KEMIÖNSAAREN KUNTA OLOFSGÅRDIN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Vastaanottaja Kemiönsaaren kunta

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kemiönsaaren kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä , tarkistettu KEMIÖNSAAREN KUNTA OLOFSGÅRDIN TUULIVOIMA- PUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2 KEMIÖNSAAREN KUNTA OLOFSGÅRDIN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Dennis Söderholm Annu Tulonen Olofsgårdin tuulivoimapuiston osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT 1 2. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE 2 3. YHTEYSHENKILÖT 4 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelutehtävä ja tavoite Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualueen ympäristön nykytila Maanomistus Maakuntakaava Tuulivoimavaihemaakuntakaava Yleiskaava Asemakaava 8 5. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET 8 6. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT 9 7. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET 9 8. OSALLISET OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnoksen laadinta Kaavaehdotuksen laadinta Muutoksenhaku KAAVOITUKSEN AIKATAULU 13

4 1 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖ- KOHDAT A) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MRL 63 Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. B) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa MRL 62 Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. C) Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta MRL 64 Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydentämistarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy.

5 2 D) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavilla Kemiönsaaren kunnan teknisellä osastolla, Vretantie 19, Kemiö, sekä Kemiönsaaren kunnan nettisivuilla Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta seuraavasti: toimistosihteeri Jill Karlsson; puh , sähköposti: Kaavoituksesta vastaa: kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg tai Ramboll Finland Oy suunnittelija Dennis Söderholm; puh , sähköposti: Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan. 2. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE Suunnittelualue (n. 890 ha) sijaitsee Kemiönsaaren kunnan eteläisessä osassa 2,5 kilometriä Taalintehtaan taajamasta koilliseen. Kemiön kirkonkylälle on noin 14 kilometriä ja Dragsfjärdin, Björkbodan ja Västanfjärdin pienempiin taajamiin on noin 3 kilometriä. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Björkboda träsk -niminen järvi ja eteläpuolella meri saarineen ja lahtineen. Suunnittelualue sijaitsee taajamarakenteen ulkopuolella ja on metsätalouskäytössä. Alueella on myös muutama viljelty pelto. Suunnittelualueen läpi kulkee Taalintehdas Kemiö ja Påvalsby- Taalintehdas 110 kv:n voimajohdot sekä yleinen tie (Galtarbyntie). Lisäksi suunnittelualueella on useita metsäautoteitä ja Galtarbyntien eteläpuolella suljettu kaatopaikka. Vaikutusalue kattaa Olofsgårdin tuulivoimapuiston suunnittelualueen ympäristöineen. Vaikutusalueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Esimerkiksi melun vaikutuksia tarkastellaan noin kilometrin säteellä ja maisemavaikutuksia noin kilometrin säteellä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu kuvassa 1, tarkempi rajaus kuvassa 2. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti on merkitty kartalle punaisella.

6 3 Kuva 2. Alustava osayleiskaava-alueen rajaus peruskartalla.

7 4 3. YHTEYSHENKILÖT Osayleiskaava toteutetaan yhteistyönä Kemiönsaaren kunnan ja Ramboll Finland Oy:n kesken. KAAVOITTAJA: Kemiönsaaren kunta Tekninen osasto Vretantie Kemiö Puh Fax Yhteyshenkilöt: kaavoitusarkkitehti Åke Lindeberg puh sähköposti: tekninen johtaja Lars Nummelin puh sähköposti: KONSULTTI: Ramboll Finland Oy Niemenkatu Lahti Puh Fax Kaavan laatija: johtava asiantuntija Matti Kautto puh sähköposti: Vastaava suunnittelija: suunnittelija Dennis Söderholm puh sähköposti: 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4.1. Suunnittelutehtävä ja tavoite Kaavoitus aloitettiin Föreningen Konstsamfundet r.f.:n tavoitteella rakentaa enintään 18 tuulivoimalaitosyksikköä alueelle. Sittemmin voimaloiden määrä on supistettu 9:ään. Tuulivoimalat tulevat olemaan teholtaan noin 3 MW ja tornien napakorkeus noin 140 metriä. Suunnittelualue jää nykyiseen maa-, metsätalous- ja virkistyskäyttöön lukuun ottamatta tuulivoimaloille, huoltotiestölle ja infrastruktuurille osoitettuja paikkoja. Kaavan keskeiset tavoitteet: selvitysten ja vuorovaikutuksen perusteella arvioida millainen määrä tuulivoimaloita on mahdollista sijoittaa alueelle. Yleiskaavan lähtökohtana on enintään 18 voimalan tuulivoimapuisto. Määrä on sittemmin supistettu 9:ään. laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten sekä niihin liittyvien sähkönsiirtoverkostojen ja sähköaseman rakentamisen suunnittelualueelle osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää osayleiskaavaan perustuvien tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena (MRL 77a ) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maankäyttö- ja rakennuslain perustella vuonna Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta, mikä tuli voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen:

8 5 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tässä osayleiskaavahankkeessa suunnittelua koskevat korostetusti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset että vanhojen verkostojen parantamisten ja laajentamisten tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota Suunnittelualueen ympäristön nykytila Suunnittelualueen kasvillisuutta luonnehtivat mäntyvaltaiset kasvatusmetsät ja niiden välissä notkelmissa sijaitsevat kuusivaltaiset pienehköt suoalueet. Kasvillisuus on karuinta suunnittelualueen eteläosissa merenrannan tuntumassa ja vaihettuu hieman rehevämmäksi alueen pohjois-

9 6 osia kohti mentäessä. Stormossenin Natura-alue (FI , SCI) sijaitsee välittömästi suunnittelualueen luoteispuolella. Kemiönsaaren merkitys lintujen muuttoreittinä on hyvin tunnettu. Päämuuttoreitit kulkevat enimmäkseen Kemiönsaaren molemmin puolin Halikonlahden ja Paimionlahden ollessa alueen tärkeimpiä muuttoväyliä. Paikallisesti suunnittelualueen itäpuolella sijaitseva Galtarbyviken ohjailee osaltaan muuttolintuja kohti Halikonlahden perukkaa ja suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevat Björkbodan peltoalueet toimivat tärkeänä levähdysalueena. Muuttava lajisto on keväin syksyin monipuolista ja Kemiönsaaren alue tunnetaan mm. päiväpetolintujen ja isojen vesilintujen tärkeänä muuttoreittinä. Suunnittelualueen pesimälintulajistoa luonnehtivat pääasiassa karuihin kalliomänniköihin sopeutuneet lajit ja muut metsäympäristöjen yleiset lajit. Olofsgårdin alueen maisemarakenne on tyypillisen varsinaissuomalaista, vaihtelevaa ja pienipiirteistä. Kumpuilevassa maastossa on runsaasti kalliopaljastumia. Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsee useita valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön alueita, kuten Taalintehtaan alue, Dragsfjärdin kirkko ympäristöineen, Björkbodan historiallinen ruukinalue ja Västanfjärdin vanha ja uusi kirkko. Suunnittelualueella sijaitsee lisäksi useita kiinteitä muinaisjäännöksiä Maanomistus Suunnittelualue on ja rajautuu pääosin yksityisessä omistuksessa oleviin maihin. Suurin maanomistaja on Föreningen Konstsamfundet r.f. Pienempiä alueita omistaa myös muut yksityiset maanomistajat. Lisäksi alueella ja sen ympäristössä on vähäisessä määrin Kemiönsaaren kunnan, seurakunnan ja valtion maita Maakuntakaava Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Maakuntakaavaa laadittaessa on erityistä huomiota kiinnitettävä mm. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen (MRL 28 ). Kemiönsaaren kunta kuuluu Varsinais-Suomen liiton alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Varsinais-Suomen maakuntakaavan Turunmaan seutukunnan osan Ote maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 3. Seuraavat merkinnät maakuntakaavassa sijoittuvat suunnittelualueen sisälle tai rajoittuvat siihen: Maa- ja metsätalous- /retkeily- / virkistysalue Suunnittelumääräys: Olemassa olevien alueiden täydennykseksi ja laajennukseksi voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa osoittaa pääasiallista käyttötarkoitusta kohtuuttomasti haittaamatta loma-asutusta, matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia toimintoja, sekä maisema- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen mm. uutta pysyvää asumista ja, erityislainsäädännön ohjaamana, myös muita toimintoja. Ohjeellinen ulkoilureitti Suunnittelumääräys: Tarkemmassa maankäytön suunnittelussa tulee osoittaa reitin lopullinen sijainti. Suojelualue Suojelumääräys: Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä.

10 7 Natura-alueet Suojelumääräys: Suunnitelmien ja toimenpiteiden alueella tulee olla luonnonarvoja turvaavia ja edistäviä. Muinaisjäännöskohde Suojelumääräys: Muinaisjäännökset tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa. Museoviranomaisilta on muinaismuistolain mukaisesti pyydettävä lausunto suunnitelmista ja toimenpiteistä alueella. Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kuntakaavoituksen yhteydessä on suoritettava puuttuvat muinaisjäännösinventoinnit. Yhdystie tai -katu Suurjännitelinja Loma-asutuksen mitoitus osa-alueittain Kuva 3. Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen rajaus on merkitty otteeseen sinisellä Tuulivoimavaihemaakuntakaava Varsinais-Suomen liitto on laatinut koko maakunnan kattavan tuulivoimavaihemaakuntakaavan. Maakuntavaltuusto hyväksyi vaihemaakuntakaavan , ja se on vahvistettu Ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaavaan merkityt tuulivoima-alueet perustuvat kaavatyössä tehtyyn tuulivoimaselvitykseen (Varsinais-Suomen tuulivoimaselvitys ). Kaavaehdotuksessa Olofsgårdin alueelle ei ole osoitettu tuulivoimamerkintää Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa yleiskaavaa. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitseva merenranta on kaavoitettu Dragsfjärdin läntisen saariston rantaosayleiskaavalla, joka on tullut voi-

11 8 maan huhtikuussa Kaavoitettu alue on lähimmillään noin 300 metriä suunnittelualueen reunasta. Ranta-alueella on myös voimassa Västanfjärdin rantayleiskaava Galtarbyvikenin pohjukassa, sekä Björkboda träskin rannoilla. Rantayleiskaava on tullut voimaan maaliskuussa 2006 ja suunnittelualue rajoittuu kaava-alueeseen Björkboda träskilla. Kuva 4. Ote rantayleiskaavojen yhdistelmästä. Suunnittelualueen rajaus on merkitty otteeseen sinisellä Asemakaava Suunnittelualueella tai sen lähellä ei ole voimassa tai vireillä olevaa asemakaavaa. Lähin asemakaavoitettu alue sijaitsee Taalintehtaalla. Merenrannalla on muutama ranta-asemakaavoitettu alue. 5. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Tarvittavat selvitykset laaditaan YVA-menettelyn osana (ympäristövaikutusten arviointi). YVAmenettely on käynnistynyt keväällä 2013 ja se päättyi yhteisviranomaisen lausuntoon YVAselostuksesta Tarvittaessa selvityksiä täydennetään YVA-menettelyn jälkeen.

12 9 YVA-menettelyn aikana on tehty seuraavat selvitykset: Linnuston kevät- ja syysmuutonseuranta Pesimälinnustoselvitys ja petolintuseuranta Metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys Pöllöselvitys Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Liito-oravaselvitys Viitasammakkoselvitys Lepakkoselvitys (hankealueella, sekä muutonseuranta koko Kemiönsaaressa) Natura-arvioinnin tarveharkinta Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys Muinaisjäännökset Lähiasukkaiden puhelinhaastattelu Melumallinnus, välkemallinnus 6. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT Mahdolliset vaihtoehdot tutkitaan ja arvioidaan YVA-menettelyssä. 7. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Arvioinnin perustana hyödynnetään jo aikaisemmin laadittuja selvityksiä, tutkimuksia ja suunnitelmia sekä tietoja, joka ilmenevät projektin ympäristövaikutusten arvioinnin laadinnan yhteydessä. Vaikutuksia alueiden käyttöön arvioidaan tarkastelemalla nykyistä ja suunniteltua alueidenkäyttöä. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan osallisten ja eri sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet. Vaikutukset kirjataan maankäyttö- ja rakennuslain 9 ja -asetuksen 1 mukaisesti kaavaselostukseen. Vaikutuksia arvioidaan tällöin: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Lisäksi tutkitaan vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan. Eri osioihin liittyviä ja kaavatyön aikana tarkemmin arvioitavia vaikutuksia on alustavasti kuvattu seuraavassa. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Tuulivoimapuiston ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavina seikkoina arvioidaan mm. voimaloiden käytön aikaiset maisemavaikutukset, meluhaitat ja vilkkuminen. Myös voimalan rakentamisen (sekä toiminnan lopettamisen) aikana saattaa syntyä meluhaittoja. Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset koostuvat lähinnä tuulivoimaloiden ja niiden komponenttien kuljetuksen

13 10 ja asentamisen aikaisesta melusta, perustan peittämisestä/suojaamisesta sekä sähköjohtojen ja kaapelien vetämisestä aiheutuvasta melusta. Alueen virkistyskäyttöön, esimerkiksi retkeilyyn, vaikuttavia seikkoja saattavat olla mm. alueelle tulevat rakentamisenaikaiset liikkumisrajoitukset, voimalarakenteet sekä melu- ja maisemavaikutukset. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Energiantuotantomuodon ja sen elinkaaren aikaiset vaikutukset ilmastoon ja kasvihuonekaasupäästöihin arvioidaan. Maa- ja kallioperään aiheutuu muutoksia lähinnä rakentamisen aikana, koska niitä joudutaan muokkaamaan voimaloiden perustuksia varten. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Eliöstöön kohdistuvia vaikutuksia aiheuttavat lähinnä melu, pohjan muokkaustyöt ja massojen läjitykset. Perustuksen kohdalla oleva kasvillisuus ja elinympäristö tuhoutuvat. Linnustoon kohdistuvat toiminnanaikaiset vaikutukset liittyvät mm. voimaloiden aiheuttamaan törmäysriskiin. Pesimälinnuston lisäksi merkittäviä vaikutuksia voi tulla linnuille, joiden muuttoreitit kulkevat suunnittelualueen kautta. Myös vaikutuksia Natura-alueisiin, luonnonsuojelualueisiin ja arvokkaisiin alueisiin tarkastellaan. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Polttoainevapaana energiantuotantomuotona tuulivoima lisää energiaomavaraisuutta ja sähkön toimitusvarmuutta. Tuulivoimahankkeen vaikutus Varsinais-Suomen ja koko maan uusiutuvan energian tuotannon kasvattamiseen arvioidaan. Hankkeella on välillisesti ja välittömästi työllistävä vaikutus. Tuloverojen ja mm. kiinteistöverojen tuotoilla on positiivisia vaikutuksia kuntien talouteen. Tuulivoimatuotantoa voidaan käyttää matkailussa myös positiivisena vetovoimatekijänä. Vaikutukset liikenteeseen Rakentamisen aikaiset liikennevaikutukset aiheutuvat lähinnä tuulivoimakomponenttien ja perustusten kuljetuksista. Vaikutukset liikenteeseen arvioidaan sekä suunnittelualueella ja sen läheisyydessä, että kuljetusreittien osalta. Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Tuulivoimaloiden vaikutuksista yksi merkittävimmistä on yleensä vaikutus maisemaan. Maisemaja estevaikutus muodostuu perustuksesta, rungosta, ja lapojen pyyhkäisypinta-alasta. Tähän vaikuttaa muun muassa yksittäisten voimaloiden tyyppi, voimalaryhmän asettelu ja maaston muodot. Suurimmillaan vaikutukset ovat lähellä asutusta, herkillä alueilla, kuten esimerkiksi luonnonsuojelualueilla, ja arvokkailla maisema-alueilla. Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan Vaikutuksia puolustusvoimien toimintaan saattaa ilmetä: tutkavaikutusten näkökulmasta lentorajoitteiden (lentokenttien läheisyyden näkökulmasta) harjoitusalueiden läheisyyden näkökulmasta rajavalvonnan näkökulmasta Vaikutuksia arvioidaan lähinnä lausuntomenettelyn sekä kaavamääräysten kautta. Vaikutusalue Kaavan vaikutusalue voidaan jakaa lähivaikutusalueeseen, joka sisältää välittömästi tuulivoimaalueisiin liittyvät maa-alueet. Laajempi vaikutusalue muodostuu alueista, joiden kaukomaisemassa alue on havaittavissa.

14 11 8. OSALLISET Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisia ovat MRL:n 62 :n mukaan: Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kunnan hallintoelimet ja liikelaitokset, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Museovirasto Varsinais-Suomen maakuntamuseon kautta, Trafi, Ilmailulaitos Finavia, Puolustusvoimat, Fingrid Oyj, Liikennevirasto, Metsähallitus, Varsinais- Suomen aluepelastuslaitos. Asukkaita edustavat yhteisöt, kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat. Tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakenneperinneyhdistykset. Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt. Muut paikallisella tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset. Eritystehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset. Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osayleiskaava-alueen ja sen vaikutusalueen käyttäjät, haltijat, maanomistajat ja asukkaat. Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai intressipiiriin osayleiskaavalla saattaa olla vaikutuksia. 9. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄ- MINEN MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aloitusvaiheessa kaavan vireilletulosta tiedotetaan lehdessä ja kunnan ilmoitustaululla ja nettisivuilla (MRL 63 ). Osalliset voivat ottaa kantaa esillä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyteen antamalla siitä kommentteja yhteyshenkilöille (kohta 2). OAS:n riittävyyttä käsitellään uudelleen myös viranomaisneuvottelussa (MRL 66, MRA 18 ).

15 Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos pidetään yleisesti nähtävillä (MRL 62, MRA 30 ) kunnantalolla ja kunnan nettisivuilla. Kuulutuksessa ilmoitetaan ajankohta jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa kirjallisia tai suullisia mielipiteitä. Mielipiteiden tekotapa ja jättöpaikka ilmoitetaan kuulutuksessa. Osallisilta (viranomaiset ja yhteisöt) pyydetään virallinen lausunto Kaavaehdotuksen laadinta Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti. Tällöin osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Eri viranomaistahoille lähetetään lausuntopyynnöt. Viranomaistahojen kanssa pidetään tarvittaessa myös erillinen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 18 ) kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot saatu. Kaavaehdotus esitellään kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle ja valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 ja MRA 94 mukaan niille viranomaisille, kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille jotka ovat sitä pyytäneet. Kaavan lähettämisestä tiedoksi on säädetty MRA 95 :ssä Muutoksenhaku Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan osayleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kun kuntalaissa säädetään.

16 KAAVOITUKSEN AIKATAULU Osayleiskaava laaditaan YVA-menettelyn rinnalla. Alustava aikataulu on seuraava: Aika Kaavan vaihe YVA:n vaihe Toukokuu 2013 Kaavoituksen vireille kuuluttaminen YVA-ohjelma nähtävillä Kesäkuu 2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Persusselvitykset, kaavaluonnoksen laatiminen, aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Lokakuu 2014 YVA-selostus nähtävillä Yhteysviranomaisen lausunto YVAselostuksesta Vuodenvaihde 2014/2015 Kevät 2015 Kevät 2015 Kesä 2015 Kesä 2015 Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotuksen laatiminen, vastineet Kaavaehdotus nähtävillä Vastineiden antaminen, mahdolliset tarkistukset asiakirjoihin, mahdollinen viranomaisneuvottelu Kaavan hyväksymiskäsittely