavojen yhdistelmästä. Hankealueen rajaus on merkitty otteeseen sinisellä. Kuva 7 7. Ote Liikenneviraston liikennemääräkartasta. Hankealueen rajaus on merkitty otteeseen punaisella. 29

Kuva 7 8. Tuulisuus 100 metrin korkeudella maanpinnasta Olofsgårdin alueella (Suomen Tuuliatlas 2012). Kuva 7 9. Topografiakartta. 30

7.6.4 Kasvillisuus ja eläimistö Hankealue sijoittuu kallioiselle ja pienipiirteiselle alueelle merenrannan tuntumaan. Kasvillisuutta hankealueella luonnehtivat mäntyvaltaiset kalliometsiköt, kuivahkot ja kuivat kankaat ja niiden välissä notkelmissa sijaitsevat kuusivaltaiset pienehköt suoalueet. Lehtipuuvaltaisia alueita esiintyy pienialaisesti lähinnä soilla. Kasvillisuus on karuinta hankealueen eteläosissa merenrannan tuntumassa ja vaihettuu hieman rehevämmäksi alueen pohjoisosia kohti mentäessä. Metsät ovat hankealueella nykyisin laajasti metsätalouskäytössä. Suurin osa hankealueen metsiköistä on eri-ikäisiä mäntyvaltaisia kasvatusmetsiköitä. Myös alueen suoalat ovat pääosin metsätaloustoimin hoidettuja. Hankealueen ja sen ympäristön eläimistö on tyypillistä talousmetsien ja peltomaiden lajistoa. Nisäkkäiden osalta alueella liikkuvat mm. rusakko, kettu, hirvi, supikoira, metsäkauris ja valkohäntäkauris. Kuva 7 10. Suunnittelualueen pintavedet ja niiden virtaussuunta. Hankealue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. 31

7.6.5 Linnusto Aineisto Suunnittelualuetta ja sen lähiseutua koskevat linnustollisesti merkittäviä alueita koskevat tiedot on koottu ympäristöhallinnon paikkatietoaineistosta (IBA-/FINIBA-alueet, Natura-alueet) ja Varsinais-Suomen tuulivoimasuunnitteluun liittyvästä linnustoarvioinnista (Faunatica 2012), jossa on esitetty maakunnallisesti ja paikallisesti tärkeät lintujen muuttoreitit ja levähdysalueet. Lisäksi käytettiin Kemiönsaaren eri osiin suunniteltujen tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointien tai kaavoitusprosessien aikana laadittujen linnustoselvityksien tuloksia (Ramboll 2012a, Ramboll 2012b, Ramboll 2012c, Sito 2012, Suomen Luontotieto 2012 ja Suomen Luontotieto 2011). Selvitykseen on koottu tietoja BirdLife Suomen ylläpitämään Tiira-havaintojärjestelmään ilmoitetuista havainnoista. Pesimälinnusto Suunnittelualueen pesimälintulajistoa luonnehtivat pääasiassa karuihin kalliomänniköihin sopeutuneet lajit ja muut metsäympäristöjen yleiset lajit kuten pajulinnut, metsäkirviset, tiaiset, peipot ja rastaat. Lisäksi suunnittelualueen luonnonympäristö on soveliasta metsäkanalintujen elinympäristöksi, alueella on tehty havaintoja lähinnä teeristä. Eteläisen Suomen varttuneiden mäntykankaiden ja kalliomänniköiden harvalukuiseen pesimälajistoon kuuluvat kangaskiuru, kulorastas, käpylinnut sekä yöaktiivinen kehrääjä ovat todennäköisiä pesimälajeja suunnittelualueella. Myös päiväpetolinnut ovat alueella tavallisia pesijöitä. Sopivien elinympäristöjen vähäisestä määrästä johtuen kahlaajia ja suolajeja suunnittelualueella esiintynee satunnaisesti ja parimäärät ovat pieniä. Linnustollisesti tärkeät alueet hankealueen ympäristössä IBA- ja FINIBA-alueet Sjölax (FI0200043) on 134 hehtaarin laajuinen matala merenlahti, joka on todennäköisesti Suomen tärkein merihanhien kerääntymisalue. Loppukesällä alueella voi enimmillään lepäillä jopa yli 5000 merihanhea. Sjölax sijaitsee lähes 20 kilometrin etäisyydellä, mutta huomioidaan tässä, sillä lahdella lepäilevät merihanhet tekevät pitkiäkin ruokailulentoja eri puolille Kemiönsaarta, mm. hankealueen pohjoispuolella sijaitsevalle Björkbodan peltoaukealle. Läntisen Suomenlahden saaristo on erittäin laaja (422232 ha), yhtenäinen tuhansien saarien ja luotojen saaristokokonaisuus Kökarin ja Inkoon välillä. Alueella pesivät lähes kaikki Suomen alueella tavattavat merilinnut, ja se on lisäksi merkittävä kerääntymisalue mm. haahkalle. Lähimmillään tämä FINIBA-alue ulottuu noin 10 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Tärkeät levähdysalueet Björkbodan peltoalue, joka sijaitsee noin viisi kilometriä hankealueen pohjoispuolella, on merkittävä muuttolintuja keräävä alue, jossa havaitaan sekä muuttoa että runsaasti paikalla levähtäviä lintuja. Erityisesti paikka tunnetaan suurista petolintumääristään, mutta myös esimerkiksi merihanhia ruokailee pelloilla erityisesti loppukesällä. Galtarbyviken on kapea, pitkä merenlahti, joka sijaitsee lähimmillään noin 1,5 km hankealueen itäpuolella. Alueen pesimälinnustoa ei tunneta erityisen hyvin, vaikka lahden pohjoispäässä onkin lintutorni. Kuitenkin erityisesti keväällä lahdelle kerääntyy melko runsaasti vesilintuja. Esimerkiksi merihanhia tavataan muuttoaikoina päivittäin kymmenpäisinä joukkoina. Galtarbyvikenillä on myös merkitystä muuttoa ohjaavana johtolinjana, ja alueella on harrastettu jonkin verran muutonseurantaa. Määrät ovat kuitenkin pääosin pienempiä kuin Björkbodassa. 32

Paikalliset suojellut ja uhanalaiset lajit Sääksi Rengastustoimiston tietojen mukaan kahdenkymmenen kilometrin säteellä hankealueesta sijaitsee 17 kalasääsken pesää, joista yhdeksässä on pesitty 2000-luvulla. Yksi pesistä sijaitsee suunnitellulla hankealueella, ja toinen sen läheisyydessä. Merikotka Merikotka on Kemiönsaaren alueella yleinen ympäri vuoden. Alueella liikkuu sekä pesimättömiä että vanhoja, pesiviä lintuja. Varsinais-Suomen ELY-keskukselta saatujen tietojen mukaan 20 kilometrin säteellä hankealueesta on peräti 20 merikotkan aktiivista pesää, sekä 12 vaihtopesää. Asutuista pesistä lähimmät sijaitsevat noin seitsemän kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Merikotka on tavallinen näky myös saaren sisäosissa, ja suurimmat kerääntymät on nähty Björkbodassa. Yli kahdenkymmenen linnun kerääntymiä on Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen selvityksen mukaan havaittu myös Lövössä ja Galtarbynlahdella. Talviaikaan Saaristomerellä talvehtii runsaasti Pohjois- Venäjän pesimäkantaan kuuluvia lintuja. Kuva 7 11. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevat FINIBA-alueet, sekä tärkeät levähdysalueet. 33

Muuttolinnusto Yleistä muutosta Kemiönsaarella Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä on hyvin tunnettu, ja alueella käy muuttoaikoina satoja lintuharrastajia. Maantieteellisestä sijainnista johtuen erityisesti syysmuutto on alueella vilkasta, sillä monet linnut pyrkivät muuttaessaan välttämään meren ylitystä viimeiseen asti ja pakkautuvat muuttaessaan melko kapealle väylälle. Tämä korostuu erityisesti petolintujen kohdalla, ja hankealueesta pohjoiseen sijaitseva Björkbodan peltoaukea on tunnettu hyvistä petolintumuutoistaan. Toisaalta keväällä Kemiönsaari on lounaasta saapuville muuttolinnuille usein ensimmäinen ruokailu- ja levähdysmahdollisuuksia tarjoava alue, ja erityisesti varhain keväällä nähdään usein suuria joukkoja muuttolintuja. Lisäksi kapeat sisämaahan suuntautuvat merenlahdet ohjaavat alueen kautta kulkevaa muuttoa. Linnut kuitenkin saapuvat keväällä meren yli leveällä rintamalla, joten paikkakohtaiset muuttajamäärät ovat yleensä syksyä pienempiä. Päämuuttoreitit kulkevat enimmäkseen Kemiönsaaren molemmin puolin Halikonlahden ja Paimionlahden ollessa alueen tärkeimpiä muuttoväyliä, mutta myös saaren yli kulkee suhteellisen voimakasta muuttoa keväisin ja syksyisin. Paikallisesti hankealueen itäpuolella sijaitseva Galtarbyviken ohjailee osaltaan muuttolintuja kohti Halikonlahden perukkaa. Muuttava lajisto on monipuolista. Keväin ja syksyin nähdään voimakasta tai melko voimakasta peippolintu- ja rastasmuuttoa. Sepelkyyhkyjä nähdään paljon erityisesti syksyisin, mutta laulujoutsenen ja kahlaajien määrät ovat yleensä suurimpia keväällä. Keväinen hanhimuutto on voimakkaasti merihanhipainotteista, mutta syksyisin metsähanhia ja harvemmin myös arktisia valkoposki- ja sepelhanhia nähdään kohtalaisia määriä. Varsinaista arktista muuttoa nähdään melko harvoin, mutta keväisin erityisesti Paimionlahdella on voimakas muuttoa sisämaahan johtava vaikutus, ja esimerkiksi kuikkalintuja voi tällöin nähdä merkittäviä määriä. Kurkimuutto on ajoittain voimakasta. Syksyisin kurkien päämuuttoreitti kulkee pääosin Björkbodan yli kohti Kasnäsiä, josta linnut suuntaavat etelään-kaakkoon kohti Viroa. Keväisin muutto on hajanaisempaa ja määrät pienempiä, mutta satojen lintujen päivämuuttoja on nähty mm. Lövössä ja Galtarbyvikenillä. Petolinnut Petolintuja muuttaa Kemiönsaaren kautta merkittäviä määriä erityisesti syksyisin, mutta jonkin verran myös keväällä. Muuttava lajisto on monipuolista, käsittäen kaikki Suomessa pesivät petolinnut haukoista kotkiin. Runsainta muutto on syksyisin, jolloin hiirihaukan ja varpushaukan päiväsummat voivat kohota yli sadan yksilön, mutta myös muitten petolintujen, kuten sinisuohaukan ja mehiläishaukan määrät ovat yleensä korkeita muuhun Suomeen verrattuna. Hiiri- ja varpushaukkojen pääjoukot muuttavat yleensä Björkbodan kohdalla länteen, kun taas useimmat muut pedot suuntaavat yleensä meren yli Viroon. Maakotkia nähdään joinain syksyinä kohtalaisen paljon. Myös merikotkia muuttaa alueen kautta kohtalaisia määriä, mutta määrän arviointia vaikeuttavat paikalliset ja kiertelevät linnut, joita voi nähdä alueella runsaasti ympäri vuoden. Luontotyyppikoodi Natura-luontotyyppi Osuus Natura alueen pinta-alasta % 3160 Humuspitoiset järvet ja lammet 3 3260 Pikkujoet ja purot <1 7110 Keidassuot 73 7140 Vaihettumissuot ja rantasuot 2 9010 Luonnonmetsät 2 91D0 Puustoiset suot 1 Taulukko 2. Natura-luontotyypit Stormossenin Natura-alueella (www.ymparisto.fi). 34

7.6.6 Luonnonsuojelu Stormossenin Natura-alue (FI0200003, SCI) sijaitsee hankealueen luoteispuolella ja osin eteläosastaan hankealueella. Stormossen on pinta-alaltaan 139 hehtaarin laajuinen suokokonaisuus, joka on säilynyt lähes luonnontilaisena. Alue kuuluu osin soidensuojeluohjelmaan (SSO020034) ja sen alueelle on perustettu yksityinen suojelualue (YSA200125). Stormossenin alue koostuu kahdesta keidassuosta ja luonnontilaisena säilyneestä pienestä Lillträsketjärvestä, joka sijaitsee alueen pohjoisimmassa osassa. Suot ovat pääosin isovarpurämettä ja sen lisäksi esiintyy järven reunamilla pienialaisesti lähes rimpipintaista nevaa sekä luhtaa. Luonnontilaisesti mutkitteleva puro laskee suolta järveen. Alueen kaakkoiskulma on ojitettua ja siellä kasvaa paikoin järeää puustoa. Alueella esiintyy valtakunnallisesti uhanalaista rannikkorahkasammalta (Sphagnum affine). Lisäksi alueella tavataan linnuista mm. kurkea, palokärkeä, telkkää ja uhanalaista päiväpetolintulajia. Hankealueen ympäristössä sijaitsevat muut Naturaalueet (Ölmos-Purunpää FI0200062, SCI; Saaristomeri FI0200090, SPA; Saaristomeri FI0200164, SCI; Biskopsön glojärvet FI0200069, SCI ja Kemiönsaaren kalliot FI0200113, SCI) sijaitsevat vähintään viiden kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Vajaan kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsee lisäksi kaksi arvokasta kallioaluetta (Jatulintarha, KAO020078; Bötesbergetin-Örisbergenin kalliojakso KAO020023). Saaristomeren kansallispuisto ja sitä ympäröivät saaret sekä vesialueet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, Saaristomeren biosfäärialueen. Biosfäärialueen ydinalueen muodostavat kansallispuiston alueet, jota ihmistoimintavaikutuksiltaan vähäinen puskurivyöhyke ympäröi. Puskurivyöhykkeen ympärille sijoittuu yhteistoiminta-alue, jolla ihmistoiminnan vaikutus on suurempi. Saaristomeren biosfäärialue sijaitsee lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta (www.skargardshavetsbiosfaromrade.fi). Kuva 7 12. Stormossenin Natura-alueen sijainti ja alustava tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelma. 35

Kuva 7 13. Natura-alueet, muut suojelualueet ja ohjelmiin kuuluvat alueet hankealueen ympäristössä (OIVA-ympäristöja paikkatietopalvelu). 7.7 Maisema ja kulttuuriympäristö 7.7.1 Maiseman yleiskuvaus Hankealue sijoittuu lounaiseen saaristoon, tarkemmin rannikkosaaristoon. Hankealue sijaitsee metsäiselle kallioselänteelle laajan Kemiönsaaren eteläosassa. Hankealueen eteläpuolella on saarien ympäröimä meren lahti Bruksfjärden, idässä kapea Galtarbyviken ja lännessä kapea Dragsfjärden. Hankealueen pohjoispuolella on pieni järvi Björkboda träsk ja lounaispuolella niin ikään pieni järvi Stora Masugnsträsket. Hankealueen rajoittuu luoteessa metsäiseen selänteeseen. Hankealueelta koilliseen sijoittuu pitkä Galtarbyn viljelylaakso ja Björkbodan kylä ja siihen liittyvät laajat viljelyaukeat sijoittuvat hankealueen pohjoispuolelle. Näiltä avoimilta alueilta avautuu ympäristöön pitkiä, avoimia näkymiä. Hankealueen maisemarakenne on tyypillisen varsinaissuomalaista, vaihtelevaa ja pienipiirteistä. Kumpuilevassa maastossa on runsaasti kalliopaljastumia. Maaston muodot eivät ole selkeästi suuntautuneita kallioperän voimakkaan ja epäsäännöllisen rakoilun vuoksi. Hankealueen maisemakuvaa hallitsee havumetsämaisema. Hankealueen kalliomäkien väliset painanteet ovat lähinnä puustoisia soita. Eteläosassa on myös pienialaisia peltoja. Hankealueen länsi- ja pohjoisosan läpi kulkee kaksi voimajohtoa. Eteläreunassa ja osittain hankealueella kulkee kapea maantie, Galtarbyntie, josta ei juuri avaudu näkymiä hankealueelle. Tien eteläpuolella on kaatopaikka. Hankealueella on myös joitakin metsäautoteitä. 36

7.7.2 Arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet Saaristomeri, johon Kemiönsaarikin kuuluu, on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Kansallismaisemat ilmentävät maamme eri osien edustavimpia luonnon- ja kulttuuripiirteitä. Kansallismaisemalla on voimakas symboliarvo, ja niillä on yleisesti tunnustettu merkitys kansallisessa kulttuurissa, historiassa tai luontokuvassa. Hallinnollista merkitystä kansallismaisemilla ei ole. Hankkeen maisemallisella vaikutusalueella sijaitsevat inventoidut arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristökohteet on lueteltu alla etäisyysvyöhykkeittäin. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen lisäksi luettelossa on huomioitu inventoitu rakennuskanta hankealueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Etäisyys suunnitelluista tuulivoimaloista 0-6 km Hankealueen läheisyydessä, alle viiden kilometrin säteellä suunnitelluista voimaloista on useita valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita (RKY 2009). Hankealueen lounaispuolella sijaitsee Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue. Etäisyyttä Taalintehtaan kulttuuriympäristöalueelta lähimmälle suunnitellulle voimalalle on noin kaksi kilometriä. Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue on rakentunut yli kolmensadan vuoden aikana laajaksi rautateollisuusyhteiskunnaksi. Eriaikaisten teollisuus-, tuotanto- ja varastorakennusten lisäksi Taalintehtaalla on joukko työväenasuinrakennuksia ja -asuinalueita 1700-luvulta nykypäiviin sekä muita yhdyskunnan julkisia rakennuksia. Dragsfjärdin kirkko ympäristöineen sijaitsee noin 3,5 kilometrin päässä lähimmistä suunnitelluista voimaloista hankealueen luoteispuolella. Dragsfjärdin 1700-luvun lounaissuomalainen ristikirkko ja kirkon lähiympäristö julkisine rakennuksineen on hyvin säilynyt 1900-luvun alkupuolen kirkonkylämiljöö. Björkbodan historiallinen ruukinalue sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä lähimmistä suunnitelluista voimaloista hankealueen pohjoispuolella Björkboda träskin rannalla viljelymaiseman ympäröimänä. Vuonna 1783 valmistunut Ruukinkartano kuuluu maamme merkittävimpiin kustavilaisiin kartanorakennuksiin. Miljööseen kuuluu Ruukinkartano puistoineen, asuinrakennuksia, Kivikasarmi sekä teollisuusrakennuksia. Nykyiset, etupäässä 1920-luvulla rakennetut tehdashallit ovat vanhojen vasarapajojen ja valssilaitosten paikalla. Västanfjärdin vanha ja uusi kirkko sijoittuvat runsaan 4 kilometrin päähän suunnitelluista voimaloista hankealueen itäpuolelle. Västanfjärdin saaristopitäjän vanha ja uusi kirkko kuvastavat Kemiön laajaan kirkkopitäjään 1700-luvun lopulla perustetun saarnahuonekunnan ja 1900-luvun alussa itsenäistyneen seurakunnan kirkkorakentamista. Kahdelta eri aikakaudelta peräisin olevat 1700-luvun punamullattu puukirkko ja 1900-luvun alun kansallisromanttinen kivikirkko muodostavat hyvin säilyneen kirkkoympäristön. Vanhentuneen valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen listauksessa (RKY 1993) on edellä mainittujen lisäksi mukana Söderlångvikin kartanoympäristö reilun viiden kilometrin päässä lähimmistä suunnitelluista tuulivoimaloista hankealueen länsipuolella. Ympäristö on merkitty Varsinais-Suomen maakuntakaavan ehdotukseen merkittävänä rakennetun ympäristön aluekokonaisuutena (sra 1003) ja sitä voidaan siten pitää maakunnallisesti merkittävänä. Söderlångvikin puinen päärakennus on vuodelta 1870 ja päärakennusta ympäröi laaja puistoalue puutarhoineen. Suuri tiilinavetta on vuodelta 1860. Söderlångvik oli Amos Anderssonin kesäasuntona 1927-61. 37

Kemiönsaaren alueella toteutetaan kolmivuotinen kulttuuriympäristöprojekti (2011-2013), jossa inventoidaan alueen vanhaa rakennuskantaa ja muinaisjäännöksiä. Inventoidut rakennukset, joilla on merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, on luokiteltu valtakunnallisesti, seudullisesti, paikallisesti, maisemallisesti tai historiallisesti arvokkaiksi. Arvoluokat maisemallinen ja historiallinen kertovat, että kohteella on jonkin verran kulttuurihistoriallisia arvoja, mutta se ei kuitenkaan ole ainakaan yksistään yltänyt paikalliseen luokkaan Hankealueella ja sen läheisyydessä tehdyt inventoinnit ovat valmistuneet ja niiden mukaan hankealueella ei ole arvoluokiteltuja rakennuksia. Lähimmät maisemallisesti tai paikallisesti arvokkaat rakennukset sijoittuvat hankealueen koillispuolelle Galtarbyhyn alle kilometrin etäisyydelle suunnitelluista voimaloista. (Varsinais-Suomen maakuntamuseon inventointiportaali, MIP) Etäisyys suunnitelluista tuulivoimaloista 6-10 km Ei inventoituja arvokkaita maisema- ja kulttuuriympäristökohteita. Etäisyys suunnitelluista tuulivoimaloista 10-15 km Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Ympäristöministeriö 1992) on lähimmillään noin 10 kilometrin päässä lounaassa sijaitseva Saaristomeren kulttuurimaisemien maisemakokonaisuus. Hankealuetta lähinnä sijaitsevat maisema-alueeseen kuuluvat Högsåran, Söderön ja Holman saaret. Varsinais-Suomen maakuntakaavan ehdotukseen on merkitty kyseinen maisema-alue hieman valtakunnallista rajausta laajempana kokonaisuutena maakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena. Högsåran maisema-alue edustaa välisaaristovyöhykettä. Saaristomeren maisema-alueella kaunis luonto yhdistyy perinteisen saaristolaisasutuksen ja luontaistalouden muovaamaan kulttuurimaisemaan ainutlaatuisella tavalla. Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus näkyy selvästi maisemassa. Saaristomeren perinteisiä kyliä edustaa hyvin Högsåra, jossa on vielä noin viisikymmentä asukasta Valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle sijoittuu myös valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita (RKY 2009). Näistä Kemiönsaaren ulkosaariston kyläasutuksen arvokkaaseen kokonaisuuteen kuuluu Högsåran kyläalue noin 14 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista. Jo keskiajalla asutetuilla kylillä on pitkä asutushistoria ja ne edustavat monipuolisesti alueen historiallisia elinkeinoja kalastusta, merenkulkua ja matkailua. Högsåran luotsi- ja kalastajakylän rakennuskanta muodostuu maatilojen asuinrakennuksista ja sataman venevajoista ja sille on antanut leimansa myös kylän pitkä täysihoitolaperinne. Niityillä on tärkeä merkitys kylän kulttuurimaisemalle. 38

Hankealueen koillis-itäpuolelle, reilun 11 kilometrin etäisyydelle suunnitelluista voimaloista sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin (RKY 2009) kuuluva Vestlaxin kylä. Kylä kuuluu osana Turunmaan rannikon kalkkilouhokset ja Paraisten kalkkitehdas kokonaisuuteen. Paraisten kalkkitehtaan alue Länsi-Turunmaalla sekä Kemiönsaaren Vestlaxin ja Salon Förbyn kalkkilouhokset kuvastavat alueella vuosisatoja jatkunutta kalkinlouhinnan ja -tuotannon perinnettä. Vestlaxin vanhat louhokset, joista on louhittu kalkkia 1500-luvulta lähtien niin kalkinpolttoa kuin kivenhakkuuta varten, muodostavat huomattavan nähtävyyden. Myös hankealueen koillispuolelle, lähimmillään reilun 14 kilometrin etäisyydelle suunnitelluista voimaloista sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin (RKY 2009) kuuluva Sjölaxin kartano. Sjölaxin kartano rakennuksineen, puistoineen ja peltoineen muodostaa merellisessä maisemassa 1800-luvun kartanokulttuuria ja -rakentamista kuvastavan kokonaisuuden. Hankealueen koillis- pohjoispuolelle, lähimmillään noin 13,5 kilometrin etäisyydelle suunnitelluista voimaloista sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin (RKY 2009) kuuluva Sagalundin kotiseutumuseo. Sagalund on yksi maamme vanhimmista kotiseutumuseoista, joka esittelee Suomen ruotsinkielisen rannikkoseudun talonpoikaista rakennusperinnettä ja asumiskulttuuria. Myös hankealueen koillis- pohjoispuolelle, lähimmillään vajaan 15 kilometrin etäisyydelle suunnitelluista voimaloista sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohteisiin (RKY 2009) kuuluva Kemiön kirkko ja pappila. Kemiön keskiaikainen kivikirkko ja pappila muodostavat vanhan suurpitäjän historiallisen tunnuskuvan. Yli 15 kilometrin etäisyydellä suunnitelluista voimaloista sijaitsee useita valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita (RKY 2009), osia valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta sekä Varsinais-Suomen maakuntakaavan ehdotukseen merkittävänä rakennetun ympäristön aluekokonaisuutena (sra) huomioituja kohteita. Suunnitellut tuulivoimalat voivat suotuisissa olosuhteissa näkyä jopa 30 kilometrin etäisyydelle asti, mutta mahdollinen maiseman muutoksen merkitys alueiden maisemakuvassa on hyvin vähäinen. Hankealueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee useita muinaismuistolailla suojeltuja muinaisjäännöksiä (Museovirasto 2012). Hankealueella on tunnettuja muinaisjäännöksiä seuraavissa paikoissa: Hankealueen länsiosassa Råbergetin kiinteiden muinaisjäännösten alue on tyypitelty kivikautiseksi asuinpaikaksi (Råberget). Råbergen mäen laella on kiinteä muinaisjäännös (Råberget 2), joka on historiallinen kivirakenteinen rajamerkki. Hankealueen eteläosassa, Galtarbyntien varrella on mahdollinen kivikautisen asuinpaikan muinaisjäännös (Olofsgård 2). Hankealueen pohjoisosassa on kiinteiden muinaisjäännösten alue tyypitelty kivikautiseksi asuinpaikaksi (Olofsgård 1). Hankealueen pohjoisrajalla on mahdollinen muinaisjäännös, joka on tyypitelty kivikautiseksi asuinpaikaksi (Farfarskärret). Bofallsmossenin eteläpuolella on mahdollinen muinaisjäännös, joka on tyypitelty kivikautiseksi asuinpaikaksi (Bofallsmossen). Kemiönsaaren alueella toteutettavassa kolmivuotisessa kulttuuriympäristöprojektissa (2011-2013) on inventoitu muinaisjäännöksiä Västanfjärdissä ja Dragsfjärdissä sekä Taalintehtaalla. Näistä Västanfjärdin inventoinnissa hankealueelta löydetyt muinaisjäännökset on pääosin viety Museoviraston rekisteriin ja kuvattu yllä. Inventoinnissa on löydetty hankealueelta yksi muinaisjäännös, jota ei ole viety Museoviraston rekisteriin, koska se on sijoitettu ns. muihin kohteisiin. Kohde on nimeltään Ramstedsmossen ja se on ajoittamaton kivirakenne (latomus). (Kemiönsaaren Västanfjärdin arkeologinen inventointi vuonna 2011). 39

40 Kuva 7 14. Suunnittelualueen lähialueella sijaitsevat arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet sekä -kohteet.

Kuva 7 15. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsevat arvokkaat maisema- ja kulttuuriympäristöalueet. 41

Kuva 7 16. Hankealueella sijaitsevat tunnetut muinaisjäännökset (Museovirasto 2012). 7.8 Muut ympäristöön kohdistuvat toiminnat 7.8.1 Melu Hankealue on metsätalouskäytössä, eikä sen alueella sijaitse merkittävää ympäristömelua aiheuttavia toimintoja. 7.8.2 Ilmanlaatu Ilmanlaatuun vaikuttava toiminto alueella on maantieliikenne. 42

8. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS 8.1 Arvioitavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutukset ovat YVA-lain mukaan hankkeen välittömiä tai välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdistua: Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, maaperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon, kasvillisuuteen ja eliöihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään vaikutukset tuulivoimapuistohankkeen elinkaaren ajalta. Vaikutuksien arvioinnissa otetaan huomioon sekä suorat että välilliset vaikutukset. Tuulivoimapuiston aiheuttamat ympäristömuutokset ilmenevät vaikutuksina ympäristössä. Vaikutusten tunnistamisessa on käytetty apuna kokemuksiin sekä tuulivoimaloiden ja ympäristön vuorovaikutukseen perustuvia tietoja. Apuna vaikutusten tunnistamisessa on käytetty muun muassa kokemuksia muista hankkeista ja tehdyissä ympäristövaikutusten arvioinneissa esille tulleista mahdollisista vaikutuksista. 8.2 Vaikutusalueen rajaus Ehdotus ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavan vaikutusalueen rajaukseksi on esitetty alla. Tarkastelualue on pyritty määrittelemään niin suureksi, ettei merkityksellisiä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän alueen ulkopuolella. Jos arviointityön aikana kuitenkin käy ilmi, että jollakin ympäristövaikutuksella on ennalta arvioitua laajempi vaikutusalue, määritellään tarkastelualueen laajuus kyseisen vaikutuksen osalta siinä yhteydessä uudestaan. Varsinainen vaikutusalueiden määrittely tehdään arviointityön tuloksena ja esitetään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Tarkastelualue kattaa Olofsgårdin tuulivoimapuiston suunnittelualueen ympäristöineen. Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi melun vaikutuksia tarkastellaan noin kilometrin säteellä ja maisemavaikutuksia noin 10 20 kilometrin säteellä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. Kuva 8 1. Arvioitavat ympäristövaikutukset 43

8.3 Vaikutusten ajoittuminen 8.3.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentaminen kestää arviolta 12-18 kuukautta. Tuulivoimaloiden sekä niihin liitettävien kaapeleiden, ja huoltoteiden rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat lähinnä rakennustöihin liittyvä liikenne ja melu sekä luontoon kohdistuvat vaikutukset. Myös alueella liikkuminen voi rajoittua rakentamisen aikana. 8.3.3 Toiminnan päättämisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston tullessa teknisen käyttöikänsä päähän voidaan se purkaa. Tuulivoimaloiden komponentit ovat suurelta osin kierrätettävissä. Syntyvät purkujätteet pyritään ohjaamaan kierrätykseen ja hyötykäyttöön. 8.3.2 Toiminnan aikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston käytön aikaiset vaikutukset alkavat kunkin alueen valmistuttua ja jatkuvat tuulivoimalan käyttöiän ajan. Tuulivoimalan perustuksen ja tornin arvioitu käyttöikä on noin 50 vuotta. Voimalan koneiston arvioitu käyttöikä on 20 vuotta. Tuulivoimaloiden käyttöikää voidaan kuitenkin pidentää riittävällä huollolla ja osien vaihdolla. Ympäristössä ei tuulivoimahankkeen toiminnan aikana tapahdu merkittäviä hankkeeseen liittyviä muutoksia. Kuva 8 2. Vaikutusalue 44