Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimuaportti Päivämäärä 18.12.2014 MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS KUUSKAJASKARIN SAARI
PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS KUUSKAJASKARIN SAARI Päivämäärä 18/12/2014 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Suvi Pekkarinen Timo Salmi Minna Kouva, Rauman kaupunki Viite 1510015700-102 Kuuskajaskari Ramboll Linnankatu 3 a B 20100 TURKU P +358 20 755 6940 F +358 20 755 6941 www.ramboll.fi
KUUSKAJASKARIN SAARI SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Tutkimuskohde 1 2.1 Sijainti 1 2.2 Toimintahistoria ja nykyinen käyttö 1 2.3 Aikaisemmat tutkimukset 1 2.4 Kaavoitus 1 2.5 Maaperäolosuhteet 2 2.6 Pinta- ja pohjavedet 2 3. Tutkimukset 2 3.1 Maaperänäytteenotto 2 3.2 Kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit 2 4. Tutkimustulokset ja niiden tulkinta 2 4.1 Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuarvot 2 4.2 Maanäytteiden kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit 3 4.2.1 Epäorgaaniset haitta-aineet 3 4.2.2 Orgaaniset haitta-aineet 3 5. Pilaantuneisuuden arviointi 3 5.1 Kriittiset aineet 3 5.2 Haitta-aineiden ominaisuudet 4 5.3 Vertailu viitearvoihin 6 5.4 Terveyiskin arviointi 6 5.5 Ekologisen riskin arviointi 7 5.6 Epävarmuustarkastelu 7 6. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet 7 LIITTEET Liite 1 Sijaintikartta Liite 2 Kuuskajaskarin asemakaava, alustava luonnos 20.11.2012 Liite 3 Koontitaulukko kenttämittaus- ja analyytulokset Liite 4 Laboratorion tutkimustodistukset Liite 5 Valokuvia Liite 1510015700-102 Tutkimuspisteiden sijainti
KUUSKAJASKARIN SAARI 1 1. JOHDANTO Tutkimuskohteena on Kuuskajaskarin saari, joka on entinen puolustusvoimien puolustus- /koulustuslinnake Rauman edustalla, Selkämeren kansallispuistossa. Saaren alueella on harjoitettu maaperää mahdollisesti pilaavaa toimintaa, saarella on mm. kivääri- ja pistoolirata, kaatopaikka-alue sekä öljy- ja polttoaineiden varastointipaikkoja. Alueella on suoritettu aikaisemmin maaperätutkimuksia vuonna 2001 opinnäytetyön laatimista varten. Alueella tehtiin maaperätutkimuksia lokakuussa 2014 kaivinkoneella yhteensä 16 koekuopasta, lisäksi otettiin lapiokaivuna 10 maaperänäytettä ampumaratojen alueelta. Maaperätutkimukset suoritti Ramboll Finland Oy Rauman kaupungin toimeksiannosta, jossa yhteyshenkilönä on toiminut Minna Kouva. Ramboll Finland Oy:ssä työstä vastasi projektipäällikkö Suvi Pekkarinen. 2. TUTKIMUSKOHDE 2.1 Sijainti Tutkimuskohde on Rauman keskisen saariston suurin saari, joka sijaitsee Rauman kaupungin edustalla n. neljän kilometrin päässä mantereelta. Saaren pinta-ala on n. 30 ha. Kohteen sijainti on esitetty liitteessä 1. 2.2 Toimintahistoria ja nykyinen käyttö Kuuskajaskarin saaren historiaa tunnetaan jo 1600-luvulle asti, jolloin saarella on laiduntanut karjaa. Ensimmäisen maailmansodan aikaan alueelle rakennettiin venäläisten puolustuakennelmia. Talvisodan aikana tykistö sijoitettiin Kuuskajaskariin jonka kaupunki luovutti valtiolle. Sodan jälkeen saari jäi linnakekäyttöön ja sadat varusmiehet ovat palvelleet linnakkeessa aina 1990-luvun loppuun saakka. Saari on siirtynyt Rauman kaupungin omistukseen vuonna 2001. Puolustusvoimien toiminnan seurauksena alueella on useiden rakennusten lisäksi myös kaksi ampumarata-aluetta; saaren länsipuolella sijaitseva kiväärirata ja pohjoisosassa sijaitseva pistoolirata. Saaren alueella on useita maanpäällisiä ja maanalaisia öljysäiliöitä lämmitystä varten Saaren pohjoisosassa sijaitsee polttolaitos, jonka pohjoispuolella on mereen rajoittuva kaatopaikka-alue. Kaatopaikka on ollut käytössä vuosien 1971-1995 välisenä aikana ja sinne on aikaisempien selvitysten perusteella viety mm. metalliromua, rakennusjätettä, akkuja sähkökaapelia ja muita jätteitä. Tällä hetkellä saari toimii matkailu- ja virkistyskäytössä. 2.3 Aikaisemmat tutkimukset Kuuskajaskarin alueella on suoritettu maaperätutkimuksia lapiokaivuulla vuonna 2001. Tulokset on esitetty raportissa: 2.4 Kaavoitus - Hietalahti Jaana, Hovi Minna. Pilaantuneen maaperän kartoitus, analysointi ja kunnostus. Tammikuu 2002 Kuuskajaskarin alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa saari on merkitty retkeily- ja matkailualueeksi, jonka ympäristö säilytetään. Alueen asemakaavamuutostyö on käynnissä, kaavaluonnoksessa alueen pohjois- ja länsiosat on merkitty kaavamerkinnällä SL/k (luonnonsuojelualue. Selkämeren kansallispuisto. Kunta toteuttaa). Kaavaluonnos on esitetty liitteessä 2.
KUUSKAJASKARIN SAARI 2 2.5 Maaperäolosuhteet Alueella suoritettujen tutkimusten yhteydessä tehtyjen maalajihavaintojen perusteella maaperä on pintaosiltaan hiekkaa ja tai silttistä hiekkaa. Paikoitellen hiekkakerroksen alla havaittiin savipinta 0,6-2,0 m syvyydellä maanpinnasta. 2.6 Pinta- ja pohjavedet Tutkimusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. 3. TUTKIMUKSET 3.1 Maaperänäytteenotto Tutkimusalueelle tehtiin kaivinkoneella yhteensä 16 koekuoppaa 22.10.2014. Tutkimuspisteet sijoitettiin mahdollisten maaperän pilaantumiiskiä aiheuttavien toimintojen (kaatopaikka, ampumaratojen taustavallit, maanpäälliset öljynvarastointialueet) alueelle ja läheisyyteen. Maanäytteet otettiin maalajikerroksittain ja enimmillään 1,0 m osakerroksesta. Maanäytteet otettiin koekuopista lapiolla suoraan kuopan seinämästä tai kaivinkoneen kauhasta. Koekuoppien sijainti mitattiin paikalleen GPS-laitteistolla, koekuopat kuvattiin ja dokumentoitiin. Lisäksi pistooliradan ja kivääriradan taustavallien alueilta kerättiin kokoomanäytteitä lapiokaivuna. Tutkimuspisteiden sijainti on esitetty piirustuksessa 1510015700-102. 3.2 Kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit Yhteensä 35 näytteestä määritettiin yleisimpien alkuaineiden (As, Cu, Pb, Zn) pitoisuudet XRFkenttäanalysaattorilla. Kenttämittausten, aistinvaraisten havaintojen ja alueen käyttöhistorian perusteella valittiin laboratorioanalyysiin lähetettävät näytteet. Valituista maanäytteistä tehtiin Ramboll Analytics Oy:n laboratoriossa Lahdessa seuraavat analyysit: - metallit ja puolimetallit ICP-MS-tekniikalla: 8 kpl - PAH-yhdisteet: 3 kpl - öljyhiilivedyt: 7 kpl - haihtuvat yhdisteet: 2 kpl - PCB-yhdisteet: 4 kpl 4. TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 4.1 Maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät vertailuarvot Maanäytteistä määritettyjä haitta-ainepitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista esitettyihin kynnys- ja ohjearvoihin, jotka on määritelty joko ekologisten riskien tai terveyiskien perusteella. kynnysarvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka alittuessa maaperän haitta-aineista aiheutuvia ympäristöriskejä voidaan pitää merkityksettöminä maankäytöstä ja muista ympäristön olosuhteista riippumatta. Kynnysarvon ylittyessä maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava alempi ohjearvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä alueen maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, ellei aluetta käytetä teollisuus-, varasto- tai liikennealueena
KUUSKAJASKARIN SAARI 3 tai muuna vastaavana alueena tai ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu ylempi ohjearvo, haitallisen aineen pitoisuusarvo, jonka ylittyessä maaperää pidetään yleensä pilaantuneena alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena tai muuna vastaavana alueena, ellei kohdekohtaisella riskinarvioinnilla ole toisin osoitettu Tutkimusaluetta käytetään matkailu- ja virkistyskäyttöön, jolloin maaperän haitta-aineiden vertailuarvona käytetään alempaa ohjearvotasoa. 4.2 Maanäytteiden kenttämittaukset ja laboratorioanalyysit Tehdyistä tutkimuspisteistä otetuista maanäytteistä havaittiin kenttämittausten- ja laboratorioanalyysien perusteella kohonneita antimoni-, arseeni-, elohopea-, kadmium-, kromi-, kupari-, lyijy-, nikkeli-, sinkki- ja vanadiinipitoisuuksia. Lisäksi havaittiin kohonneita pitoisuuksia PAHyhdisteiden ja öljyhiilivetyjen osalta. Koontitaulukko maanäytteiden kenttämittaus- ja laboratorioanalyysituloksista on esitetty liitteessä 3. Laboratorion tutkimustodistukset on esitetty liitteessä 4. 4.2.1 Epäorgaaniset haitta-aineet Alueen pohjoisosaan kaatopaikka-alueelle sijoitetuissa tutkimuspisteissä havaittiin sinkin ylemmän ohjearvotason (400 mg/kg) ylittäviä pitoisuuksia koekuopissa KK1 (1,8-2,0 m), KK2 (0-0,1 m), KK6 (1,0-1,3 m) ja KK7 (0,1-1,1 m). Tutkimuspisteestä KK9 (0,1-1m) otetussa näytteessä ylittyi sinkin ja kuparin osalta vaarallisen jätteen raja-arvo (2 500 mg/kg). Kivääriradan taustavallista kerätyssä pintanäytteessä (0-0,6 m) ylittyi lyijyn vaarallisen jätteen raja-arvo (2 500 mg/kg). Kivääriradan etuvallin pintaosista (0-0,1 m ja 0,1-0,2 m) ylittyi lyijyn alempi ohjearvotaso (200 mg/kg). Pistooliradan taustavallin pintaosasta (0-0,5) kerätyssä näytteessä ylittyi lyijyn (750 mg/kg) ja kuparin (200 mg/kg) ylempi ohjearvotaso. Pistooliradan taustavallin edustalta kerätyissä näytteissä (0-0,1 m ja 0,1-0,2 m) havaittiin kohonneita, alemman ja ylemmän ohjearvotason ylittäviä, lyijypitoisuuksia. Pistooliradan etuvallin edustalta kerätyssä näytteessä havaittiin maaperän pintaosassa (0-0,1 m) lyijyn alemman ohjearvotason (250 mg/kg) ylittävä pitoisuus. 4.2.2 Orgaaniset haitta-aineet Kaatopaikka-alueelta tutkimuspisteestä KK7 (0,1-1,1 m) havaittiin PAH-yhdisteisiin kuuluvan fluoranteenin ylemmän ohjearvotason (15 mg/kg) ylittävä pitoisuus. Tutkimuspisteessä KK13 (0,4-1,6 m) havaittiin öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C10-C21) alemman ohjearvotason (300 mg/kg) ylittävä pitoisuus. 5. PILAANTUNEISUUDEN ARVIOINTI 5.1 Kriittiset aineet Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvotason. Alueilla, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi, arviointikynnyksenä pidetään taustapitoisuutta. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitu antimonin, arseenin, elohopean, kadmiumin, kromin, kuparin, lyijyn, nikkelin, sinkin, vanadiinin, PAH-yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen (C 10 -C 40 ) osalta.
KUUSKAJASKARIN SAARI 4 5.2 Haitta-aineiden ominaisuudet Taulukko 1. Haitta-aineiden ominaisuudet ja esiintyminen Haitta-aine Ominaisuudet, pitoisuustaso tutkimusalueella Antimoni puolimetalli, kemiallisilta ominaisuuksiltaan arseenin kaltainen Suomen kallio- ja maaperässä antimonia esiintyy hyvin vähän ja sen alueellinen jakautuminen seuraa arseenin esiintymistä. Antimoni voi olla maaperässä hyvin kulkeutuvaa ja päätyä pohjaveteen, tietyt yhdisteet luokitellaan erittäin myrkyllisiksi vesieliöille käytetään mm. erilaisissa metalliseoksissa, kuten lyijyluodeissa Tutkimusalueen antimonipitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä <0,5 28 mg/kg Arseeni sitoutuu tavallisesti maaperän oksideihin, orgaaniseen ainekseen ja savimineraaleihin karkearakeisissa maalajeissa voi olla helposti liikkuvaa ja kulkeutua pohjaveteen käytetään mm. elektroniikkateollisuudessa. Suomessa paikallista maaperän arseenikuormitusta on aiheuttanut lähinnä arseenin käyttö puunsuojaukseen CCA-kyllästeinä Tutkimusalueen arseenipitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä 2,5 110 mg/kg Elohopea Suomen luonnossa elohopeapitoisia mineraaleja esiintyy luontaisesti eniten mustaliuskepitoisessa kallioperässä käyttäytymistä maaperässä säätelevät esiintymismuoto, orgaanisen aineksen määrä sekä maaperän olosuhteet käytetty laajasti mm. paristoissa, sähkölaitteissa, maaleissa ja torjuntaaineena Tutkimusalueen elohopeapitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä <0,1 3,0 mg/kg Kadmium maaperässä suhteellisen helposti kulkeutuvaa kertyy sekä eläimiin että kasveihin ja se voi aiheuttaa vaikutuksia ravintoketjussa jo suhteellisen pienissäkin ympäristön pitoisuuksissa käytetty mm. raudan pintakäsittelyssä, väripigmenteissä sekä akuissa ja paristoissa Tutkimusalueen kadmiumpitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä <0,2 6,8 mg/kg Kromi esiintyy kallio- ja maaperässä varsin pysyvissä ja niukkaliukoisissa oksidimineraaleissa ja vähäisessä määrin silikaattimineraaleihin sitoutuneena. Kolmenarvoisen kromin hapettuessa emäksisessä tai happamassa ympäristössä syntyy kuuden arvoista kromia, joka kulkeutuu maaperässä helpommin kuin kolmenarvoinen kromi. Kolmenarvoisen kromin haitallisuus lisääntyy vesiliukoisuuden kasvaessa. Suomessa kromia on käytetty erityisesti ruostumattoman teräksen valmistuksessa sekä mm. nahka- ja kemianteollisuudessa ja puunsuojauksessa Tutkimusalueen kromipitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä 21 170 mg/kg Kupari esiintyy maaperässä luontaisesti sulfidimineraaleissa ja silikaattimineraalien kidehiloissa sekä erilaisiin rauta-, alumiini- ja mangaanioksidisaostumiin adsorboituneena ja orgaaniseen ainekseen kompleksoituneena. maaperän happamuus ja kuparia sitovien ainesten vähäisyys lisäävät aineen kulkeutuvuutta. erittäin myrkyllistä vesieliöille käytetty mm. teollisuuden metalliseoksissa, väripigmenteissä ja puutavaran kyllästysaineissa Tutkimusalueen kuparipitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä 19 15 000 mg/kg
KUUSKAJASKARIN SAARI 5 Lyijy Nikkeli Sinkki Vanadiini Öljyhiilivedyt (C 10-C 40) elimistöön kertyvä myrkyllinen raskasmetalli, joka on haitallinen sekä kasveille, eläimille että ihmisten terveydelle erityisen myrkyllinen etenkin ionisessa muodossa tai organoyhdisteinä sitoutuu voimakkaasti humukseen, savimineraaleihin sekä raudan ja mangaanin oksideihin, lyijy onkin vähiten liikkuva raskasmetalli merkittävin altistumieitti lapsille on yleensä maan syöminen. Maassa elävät selkärangattomat keräävät itseensä jonkin verran lyijyä, mikä voi kulkeutua edelleen ravintoketjussa. Lyijyä kertyy jonkin verran maasta kasveihin, mutta pääosa kasveihin kertyneestä lyijystä jää juuristoon maaperän lyijykuormitusta aiheuttavat mm. ampumaratojen haulit, kuparisulattojen kuonat sekä autojen akut Tutkimusalueen lyijypitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä 11 8 400 mg/kg esiintyy Suomen kallio- ja maaperässä luontaisesti nikkelisulfidimineraaleissa sekä sitoutuneena rautasulfidi- ja silikaattimineraaleihin liikkuvuutta maaperässä säätelevät ph sekä orgaanisen aineksen ja alumiinipitoisten savimineraalien määrä jotkut nikkeliyhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille käytetään mm. ruostumattoman teräksen ja metalliseosten valmistuksessa, metallien galvanoinnissa sekä paristoissa Tutkimusalueen nikkelipitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä 12 400 mg/kg yleinen metalli luonnossa. Suomen kallio- ja maaperässä sinkki esiintyy pääasiassa sulfidimineraaleina ja pienempinä pitoisuuksina silikaattimineraalien kidehilan sitoutuneena maaperän happamoituminen ja alumiinin liukoisuuden kasvu lisäävät sinkin kulkeutuvuutta. Orgaanisen aineksen, savimineraalien sekä rauta- ja alumiinioksidisaostumien runsaus edistävät sinkin sitoutumista maahan. Myös emäksiset ja voimakkaasti pelkistävät olosuhteet heikentävät sinkin liukoisuutta ja liikkuvuutta. tarpeellinen hivenaine kasveille, eliöille ja ihmiselle. Tietyt sinkkiyhdisteet ovat erittäin myrkyllisiä vesieliöille ihmistoiminnan vaikutuksesta maaperään päässyt sinkki on usein liukoisemmassa muodossa kuin maaperässä luontaisesti esiintyvä sinkki. Sinkkiä käytetään runsaasti metalliteollisuudessa, esim. raudan ja teräksen pinnoituksessa, sekä lukuisissa käyttötarkoituksissa messinkiseoksissa Tutkimusalueen sinkkipitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä 38 7300 mg/kg Suomen kallio- ja maaperässä vanadiini esiintyy luontaisesti niukkaliukoisina oksidimineraaleina tai kiillemineraaleihin sitoutuneena. Maaperässä se esiintyy pelkistävissä oloissa kolmenarvoisena ja on hyvin heikosti liikkuva. Vanadiinin myrkyllisyys kasvaa tyypillisesti suhteessa sen hapetuslukuun Vanadiinia käytetään seosaineena mm. teräksessä, raudattomissa metalliseoksissa sekä kemikaaleissa Tutkimusalueen vanadiinipitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä 20 1500 mg/kg Poltto- ja voiteluaineina käytettävät öljyhiilivetyseokset ovat vettä kevyempiä orgaanisia kemikaaleja (LNAPL nesteitä = light non-aqueous phase liquids) Kulkeutumiseen maaperässä vaikuttavat öljypäästön luonne ja öljyfaasin ominaisuudet (kuten tiheys ja viskositeetti) sekä maaperäolosuhteet (mm. raekoko, huokoisuus, vesipitoisuus ja kerroakenne) Maaperässä öljyhiilivetyseoksen koostumus muuttuu haihtumisen, liukenemisen ja biologisen hajoamisen seurauksena. Öljyhiilivetyjen haihtuvuus ja vesiliukoisuus vähentyvät ja hajoaminen hidastuu molekyylikoon kasvaessa, minkä seurauksena raskaimpien hiilivetyjen suhteellinen osuus maaperän öljyhiilivetypitoisuudesta kasvaa ajan kuluessa. Tutkimusalueen elohopeapitoisuudet vaihtelivat laboratorioanalyysien perusteella välillä <0,1 3,0 mg/kg
KUUSKAJASKARIN SAARI 6 PAH-yhdisteet suurimmat yksittäisten PAH-yhdisteiden pitoisuudet havaittiin bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin, fenantreenin ja fluoranteenin osalta Tutkimusalueen PAH-yhdisteiden kokonaispitoisuus vaihteli laboratorioanalyysien perusteella välillä 4,2 79 mg/kg 5.3 Vertailu viitearvoihin Tutkimuskohteessa todettuja haitta-ainepitoisuuksia on verrattu Suomen ympäristökeskuksen Suomen ympäristö-oppaan 23/2007 kemikaalikorteissa esitettyihin viitearvoihin. Pitoisuuksia on verrattu taulukossa 2 SHP-arvoihin, jotka edustavat suurinta hyväksyttyä pitoisuutta tavanomaisessa maankäytössä olevalla alueella. SHP ter kertoo suurimman terveyiskiin perustuvan hyväksyttävän pitoisuuden ja SHP eko suurimman ekologisiin riskeihin perustuvan hyväksyttävän pitoisuuden. Tutkimusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, joten haittaaineiden pitoisuuksia ei ole verrattu SVP pv -arvoihin, eli pohjaveden pilaantumiiskin suhteen suurimpiin vaikutuksettomiin pitoisuuksiin. Taulukko 2. Kohteen pitoisuuksien (laboratorioanalyysi) vertailu SHP-viitearvoihin Aine SHP ter Viitearvojen ylitys kpl SHP eko Viitearvojen ylitys kpl antimoni Sb 9 2 26 2 arseeni As 424-56 1 elohopea Hg 43-36 - kadmium Cd 25-12 - kromi Cr 3190-120 1 kupari Cu >10 000 1 125 3 lyijy Pb 212 3 490 2 nikkeli Ni 1190-65 1 sinkki Zn >10 000-210 3 vanadiini V 436 1 77 1 bentso(a)antraseeni 30-2,5 1 bentso(a)pyreeni 2,6 1 7,0 1 bentso(k)fluoranteeni 340-38 - fenantreeni 3300-31 - fluoranteeni 450-260 - *viitearvon ylitysten osuus ilmaistu kpl kaikista analyysituloksista PIMA-asetuksen (valtioneuvoston asetus 214/2007) öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudelle ei ole määritetty riskiperusteisia viitearvoja, koska jokaiseen jakeeseen kuuluu ominaisuuksiltaan erilaisia hiilivetyjä, joiden myrkyllisyys ja käyttäytymisominaisuudet vaihtelevat. 5.4 Terveyiskin arviointi Terveyiskiä mahdollisesti aiheuttavat haitta-aineiden SHP ter -arvot ylittyivät antimonin, kuparin, lyijyn, vanadiinin ja bentso(a)pyreenin osalta. Antimonia, kuparia, lyijyä ja vanadiinia on havaittu maaperän pintakerroksissa kaatopaikan ja ampumaratojen alueilla, jolloin terveyiski on olemassa esim. ihokosketuksen tai maan syönnin kautta. Altistus saaren alueella on kuitenkin lyhytkestoista, koska saarella ei ole vakituista asutusta ja pääsääntöisesti saarella vieraillaan satunnaisesti. Saarella ei viljellä hyötykasveja. Haitta-aineiden kulkeutuminen ympäristöön on mahdollista tuulen ja sateen mukana alueilla, joilla haitta-aineita havaittiin maan pintaosissa.
KUUSKAJASKARIN SAARI 7 Mikäli ampumaratojen tai kaatopaikan alueella tehtäisiin maankaivutöitä, olisi rakennustyöntekijöiden altistuminen mahdollista joko pölyämisen tai suoran kosketuksen seurauksena. Kun työntekijät suojautuvat oikein ja pölyäminen estetään, ei altistumista tapahdu. 5.5 Ekologisen riskin arviointi Ekologista riskiä mahdollisesti aiheuttavat haitta-aineet on valittu niiden SHP eko -arvon ylittyessä. Vertailun perusteella alueelta otetuissa näytteissä havaitut antimoni, arseeni, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, vanadiini, bentso(a)antraseeni- ja bentso(a)pyreenipitoisuudet voivat aiheuttaa ekologista riskiä. Tutkittujen alueiden (kaatopaikat, ampumaradat) haitta-ainepitoisuudet ovat olleet maaperässä vuosikymmeniä, joten maaperän eliöstön arvioidaan sopeutuneen vallitseviin olosuhteisiin. Haitta-aineiden kulkeutuminen esimerkiksi tuulen tai pintavalunnan mukana mereen on mahdollista. 5.6 Epävarmuustarkastelu Kaatopaikka-alueelle sijoitettiin koekuoppia melko kattavasti ja kaatopaikka-alue pyrittiin rajaamaan koekuoppien ja maastonmuotojen perusteella. Kaatopaikka-alueella ei havaittu selkeää jätetäyttöä vaan jätettä oli eri kerroksissa maa-ainesten välissä. Koekuoppien teon yhteydessä yhtenäinen jätekerros havaittiin koekuopassa KK 9 (0-1,8 m). Kaatopaikka-alueen jatkuminen esimerkiksi nyt tutkitun alueen itä- ja länsipuolelle on mahdollista, koska aluetta ei pystytty koekuoppien perusteella rajaamaan. Maastonmuotojen ja puuston perusteella tämä on kuitenkin epätodennäköistä. Kuuskajaskarin alueella on 15 kpl tiedossa olevia polttoaineiden varastointipaikkoja. Tämän tutkimusten yhteydessä tutkittiin alueet, joilla on varastoitu öljyjä maanpäällisissä säiliöissä ilman suoja-altaita (6 kpl). Maanalaisten säiliöiden ympärystäytön tilaa ei ole tutkittu. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Kuuskajaskarin alueella suoritettujen maaperätutkimusten ja laaditun perusarvioinnin perusteella saaren maaperän pintaosissa on haitta-ainepitoisuuksia, joista saattaa aiheutua terveys- tai ekologista riskiä ja alueen maaperällä on haitta-ainepitoisuuksista johtuen puhdistustarve. Maaperän haitta-ainepitoisuuksien aiheuttamia riskejä on mahdollista tarkentaa esimerkiksi haitta-aineiden liukoisuustutkimuksilla tai laatimalla alueelle tarkennettu riskinarvio. Lisäksi suositellaan lisätutkimuksia kaatopaikan pilaantuneen alueen rajaamiseksi ja kunnostusmenetelmän selvittämiseksi (riskinarvioinnin perusteella esimerkiksi peitto-/eristyakenne tai massanvaihto). Alueen kaavamuutostyö on kesken ja tässä tutkimuksessa havaitut haitta-ainepitoiset maaalueet tulevat kaavaluonnoksen mukaan sijaitsemaan luonnonsuojelualueeksi merkityllä saaren osalla. Kuuskajaskarin alueella on 15 kpl tiedossa olevia polttoaineiden varastointipaikkoja. Tämän tutkimusten yhteydessä tutkittiin alueet, joilla on varastoitu öljyjä maanpäällisissä säiliöissä ilman suoja-altaita (6 kpl). Vanhan bensavaraston alueelle tehdyn koekuopan (KK 13) maaperästä havaittiin alemman ohjearvotason ylittävä öljyhiilivetypitoisuus, pilaantuneen maaperän laajuutta ei tämän tutkimuksen yhteydessä selvitetty. Maanalaisten säiliöiden ympärystäytön tilaa ei ole tutkittu. Pilaantuneen maan käsittely on luvanvaraista toimintaa, joka edellyttää Varsinais-Suomen ELYkeskukselle tehtävää ilmoitusta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. Ilmoituksen liitteeksi on laadittava kunnostuksen yleissuunnitelma, jossa esitetään mm. riskinarvio alueen kunnostustavoitteista, pilaantuneen alueen rajaus, kunnostustavoitteet, massamäärän arviointi, kunnostustapa, työsuojelutoimenpiteet sekä ympäristöhaittojen ehkäisy ja valvonta. Ilmoitus on toimitettava käsiteltäväksi viimeistään 45 vuorokautta ennen maaperän puhdistustoimenpiteiden aloittamista.
Natura 2000 -alue FI0200073 Rauman saaristo Yksityiset suojelualueet YSA023478 Puuvallinokan luonnonsuojelualue Muinaisjäännöskohteita YSA022645 Pihluksensäikän luonnonsuojelualue YSA023256 Säikänniemen luonnonsuojelualue YSA022650 Haurukarin Kloppien luonnonsuojelualue YSA022648 Kylmäsantakarin luonnonsuojelualue KUUSKAJASKARI YSA022649 Saukonkarien luonnonsuojelualue FI0200073 Rauman saaristo YSA022647 Hylkikartojen luonnonsuojelualue 0 ² 0,5 1 1510015700 Kuuskajaskarin Saari, Rauma Maaperätutkimukset Sijaintikartta 1:50 000 2 Km
KUUSKAJASKARIN ASEMAKAAVA, alustava luonnos 20.11.2012 luo1 luo/ma luo2 ma luo/ma SL/k LV VM/s RM/s ma luo2 ma SL/k Luonnonsuojelualue. Selkämeren kansallispuisto. Kunta toteuttaa. VM/s Retkeily- ja matkailualue, jonka ympäristö säilytetään. Lisärakentamista 500 kem. RM/s LV luo1 Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Alue on säilytettävä pääosin puustoisena. Päätien tilallista rakennetta ja kentän avoimuutta on vaalittava. Rakentaminen ei saa rikkoa reuna-alueita. Lisärakentamista 1000 kem. Venesatama. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä säilytettävä alue. LV luo2 Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä rakentamattomana säilytettävä alue. ma Maisemallisesti tärkeä säilytettävä alue. Suojeltava rakennus.
Kenttähavaintojen ja analyysitulosten yhteenvetotaulukko Ramboll Finland Oy Sivu 1/1 Asiakas: Rauman kaupunki Kohde: Kuuskajaskarin saari, Rauma Projektinumero: 1510015700-102 pvm. 9.12.2014 Pistetunnus Syvyys Kerrospaksuus Kenttämittaukset Metallit ja puolimetallit 2 Polyaromaattiset hiilivedyt PCB Öljyhiilivetyjakeet Bentso(a Bentso(a Bentso(g,h Dibentso(a, Fluora Indeno(1, Maalaji Lisätietoja Viitearvot As Cu Pb Zn Kuiva- Sb As Hg Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V Antra- Asenaf- Asenaf- ) ) Bentso(b),i) Bentso(k) h) Fenen- n- Fluo- 2,3- Kry- Nafta- Py- PAH 5 PCB 6 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 1 arvio havainnot luontainen pit. 1 22 5 31 aine 0,02 1 0,005 0,03 8 31 22 5 17 31 38 seeni teeni tyleeni antrasee pyreeni fluorantee peryleeni fluorantee antraseeni treeni teeni reeni c.d) seeni leeni reeni sum. Keskit. Raskaat sum. ni ni ni pyreeni kynnysarvo 5 100 60 200 2 5 0,5 1 20 100 100 60 50 200 100 1 - - 1 0,2 - - 1-1 1 - - - 1-15 0,1 - - 300 alempi ohjearvo 50 150 200 250 10 50 2 10 100 200 150 200 100 250 150 5 - - 5 2 - - 5-5 5 - - - 5-30 0,5 300 600 - ylempi ohjearvo 100 200 750 400 50 100 5 20 250 300 200 750 150 400 250 15 - - 15 15 - - 15-15 15 - - - 15-100 5 1 000 2 000 - vaarallisen jätteen raja-arvo 1 000 2 500 2 500 2 500 2 500 1 000 1 000 100 1 000 1 000 2 500 2 500 1 000 2 500 10 000 ### - - 1 000 100 - - 1 000-1 000 1 000 - - - 2 500-1 000 50 10 000 10 000 10 000 (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) % (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg)(mg/kg)(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg)(mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) (mg/kg) RF KK 1 0,0-0,1 0,1 Hm 0,1-1,0 0,9 TäHk, Sr < < 28 91 1,0-1,8 0,8 TäSr < < 15 61 1,8-2,0 0,2 Tä, tumma, tiiltä < 68 114 1 003 67 6,90 6,1 0,11 5,30 12,00 38 180 250 39 2 300 20 2,0-2,3 0,3 Si/Sa 2,3- e.k.s. RF KK 2 0,0-0,1 0,1 Hm, jäte metalli, kaapeli, talousjäte < 93 134 604 2,40 7,6 3,00 0,85 5,80 43 110 160 35 740 42 0,08 0,1-1,0 0,9 Louhe < < 31 100 90 0,56 2,5 0,13 <0,2 6,50 24 30 11 15 81 27 1,0-2,0 1,0 TäSr, kiveä 2,0-2,2 0,2 Sa 2,2- e.k.s. RF KK 3 0,0-0,1 0,1 Hm < 41 52 214 0,1-1,0 0,9 Hk < < 23 53 1,0-1,8 0,8 Tä, Sr, kiveä 1,8-2,0 0,2 Tä, tumma talousjäte, lasi < 31 10 147 0,1 0,03 0,1 0,58 0,57 0,65 0,41 0,29 0,08 0,9 1,4 0,07 0,42 0,65 0,02 1 7,2 <20 39 45 2,0-2,2 0,2 SiHk 2,2- e.k.s. RF KK 4 0,0-0,1 0,1 Hm, tiiltä < < 30 130 0,1-1,6 1,5 Hk,Sr, kiveä < 31 22 65 1,6-1,8 0,2 Tä, tumma < 37 21 82 1,8-2,0 0,2 louhe 2,0- e.k.s. Si/Sa RF KK 5 0,0-0,1 0,1 Hm < 38 27 106 0,1-1,0 0,9 Tä, Sr, kiveä vesipinta < < 38 168 1,0-1,6 0,6 Tä, kiveä 1,6-1,8 0,2 SiHk/Sa 1,8- e.k.s. RF KK 6 0,0-0,1 0,1 Hm 14 57 55 217 0,1-1,0 0,9 Tä, kiveä, jätettälasi, keramiika < 61 36 276 <20 40 46 1,0-1,3 0,3 Tumma kerros tuhka? 18 105 56 1038 1,3-1,5 0,2 SiHk/Sa 1,5- e.k.s. RF KK 7 0,0-0,1 0,1 Hm < 71 36 257 0,1-1,1 1,0 Tä, jäte tiiltä, talousjätettä, metallia < 71 74 621 2,1 0,19 0,66 8,2 7,7 6,4 4 3,9 0,92 5,5 16 0,38 4 7,2 0,06 12 79 0,01 <20 55 73 1,1-1,5 0,4 SiHk 1,5- e.k.s. RF KK 8 0,0-0,1 0,1 Hm < 402 75 196 92,0 % <0,5 4,1 <0,1 0,56 6,6 31 24 41 17 150 35 0,1-0,5 0,4 Tä, jäte tiiltä, puuta, luu 19 41 71 153 71,0 % 0,87 14 <0,1 0,47 6 34 40 67 20 210 39 <0,01 0,5-0,9 0,4 Tä, tumma 0,9-1,5 0,6 Hk 1,5- e.k.s. RF KK 9 0,0-0,1 0,1 Hm 0,1-1,0 0,9 jätetäyttö metallia, talousjätettä 63 597 302 3540 76,0 % 15 110 <0,1 6,8 17 170 15000 590 400 7300 1500 0,23 0,08 0,03 0,35 0,28 0,24 0,24 0,12 0,07 0,94 0,81 0,18 0,2 0,3 0,16 0,59 4,8 <0,001 130 300 420 1,0-1,8 0,8 vesipinta ei näytettä 1,8-2,0 0,2 SiHk < < 16 36 91,0 % <0,5 3,8 <0,1 <0,2 4,8 21 19 5,9 12 38 25 2,0- e.k.s. RF KK 10 0,0-0,1 0,1 Hm < 52 36 145 0,1-0,6 0,5 TäHk kivinen < 48 40 103 0,6-1,0 0,4 SiHk 1,0-2,0 1,0 SiHk haju? <20 <20 <20 2,0-2,2 0,2 SiHk lievä haju 2,2- e.k.s. kivi/kallio RF KK 11 0,0-0,2 0,2 Hm/Hk puuta < < 38 110 0,2-0,6 0,4 SiHk kivinen 0,6- e.k.s. RF KK 12 0,0-0,5 0,5 Hm/Hk 0,5-1,0 0,5 TäHk 120 33 150 1,0-1,2 0,2 Hk/Si 1,2- e.k.s. RF KK 13 0,0-0,4 0,4 Hm/Hk 0,4-1,0 0,6 Hk/Si 420 150 560 1,0-1,6 0,6 Hk/Si 1,6-1,8 0,2 SiHk vetinen 1,8- e.k.s. RF KK 14 0,0-1,2 0,6 Hk/Hm 1,2- e.k.s. kivi/kallio RF KK 15 0,0-0,5 0,5 Hm 0,5-1,5 1,0 Hk 1,5- e.k.s. 0,0 RF KK 16 0,0-1,0 1,0 Hk 1,0-1,5 0,5 Hk, kivinen 1,5- e.k.s. RF Kiväärirata 0,0-0,1 0,1 Hm/Hk < < 546 34 etuvalli 0,1-0,2 0,1 Hk < < 265 42 RF Kiväärirata 0,0-0,6 0,6 TäHk < 958 8003 209 94,0 % 28 6,9 <0,1 <0,2 4,4 24 840 8400 13 210 22 taustavalli 0,6-0,8 Hk < 107 890 65 RF Pistoolirat 0,0-0,5 0,5 Hk 98 209 1603 101 taustavalli 0,5-0,7 0,3 Hk < < 44 26 RF Pistoolirat 0,0-0,1 0,1 Hm 35 < 469 77 taustavallin edu 0,1-0,2 0,1 Hk < 68 950 139 RF Pistoolirat 0,0-0,1 0,1 Hm < 31 208 84 Etuvallin edusta 0,1-0,2 0,1 Hk < < 92 75 Viitearvovertailu, VnA 214/2007 ja Syke opas 98/2002: X tulos ylittää kynnysarvon XX tulos ylittää alemman ohjearvon XXX tulos ylittää ylemmän ohjearvon XXXX tulos ylittää suuntaa-antavan vaarallisen jätteen raja-arvon Huomautukset: 1.-12. = kts. VnA 214/2007 13. = Luvuissa mukana kaikki numeeriset tulokset. Jos tulos alle detektiorajan, on laskennassa tuloksena käytetty detektiorajaa. 14. = Aistihavainto kosteudesta, kts. oheinen luokitus 15. = Aistihavainto pilaantuneisuudesta, kts. oheinen luokitus Kosteus: 0 = kuiva 1 = kostea 2 = märkä 3 = pv-tason alla Aistihavainnot pilaantuneisuudesta: 0 = pilaantumaton L = Luonnonmaa 1 = lievä T = Täyttömaa 2 = kohtalainen 3 = voimakas
Ramboll Analytics Pvm: 3.11.2014 1/3 Tutkimustodistus Projekti: 1510015700-102/1 Ramboll Finland Oy / Turku Linnankatu 3 a B 20100 TURKU Tutkimuksen nimi: Rauman kaupunki, Kuuskajaskari, Rauma Näytteenottopvm: 22.10.2014 Näyte saapui: 24.10.2014 Näytteenottaja: Suvi Pekkarinen Analysointi aloitettu: 24.10.2014 Maanäytteet Näytteenottopisteet KK2 KK3 KK6 KK7 KK8 Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi Metallit (PIMA), maa Antimoni (Sb) Arseeni (As) Elohopea (Hg), PIMA Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA 04131 04132 04133 04134 04135 Yksikkö Menetelmä 0-0,1 1,8-2 0,1-1 0,1-1 0,1-0,5 m Kenttät. 80 68 87 80 91 m-% RA4016* ok ok RA3007 2,4 mg/kg ka RA3000* 7,6 mg/kg ka RA3000* 3,0 mg/kg ka RA3000* 0,85 mg/kg ka RA3000* 5,8 mg/kg ka RA3000* 43 mg/kg ka RA3000* 110 mg/kg ka RA3000* 160 mg/kg ka RA3000* 35 mg/kg ka RA3000* 740 mg/kg ka RA3000* 42 mg/kg ka RA3000* 45 46 73 mg/kg ka RA4020* <20 <20 <20 mg/kg ka RA4020* 39 40 55 mg/kg ka RA4020* RA4049* Bentseeni mg/kg ka RA4049* Tolueeni mg/kg ka RA4049* Etyylibentseeni mg/kg ka RA4049* m+p-ksyleeni mg/kg ka RA4049* o-ksyleeni mg/kg ka RA4049* MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka RA4049* TAME (tert.amyylimetyylieetteri) mg/kg ka RA4049* TAEE (tert.amyylietyylieetteri) mg/kg ka RA4049* ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka RA4049* DIPE (di-isopropyylieetteri) mg/kg ka RA4049* Bensiinijakeet C5-C10 mg/kg ka RA4049C Polyaromaattiset hiilivedyt yht. Antraseeni 7,2 79 mg/kg ka RA4053* 0,10 2,1 mg/kg ka RA4053* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics Pvm: 3.11.2014 2/3 Tutkimustodistus Projekti: 1510015700-102/1 Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni PCB yht. PCB 28 PCB 52 PCB 101 PCB 118 PCB 138 PCB 153 PCB 180 04131 04132 04133 04134 04135 Yksikkö Menetelmä 0,03 0,19 mg/kg ka RA4053* 0,10 0,66 mg/kg ka RA4053* 0,58 8,2 mg/kg ka RA4053* 0,57 7,7 mg/kg ka RA4053* 0,65 6,4 mg/kg ka RA4053* 0,41 4,0 mg/kg ka RA4053* 0,29 3,9 mg/kg ka RA4053* 0,08 0,92 mg/kg ka RA4053* 0,90 5,5 mg/kg ka RA4053* 1,4 16 mg/kg ka RA4053* 0,07 0,38 mg/kg ka RA4053* 0,42 4,0 mg/kg ka RA4053* 0,65 7,2 mg/kg ka RA4053* 0,02 0,06 mg/kg ka RA4053* 1,0 12 mg/kg ka RA4053* 0,08 0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* 0,001 <0,001 <0,001 mg/kg ka RA4053* 0,002 <0,001 <0,001 mg/kg ka RA4053* 0,01 <0,001 <0,001 mg/kg ka RA4053* 0,005 <0,001 <0,001 mg/kg ka RA4053* 0,02 0.002 <0,001 mg/kg ka RA4053* 0,02 0.002 <0,001 mg/kg ka RA4053* 0,01 0.002 <0,001 mg/kg ka RA4053* Maanäytteet Näytteenottopisteet KK9 KK10 KK12 KK13 Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi Metallit (PIMA), maa 04136 04137 04138 04139 Yksikkö Menetelmä 0,1-1 1-2 0,5-1 0,4-1,6 m Kenttät. 76 91 96 90 m-% RA4016* RA3007 Antimoni (Sb) mg/kg ka RA3000* Arseeni (As) mg/kg ka RA3000* Elohopea (Hg), PIMA mg/kg ka RA3000* Kadmium (Cd) mg/kg ka RA3000* Koboltti (Co) mg/kg ka RA3000* Kromi (Cr) mg/kg ka RA3000* Kupari (Cu) mg/kg ka RA3000* Lyijy (Pb) mg/kg ka RA3000* Nikkeli (Ni) mg/kg ka RA3000* Sinkki (Zn) mg/kg ka RA3000* Vanadiini (V) mg/kg ka RA3000* Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA Bentseeni Tolueeni 420 <20 150 560 mg/kg ka RA4020* 130 <20 120 420 mg/kg ka RA4020* 300 <20 33 150 mg/kg ka RA4020* ok ok RA4049* <0,02 <0,02 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics Pvm: 3.11.2014 3/3 Tutkimustodistus Projekti: 1510015700-102/1 Etyylibentseeni m+p-ksyleeni o-ksyleeni MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) TAME (tert.amyylimetyylieetteri) TAEE (tert.amyylietyylieetteri) ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) DIPE (di-isopropyylieetteri) Bensiinijakeet C5-C10 Polyaromaattiset hiilivedyt yht. Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni PCB yht. PCB 28 PCB 52 PCB 101 PCB 118 PCB 138 PCB 153 PCB 180 04136 04137 04138 04139 Yksikkö Menetelmä <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,5 <0,5 mg/kg ka RA4049C 4,8 mg/kg ka RA4053* 0,23 mg/kg ka RA4053* 0,08 mg/kg ka RA4053* 0,03 mg/kg ka RA4053* 0,35 mg/kg ka RA4053* 0,28 mg/kg ka RA4053* 0,24 mg/kg ka RA4053* 0,24 mg/kg ka RA4053* 0,12 mg/kg ka RA4053* 0,07 mg/kg ka RA4053* 0,94 mg/kg ka RA4053* 0,81 mg/kg ka RA4053* 0,18 mg/kg ka RA4053* 0,20 mg/kg ka RA4053* 0,30 mg/kg ka RA4053* 0,16 mg/kg ka RA4053* 0,59 mg/kg ka RA4053* 0,01 mg/kg ka RA4053* <0,001 mg/kg ka RA4053* <0,001 mg/kg ka RA4053* <0,001 mg/kg ka RA4053* <0,001 mg/kg ka RA4053* 0,002 mg/kg ka RA4053* 0,002 mg/kg ka RA4053* 0,002 mg/kg ka RA4053* * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, +358 50 434 4099 Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Jakelu suvi.pekkarinen@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics Pvm: 9.12.2014 1/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510015700-102/2 Ramboll Finland Oy / Turku Linnankatu 3 a B 20100 TURKU Tutkimuksen nimi: Rauman kaupunki, Kuuskajaskarin saari, Rauma Näytteenottopvm: 22.10.2014 Näyte saapui: 29.10.2014 Näytteenottaja: Suvi Pekkarinen Analysointi aloitettu: 29.10.2014 Maanäytteet Näytteenottopisteet KK1 KK2 KK8 KK8 KK9 Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine 04204 04205 04206 04207 04208 Yksikkö Menetelmä 1,8-2 0,1-1,0 0-0,1 0,1-0,5 0-1 m Kenttät. 67 90 92 71 76 m-% RA4016* Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok ok ok ok ok RA3007 kuningasvesi Metallit (PIMA), maa ok ok ok ok ok Antimoni (Sb) Arseeni (As) Elohopea (Hg), PIMA Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) 6,9 0,56 <0,50 0,87 15 mg/kg ka RA3000* 6,1 2,5 4,1 14 110 mg/kg ka RA3000* 0,11 0,13 <0,10 <0,10 <0,10 mg/kg ka RA3000* 5,3 <0,20 0,56 0,47 6,8 mg/kg ka RA3000* 12 6,5 6,6 6,0 17 mg/kg ka RA3000* 38 24 31 34 170 mg/kg ka RA3000* 180 30 24 40 15000 mg/kg ka RA3000* 250 11 41 67 590 mg/kg ka RA3000* 39 15 17 20 400 mg/kg ka RA3000* 2300 81 150 210 7300 mg/kg ka RA3000* 20 27 35 39 1500 mg/kg ka RA3000* Maanäytteet Näytteenottopisteet KK9 Kiväärirata taustavalli Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi 04209 Metallit (PIMA), maa ok ok Antimoni (Sb) Arseeni (As) Elohopea (Hg), PIMA 04210 Yksikkö Menetelmä 1,8-2,0 m Kenttät. 91 94 m-% RA4016* ok ok RA3007 <0,50 28 mg/kg ka RA3000* 3,8 6,3 mg/kg ka RA3000* <0,10 <0,10 mg/kg ka RA3000* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo
Ramboll Analytics Pvm: 9.12.2014 2/2 Tutkimustodistus Projekti: 1510015700-102/2 Kadmium (Cd) Koboltti (Co) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Sinkki (Zn) Vanadiini (V) 04209 04210 Yksikkö Menetelmä <0,20 <0,20 mg/kg ka RA3000* 4,8 4,4 mg/kg ka RA3000* 21 24 mg/kg ka RA3000* 19 840 mg/kg ka RA3000* 5,9 8400 mg/kg ka RA3000* 12 13 mg/kg ka RA3000* 38 210 mg/kg ka RA3000* 25 22 mg/kg ka RA3000* * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, +358 50 434 4099 Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Jakelu suvi.pekkarinen@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh 020 755 611 www.ramboll-analytics.fi Kilterinkuja 2, 01600 Vantaa Y-tunnus 0101197-5 Kotipaikka Espoo
VALOKUVALIITE LIITE 5 Sivu 1 / 4 Kuva 1. Kaatopaikka-alue saaren pohjoisosassa, vanha polttolaitos sijaitsee samalla alueella Kuva 2. Koekuoppa KK1
VALOKUVALIITE LIITE 5 Sivu 2 / 4 Kuva 3. Koekuoppa KK 9 Kuva 4. Pistoolirata
VALOKUVALIITE LIITE 5 Sivu 3 / 4 Kuva 5. Koekuoppa KK 10 polttolaitoksen edustalle Kuva 6. Koekuoppa KK 12
VALOKUVALIITE LIITE 5 Sivu 4 / 4 Kuva 7. Kivääriradan taustavallit Kuva 8. Koekuoppa KK13
1 8119001 KAATOPAIKKA 022 8119005 8119012 8119002 TAUSTAVALLI 021 8119003 PISTOOLIRATA 020 8119011 rakennus 23 JÄTTEIDEN POLTTOLAITOS rakenne 20 AMPUMAKATOS 8119010 Rakennus 7/ 2 kpl maanalainen 200 l säiliö 8119009 007 008 Rakennus 6/ 2 kpl maanalainen 200 l säiliö 006 8119007 005 8120002 Rakennus 5/ 4 kpl maanalainen 200 l säiliö 8119004 TAUSTAVALLI 8119008 011 Rakennus 11/ Kevytpolttoainesäiliö bunkkerissa 036 KIVÄÄRIRATA 8019002 8019008 017 402-2-6 8119006 027 Rakenne41 100 m3 polttoainesäiliö 028 Rakennus 12/ kellarissa 2000-3000 l säiliö 012 voiteluöljyvarasto 029 8020007 024 8120001 rakennus 24 ÖLJYVARASTO rakennus 40 VANHA BENSAVARASTO rakenne 18 AMPUMAKATOS (150 m) 018 8019007 8019006 026 8019009 030 031 015 001 8019005 Rakennus 4/ maanalainen 3000 l säiliö 8020006 002 8020001 004 013 003 rakenne 19 8019003 AMPUMAKATOS (300 m) 019 Rakennus 16/ kaksi 2000 l öljysäiliötä Rakennus 9/ maanalainen 200 l säiliö 016 009 8020005 014 8020002 rakennus 14 ja rakenne 42 ÖLJYSÄILIÖ 8020004 1201.1 8019004 039 032 Rakenne 39 ÖLJYSÄILIÖ Rakennus 32 ÖLJYVARASTO MERKINNÄT KK1...KK16 Tutkimuspisteet 1200.1 8019001 8020003 K.osa/ kylä Kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Viranomaisen merkintöjä Analysoidut pitoisuudet > kynnysarvotaso Analysoidut pitoisuudet > alempi ohjearvotaso Analysoidut pitoisuudet > ylempi ohjearvotaso Analysoidut pitoisuudet > vaarallinen jätteen raja-arvo Rakennustoimenpide Uudiakennus Rakennuskohteen nimi ja osoite Rauman kaupunki Kuuskajaskari Hyv. (nimi, tutkinto, allekirj.) Ramboll Linnankatu 3 a B 20100 Turku puh. 020 755 611 Piirustuslaji Ympäristötekninen tutkimus Piirustuksen sisältö Tutkimuskartta Suunn.ala Piirustusnro Piirt. Työnro YMP 1510015700-102 01 Suunn. - TWEI SUVIP Tiedosto Muutos Pvm 10.12.2014 Juokseva nro Mittakaava Z