TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kangasalan kunta Tampereen kaupunki ID Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

2 TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET KIVIAINEKSEN JA MAAPERÄN YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Jaana Sunell Jouko Noukka Susanna Virjo, Kangasalan kunta Hannu Eerikäinen, Tampereen kaupunki Viite Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 KIVIAINEKSEN JA MAAPERÄN YMPÄRISTÖOMINAISUUDET SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TUTKIMUSKOHDE Sijainti Tutkimusalueiden rajaukset Maa- ja kallioperä 1 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Maanäytteet Kallioperän ennakkonäytteet Kemialliset laboratorioanalyysit 3 4. TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA Maaperä Kallioperä Haitta-aineet Kokonaisrikkipitoisuus Los Angeles -luku, näytteet pisteistä Petrografinen kuvaus, kallionäyte Epävarmuustarkastelu 5 5. ARSEENIPITOISUUKSIEN ARVIOINTI 6 6. JOHTOPÄÄTÖKSET 7 LIITTEET Liite 1 Laboratorion tutkimustodistukset 5 s Liite 2 Kiviainestutkimusten testausselostus 3 s PIIRUSTUKSET Sijaintikartta 1: Tutkimuskartta 1:

4 KIVIAINEKSEN JA MAAPERÄN YMPÄRISTÖOMINAISUUDET 1. JOHDANTO Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta ovat tilanneet Ramboll Finland Oy:ltä maa- ja kallioperän arseenipitoisuuksien tutkimisen sekä kallioalueilta otettavat ennakkonäytteet. Tarastenjärven alueelle ovat valmisteilla asemakaavat nro 8475 (Tampere) ja nro 740 (Kangasala). Tampereen ja Kangasalan asemakaava-alueet sijaitsevat toistensa välittömässä läheisyydessä, joten selvitys laadittiin molemmilta asemakaava-alueilta samaan aikaan. Tutkimuksilla selvitettiin maa- ja kallioperän ominaisuuksia alueen asemakaavan suunnitteluun ja maankäyttöön liittyen. Kiviaineksesta tutkittiin arseenin lisäksi myös muita metallipitoisuuksia sekä kokonaisrikkipitoisuuksia. Kallioperästä otetuilla ennakkonäytteillä selvitettiin alustavasti myös louhittavan kiviaineksen käyttösoveltuvuutta mm. rakennekerroksiin. Tilaajan edustajana työssä ovat toimineet Kangasalan kunnan suunnitteluarkkitehti Susanna Virjo ja Tampereen kaupungin kaavoitusarkkitehti Hannu Eerikäinen. Ramboll Finland Oy:ssä työstä ovat vastanneet FM Jaana Sunell ja DI Jouko Noukka. 2. TUTKIMUSKOHDE 2.1 Sijainti Tutkimuskohteina olivat asemakaava-alueet nro 8475 (Tampere) ja 740 (Kangasala). Nykyisellään selvityksen kohteena olevat alueet ovat pääosin rakentamatonta aluetta, joihin ollaan tekemässä asemakaavaa. Alueiden sijainti on esitetty piirustuksessa Kangasalan puolella sijaitseva asemakaava-alue nro 740: Alue sijoittuu Tampereen rajalle, Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen viereen, valtatien 9 (Vt 9) kummallekin puolelle. Tarastenjärven eritasoliittymä sijaitsee alueen länsipuolella. Alueen kokonaispinta-ala on noin 216 ha. Tampereen puolella sijaitseva asemakaava-alue nro 8475: Alue sijaitsee valtatien 9 pohjoispuolella Tarastenjärven eritasoliittymän kohdalla noin 12 km Tampereen ydinkeskustasta koilliseen Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan rajalla. Alueen pinta-ala on noin 150 ha. 2.2 Tutkimusalueiden rajaukset Tutkimukset rajattiin koskemaan ennakkoon sovittuja kallioalueita (alueet 1 4). Maanäytteiden ottamispaikkoja ei määritelty kaava-alueilta ennakkoon, vaan ne sijoitettiin kaava-alueelle mm. rakennettavuusselvityksen kairausohjelman mukaisille paikoille. 2.3 Maa- ja kallioperä Asemakaava-alueiden pohjamaa vaihtelee turpeesta kallioon. Kallioiden ympäristössä pohjamaa on pääosin moreenia. Vt 9:n eteläpuolella ja Kangasalan puoleisen kaava-alueen pohjoisosassa ovat laajimmat yhtenäiset moreenialueet. Pehmeikkö- ja turvealueet sijoittuvat moreeni- ja kallioalueiden väliin. Avokalliota esiintyy varsinkin alueen mäkien laella. Alueen maalajit on esitetty maaperänkartassa (kuva 1)

5 KIVIAINEKSEN JA MAAPERÄN YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Kuva 1. Alueen maaperäkartta (Lähde: kalliomaa savi moreeni saraturve Tarastenjärven alue kuuluu Tampereen eteläpuoliseen Pirkanmaan migmatiittivyöhykkeeseen, jolla esiintyy laajasti migmatiittista kiillegneissiä. Kallioperäkartan perusteella alueen pääkivilajina on biotiitti-paragneissi. Petrografisen tutkimuksen perusteella alueella 1 vallitsevaksi kivilajiksi määritettiin kvartsidioriitti. jota esiintyy alueella yleisesti. Tarastenjärven asemakaava-alueen nro 740 koilliskulmassa esiintyy myös pegmatiittigraniittia sekä amfiboliittia. Alueen kallioperäkartta ja tutkimusalueet on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Alueen kallioperäkartta ja tutkimusalueet 1 4 (Lähde: GTK:n kallioperäkartta)

6 KIVIAINEKSEN JA MAAPERÄN YMPÄRISTÖOMINAISUUDET 3. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksissa otettiin eri puolilta kohdealuetta maa- ja kallionäytteitä yhteensä 13 kappaletta. Näytteenottopisteet sijoitetaan alueelle karttatarkastelun sekä maastokäynnin perusteella. 3.1 Maanäytteet Maaperän arseenipitoisuustutkimuksiin tarvittavia näytteitä otettiin rakennettavuusselvitysten yhteydessä kairaamalla sekä lapiolla kaivetuista koekuopista. Rakennettavuusselvityksestä on laadittu erillinen raportti (Ramboll Finland Oy, ). Maanäytteenotto tehtiin maaliskuussa Näytteitä otetaan kairaamalla neljästä näytepisteestä ja lapiokaivulla kolmesta koekuopasta, yhteensä kahdeksan näytettä. Näytteenottosyvyydet vaihtelivat 0 2,2 metriin. Näytteitä otettiin eri puolilta tutkimusaluetta sekä pintamaasta että syvemmästä maaperästä, sillä arseenipitoisuus kasvaa usein syvemmälle, kohti kallionpintaa mentäessä. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty piirustuksessa Kallioperän ennakkonäytteet Kallionäytteitä otettiin räjäyttämällä Kallioperän tutkimuksissa huomioitiin alueella esiintyvät kivilajit. Näytepisteet (4 kpl) sijoitettiin eri puolille ennakkoon rajattuja kallioalueita niin, että ne edustivat alueita mahdollisimman hyvin. Räjäytysten lisäksi kallionäytteitä otettiin myös kivivasaralla irrottamalla. Kallioperästä otetuista ennakkonäytteistä tehtiin haitta-aineselvitykset sekä tutkittiin iskunkestävyys (Los Angeles -luku). Lisäksi tehtiin petrografiatutkimus ohuthiemäärityksenä yhdestä näytteestä. Näytettä otettiin laatuselvityksiä varten noin muuttolaatikollinen (40 kg) / tutkimuspiste. 3.3 Kemialliset laboratorioanalyysit Kemialliset laboratorioanalyysit tehtiin Ramboll Analyticsin ja Eurofins Scientific Finland Oy:n laboratorioissa. Maanäytteistä (8 kpl) tutkittiin arseenipitoisuudet. Kallionäytteistä (5 kpl) tutkittiin arseenin lisäksi seuraavien metallien pitoisuudet: antimoni, elohopea, koboltti, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki ja vanadiini. Lisäksi kallionäytteistä tutkittiin kokonaisrikkipitoisuus. 4. TULOKSET JA NIIDEN TULKINTA 4.1 Maaperä Maaperän pilaantuneisuutta arvioidaan Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Asetuksessa on esitetty ohjearvot, joihin vertaamalla voidaan saada yleiskäsitys pilaantuneisuudesta. Yleisesti maaperää pidetään pilaantuneena alempien ohjearvojen ylittyessä, paitsi epäherkillä alueilla, kuten teollisuus-, varasto- ja liikennealueilla, joilla pilaantuneisuuden rajana käytetään ylempää ohjearvoa. Kynnysarvoa pidetään pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointikynnyksenä, kynnysarvo on eräänlainen herätearvo. Asetuksessa edellytetään myös tarkempaa puhdistustarpeen arvioimista riskinarvioinnin perustella, mikäli jonkin aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvotason. Mitatut maaperän arseenipitoisuudet olivat 2 8,9 mg/kg. Koska alempi ohjearvo on 50 mg/kg, on selvää, että maaperä ei ole pilaantunut arseenilla tutkituilla kohdilla. Koska mitatut arseenipitoisuudet ylittävät paikoittain kynnysarvopitoisuuden, on raportin kappaleissa 5 ja 6 arvioitu tarkemmin puhdistustarvetta. Kaikkien muidenkin tutkittujen aineiden pitoisuudet olivat selvästi alle alemman ohjearvon. Tulokset on esitetty taulukossa 1. Tutkimustodistukset ovat raportin liitteenä (liite 1)

7 KIVIAINEKSEN JA MAAPERÄN YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Taulukko 1. Tutkimustulokset ja vertailu VNa 214/2007 mukaisiin viitearvoiin. 4.2 Kallioperä Haitta-aineet Valtioneuvoston asetuksen (Vna 214/2007) mukaisia kynnys- ja ohjearvoja ei ole tarkoitettu kiviainesten laadun arviointiin. Toisaalta arvoja on suositeltu sovellettavaksi maarakenteissa käytettävien sivutuotteiden ympäristökelpoisuuden arviointiin, joten arvoja voidaan käyttää vertailuarvoina. Mitatut kallioperän arseenipitoisuudet olivat <0,8 3,5 mg/kg. Pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoa. Kromin pitoisuus on kynnysarvon tasolla ja koboltin pitoisuus ylittää kynnysarvotason yhden kallionäytteen osalta. Tulokset on esitetty taulukossa 2. Tutkimustodistukset ovat raportin liitteenä (liite 1). Taulukko 2. Tutkimustulokset ja vertailu VNa 214/2007 mukaisiin viitearvoihin. Asetuksen mukaisia kynnys- ja ohjearvoja ei ole tarkoitettu kiviainesten laadun arviointiin, mutta arvoja voidaan käyttää vertailuarvoina

8 KIVIAINEKSEN JA MAAPERÄN YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Kokonaisrikkipitoisuus Louhittavan ja maanrakennuksessa käytettävän kiviaineksen rikkipitoisuuksille ei ole olemassa vertailu- tai raja-arvoja, minkä vuoksi rikkipitoisuuksien vertailuarvoina käytetään louhinnassa muodostuvien sivukivien pysyvyyden määrittämisessä käytettäviä arvoja. Suomen ympäristökeskuksen julkaisun Kaivannaisjätteen luokittelu pysyväksi (Suomen ympäristö 21/2011) mukaan sulfidirikkipitoisuuden ollessa yli 0,1 % tulee myös haitta-aineiden pitoisuudet tutkia sekä selvittää kiviaineksen neutralointipotentiaalia (NP/AP). Alueelta otetuissa näytteissä ei todettu silmämääräisessä tarkastelussa sulfidimineraaleja. Kokonaisrikkipitoisuus tutkittiin neljästä kallionäytteestä, jotka otettiin eri puolilta aluetta. Kokonaisrikkipitoisuus vaihteli välillä 0,0041 0,12, ollen yhden näytteen osalta yli 0,1 %. Rikkipitoisuus on tutkittu kokonaisrikkinä, joka todennäköisesti yliarvioi happamien valumavesien muodostumisriskiä Los Angeles -luku, näytteet pisteistä 1 4 Kallionäyte 1, LA 18 Kallionäyte 2, LA 34 Kallionäyte 3, LA 40 Kallionäyte 4, LA 28 Mm. sitomattomaan tai hydraulisesti sidottuun kantavaan kerrokseen soveltuvat kiviainekset, joiden Los Angeles -luku 30. Kiven lopullinen soveltuvuus on arvioitava tuotteesta tehtyjen lujuuskokeiden sekä muiden kiven loppukäytön edellyttämien tuotetestien perusteella. Testausselostus on liitteenä Petrografinen kuvaus, kallionäyte 1 Kvartsidioriitti: plagioklaasi 51,2 %, kvartsi 24,8 %, pyrokseeni 18,8 %, biotiitti 5,0 %, opaakki 0,2 %. Kiviaines on rapautumatonta. Petrografinen kuvaus on esitetty liitteessä Epävarmuustarkastelu Kallionäytteet on otettu paikoittain vain kallion pintakerroksesta, minkä vuoksi arviointiin liittyy epävarmuuksia. Syvemmällä kalliossa kallion ominaisuudet voivat poiketa pintakerroksesta. Lähtöoletuksena on kuitenkin ollut, että kallion pintakerrosta tutkimalla saadaan tässä vaiheessa alueen suunnittelua riittävä kuva alueen kallioainesten laadusta ja mahdollisista riskeistä. Rikkipitoisuus on tutkittu kokonaisrikkinä. Tutkittua rikkipitoisuutta on verrattu sulfidirikin vertailuarvoihin, mutta todennäköisesti kaikki todettu rikki ei ole happoa tuottavaa sulfidista rikkiä, mikä yliarvioi happamien valumavesien muodostumisriskiä. GTK:n kallioperäkartoissa on jonkin verran vaihtelua asemakaava-alueen nro 740 koilliskulman graniitti- ja amfiboliittialueiden rajauksissa

9 KIVIAINEKSEN JA MAAPERÄN YMPÄRISTÖOMINAISUUDET 5. ARSEENIPITOISUUKSIEN ARVIOINTI Arseeni (As) on luonnossa yleinen puolimetalli, joka esiintyy yleensä sulfidimineraalien kanssa. Pirkanmaan keski- ja eteläosan kallioperässä, maaperässä ja pohjavedessä on paikoin runsaasti arseenia. Arseenipitoisia mineraaleja esiintyy luontaisesti kalliossa joko pirotteena tai kallion rakopinnoilla. Arseeniprovinssi on geokemiallisen kartoitustiedon perusteella kartalle rajattu alue, jossa moreenimaan luontainen arseenipitoisuus on usein suurempi kuin kynnysarvo 5 mg/kg. Tampere kuuluu geokemiallisesti niin sanottuun Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssiin (kuva 3), jonka alueella maaperän ja kallioperän arseenipitoisuudet ovat usein suurempia kuin Suomen maa- ja kallioperässä keskimäärin. Geologia tutkimuskeskuksen (GTK) ylläpitämässä valtakunnallisessa maaperän taustapitoisuusrekisterissä arvioidaan Etelä-Pirkanmaan arseeniprovinssin moreenimaiden suurimmaksi suositelluksi taustapitoisuusarvoksi (SSTP) 26 mg/kg, kun koko Suomen moreenimaiden keskimääräinen arseenipitoisuus on 3,4 mg/kg. SSTP-arvoa voidaan käyttää alueellisen taustapitoisuuden viitearvona. Kuva 3. Suomen arseeniprovinssit: 1. Etelä-Suomen arseeniprovinssi, 2. Ilomantsin arseeniprovinssi, 3. Kittilän arseeniprovinssi ja 4. Etelä-Pirkanmaan Kanta-Hämeen arseeniprovinssi. Lähde: Tarastenjärven alueella tehtyjen taustapitoisuuskartoitusten (TAATA/GTK) perusteella arseenipitoisuus on kohteessa välillä 5 10 mg/kg. Arseenin pitoisuudet varmistettiin lokakuussa 2014 ja maaliskuussa 2015 suunnittelualueella tehdyillä tutkimuksilla. Todetut maa- ja kallioperän perän arseenipitoisuudet olivat alhaisia ja pitoisuudet vaihtelevat välillä <0,8...8,9 mg/kg. Näytteenoton perusteella maaperän (syvyys 0,0 2,2 m) pitoisuudet vaihtelivat välillä 2,0 8,9 mg/kg, mikä on selvästi pienempi kuin maaperä pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävä alempi ohjearvo (50 mg/kg). Kallioperän pitoisuudet olivat jonkin verran alhaisempia (<0,8 3,5 mg/kg). Myös kallioperän muut metallipitoisuudet ovat alhaisia, eikä alueella todettu alemman ohjearvon ylityksiä

10 KIVIAINEKSEN JA MAAPERÄN YMPÄRISTÖOMINAISUUDET 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Kaikissa tutkituissa maaperänäytteissä arseenin - ja muiden alkuaineiden - pitoisuudet olivat selvästi alle alemman ohjearvon, joka on yleinen pilaantuneisuuden vertailuarvo. Maaperä ei siis ole pilaantunut tutkituilla aineilla. Koska Pirkanmaan arseeniprovinssin arseenipitoisuudet ovat luontaisesti muuta Suomea korkeammat, on Geologian tutkimuskeskus suositellut vertailuarvoksi kynnysarvon (5 mg/kg) sijasta pohjamoreenin taustapitoisuutta 26 mg/kg (SSTP, suurin suositeltu taustapitoisuus). Tarastenjärven alueella arseenipitoisuutta 26 mg/kg voidaan pitää sellaisena pitoisuutena, joka ei aiheuta terveys- tai ympäristöriskejä. Kaikki tutkimuksissa todetut arseenipitoisuudet alittivat selvästi edellä mainitun pitoisuusarvon, mikä tarkoittaa, että arseenista ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. Todetut arseenipitoisuudet ovat luonnollisia, ja tutkimusalueella jopa pienempiä kuin Pirkanmaalla yleensä. Kallioperässä todetut koboltin ja kromin pitoisuudet eivät aiheuta rajoituksia kallion louhinnan tai louheen sijoittamisen suhteen. Todetut rikki- ja metallipitoisuudet olivat pieniä, joten happamien metallipitoisten valumavesien muodostumista ei pidetä todennäköisenä. Tehtyjen tutkimusten perusteella louhinnassa ja maaleikkauksissa syntyvät maa- ja kiviainekset voidaan käyttää kohteessa kohteen maankäytöstä riippumatta. Kaava-alueen nro 740 koillisosan (tutkimusalue 4) kiviaineksesta suositellaan tehtäväksi rikkipitoisuuksien lisäselvityksiä, mikäli alueelle suunnitellaan laajoja louhintoja. Tehtyjen tutkimusten perusteella louhinnassa ja maaleikkauksissa syntyvät maa- ja kiviainekset voidaan käyttää kohteessa kohteen maankäytöstä riippumatta. Maa-ainesta voidaan kuljettaa maanvastaanottoalueille ja rakennuspaikoille, mikäli vastaanottopaikan ympäristöluvassa ei ole mainittu rajoituksia esim. kynnysarvon ylityksen suhteen. Ennen louheen tai maa-aineksen kuljetusta on hyvä olla yhteydessä Pirkanmaan ELY-keskukseen. Ramboll Finland Oy Jaana Sunell Projektipäällikkö Jouko Noukka Projektipäällikkö

11 Ramboll Finland Oy Jaana Sunell PL TAMPERE Näyte-erän tunniste: Asiakkaan viite: Näyte-erän ottaja: Scientific Finland Oy Tarastejärven asemakaava-alue Jaana Sunell TUTKIMUSTODISTUS 1 Todistus: Tampere AR-14-FN AR-14-FN Näyte-erän ottopäivä: Näytteet vastaanotettu: Määritykset Referenssimenetelmä Laboratorio Akkreditointi AN01C Kuiva-aine (105 C) ma.-% EN EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 AN0IU Rikki (kuningasvesiuutto) EN ISO 11885, ISO EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 AN1J9 Arseeni (As), <2mm EN ISO EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 AN1JB Kadmium (Cd), <2mm EN ISO EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 AN1JC Koboltti (Co), <2mm EN ISO EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 AN1JD Kromi (Cr), <2mm EN ISO EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 AN1JE Kupari (Cu), <2mm EN ISO EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 AN1JG Nikkeli (Ni), <2mm EN ISO EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 AN1JH Lyijy (Pb), <2mm EN ISO EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 AN1JI Antimoni (Sb), <2mm EN ISO EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 AN1JJ Vanadiini (V), <2mm EN ISO EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 AN1JK Sinkki (Zn), <2mm EN ISO EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 AN1JL Elohopea (Hg), <2mm EN 1483 EUDEFR DIN EN ISO/IEC 17025:2005 Laboratoriolyhenteet EUDEFR - Eurofins Umwelt Ost GmbH (Freiberg), GERMANY * Akkreditointi matriisiriippuvainen Anni-Kaisa Kurri ASM, Kemisti Asiakirjojen osittainen kopioiminen on kielletty. Testaustulos koskee vain tutkittua näytettä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Akkreditoidut menetelmät on arvioitu tutkimuksen suorittaneen laboratorion oman maan akkreditointielimen toimesta. Tämä tutkimustodistus on luotu sähköisesti ja se on tarkastettu ja hyväksytty. Mittausepävarmuuksien osalta lisätietoja saatavilla pyydettäessä. Eurofins Scientific Finland Oy Y-tunnus Hatanpäänkatu 3 A Environment@eurofins.fi Tampere p Finland Sivu 1/3

12 Scientific Finland Oy ANALYYSITULOKSET Todistus: AR-14-FN Määritys Yksikkö Alkuaineet AN0IU: Rikki (kuningasvesiuutto) (a) Rikki (S) mg/kg ka AN1J9: Arseeni (As), <2mm (a) Arseeni (As) mg/kg ka < 0,8. 1,3. < 0,8. 3,5. AN1JB: Kadmium (Cd), <2mm (a) Kadmium (Cd) mg/kg ka < 0,2. < 0,2. < 0,2. < 0,2. AN1JC: Koboltti (Co), <2mm (a) Koboltti (Co) mg/kg ka AN1JD: Kromi (Cr), <2mm (a) Kromi (Cr) mg/kg ka AN1JE: Kupari (Cu), <2mm (a) Kupari (Cu) mg/kg ka AN1JG: Nikkeli (Ni), <2mm (a) Nikkeli (Ni) mg/kg ka AN1JH: Lyijy (Pb), <2mm (a) Lyijy (Pb) mg/kg ka AN1JI: Antimoni (Sb), <2mm (a) Antimoni (Sb) mg/kg ka < 1. < 1. < 1. < 1. AN1JJ: Vanadiini (V), <2mm (a) Vanadiini (V) mg/kg ka AN1JK: Sinkki (Zn), <2mm (a) Sinkki (Zn) mg/kg ka AN1JL: Elohopea (Hg), <2mm (a) Elohopea (Hg) mg/kg ka < 0,07. < 0,07. < 0,07. < 0,07. Fysikokemialliset määritykset AN01C: Kuiva-aine (105 C) ma.-% (a) Kuiva-ainepitoisuus % 99,8. 99,7. 99,6. 99,8. (a): Akkreditoitu menetelmä Näytekoodi Asiakkaan näytetunniste Sivu 2/3

13 Scientific Finland Oy ANALYYSITULOKSET Määritys Yksikkö 5 Alkuaineet AN0IU: Rikki (kuningasvesiuutto) (a) Rikki (S) mg/kg ka 41. AN1J9: Arseeni (As), <2mm (a) Arseeni (As) mg/kg ka 1,8. AN1JB: Kadmium (Cd), <2mm (a) Kadmium (Cd) mg/kg ka < 0,2. AN1JC: Koboltti (Co), <2mm (a) Koboltti (Co) mg/kg ka 40. AN1JD: Kromi (Cr), <2mm (a) Kromi (Cr) mg/kg ka 110. AN1JE: Kupari (Cu), <2mm (a) Kupari (Cu) mg/kg ka 36. AN1JG: Nikkeli (Ni), <2mm (a) Nikkeli (Ni) mg/kg ka 32. AN1JH: Lyijy (Pb), <2mm (a) Lyijy (Pb) mg/kg ka 12. AN1JI: Antimoni (Sb), <2mm (a) Antimoni (Sb) mg/kg ka < 1. AN1JJ: Vanadiini (V), <2mm (a) Vanadiini (V) mg/kg ka 59. AN1JK: Sinkki (Zn), <2mm (a) Sinkki (Zn) mg/kg ka 120. AN1JL: Elohopea (Hg), <2mm (a) Elohopea (Hg) mg/kg ka 0,14. Fysikokemialliset määritykset AN01C: Kuiva-aine (105 C) ma.-% (a) Kuiva-ainepitoisuus % 99,4. Todistus: AR-14-FN (a): Akkreditoitu menetelmä 5 Näytekoodi Asiakkaan näytetunniste 4.1 Sivu 3/3

14 Ramboll Analytics Pvm: /1 Tutkimustodistus Projekti: /1 Ramboll Finland Oy / Tampere PL TAMPERE Tutkimuksen nimi: Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta, Tarastenjärven ak-alue, rakennettavuusselvitys Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Pekka Puronurmi Analysointi aloitettu: Tutkimustulokset Näytteenottopisteet P3 / 0,6-0,8 m Näytenumero 15SS MÄÄRITYKSET Kuiva-aine Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi Arseeni (As) P6 / 1,2-1,4- m 15SS P6 / 1,9-2,2 m 15SS P11 / 0,5-1,1 m 15SS P26b / 0,3-0,5 m 15SS Yksikkö Menetelmä m-% RA4016* ok ok ok ok ok RA3007 8,9 4,3 4,1 7,9 7,9 mg/kg ka RA3000* * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Sami Tyrväinen FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Näytteenottoaika: Jakelu jaana.sunell@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

15 Ramboll Analytics Pvm: /1 Tutkimustodistus Projekti: /2 Ramboll Finland Oy / Tampere PL TAMPERE Tutkimuksen nimi: Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta, Tarastenjärven ak-alue Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Matti Kinnunen Analysointi aloitettu: Tutkimustulokset Näytteenottopisteet M1 / 0-- 0,3 m Näytenumero 15SS MÄÄRITYKSET Kuiva-aine Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi Arseeni (As) M2 / 0-- 0,3 m 15SS M3 / 0-- 0,5 m 15SS Yksikkö Menetelmä m-% RA4016* ok ok ok RA3007 2,7 2,0 6,0 mg/kg ka RA3000* * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Ilpo Lahdelma FL, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Jakelu jaana.sunell@ramboll.fi; matti.kinnunen@ramboll.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

16

17

18

19

20 Amfiboliitti Pegmatiittigraniitti Metagrauvakka, kiilleliuske, kiillegneissi, suonigneissi Kvartsi- ja granodioriitti 1 M1 Tutkitut kallioalueet Koekuoppa Arseenipitoisuustutkimus (maanäyte) P3 0,6-0,8 Siltti P6 1,2-1,4 SaSi 1,9-2,2 hksi+ki P11 0,5-1,1 hksi, hkmr + Hm P26b 0,3-0,5 K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/Rno Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Maa- ja kiviainesselvitys Rakennuskohteen nimi ja osoite Tarastenjärven ak-alue 740 ak-alue 8475 Piirustuslaji Piirustuksen sisältö Tutkimuskartta Juokseva no Mittakaava 1:7 000 Kangasala Kaavarajat digitoitu luonnoksista. Suunnittelija (nimi, tutkinto, allekirj.) Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio Tampere puh Suunn.ala YMP Piirustusno 01 Piirt. Työnumero Tark. Tiedosto Muutos Päiväys J. Sunell SSi