POHJOLANKATU MAAPERÄN HAITTA- AINETUTKIMUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Tampereen kaupungin Tilakeskus Päivämäärä POHJOLANKATU MAAPERÄN HAITTA- AINETUTKIMUS

2 POHJOLANKATU MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Jaana Sunell Jenni Haapaniemi Hyväksyjä Kirsti Hankela Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 POHJOLANKATU 23 25, MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KOHDE Sijainti ja koko Omistus- ja hallintasuhteet Käyttöhistoria ja nykyinen käyttö Olemassa olevat rakenteet Kaavatilanne ja tuleva käyttö Naapurusto Pohjasuhteet Pinta- ja pohjavedet Aiemmat tutkimukset 3 3. TUTKIMUKSEN SUORITUS Näytteenotto Näytteiden käsittely kentällä ja kenttämittaukset Analytiikka 4 4. TULOKSET Pilaantuneisuuden arvioinnin perusteet Analyysitulokset Arvio pilaantuneisuudesta Epävarmuustarkastelu 6 5. JOHTOPÄÄTÖKSET ja jatkotoimenpiteet 6 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Valokuvia kohteesta Ilmakuvat Yhteenvetotaulukko maanäytteiden kenttä- ja laboratoriomittaustuloksista Laboratorion tutkimustodistukset PIIRUSTUKSET Sijaintikartta 1 : Tutkimuspiirustus 1 :

4 POHJOLANKATU 23 25, MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS 1. JOHDANTO Tampereen kaupungin omistamilla kiinteistöillä ja tehtiin Ramboll Finland Oy:n toimesta maaperän haitta-ainetutkimus liittyen vireillä olevaan kaavamuutokseen. Työn tavoitteena oli tehdä kaavamuutosta varten maaperän pilaantuneisuuden ja kunnostustarpeen arviointi VNa 214/2007 mukaisesti. Työn on tilannut Tampereen kaupungin Tilakeskus, yhteyshenkilönään Kirsti Hankela. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut projektipäällikkönä M.Sc. Tomi Pulkkinen ja suunnittelijana FM Jaana Sunell. 2. KOHDE 2.1 Sijainti ja koko Tutkimuskohteina olevat tontit, joiden kiinteistörekisteritunnukset ovat ja -8, sijaitsevat Tampereella Tammelan kaupunginosassa. Tontit sijaitsevat noin 1,5 km koilliseen kaupungin keskustasta. Tontin pinta-ala on noin 2760 m 2 ja tontin noin 7680 m 2. Kohteen YKJ koordinaatit ovat x: ja y: Kohteen sijainti on esitetty piirustuksessa ja tutkitun alueen rajaus on esitetty tutkimuspiirustuksessa Omistus- ja hallintasuhteet Kiinteistöt omistaa Tampereen kaupunki. Tontit ovat Kiinteistötoimen ja rakennukset Tilakeskuksen hallinnassa. 2.3 Käyttöhistoria ja nykyinen käyttö Alueen käyttöhistoriaa selvitettiin vanhojen ilmakuvien ja kyselyiden perusteella. Lisäksi tontilla 10 sijaitsevan kiinteistön sisäpihan maanalaisia rakenteita selvitettiin Tampereen kaupungilta saatujen 1960-luvulta peräisin olevista työselityksistä ja piirustuksista. Tontilla nro 8 on ollut ilmakuvien perusteella aikaisemmin asuinrakennuksia ja tie- ja katualuetta sekä viheraluetta. Alueella sijaitsee nykyään kaupungin katu- ja vihertuotannon kunnossapitoosaston tiloja ja kaukolämmön pumppaamorakennus. Tontilla nro 10 sijaitseva Pohjolankatu 25:n kiinteistö muodostuu kahdesta rakennusosasta, jotka yhdistyvät sisätiloiltaan kiinteästi toisiinsa. Kiinteistö on korkeimmillaan nelikerroksinen, ja sen matalampi osa vain kaksikerroksinen. Kiinteistöstä on tehty rakennusinventointi (Lyyra- Seppänen, 2006), jossa on käsitelty laajasti osoitteessa Pohjolankatu 25 sijaitsevan entisen tehdaskiinteistön (ent. Haarlan kiinteistö) vaiheita. Seuraavissa kappaleissa on kiinteistön vaiheiden kuvausta rakennusinventoinnin perusteella: Kortteliin numero 245 (Pohjolankatu 23-25) nousi aluksi asuntoja. Vuonna 1900 paikalle rakennettiin usean asunnon puutalo. Samalla vuosikymmenellä asuintalon viereen rakennettiin jykevä kivitalo, jossa toimi puusepänverstas. Pienteollisuuden tarpeisiin tontilla oli myös lukuisia pitkänmallisia, puurakenteisia varastokatoksia. Nykyisen Pohjolankatu 25:n paikka rakennettiin vasta Haarla Oy:n ostettua korttelin läntiset tontit (77, 78, 79 ja 80). Tontilla sijaitseva rakennus on toiminut kirjekuoritehtaana (Haarla Oy) vuosina Tehtaana toiminutta rakennusta korotettiin ja täydennettiin moneen otteeseen. Alun perin kiinteistön kolmikerroksista länsisiipeä korotettiin nelikerroksiseksi vuonna

5 POHJOLANKATU 23 25, MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS Korotusosan ylintä kerrosta jatkettiin vielä poikittaissuuntaisella, nostetulla kattolyhdyllä, jonka ikkunoista saatiin lisävaloa ylimpään kerrokseen Haarla Oy laajensi tuotantoaan ja kiinteistön länsisivustaan rakennettiin kiinteästi vanhaan osaan liittynyt kerrosta matalampi uudisrakennus. Vuoden 1973 asemakaavassa tontin luonne muuttui ratkaisevasti, kun kiinteistön käyttötarkoitus vaihtui pääasiallisesti toimistotilaksi. Paperitehtaan kiinteistön 1. ja 2. kerros remontoitiin Poliisikoulun käyttöön. Talon muita käyttäjiä olivat Tampereen kaupungin työterveysasema, työsuojelutoimisto, kaukolämpötoimisto ja sähkölaitos, myöhemmin myös Tammelan terveyskeskus. Muutostyöt jatkuivat 1980-luvulla, jolloin näiden käyttäjien tarpeisiin remontoitiin mm. uusia sosiaalitiloja ja laboratorioluokka. Kolmannen kerroksen pohjoissiivessä ja neljännessä kerroksessa oli edelleen vuokrattavaa pienteollisuustilaa osassa, jossa nyt toimii painoyritys. Rakennuksessa toimi vuoteen 1993 asti poliisikoulu ja terveysasema sekä sen jälkeen rakennus toimi vastaanottokeskuksena noin 15 vuoden ajan. Nykyisin pääkäyttäjänä on pelastusarmeijan yömaja. Lisäksi kiinteistön vuokralaisena toimii yrityksiä (mm. PK-paino Oy). Kolmannessa ja neljännessä kerroksessa on runsaasti vapaaksi jäänyttä tilaa väljässä varastokäytössä tai kokonaan tyhjillään. LÄHDE: Lyyra-Seppänen, Anna Pirkanmaan maakuntamuseo, kulttuuriympäristöyksikkö. Pohjolankatu 25, rakennusinventointi. 2.4 Olemassa olevat rakenteet Tontin nro 8 piha-alue on suurimmaksi osaksi asfalttipintaista. Alueen luoteispäässä sijaitsevan pumppaamorakennuksen edustalla piha-alue on sorapintaista. Tontilla sijaitsee kaupungin katuja vihertuotannon kunnossapito-osaston tiloja ja kaukolämmön pumppaamorakennus. Alue on aidattu metallisella verkkoaidalla. Tontilla nro 10 sijaitsevan rakennuksen länsi- ja pohjoispuolella on asfaltoitua pysäköintialuetta. Rakennuksen länsipäässä on lastaussilta ja siihen liittyvä katosrakenne. Rakennuksen itä- ja eteläpuolella on asfaltoitua tie- ja katualuetta. Rakennusta ympäröivillä alueilla kasvaa myös nurmikkoa ja puustoa sekä pensaita. Rakennuksen pohjoispuolella sijaitsevat rakennuksen viereiset nurmikkoalueet on aidattu metalliverkolla luvulla tehtyyn laajennukseen liittyvässä putki- ja ilmanvaihto- ja työselityksessä mainitaan, että piha-alueelle on suunniteltu asennettavaksi kaksi litran öljysäiliötä tarpeellisine putkijohtoineen. Säiliöiden asennuksesta ei löytynyt tietoa. Molemmilla tonteilla sijaitsee paljon kunnallistekniikan johtoja. 2.5 Kaavatilanne ja tuleva käyttö Kaupunginvaltuuston hyväksymässä keskustan osayleiskaavassa korttelin 245 tontti nro 8 on osayleiskaavassa varattu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi. Tontti nro 10 on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta. Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan korttelin 245 tontti nro 8 on Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta. Tontti nro 10 on liike-, toimisto-, teollisuus-, varasto- ja yleisten rakennusten korttelialuetta

6 POHJOLANKATU 23 25, MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS Kaavamuutoksen tavoitteena on: mahdollisuus asumiseen, palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen tontilla mahdollisuus toimisto-/liikehuoneistojen rakentamiseen katutasolla ja kerroksissa mahdollisuus lisärakentaa alueelle mahdollisuus rakentaa autojen pysäköintihalli kellariin/maan alle mahdollisuus purkaa epätarkoituksenmukaisia rakennuksen osia (länsipää) lisätä rakennusoikeutta 2.6 Naapurusto Tonttien alue rajautuu pohjoisessa Kekkosentien liikennealueeseen ja etelässä Pohjolankatuun. Länsipuolella on viisi- ja kuusikerroksisia asuinkerrostaloja ja itäpuolella, Salhojankadun takana, on huoltoasemarakennusten korttelialue. Alueen lounaispuolella sijaitsee kaksikerroksisen asuinkerrostalon korttelialue. Pohjolankadun eteläpuolella on kuusikerroksisia asuinkerrostaloja. 2.7 Pohjasuhteet Näytteenoton yhteydessä tehtyjen havaintojen perusteella tutkitulla alueella on silttisen perusmaan päällä noin 1,0 2,5 m hiekka- ja sorapitoisia täyttömaita. Täyttömaan alkuperästä ei ole tietoa. Tutkimuksen yhteydessä ei havaittu kallionpintaa. Alueen maanpinta on melko tasaista. Tontin nro 8 alueella maanpinnan korkeus laskee loivasti kaakkoon päin ja korkeus on noin tasolla Tontilla nro 10 maanpinnan korkeus vaihtelee noin tasolla +108,4-110,7 laskien idästä länteen päin. Piha-alueet ovat tasaisia asfalttipinnoitettuja ja osittain myös sorapintaisia alueita. Korkeudet on ilmoitettu Tampereen kaupungin korkeusjärjestelmässä. 2.8 Pinta- ja pohjavedet Alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta merkittäväksi tai muutoin vedenhankintaan soveltuvaksi luokitellulla pohjavesialueella. Alueella ei tutkimuksen yhteydessä todettu pohjavettä. Lähin luokiteltu pohjavesialue sijaitsee noin 3,0 kilometrin etäisyydellä kohteesta kaakkoon (Aakkulanharju, , vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Lähin pintavesialue on Näsijärvi, joka sijaitsee noin 0,5 km etäisyydellä tutkimuskohteesta luoteeseen. Tutkimusalueella on sadevesiviemäröinti. 2.9 Aiemmat tutkimukset Tutkimusalueelle ei ole aiemmin tehty maaperän haitta-ainetutkimuksia tai maaperän kunnostuksia. 3. TUTKIMUKSEN SUORITUS 3.1 Näytteenotto Historiaselvityksen perusteella näytteenotto ja tarkemmat tutkimukset rajattiin koskemaan entisen tehdaskiinteistön aluetta tontilla nro 10, sillä tontin nro 8 alueella ei ole ollut historiatietojen tai maastokatselmuksen perusteella maaperän pilaantumista aiheuttavia toimintoja. Maastotutkimukset suoritettiin Näytteet otettiin Tampereen kaupungin porakonekairalla 9 tutkimuspisteestä (1-9), jotka ulotettiin 0,8-5,0 metrin syvyyteen. Sisäpihan alueelle sijoitetusta kairauspisteestä 10 ei saatu näytteitä piha-alueen rakenteiden vuoksi. Näytteenottimena oli putkiotin. Tutkimuspisteet täytettiin maa-aineksella ja paikattiin näytteenoton jälkeen. Tutkimuksen yhteydessä ei otettu vesinäytteitä

7 POHJOLANKATU 23 25, MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty tutkimuspiirustuksessa Pisteiden sijainnit mitattiin kairavaunun GPS-paikantimella. 3.2 Näytteiden käsittely kentällä ja kenttämittaukset Maanäytteet otettiin kaasutiiviisiin Rilsan-pusseihin. Kairauspisteistä otetuista näytteistä kirjattiin ylös näytesyvyyksien lisäksi myös aistinvaraiset havainnot sekä havainnot maalajeista ja vedestä. Aistinvaraisessa tarkastelussa todettiin kahdessa näytteessä lievää hajua. Näytteet säilytettiin ja pakattiin kuljetuksen ajaksi laboratorion ohjeiden mukaisesti. Kaikista maanäytteistä mitattiin epäorgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet Niton XL3t 600- röntgenfluoresenssianalysaattorilla. Niton-analysaattorilla määritettäviä epäorgaanisia haittaaineita ovat muun muassa arseeni, kupari, kromi, lyijy ja sinkki. Näytteistä 1/0,5-1,0 m, 2/0,1-0,4 m, 2/0,5-1,0 m, 3/0,5-1,0 m, 4/1,0 m, 5/1,8 m, 6/0,5-1,0 m, 7/1,0 m, 8/0,1-0,5 m ja 9/0,3-0,8 m tutkittiin öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuudet PetroFLAGkenttämittarilla. Yhteenveto Niton- ja PetroFLAG -mittausten tuloksista on esitetty liitteessä Analytiikka Laboratoriossa analysoitavat maanäytteet valittiin kenttämittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella. Kaikki laboratorioanalyysit teetettiin Ramboll Analytics Oy:n laboratoriossa Lahdessa. Laboratorioanalyysien tulokset on esitetty liitteessä 3. Analyysien määritysrajat on esitetty analyysitodistuksissa liitteessä 4. Maanäytteistä tehtiin seuraavat analyysit/määritykset: metallit: 3 näytettä öljyhiilivetyjakeet: 6 näytettä aromaattiset hiilivedyt: 1 näyte klooratut alifaattiset hiilivedyt: 1 näyte PAH-yhdisteet: 2 näytettä Näytteistä 2/2,5 m, 4/0,5 m ja 9/0-0,3 m analysoitiin raskasmetallit ns. PIMA-paketin mukaisesti. Näytteistä 1/2,0 m, 4/0,5 m, 7/5,0 m, 8/0,1-0,5 m, 8/0,5-1,0 m ja 9/0,3-0,8 m analysoitiin öljyhiilivedyt (C 10 -C 40 ). Lisäksi näytteistä 2/2,5 m ja 4/0,5 m analysoitiin PAH-yhdisteet. Näytteestä 4/0,5 m analysoitiin lisäksi aromaattiset hiilivedyt ja klooratut alifaattiset hiilivedyt. 4. TULOKSET 4.1 Pilaantuneisuuden arvioinnin perusteet Kunnostustarve arvioidaan ensisijaisesti kohdekohtaisella riskitarkastelulla. Tarkastelussa huomioidaan haitta-aineiden laatu ja määrä, kulkeutumisreitit sekä haitta-aineille mahdollisesti altistuvat kohderyhmät. Kohteessa käytetään pitoisuustarkastelun lähtökohtana Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettuja kynnys- ja ohjearvoja

8 POHJOLANKATU 23 25, MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS Taulukko 1. VNa:n kynnys- ja ohjearvoja (mg/kg). Alempi Aine Kynnysarvo ohjearvo Ylempi ohjearvo Arseeni 5 50 (e) 100 (e) Kadmium 1 10 (e) 20 (e) Kromi (e) 300 (e) Kupari (e) 200 (e) Lyijy (t) 750 (e) Nikkeli (e) 150 (e) Sinkki (e) 400 (e) Öljyjakeet (>C10-C40) 300 Keskitisleet (>C10-C21) Raskaat öljyjakeet (>C21-C40) Ohjearvopitoisuuden perässä (t) merkitsee pitoisuustason määräytymistä terveysriskien perusteella ja (e) ekologisten riskien perusteella. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon. Yleisenä lähtökohtana maaperän kunnostuksen tavoitetasoksi voidaan asuinkiinteistöillä pitää alempaa ohjearvotasoa ja teollisuuskiinteistöillä ylempää ohjearvotasoa. 4.2 Analyysitulokset Yhteenveto kenttämittaus- ja laboratorioanalyysituloksista on esitetty liitteessä 3. Yhteenvetotaulukossa on esitetty analyysitulokset ainoastaan niiden tutkittujen aineiden osalta, joille on määritetty kynnys- ja ohjearvot VNa 214/2007:ssa. Näytteistä tehdyissä kenttämittauksissa todettiin kohonneita kokonaisöljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Kenttämittauksia tehtiin kymmenestä näytteestä. Laboratoriotutkimusten perusteella kairauspisteessä 8 öljyhiilivetyjen summapitoisuus ylitti kynnysarvon. Laboratoriotutkimuksia tehtiin kuudesta näytteestä. Muiden näytteiden osalta öljyhiilivetypitoisuudet olivat laboratorioanalyysissä alle kynnys- ja ohjearvojen. Kohonneet hiilivetypitoisuudet kenttämittauksissa johtuivat todennäköisesti paikoittain näytteen sisältämästä humuksesta. Lähes kaikissa kairauspisteissä todettiin kynnysarvon ylittäviä arseenipitoisuuksia. Havaitut arseenipitoisuudet ovat alueelle luonnollisia taustapitoisuuksia. Yhdessä näytteessä todettiin kynnysarvon ylittävä pitoisuus antimonia. Kenttämittauksissa havaittiin muutamissa pisteissä kynnysarvon ylittäviä kromipitoisuuksia, mutta laboratoriossa mitatuissa näytteissä kromipitoisuudet jäivät kynnysarvon alapuolelle. Kairauspisteessä 9/0-0,3 m havaittiin kenttämittauksissa alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä. Laboratoriotutkimuksissa samasta näytteestä mitattu lyijypitoisuus oli alhaisempi ja ylitti lyijyn kynnysarvopitoisuuden. Syvemmältä (9/0,3-0,8 m) otetussa näytteessä ei havaittu kohonneita pitoisuuksia. Laboratoriotutkimuksissa ei todettu kynnys- tai ohjearvoa ylittäviä pitoisuuksia kloorattuja alifaattisia hiilivetyjä, aromaattisia hiilivetyjä tai PAH-yhdisteitä. 4.3 Arvio pilaantuneisuudesta Kohteen pilaantuneisuuden perusarviointi perustuu ohjearvovertailuun. Pilaantuneisuuden rajana kohteessa pidetään alempaa ohjearvotasoa. Kohteen maaperä ei perusarvioinnin perusteella ole pilaantunut tutkituilta osin

9 POHJOLANKATU 23 25, MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS Tontilla nro 10 sijaitsevan rakennuksen sisäpihan alueelta ei saatu riittävää määrää maanäytteitä alueen pilaantuneisuuden arvioimista varten. Jos sisäpihan alueella tehdään kaivutöitä, tulee alueen tilanne tarkistaa töiden yhteydessä. 4.4 Epävarmuustarkastelu Laadullisessa epävarmuustarkastelussa pyritään tunnistamaan epävarmuuden ja vaihtelun merkittävimmät lähteet ja arvioidaan näiden vaikutusta saatuihin tuloksiin. Alueella mahdollisesti esiintyvät haitta-aineet on arvioitu historiatietojen perusteella ja analysoitu riittävän kattavasti. Alueen maaperästä on tutkittu kokonaispitoisuuksina epäorgaanisia haittaaineita, öljyhiilivetyjä, aromaattisia hiilivetyjä, PAH-yhdisteitä ja kloorattuja alifaattisia hiilivetyjä. Kenttämittauksissa havaitut kohonneet haitta-ainepitoisuudet on tarkistettu laboratorioanalyysein. Kohteessa ei tehty liukoisuuskokeita, koska maaperän pilaantumista ei havaittu. Tutkimuspisteitä oli tässä tutkimuksessa yhteensä 9 kpl. Kun otetaan huomioon alueen koko ja toimintahistoria, on tutkimuspisteverkko riittävän tiheä maaperän pilaantuneisuuden arvioimiseen. Tutkimukset keskitettiin historiatietojen perusteella teollisuuskäytössä olleen kiinteistön alueelle. Sisäpihan alueelta ei saatu riittävää määrää maanäytteitä alueen pilaantuneisuuden arviointia varten. Epävarmuutta aiheuttavat mahdolliset maanalaiset öljysäiliöt ja niiden alapuolisen maaperän tila. Näytteiden käsittely kentällä on ollut asianmukaista ja analysointi on tehty akkreditoidussa ympäristölaboratoriossa standardoiduin menetelmin. Kenttämittaustulos johtuu todennäköisesti paikoittain humuksesta. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Tämän tutkimuksen perusteella kohteen maaperä ei ole pilaantunut tutkituilta osin. Kohteeseen ei tämän tutkimuksen perusteella esitetä jatkotutkimuksia. Entisen teollisuuskiinteistön tontilla sijaitsevan rakennuksen sisäpihan alueelta ei saatu riittävää määrää maanäytteitä alueen pilaantuneisuuden arvioimista varten. Jos sisäpihan alueella tehdään kaivutöitä, tulee alueen pilaantuneisuutta valvoa töiden yhteydessä. Tampereella Ramboll Finland Oy Jenni Haapaniemi Suunnittelija Jaana Sunell Suunnittelija

10 Pohjolankatu 23-25, maaperän haitta-ainetutkimus Liite 1.1 TONTTI NRO 10 Kuva 1. Kairauspisteet 1-3 sijaitsivat Pohjolankatu 25:n rakennuksen länsipuolella.. Kuva 2. Kairauspisteet 4-8- sijaitsivat rakennuksen pohjoispuolella. 1/5 Työnumero

11 Pohjolankatu 23-25, maaperän haitta-ainetutkimus Liite 1.2 Kuva 3. Näkymä rakennuksen itäpuolelta kulkevan Salhojankadun suunnasta. Kuva 4. Rakennuksen eteläpuoli. Tiilinen rakennus on rakennettu myöhemmin kuin vaalea päärakennus. 2/5 Työnumero

12 Pohjolankatu 23-25, maaperän haitta-ainetutkimus Liite 1.3 Kuva 5. Sisäpihalta näytteet saatiin otettua yhdestä kairauspisteestä (KP10). Sisäpihan vanhoista maanalaisista rakenteista ei ole tarkkoja tietoja saatavilla. Piha-alueella sijaitsee suunnitelmapiirustusten perusteella kaksi litran lämmitysöljysäiliötä. Kuva 6. Sisäpihan aluetta. 3/5 Työnumero

13 Pohjolankatu 23-25, maaperän haitta-ainetutkimus Liite 1.4 TONTTI NRO 8 Kuva 7. Tontilla nro 8 on kaupungin katu- ja vihertuotannon kunnossapito-osaston tiloja ja kaukolämmön pumppaamorakennus. Kuva 8. Kuva piha-alueelta. Kuvaussuunta on kaakosta luoteeseen piha-alueen suuntaisesti. 4/5 Työnumero

14 Pohjolankatu 23-25, maaperän haitta-ainetutkimus Liite 1.5 Kuva 9. Piha-aluetta pumppaamorakennuksen edustalta kuvattuna. Kuvaus luoteesta kaakkoon sisääntuloportin suuntaan. Kuva 10. Kaukolämmön pumppaamorakennus. 5/5 Työnumero

15 Pohjolankatu 23-25, Ilmakuvat Liite 2. V.1946 v V v. 2000

16 KENTTÄHAVAINTOJEN JA ANALYYSITULOSTEN KOONTITAULUKKO Liite 3, Sivu 1/1 Asiakas: Tampereen kaupungin Tilakeskus #### Liite 3 Kohde: Pohjolankatu 23-25, Tampere desimaalit-> 1,0 1,0 2,00 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 1,0 1,0 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 1,00 1,0 Projektinumero: pvm Metallit ja puolimetallit 2, laboratorio Metallit, XRF-kenttäanalysaattori Öljyhiilijakeet MTBE-TAME BTEX-yhdisteet Polyaromaattiset hiilivedyt Klooratut alifaattiset hiilivedyt Piste Syvyys Maalaji Kosteus 14 Aistihav. 15 Kuiva-aine Sb As Cd Co Cr Cu Pb Ni Zn V As Cr Cu Pb Ni Zn C 5 -C 10 C 10-C 21 C 21-C 40 C 10-C 40 PetroFlag Bentseeni Tolueeni Etyylibent Ksyleenit TEX 4 Antra Bentso Bentso Bentso(k Fenant Fluor Naftale PAH 5 Dikloorim Vinyyliklor Diklooriet Triklooriet Tetrakloor seeni seeni (a)antr (a)pyre )fluorant reeni antee eni etaani idi eenit eeni ieteeni 3 luontainen pit. 1 0,02 1 0, Bensiini Keskit. Raskaat sum. aseeni eni eeni ni sum. kynnysarvo ,1 0, , ,01 0,01 0,01 0,01 0,01 alempi ohjearvo ,0 0, ,01 0,05 1 0,5 ylempi ohjearvo ,01 0, L/T % ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) ( mg / kg) 0,05 0,4 Sr 2 1 T 13,085 66,485 < LOD 25,1767 < LOD 70, ,5 1,0 Sr/Hk 2 1 T 20,267 58,043 48,61 18,48 < LOD 53, ,0 Hk 2 1 T 11,01 53,93 < LOD 18,49 < LOD 31,89 3,0 Si 2 1 L < LOD 58,3 < LOD < LOD < LOD 53,27 0,1 0,4 Sr 2 1 T < LOD 75,43 46,5 26,59 < LOD 61, ,5 1,0 Sr 2 1 T 14,62 86,45 44,26 29,79 < LOD 75, ,0 Hk 2 1 T/L 91 % 13,75 73,12 < LOD 34,57 < LOD 66,67 < ,5 Hk 2 1 T/L 90 % <0,5 11 <0,2 7, , ,04 103,99 37,81 15,66 < LOD 56,85 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,02 <0,01 0,08 0,1 0,5 Sr 2 1 T 12,56 75,74 49,2 32,28 < LOD 67,2 0,5 1,0 Sr 2 1 T 11,86 80, ,58 < LOD 49, ,0 Si 2 1 L < LOD 84,11 < LOD 21,55 < LOD 74,34 3,0 Si 2 1 L < LOD 58,66 < LOD < LOD < LOD 49,84 0,5 Sr 2 2 T 93 % 1,5 13 <0,2 9, , ,64 67,685 32,75 < LOD 115,06 <0,5 < <0,05 <0,02 <0,05 <0,05 <0,05 <1 <0,01 <0,01 0,01 <0,01 0,02 0,04 <0,01 0,19 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 1,0 Sr 2 2 T 16,53 97,52 45,11 31,28 < LOD 123, ,0 Hk 2 1 T 19,7 103,49 < LOD 20,62 < LOD 67,33 0,5 HkSi 2 1 T 10,16 61,95 36,65 13,05 < LOD 67,04 1,0 HkSi 2 1 T < LOD 85,29 44,12 14,79 < LOD 60,79 1,8 HkSi 2 1 T < LOD 70,24 50,9 16,29 < LOD 59, ,1 0,4 Sr 2 1 T 13,22 105,54 37,76 21,28 < LOD 72,32 0,5 1,0 Hk 2 1 T 17,34 74,49 39,79 19,4 < LOD 61, ,0 Si 2 1 L < LOD 72,69 < LOD < LOD < LOD 54 3,0 Si 2 1 L < LOD 103,48 < LOD 12,33 < LOD 60,48 3,2 Si 2 1 L < LOD 89,46 < LOD 16,27 < LOD 56,12 0,5 SiHk 2 1 T < LOD 89,93 < LOD 34,42 < LOD 128,34 1,0 SiHk 2 1 T < LOD 65,03 < LOD 19,77 < LOD 69, ,0 Si 2 1 L < LOD 66,53 < LOD 15,08 < LOD 69,79 3,0 Si 2 1 L < LOD 104,55 < LOD 14,79 < LOD 69,46 4,0 Si 3 1 L < LOD 101,19 < LOD 13,32 < LOD 74,83 5,0 Si 2 1 L 84 % < LOD 76,37 < LOD < LOD < LOD 59,91 < ,1 0,5 Sr 2 1 T 97 % 13,37 92,94 38,79 17,24 < LOD 59, ,5 1,0 Sr 2 1 T 93 % < LOD 75,97 < LOD 26,87 < LOD 67, ,0 SiHk 2 1 T/L < LOD 70,24 < LOD 15,55 < LOD 54,59 0,0 0,3 Sr+asfalttia 2 1 T 90 % 6,8 10 0, ,32 45,25 51,89 220,66 < LOD 123,27 0,3 0,8 Sr+betonia 2 1 T 96 % < LOD 86,65 < LOD 19,31 < LOD 89,21 < <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,01 <0,01 0,06

17 Ramboll Analytics Oy Pvm: /4 Tutkimustodistus Projekti: /52 Ramboll Finland Oy, Tampere Tomi Pulkkinen PL TAMPERE Tutkimuksen nimi: Tampereen kaupungin tilakeskus, Pohjolankatu 23-25, maanäytteet Asiakkaan viite: Pohjalank , Kirsti Hankela Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: M. Orpana Analysointi aloitettu: Maanäytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine ,0 2,5 0,5 5,0 0,1-0,5 Yksikkö m Menetelmä m-% RA4016 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, tehty tehty RA3007 kuningasvesi Metallit, PIMA maa tehty tehty Antimoni, ICP-MS Arseeni, ICP-MS Kadmium, ICP-MS Koboltti, ICP-MS Kromi, ICP-MS Kupari, ICP-MS Lyijy, ICP-MS Nikkeli, ICP-MS Sinkki, ICP-MS Vanadiini, ICP-MS Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) <0,5 1,5 mg Sb/kg ka RA3000* mg As/kg ka RA3000* <0,2 <0,2 mg Cd/kg ka RA3000* 7,5 9,5 mg Co/kg ka RA3000* mg Cr/kg ka RA3000* mg Cu/kg ka RA3000* 8,4 16 mg Pb/kg ka RA3000* mg Ni/kg ka RA3000* mg Zn/kg ka RA3000* mg V/kg ka RA3000* mg/kg ka RA4020* <10 <10 <10 32 mg/kg ka RA4020* mg/kg ka RA4020* VOC-PIMA, maa tehty RA4049* Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, tehty RA4049* PIMA Klooratut alifaattiset hiilivedyt, PIMA-maa tehty RA4049* Vinyylikloridi 1,1-dikloorieteeni Cis-1,2-dikloorieteeni Trans-1,2-dikloorieteeni Trikloorieteeni Tetrakloorieteeni Dikloorimetaani Bentseeni Tolueeni Etyylibentseeni m+p-ksyleeni o-ksyleeni <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,01 mg/kg ka RA4049* <0,02 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Oy Niemenkatu 73 C, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Fax Y-tunnus , Kotipaikka Lahti

18 Ramboll Analytics Oy Pvm: /4 Tutkimustodistus Projekti: /52 MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) TAME (tert.amyylimetyylieetteri) TAEE (tert.amyylietyylieetteri) ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) DIPE (di-isopropyylieetteri) Bensiinijakeet C5-C10 Polyaromaattiset hiilivedyt yht. Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni Yksikkö Menetelmä <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,05 mg/kg ka RA4049* <0,5 mg/kg ka RA4049C 0,08 0,19 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 0,02 mg/kg ka RA4053* <0,01 0,02 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 <0,01 0,02 mg/kg ka RA4053* 0,02 0,04 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 0,01 mg/kg ka RA4053* <0,01 0,01 0,03 mg/kg ka RA4053* Maanäytteet Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Kuiva-aine Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi Metallit, PIMA maa Antimoni, ICP-MS Arseeni, ICP-MS Kadmium, ICP-MS Koboltti, ICP-MS Kromi, ICP-MS Kupari, ICP-MS Lyijy, ICP-MS Nikkeli, ICP-MS Sinkki, ICP-MS Vanadiini, ICP-MS Öljyhiilivetyjakeet (C10-C40), maa Keskitisleet (C10-C21) Raskaat öljyjakeet (C21-C40) VOC-PIMA, maa Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA Klooratut alifaattiset hiilivedyt, PIMA-maa ,5-1,0 0-0,3 0,3-0,8 Yksikkö m Menetelmä m-% RA4016 tehty tehty RA3007 6,8 mg Sb/kg ka RA3000* 10 mg As/kg ka RA3000* 0,31 mg Cd/kg ka RA3000* 8,0 mg Co/kg ka RA3000* 32 mg Cr/kg ka RA3000* 45 mg Cu/kg ka RA3000* 180 mg Pb/kg ka RA3000* 16 mg Ni/kg ka RA3000* 120 mg Zn/kg ka RA3000* 37 mg V/kg ka RA3000* mg/kg ka RA4020* 19 <10 mg/kg ka RA4020* mg/kg ka RA4020* RA4049* RA4049* RA4049* Vinyylikloridi mg/kg ka RA4049* Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Oy Niemenkatu 73 C, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Fax Y-tunnus , Kotipaikka Lahti

19 Ramboll Analytics Oy Pvm: /4 Tutkimustodistus Projekti: / Yksikkö Menetelmä 1,1-dikloorieteeni mg/kg ka RA4049* Cis-1,2-dikloorieteeni mg/kg ka RA4049* Trans-1,2-dikloorieteeni mg/kg ka RA4049* Trikloorieteeni mg/kg ka RA4049* Tetrakloorieteeni mg/kg ka RA4049* Dikloorimetaani mg/kg ka RA4049* Bentseeni mg/kg ka RA4049* Tolueeni mg/kg ka RA4049* Etyylibentseeni mg/kg ka RA4049* m+p-ksyleeni mg/kg ka RA4049* o-ksyleeni mg/kg ka RA4049* MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka RA4049* TAME (tert.amyylimetyylieetteri) mg/kg ka RA4049* TAEE (tert.amyylietyylieetteri) mg/kg ka RA4049* ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) mg/kg ka RA4049* DIPE (di-isopropyylieetteri) mg/kg ka RA4049* Bensiinijakeet C5-C10 mg/kg ka RA4049C Polyaromaattiset hiilivedyt yht. Antraseeni Asenafteeni Asenaftyleeni Bentso(a)antraseeni Bentso(a)pyreeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(g,h,i)peryleeni Bentso(k)fluoranteeni Dibentso(a,h)antraseeni Fenantreeni Fluoranteeni Fluoreeni Indeno(1,2,3-c,d)pyreeni Kryseeni Naftaleeni Pyreeni 0,06 mg/kg ka RA4053* 0,01 mg/kg ka RA4053* * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Oy Anri Aallonen FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Näytteenottopvm: Mineraaliöljynäytteissä lisäksi hieman tetrakontaania raskaanpia hiilivetyjä. Jakelu tomi.pulkkinen@ramboll.fi; jaana.sunell@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Oy Niemenkatu 73 C, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Fax Y-tunnus , Kotipaikka Lahti

20 Ramboll Analytics Oy Pvm: /4 Tutkimustodistus Projekti: /52 Menetelmien kuvaukset Öljyhiilivetyjakeet, maa VOC, maa Bensiinihiilivedyt (C5-C10) PAH + PCB yht., kiinteä Öljy määritettiin kaasukromatografisesti asetoni/heksaaniuuton ja florisil-puhdistuksen jälkeen käyttäen FI-detektoria. Menetelmällä määritetään poolittomien hiilivetyjen summa välillä C10H22 - C40H82 (dekaani - tetrakontaani). Määritysraja on 10 mg/kg ja mittausepävarmuus 37 %. Menetelmä perustuu standardiohjeisiin ISO ja ISO Metanolikestävöidystä näytteestä analysoitiin haihtuvat yhdisteet käyttäen HS/GC/MStekniikkaa. Bentseenin määritysraja on 0,02 mg/kg ka ja TEX-yhdisteiden ja oksygenaattien 0,05 mg/kg. Kloorattujen alifaattisten hiilivetyjen määritysraja 0,01 mg/kg ka. Mittausepävarmuudet: %. Menetelmä perustuu standardeihin EPA Method 8260B (1996), EPA Method 5021 (1996), ISO 22155:2005. Bensiinihiilivedyt (C5-C10) analysoitiin käyttäen HS/GC/MS-tekniikkaa. Pitoisuutta verrattiin heksaanin vasteeseen, josta laskettuna määritysraja oli 0,5 mg/kg ka. PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus %. Menetelmä perustuu standardiin ISO / FDIS PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus %. Laboratorion sisäinen tutkimusmenetelmä. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Oy Niemenkatu 73 C, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Fax Y-tunnus , Kotipaikka Lahti

21 KOHDE Tammela ja 10 Tilakeskus Pohjolankatu Tampere Sijaintikartta 1 : Jaana Sunell Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere puh fax YMP OLa

22