ASKO Avomuotoisen sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämishanke osteoporoosikuntoutujille (2011 2012)

ASKO Avomuotoisen sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämishanke osteoporoosikuntoutujille (2011 2012) Väliraportti vuodesta 2011 Huhtikuu 2012 Suomen Osteoporoosiliitto ry

SISÄLLYS Johdanto... 1 1 Projektin tarve ja tarkoitus... 2 1.1 Ostoporoosi kansanterveysongelmana... 2 1.2 Murtumien ja kaatumisen ehkäisy, ryhmäkuntoutuksen vaikutukset... 2 1.3 Suomen Osteoporoosiliiton sopeutumisvalmennusta vuodesta 2001... 2 2 Projektin kohderyhmä ja tavoitteet... 3 3 Projektin hallinnointi... 4 3.1 Talous... 6 3.2 Tiedotus... 6 3.3 Seuranta ja arviointi... 6 4 Projektin tulokset... 7 4.1 Projektin toiminta vuonna 2011... 7 4.2 Toimintamallin kehittäminen... 8 5 Arviointia tavoitteiden toteutumisesta ja projektin vaikutuksista... 11 6 Katsaus tulevaan... 12 Kirjallisuusluettelo... 13 Liitteet... 15

1 Johdanto Vuonna 2011 Suomen Osteoporoosiliitossa käynnistyi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana ASKO Avomuotoisen sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämishanke osteoporoosia sairastaville. Hankkeen tavoitteena on edistää kansalaisten hyvinvointia lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon, liikuntatoimen sekä kolmannen sektorin yhteistyötä ja yhdistämällä näiden voimavaroja. Näin saadaan aikaan pysyvä muutos hyvinvointipalvelujen rakenteissa niin, että osteoporoosia sairastavien henkilöiden kokonaisvaltainen elämänmuutos tulee mahdolliseksi. Tavoitteeseen päästään kehittämällä osteoporoosikuntoutujien omalla tai lähipaikkakunnalla tarjottavan avo- ja ryhmämuotoisen sopeutumisvalmennuskurssin toimintamalli. Toimintamallin mukaan toteutetun kurssin myötä kurssille osallistuneiden kuntoutujien toimintakyky ja hyvinvointi lisääntyvät sekä he ja heidän lähipiirinsä voimaantuvat selviytymään arkielämän haasteista. Yhteistyötä lisäämällä ja voimavarat yhdistämällä vertaistoimijoille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja liikuntapalvelujen ammattilaisille syntyy selkeä kuva ja yhteinen saumaton toimintamalli siitä, miten menetellä osteoporoosikuntoutujan omahoidon tukemiseksi. ASKO-toimintamalli vahvistaa osteoporoosikuntoutujan elämänhallintaa ja tukee hänen omahoitoaan.

2 1 Projektin tarve ja tarkoitus 1.1 Ostoporoosi kansanterveysongelmana Osteoporoosi on kansanterveydellinen ongelma sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Suomessa osteoporoosia tai sen esiastetta osteopeniaa sairastaa arviolta yhteensä noin 800 000 ihmistä. Erityinen haaste osteoporoosi on ikääntyville ihmisille, joilla on muitakin toimintakyvyn alenemiseen johtavia sairauksia. Heikentynyt toimintakyky altistaa kaatumistapaturmille. Erilaiset murtumat, kuten lonkkamurtumat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja lisäävät yhteiskunnallisia kustannuksia. Murtumat taas alentavat toimintakykyä entisestään. Kaatumisen aiheuttamista murtumista kustannusvaikutuksiltaan merkittävin on lonkkamurtuma, joita esiintyy Suomessa vuosittain noin 7000 kappaletta. Vuonna 2007 pelkästään tämän murtuman kokonaishoitokustannukset olivat arviolta 136 miljoonaa euroa. Yli 75-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä tulee kasvamaan arviolta 14 %:iin vuoteen 2030 mennessä ja ennusteiden mukaan tulevina vuosina lonkkamurtumien kokonaismäärä tulee nousemaan kaksin- tai kolminkertaiseksi. Lonkkamurtuman Käypä hoito -suosituksen mukaisesti lonkkamurtuman ehkäisyssä tulee kiinnittää huomiota osteoporoosin ehkäisyyn ja hoitoon sekä kaatumisten ehkäisyyn. Lonkkamurtumia ehkäisemällä vaikutetaan inhimillisten kärsimysten ja kustannusten vähenemisen lisäksi lonkkamurtumien komplikaatioista johtuvien ennenaikaisten kuolemien vähenemiseen. 1.2 Murtumien ja kaatumisen ehkäisy, ryhmäkuntoutuksen vaikutukset Kuntoutus on osa hyvää hoitoa ja sairauden pahenemisen ja uusiutumisen ehkäisyä. Osteoporoosia ja osteoporoosimurtumia sairastavien hyvän hoidon, työ- ja toimintakyvyn säilyttämisen ja sairauden ennusteen kannalta on tärkeää, että potilas tuntee sairautensa. Lisäksi kuntoutujan on hyvä tuntea osteoporoosin hoito sekä elämäntavat, joilla on mahdollista ehkäistä osteoporoosin haitat ja tilanteen paheneminen. Kuntoutujan kannalta on tärkeää lisäksi pyrkiä estämään kaatumistapaturmia sekä yleensä murtumien syntymistä. Samaa sairautta sairastavien antama vertaistuki kuntoutuksen toteutuksessa on merkittävä. Tutkimukset ovat osoittaneet ryhmäkuntoutuksen olevan yhtä tehokasta kuin yksilöohjauksenkin. Ryhmäkuntoutusten on todettu parantavan osallistujien elämänlaatua ja toimintakykyä sekä sitouttaneen heitä hoitoon. Lisäksi ryhmämuotoinen toiminta on kustannustehokasta. Osteoporoosin hoidossa on olennaista, että kuntoutus on osa hoitoa heti alusta alkaen. Alun tiiviin kuntouttavan hoitojakson jälkeen moni potilas tarvitsee täydentävää ja ylläpitävää kuntoutusta. Tällaisen kuntoutuksen järjestäminen ei ole vielä saanut vakiintunutta, koko maan kattavaa järjestelmää, vaan se on ollut ja on edelleen lähes yksinomaan Suomen Osteoporoosiliiton Rahaautomaattiyhdistykseltä saaman avustuksen varassa järjestämää sopeutumisvalmennusta. 1.3 Suomen Osteoporoosiliiton sopeutumisvalmennusta vuodesta 2001 Osteoporoosi on diagnostisoituna sairautena nuori. Vuonna 1993 Kansaneläkelaitos määritteli osteoporoosin sairaudeksi, joka voidaan diagnostisoida ja jota voidaan hoitaa, mutta Kelan järjestämän kuntoutuksen rahoitus on lopetettu. Sen sijaan Suomen Osteoporoosiliitto ja sen edeltäjä Suomen Osteoporoosiyhdistys on kehittänyt ja organisoinut vuodesta 2001 lähtien sopeutumisvalmennusta

osteoporoosia sairastaville. Rahoitus toimintaan on tullut Raha-automaattiyhdistykseltä aluksi projektimuotoisena ja myöhemmin kohdennettuna toiminta-avustuksena. Sopeutumisvalmennusta on järjestetty kurssimuotoisena laitoskuntoutuksena. Kurssien määrä on vakiintunut kolmeen tai neljään vuosittain järjestettyyn kuusipäiväiseen internaattikurssiin, joita on pidetty vuosien 2001 2011 aikana yhteensä 35. Kurssien rinnalla on järjestetty myös ensitietopäiviä, jotka ovat hiljattain diagnoosin saaneille suunnattuja yhden päivän mittaisia koulutuksia. Näitä on järjestetty vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä 26. Hyvät kokemukset ensitietopäivistä ovat herättäneet ajatuksen avomuotoisen sopeutumisvalmennuksen järjestämisestä entistä laajempana kokonaisuutena ja laajemmalle kohderyhmälle. Lisäksi laitosmuotoisen sopeutumisvalmennuksen käyneet ovat toivoneet jatkokursseja, joilla voitaisiin kerrata opittua ja kysyä uusia esiin tulleita omahoitoon liittyviä asioita. Sopeutumisvalmennuskurssi on monelle ainoaksi jäävä tilaisuus saada tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja kaatumistapaturmien ehkäisystä sekä saada vertaistukea. Osteoporoosi on pitkäaikaissairaus, joka vaatii myös lähiympäristön tukea sekä yhteiskunnan panosta ja terveydenhuollon kumppanuutta säännöllisen omahoidon tuen tueksi. Suomen Osteoporoosiliitto päätti ASKO-hankkeen avulla laajentaa sopeutumisvalmennusta nykyisestä pienen ryhmän palvelusta laajempaan mittakaavaan. Kurssilaisten majoituskustannukset poistamalla ja internaattimuotoisesta toiminnasta luopumalla voitaisiin tarjota sopeutumisvalmennusta nykyistä suuremmalle ryhmälle. Lisäksi sopeutumisvalmennuksen järjestäminen lähellä kotia mahdollistaisi myös lähipiirin osallistumisen ja verkostoitumisen paikallisten sidosryhmien kanssa. 3 2 Projektin kohderyhmä ja tavoitteet Projektin kohderyhminä ovat: Kuntoutujat eli osteoporoosia sairastavat henkilöt Suomen Osteoporoosiliiton jäsenyhdistykset ja vertaisasiantuntijat yhdistyksissä Ammattilaisasiantuntijat sosiaali- ja terveydenhuollossa ja liikuntatoimessa Välillisenä kohderyhmänä ovat yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen (sosiaali- ja terveydenhuolto, liikuntapalvelut) palvelurakenteet, joita kehittämällä kuntoutuja saa tarvitsemansa palvelut ja tuen sairauteensa Projektin tavoitteet ovat: ASKO-hankkeen tavoitteena on terveydenhuollon, liikuntapalvelujen ja kolmannen sektorin yhteistyötä lisäämällä ja voimavaroja yhdistämällä kehittää ja toteuttaa sopeutumisvalmennuksen toimintamalli, joka saa aikaan pysyvän muutoksen hyvinvointipalvelujen rakenteessa. Tämän toimintamallin mukaan toteutettu sopeutumisvalmennus tukee pitkäaikaissairaan omahoitoa, osteoporoosia sairastavien henkilöiden toimintakyvyn ylläpitoa ja mahdollisuuksia jatkaa itsenäistä elämää omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Kokonaisvaltainen elämänmuutos tulee mahdolliseksi, ja näin voidaan estää osteoporoosista aiheutuvien komplikaatioiden esiintymistä ja edistää kansalaisten hyvinvoinnin lisääntymistä.

4 ASKO-hankkeen myötä: Sopeutumisvalmennustoiminnan tarjonta osteoporoosia sairastaville henkilöille lisääntyy. Vertaistuen mahdollisuudet osteoporoosia sairastaville henkilöille lisääntyvät. Terveydenhuollon toimijat, liikuntapalvelujen henkilöstö sekä vapaaehtoistyöntekijät voimaantuvat osteoporoosia sairastavan henkilön omahoidon tukijana. Julkisen palvelun sekä kolmannen sektorin toimijoiden välinen yhteistyö lisääntyy osteoporoosia sairastavien henkilöiden elämänlaadun parantamiseksi; sopeutumisvalmennus tukee elämänhallintaa. Pilottipaikkakuntien osteoporoosiyhdistykset saavat tukea vapaaehtoistyön toteuttamiseen sekä vertaisasiantuntijat saavat eväitä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Kuntoutustoimet kohdentuvat oikeaan kohderyhmään, toteutettavaksi oikeaan aikaan, vaikuttavalla menetelmällä. Yhteistyömahdollisuudet kunnan eri hallinnonalojen ja järjestötoiminnan välillä lisääntyvät. ASKO-kurssista tulee tuote joka leviää ja juurtuu valtakunnan laajuisesti. Osteoporoosiliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta kehittyy monimuotoisemmaksi, kun yhteistyömahdollisuudet liiton ja sen jäsenyhdistysten sekä julkisen sektorin toimijoiden välillä lisääntyvät. Liiton jäsenyhdistysten rooli kehittyy ja yhdistysten toimijat saavat tukea vertaistuen organisointiin. Näin myös yhdistysten tarjoama vertaistuki kehittyy entistä keskeisemmäksi yhdistysten toimintamuodoksi. 3 Projektin hallinnointi Hankkeen käynnistyttyä Suomen Osteoporoosiliiton hallitus nimitti hankkeelle ohjausryhmän, joka toimii projektipäällikön tukena sekä seuraa hankkeen edistymistä. Ohjausryhmän jäsenet ovat: Kolimaa Maire, Suomen Osteoporoosiliitto ry:n hallituksen 1. varapj., neuvotteleva virkamies, STM, ohjausryhmän pj Holm Ansa, toiminnanjohtaja, Suomen Osteoporoosiliitto ry Huusko Tiina, kuntoutuspäällikkö, KELA Nurmi-Lüthje Ilona, START- keskuksen päällikkö, Kouvola Seuna Leila, avoterveydenhuollon ylilääkäri, Kerava Lindberg Anne, projektipäällikkö, ASKO-hanke, Suomen Osteoporoosiliitto ry, esittelijä-sihteeri Hankkeelle on nimitetty myös asiantuntijaryhmä, joka on ohjausryhmän vahvistama. Asiantuntijaryhmän jäsenten tehtävänä on olla projektipäällikön apuna rakentamassa kurssin sisältöä ja koulutusja ohjausmateriaalia, toimien oman erityisosaamisensa sisällön asiantuntijoina.

5 Asiantuntijaryhmän jäsenet ovat: Luusto ja osteoporoosi, lääketieteen näkökulma o Ari Rosenvall, Osteoporoosiklinikka, Mehiläinen Liikunta ja kaatumisen ehkäisy, kaatumisen pelko o Maarit Piirtola, tutkija, UKK-instituutti, asiantuntijaryhmän pj. o Iiris Salomaa, fysioterapeutti, Lahden KAAOS-klinikan projektikoordinaattori o Kitty Seppälä, fysioterapeutti, Terveystieteen maisteri Ravitsemus o Anne Lindberg, projektipäällikkö, ASKO-hanke, Suomen Osteoporoosiliitto ry o Taija Puranen, suunnittelija, ravitsemustieteilijä, Suomen muistiasiantuntijat ry o Kirsti Uusi-Rasi, dosentti, UKK instituutti Sosiaaliturva o Riitta Saksanen, kuntoutussosiaalityöntekijä, projektipäällikkö, Invalidiliitto o Sari Hiitikka, sosiaalipalveluohjaaja, Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Surutyö, motivointi, osteoporoosikuntoutuja omahoidon asiantuntijana; (onnistumiset, vastoinkäymiset, ym.), ryhmäsopeutumisvalmennus o Anne-Päivi Kivistö, ryhmätyöntekijä, psykodraamaohjaaja CP, fysioterapeutti, Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus o Ritva-Liisa Aho, Kanta-Hämeen Osteoporoosiyhdistys pj, Suomen Osteoporoosiliitto ry:n hallitus o Anne Lindberg, projektipäällikkö, ASKO-hanke, Suomen Osteoporoosiliitto ry Osteoporoosiyhdistys omahoidon tukena o Anna-Liisa Mäkiaho, Päijät-Hämeen Osteoporoosiyhdistys pj o Eila Salonen, Päijät-Hämeen osteoporoosiyhdistys siht. Erikoissairaanhoidon osteoporoosihoitajan näkemys; osteoporoosikuntoutujan omahoito, ryhmänohjaus o Liisa Ritakallio, osteoporoosihoitaja, kuntoutusohjaaja, Lohjan sairaala o Mirja Venäläinen osteoporoosihoitaja, Keski-Suomen keskussairaala o Helena Naboulsi, osteoporoosihoitaja, Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti o Anne Lindberg, projektipäällikkö, ASKO-hanke, Suomen Osteoporoosiliitto ry Vuonna 2011 asiantuntijaryhmä kokoontui kaksi kertaa: 23.8. järjestäytymis- ja työskentelyn aloittamiskokoukseen sekä 30.11. materiaalikokoukseen. Puheenjohtaja Maarit Piirtolan johdolla ryhmän työskentely sujui erinomaisesti. Asiantuntijat työstivät koulutusten sisältöjä ASKO-kurssin ohjaajille kurssin eri osa-alueista. Alustava ASKO-kurssilla käytetty materiaali oli valmis vuoden 2011 lopussa. Seuraavan kerran asiantuntijaryhmän on tarkoitus kokoontua toukokuussa 2012, jolloin kurssin sisältö ja materiaalit on kertaalleen testattu ja arvioitu. Saatujen kokemusten ja palautteen perusteella materiaalia kehitetään edelleen. Projektipäällikkönä toimi Anne Lindberg Hankkeesta vastasi osa-aikainen projektipäällikkö. Hänen viikkotyöajastaan meni 2,5 päivää hankkeen koordinointiin ja käytännön toimenpiteisiin. Lisäksi projektipäällikkö toimi Suomen Osteoporoosiliiton luustoneuvojana 1,5 päivänä viikossa. ASKO-hanke käynnistyi projektipäällikön aloitettua työsuhteensa toukokuun 2011 alussa. Alkuvaiheessa työ painottui suunnitteluun, verkostojen luomiseen, ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmän työn käynnistykseen sekä neuvotteluihin vaihtoehtoisten pilottipaikkakuntien kanssa. Pilottipaikkakunnan

varmistuttua ja asiantuntijaryhmän käynnistyttyä työ alkoi kohdentua aiempaa enemmän pilottikurssin organisointiin ja materiaalisuunnitteluun. 3.1 Talous Raha-automaattiyhdistys myönsi hankkeelle vuodelle 2011 Ci-projektiavustusta 60 000 euroa (kehittämishankeavustus). Vuoden 2011 lopussa hankkeen kulut olivat 24 892,11 euroa. Suurimmaksi osaksi projektin kulut koostuivat palkka- ja hallinnointikuluista. Vuoden 2011 talousarvio oli selkeästi ylimitoitettu hankkeen aloituksen viivästymisen vuoksi. Hankkeen aloitus viivästyi alun perin suunnitellusta vuoden 2011 alusta useita kuukausia ja hanke alkoi varsinaisesti toukokuun alussa, jolloin osa-aikainen projektipäällikkö aloitti työnsä. Lisäksi hyvin ja laajalla rintamalla sujunut yhteistyö Lahden kaupungin kanssa on vienyt oman aikansa muun muassa koulutusten järjestämisen muodossa. Näin ollen ensimmäisen pilotointikurssin järjestäminen siirtyi vuodelle 2012. Tämä vaikutti olennaisesti kuluylijäämän muodostumiseen. 3.2 Tiedotus Tiedotuksella on olennainen rooli hankkeessa. Hankkeesta on laadittu erillinen alustava viestintäsuunnitelma (ks. liite). Tietoa levitetään niin järjestön sisällä kuin ulkopuolellekin. Ensimmäisenä toimintavuonna viestintäkanavina on käytetty jäsenkirjeitä, www-sivuja, sähköpostia, tiedotteita, koulutuspäiviä ja seminaareja. Osteoporoosiliiton hallitus, ohjausryhmä ja pilottikumppani ovat saaneet tietoa hankkeen edistymisestä hallituksen, ohjasryhmän ja asiantuntijaryhmän kokouksissa. Vuonna 2012 kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota ulkoiseen viestintään hankkeen sisällön muovautumisen myötä. Lisäksi hankkeelle tullaan luomaan yhtenäinen visuaalinen ilme ja oma logo, joita käytetään kaikissa tiedotusmateriaaleissa yhtenäisen ilmeen säilyttämiseksi ja tunnettavuuden varmistamiseksi. Hankkeen aikaisesta tiedottamisesta vastaa projektipäällikkö. Viestinnän kohderyhmät vuonna 2011: Suomen Osteoporoosiliiton liittokokous Suomen Osteoporoosiliiton hallitus Raha-automaattiyhdistys Ohjausryhmä Asiantuntijaryhmä Suomen Osteoporoosiliiton jäsenyhdistykset ja yhteistyökumppanit valtakunnallisesti Pilottipaikkakuntien toimijat ja yhteistyökumppanit Pilottipaikkakuntien ulkoinen tiedottaminen (mm. sairastuneet ja läheiset) Kunnat, sairaanhoitopiirit, joiden kanssa on käyty alustavia neuvotteluja pilotoinnin osalta Hankeyhteistyökumppanit 3.3 Seuranta ja arviointi Seuranta ja arviointi ovat kiinteä osa hanketta ja niiden avulla seurataan hankkeen etenemistä, alkuperäisten tavoitteiden toteutumista sekä kehitetään toimintaa toivottuun suuntaan tavoitteiden toteuttamiseksi ja kohderyhmän tarpeisiin vastaamiseksi. Seurannan ja arvioinnin kohteena on myös hankkeen aikataulu, talous, viestintä ja raportointi. 6

Hankkeen toteutumista seuraavat Osteoporoosiliiton hallitus, hankkeen ohjausryhmä, Rahaautomaattiyhdistys, Osteoporoosiliiton toiminnanjohtaja ja hankkeen projektipäällikkö. Seurannassa ja arvioinnissa tehdään yhteistyötä kurssipaikkakuntien toimijoiden ja muiden ammattilaisten kanssa. Projektipäällikkö raportoi toiminnasta Osteoporoosiliiton hallitukselle kokousten yhteydessä ja tarvittaessa useammin. Ohjausryhmälle raportoidaan hankkeesta lähes kuukausittain. Tilitoimisto tekee raportit talouden toteutumisesta kuukausittain. Raporttien perusteella projektipäällikkö seuraa yhdessä Osteoporoosiliiton toiminnanjohtajan kanssa hankkeen talouden toteutumista. Samoin toiminnanjohtaja käy projektipäällikön kanssa viikoittain keskustelua hankkeen etenemisestä ja riskien hallinnasta. Hankkeessa tullaan suorittamaan sekä prosessi- että vaikutusten arviointia. Lisäksi arvioidaan projektin tuloksia, tuotoksia sekä tavoitteiden toteutumista. Olennaista on myös toimintamallien ja materiaalien tuottaminen ja kehittäminen. Arvioinnin tavoitteena on tukea prosessia ja samalla kehittää hanketta eteenpäin. Palautetta ja arviointia (kirjallinen ja mahdolliset palautekeskustelut) kerätään niin kurssien osallistujilta, vertaistoimijoilta, kurssien ohjaajilta ja muilta paikkakunnan toimijoilta kuin ohjaus- ja asiantuntijaryhmältä. Hankkeessa on laadittu erillinen alustava seuranta- ja arviointisuunnitelma (ks. liite). Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja-sairaanhoitajaopiskelija Jonna Varis suunnittelee hankearvioinnin ASKO-hankkeesta ja sen tuotosten asettumisesta Lahden kaupungin palvelujärjestelmään. Lisäksi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun ylemmän AMK-tutkinnon opiskelija Kadri Hummal tekee opinnäytetyönsä liittyen muutokseen ASKO-kurssilaisten omahoidossa ja terveyskäyttäytymisessä. 7 4 Projektin tulokset 4.1 Projektin toiminta vuonna 2011 Rahoituksen varmistuttua käynnistettiin hankesuunnitelman tarkentaminen, asiantuntijaryhmän kokoaminen ja osa-aikaisen projektipäällikön rekrytoiminen. Olennainen osa ensimmäisen vuoden toimintaa oli yhteyksien luominen julkisen sosaali- ja terveystoimen sekä liikuntatoimen toimijoihin. Samoin yhteistyön aloittaminen sidosryhmien sekä paikallistason osteoporoosiyhdisten kanssa aloitettiin heti hankkeen käynnistyttyä. Niin pilottikoulutusten sisältöjä kuin materiaalejakin suunniteltiin ja työstettiin asiantuntijoiden ja yhdistysten vastuuhenkilöiden kanssa. Pilottiyhteistyö Lahdessa Hankkeen alkuvaiheessa kartoitettiin mahdollisia pilottipaikkakuntia, joiden joukosta ensimmäiseksi valikoitui Lahti. Yhteistyö Lahden kaupungin kanssa alkoi lokakuussa 2011 ja on sujunut erinomaisesti. Kaupungin toimialojen johto on sitoutunut toimintaan, samoin Lahden Katumis- ja osteoporoosiklinikan (KAAOS) vastaavat työntekijät ovat asiantuntevia ja sitoutuneita toimintaan. Yhteistyön tuloksena järjestettiin Osteoporoosipotilaan hoito ja kuntoutus -koulutuspäivä Lahden Sibeliustalossa 30.11.2011. Koulutuksen kohderyhminä olivat lääkärit, hoitotyöntekijät, kuntoutustyöntekijät, liikunnanohjaajat, ravitsemussuunnittelijat, sosiaalityöntekijät sekä Päijät-Hämeen Osteoporoosiyhdistyksen vertaistoimijat. Osallistujia päivässä oli yli 200. Koulutus käsitteli murtumien ehkäisyä sekä osteoporoosia ja sen hoitoa. Lisäksi tilaisuudessa esiteltiin ASKO-hanketta, osteopo-

roosiyhdistystä kuntoutujan tukena sekä julkistettiin Lahden kaupungin vasta valmistunut osteoporoosipotilasta ja matalaenergisten murtumien sekundaaripreventiota koskeva hoitopolku. Koulutuspäivästä kerättiin kirjallista palautetta osallistujilta ja saatu palaute oli erittäin myönteistä. Kaatumisja osteoporoosiklinikan hankkimien sponsorointisopimusten mukaisesti koulutuspäivien kustannuksista vastasivat erilaiset lääke- ja apuvälineyritykset. Näillä varoilla katettiin myös osa ASKO-hankkeen vastuulla olleista luennoitsijoiden palkkioista. ASKO-ohjaajien koulutuspäivä pidettiin Lahden urheilukeskuksessa 2.12.2011. Toisen koulutuspäivän aikana tarjottiin perehdytystä ASKO-kurssilla toimiville ohjaajille. Koulutus sisälsi teorialuentojen lisäksi keskustelua sekä työpajatoimintaa. Työpajoja oli kaksi, joista toinen oli suunnattu osteoporoosihoitajille ja lääkäreille ja toisessa fysioterapeutit ja liikunnanohjaajat saivat opastusta osteoporoosikuntoutujan liikuntaohjaukseen. Osallistujia koulutuksessa oli sosiaali- ja terveystoimesta, liikuntapalveluista ja Päijät-Hämeen Osteoporoosiyhdistyksestä yhteensä 10 henkilöä. Pilottikurssi Lahdessa Hakijoita pilottikurssille rekrytoitiin marras-joulukuun vaihteessa Lahden KAAOS-klinikan ja osteoporoosiyhdistyksen kautta. Hakupaperit lähetettiin postitse kaikille Päijät-Hämeen Osteoporoosiyhdistyksen jäsenille, joiden postiosoite on Lahti sekä kaikille viimeisen 10 kuukauden sisällä KAAOSklinikalla osteoporoosidiagnoosin saaneille kuntoutujille. Hakijat täyttivät kaksi lomaketta, joista toinen oli taustatietoja kartoittava hakemus ja lähes samanlainen kuin liiton sopeutumiskurssien hakijoille suunnattu hakulomake. Toinen, IPA-lomake, oli aikuisille suunnattu koetun toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, joka kartoittaa hakijoiden autonomian ja osallisuuden kokemusta (ks. liite). Hakemuksia ASKO-kurssille tuli määräaikaan mennessä 29 henkilöltä. Kahta hakijaa ei huomioitu valinnassa, koska hakemuksista puuttuivat henkilöiden tunnistetiedot. Kurssilaisten valinta tehtiin lähinnä IPA-lomakkeesta saatujen pisteiden perusteella. Kurssille valittiin 13 henkilöä ja loput hakijat kutsuttiin maaliskuussa 2012 pidettävään Osteoinfopäivään, jonka aikana osallistuja saa sairaanhoitajalta ja fysioterapeutilta tietoa osteoporoosista, sen hoidosta sekä paikkakunnan ammattilais- ja vertaistuen mahdollisuuksista. Lisäksi kolme infopäivään kutsutuista henkilöistä katsottiin olevan laajemman kartoituksen ja tuen tarpeessa. Heidät tullaan kutsumaan KAAOS-klinikalle yksilölliseen kaatumis- ja murtumariskien kartoitukseen, ennen kuin heille harkitaan kutsua tuleville ASKO-kursseille. Ensimmäinen ASKO-kurssi järjestettiin Lahdessa helmi-maaliskuussa 2012. Alun perin kurssi oli suunniteltu pidettäväksi jo vuonna 2011, mutta se siirrettiin alkuvuoteen 2012 Lahden kaupungin sosiaalija terveystoimen toiveesta. Pilotoinnin jälkeen Lahdessa on suunnitteilla pysyviä muutoksia osteoporoosia sairastavien hoitoon ja kuntoutukseen: luusto-infopäivien aloittaminen osteoporoosidiagnoosin saaneille sekä ASKO-kurssin juurruttaminen osaksi hoitoketjua. 4.2 Toimintamallin kehittäminen ASKO-hankkeen tavoitteena on terveydenhuollon, liikuntapalvelujen ja kolmannen sektorin yhteistyötä lisäämällä ja voimavaroja yhdistämällä kehittää ja toteuttaa sopeutumisvalmennuksen toimintamalli, joka saa aikaan pysyvän muutoksen hyvinvointipalvelujen rakenteessa. Ensimmäisenä toimintavuonna ASKO-sopeutumisvalmennuskurssin toimintamallia on kehitetty hankkeen asiantuntijaryhmän ja pilottipaikkakunnan asiantuntijoiden kanssa. Toiminta pyritään hankkeen 8

aikana vakiinnuttamaan osaksi pilottipaikkakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikuntapalvelujen ja osteoporoosiliiton jäsenyhdistysten toimintaa. Hankkeen hakuvaiheessa luotiin alustava malli ASKO-sopeutumisvalmennuskurssin toteuttamisesta materiaaleineen. Ensimmäisen vuoden aikana mallia on tarkennettu ja mallia testataan vuoden 2012 aikana. Mallia muokataan tarvittaessa kokemusten ja saadun palautteen perusteella toimivammaksi ja paremmin kuntoutujan tarpeita vastaavaksi. ASKO-kurssin sisältö Tapaamiskertoja on kahden kuukauden ASKO-kurssin aikana yhteensä kuusi (2 + 2 + 2 pv). Tämän lisäksi ovat kuuden ja 12 kuukauden seurantatapaamiset varsinaisen ASKO-kurssin jälkeen. ASKOkurssin ryhmänohjaajana toimii osteoporoosikuntoutujan omahoidon ohjaukseen ja ASKOtoimintamalliin perehtynyt terveydenhuollon ammattihenkilö. Ryhmänohjaaja on mukana jokaisena kurssipäivänä ja vierailevina ohjaajina ASKO-kurssilla toimivat lääkäri, fysioterapeutti, ravitsemussuunnittelija, sosiaalityöntekijä. Kuva 1. ASKO-kuntoutusmalli. Kouluttajina paikkakunnan/lähialueen sosiaali- terveys- ja liikuntatoimen edustajat, koulutus- ja liikuntatilat paikkakunnalta, alueyhdistys mukana kouluttajana ja vertaistuen tarjoajana 9 Kurssi alkaa 1 kk etäjakso 1 kk etäjakso Kurssi päättyy Seuranta 2 pv lähijakso 2 pv lähijakso 2 pv lähijakso ASKO-käsikirja kurssin järjestävälle taholle Kouluttajille ohjauskäsikirjat Koulutus-/opiskelumateriaali kurssilaisille Jatkokäyttöön ASKO-hankkeen yksi tavoite on koota olemassa olevaa tiedon ja materiaalin pohjalta käsikirja avomuotoisen sopeutumisvalmennuksen toteuttamisen tueksi. Alustavaa ASKO-käsikirjaa on työstetty vuoden 2011 aikana (ks. liite). Käsikirjaan on koottu Stakesin kehittämän hyvien käytäntöjen tunnistamismallin avulla toimivia menetelmiä ja sisältöjä, joiden avulla kursseja voi ohjata samanlaisina ja tasalaatuisina eri paikkakunnilla ja eri kouluttajien toimesta. Käsikirja on koottu yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa ja valmistelussa on ollut mukana sekä ammattilaisia että kokemusasiantuntijoita ja muita yhteistyökumppaneita. Käsikirja kattaa koulutussisällöt ja kurssimateriaalin. Käsikirjan toimivuutta on testattu pilottikurssilla alkuvuodesta 2012. Tämän jälkeen

käsikirja ja materiaalit muokataan saatujen seuranta- ja arviointitulosten perusteella viimeiseen muotoonsa ja tuotetaan tallenteet, painotuotteet ja Internet-aineisto. Lisäksi materiaalin muokkauksessa tullaan huomiomaan aikuispedagogiikan näkökulma ohjaajan ja kuntoutujan motivoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Käsikirjaa ja materiaalia tullaan jakamaan siirrettävässä muodossa pilottikursseilla, ASKOn kotisivuilla sekä ammattilaisille. Koulutuspaketti huomioi kuntoutujan sekä eri toimialojen ammattilaisten ja vertaisasiantuntijoiden näkökulmat. ASKO-hankkeen tuotokset tulevat olemaan helposti päivitettäviä ja tulevat jatkamaan elämäänsä muokkautuen aina paikalliset olosuhteet huomioiden. Käsikirja on avainasemassa toimintamallin siirtämisessä eri toimipisteisiin ja juurruttamisessa terveydenhuollon toimintaan valtakunnallisesti. Kuva 2. Hyvien käytäntöjen prosessi. 10 ASKO-käsikirjan sisältö: Kurssin sisältö 1. Tapaaminen: Osteoporoosikuntoutujan omahoidon kulmakivet 2. Tapaaminen: Luusto ja osteoporoosi, lääkehoito ja vitamiinit 3. Tapaaminen: Pysy pystyssä ja sosiaaliturva 4. Tapaaminen: Liikunnasta luuston terveyttä 5. Tapaaminen: Ravinnosta luuston terveyttä 6. Tapaaminen: ASKO-kurssin päätös, tavoitteiden tarkentaminen, seuranta, kurssijuhlat 7. Tapaaminen: 6 kk:n seurantakerta 8. Tapaaminen: 12 kk:n seurantakerta Liikuntatuokioita (liikunnallinen osio on toteutettu jokaisella tapaamiskerralla)

Hankkeen aikana suunnitellaan ASKO-toimintamallin siirtämistä vai jalkauttamista eri paikkakunnille ja juurruttamista terveydenhuollon toimintaan valtakunnallisesti. ASKO-käsikirjan ja muiden materiaalien avulla sopeutumisvalmennuskurssia voi toteuttaa samalla toimintamallilla valtakunnallisesti eri paikkakunnilla. Koulutuspaketti huomioi kuntoutujan sekä eri toimialojen ammattilaisten ja vertaisasiantuntijoiden sekä aikuisen motivoinnin ja oppimisen näkökulmat. 11 5 Arviointia tavoitteiden toteutumisesta ja projektin vaikutuksista Hankkeen ensimmäinen toimintavuosi on ollut onnistunut hankkeen aloituksen viivästymisestä huolimatta. Hanke on käynnistynyt hyvin ja toimintavuodelle asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Ohjaus- ja asiantuntijaryhmät on nimitetty ja ne ovat kokoontuneet ja työskennelleet vuoden aikana tavoitteiden saavuttamiseksi. Valittu osa-aikainen projektipäällikkö on vastannut hankkeen käytännöntoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Projektipäällikkö on koonnut yhteen ohjausja asiantuntijaryhmän työskentelyn tuloksia ja ohjannut Osteoporoosiliiton toiminnanjohtajan kanssa projektia tavoitteiden suuntaan. Hankkeen pilotointi käynnistyi hyvin ja Lahden kaupungin sosiaali- ja terveys- ja liikuntatoimen kanssa yhteistyö on ollut onnistunutta. Yhteistyössä on järjestetty kaksi koulutustilaisuutta kunnan sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen edustajille, suunniteltu pilottikurssin sisältöjä ja valittu kurssin osallistujat. Aiemmin suunnitellusta poiketen pilottikurssi järjestettiin vasta alkuvuodesta 2012. Kursseja varten on koottu alustava ASKO-käsikirja, joka pohjautuu aiemmin Osteoporoosiliitossa käytössä olleisiin toimiviksi osoittautuneisiin koulutussisältöihin ja toimintamalleihin sekä hankkeen asiantuntijaryhmän kokoamiin materiaaleihin. Käsikirjaa on testattu pilottikurssilla ja sitä tullaan muokkaamaan kokemusten ja saadun palautteen perusteella jatkossa. Hankkeen vaikutukset tulevat olemaan sekä taloudellisia ja toiminnallisia että elämänlaadullisia. Avomuotoinen kurssitoiminta säästää resursseja, koska majoituskustannuksia ei synny. Laadukkaan sopeutumisvalmennuksen järjestämisellä taas on hyvinkin suuria kustannusvaikutuksia, sillä sen seurauksena voi muun muassa lonkkamurtumien määrä vähentyä ja hoitokustannukset pienentyä. Avomuotoinen lähellä kotipaikkakuntaa toteutettava sopeutumisvalmennus takaa osteoporoosiin sairastuneelle helpomman saavutettavuuden. Kerrallaan lyhyempikestoiseen valmennukseen on matalampi kynnys osallistua. Kehitettävässä mallissa sopeutumisvalmennus järjestetään yhteistyössä paikallisen julkisen sosiaalija terveydenhuollon sekä liikuntapalveluiden kanssa. Tämän johdosta valmennus nivoutuu kiinteäksi osaksi palvelukokonaisuutta ja sairastuneen hoitopolkua. Samalla paikallisen sosiaali- ja terveys sekä - liikuntatoimen osaaminen lisääntyy. Lisäksi lähipiirillä on mahdollisuus osallistua kurssille ja saada tietoa sairaudesta ja omahoidosta sekä kuulla sairastuneiden kokemuksia. Tämä edesauttaa koko perheen sopeutumista sairastumiseen ja mahdollistaa entistä paremman omahoidon. Kaiken kaikkiaan avomuotoisuus tukee sopeutumista internaattimuotoista toimintaa paremmin ja lisää näin ollen olennaisesti sairastuneiden hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua.

12 6 Katsaus tulevaan Visuaalinen ilme ASKO-hankkeelle tullaan luomaan yhtenäinen visuaalinen ilme ja oma logo, joita käytetään kaikissa tiedotus- ja muissa materiaaleissa yhtenäisen ilmeen säilyttämiseksi ja tunnettavuuden varmistamiseksi. Visuaalisen ilmeen työstäminen on aloitettu vuoden 2012 alussa. Materiaalit Ensimmäisen ASKO-kurssin aikana ja välittömästi sen jälkeen kootaan kertynyt arviointitieto, jonka perusteella ASKO-kurssin sisältöä, käsikirjaa ja materiaaleja muokataan sekä huomioidaan erityisesti ohjaamisen metodiikka ja pedagoginen näkökulma. Vuonna 2012 pilotoinnin toisessa vaiheessa toinen ja kolmas ASKO-kurssi toteutetaan muokattuna ja räätälöitynä toisille pilottipaikkakunnille, jotka valitaan alkuvuodesta. Pilotointien jälkeen käsikirja ja materiaalit tullaan muokkaamaan lopulliseen muotoonsa ja niistä tuotetaan tallenteet, painotuotteet ja Internet-aineisto. Käsikirjaa ja materiaalia tullaan jakamaan ASKO-hankkeen kotisivuilla sekä ammattilaisille siirrettävässä muodossa. Seuraavat pilottikurssit Seuraaviin pilottikursseihin liittyvien yhteistyökumppanien kartoittaminen aloitettiin lokakuussa niillä paikkakunnilla, joissa on Osteoporoosiyhdistys tai sen toimiva paikallisosasto. Lokakuun aikana lähestyttiin sähköpostiviestillä kaikkien em. paikkakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtohenkilöitä sekä lähetettiin tiedote asiasta kullekin paikalliselle Osteoporoosiyhdistykselle. Kartoittamista on jatkettu vuoden alussa sopivien paikkakuntien löytämiseksi. Vuoden 2012 jälkeen Ensimmäisen toimintavuoden perusteella ASKO-sopeutumisvalmennusta pidetään toimivana mallina, jonka levitystä ja sisällön kehittämistä tulee jatkaa. Uuden toimintamallin rakentaminen ja perusteellinen testaaminen vaatii aikaa. Aikaa vaatii ennen kaikkea täysin uudenlaisen toimintamallin levittäminen, käyttöönotto ja juurruttaminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Levittämiseen ja juurruttamiseen tullaankin hakemaan jatkorahoitusta vuoden 2012 jälkeen.

13 Kirjallisuusluettelo Ahola A. 2005. Koettu terveys on myös inhimillistä pääomaa. Hyvinvointikatsaus 4/2005. Survey Laboratorio. Tilastokeskus. Deakin T. A., McShane C. E., Cade J. E., Williams R. 2009. Group based training for self-management strategies in people with type 2 diabetes mellitus. (Intervention review). Published in Issue 1, 2009. Review content assessed as up-to-date: 27 February 2003. Published by John Wiley & Sons, Ltd. ETENE 2001. Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. Etene julkaisuja 1. STM. Valtioneuvosto. Haynes R. B., Ackloo E., Sahota N., McDonald H. P., Xiaomei Yao 2008. Interventions for enhancing medication adherence. THE COCHRANE COLLABORATION. Published by John Wiley & Sons, Ltd. Honkanen, Risto, Luukinen, Heikki, Lüthje, Peter, Nurmi-Lüthje Ilona ja Palvanen Mika 2008. Ikäihmisten kaatumistapaturmat ja niiden ehkäisy. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Kaila A. & Kuivalainen L. Potilasohjaus vaikuttavammaksi. Artikkeli. IMPAKTI 6/2007. Finohta. Karttunen J. 2009. Ryhmäkuntoutuksen vaikutus 67 vuotta täyttäneiden toimintakykyyn, elämänlaatuun ja terveyspalvelujen kustannuksiin. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja D. lääketiede 456. Lonkkamurtuma Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011 Lüthje P., Nurmi-Lüthje I., Kaukonen J., Tanninen S., Naboulsi H. & Kataja M. 2007. Lonkkamurtumapotilaiden osteoporoosilääkitys toteutuu huonosti. Suomen Lääkärilehti 2007; 37: 2848 2854. Länsipuro L. 2009. MEM=matalaenergisten murtumien projektiraportti 11.9.2009. Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto. Mänty, Minna, Sihvonen, Sanna, Hulkko, Terhi ja Lounamaa, Anne toim. 2007. Opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 29/2007. Helsinki. Mäntyranta T., Kaila M., Varonen H., Mäkelä M., Roine R. & Lappalainen J. 2003. Hoitosuositusten toimeenpano. Käypä hoito -suosituksista käytäntöön. Suomalainen lääkäriseura Duodecim Osteoporoosi Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011. Piirtola, Maarit 2011. FRACTURES IN OLDER PEOPLE incidence, predictors and consequences. Institute of Clinical Medicine, Department of Family Medicine. Annales Universitatis Turkuensis D 966. Pitkälä K, Savikko N & Routasalo P. 2006. Kuntoutuspolun solmukohtia. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen tutkimusraportti no 10. Vanhustyön keskusliitto. Gummerus. Saarijärvi.

Rickheim P. L., Weavwér T. W., Flader J. L. & Kendall D. M. 2002. Assesment of group versus individual diabetes education. A randomized study. Diabetes Care, volume 25, number 2, February 2002. Roilas H. 2004. Geriatrisen päiväkuntoutuksen vaikuttavuus. Väitöskirja. Kansanterveystieteen ja yleislääketieteenlaitos. Kuopion yliopisto. Sund Reijo, Juntunen Merja, Lüthje Peter, Huusko, Tiina, Mäkelä Matti, Liski Antti ja Häkkinen Unto 2008. PERFECT Lonkkamurtuma. Hoitoketjujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset lonkkamurtumapotilailla. Verkkojulkaisu 18/2008. Stakes: Helsinki. STM 2001. Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4. Helsinki. STM 2008. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. KASTE 2008 2011. Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2008:6. Helsinki. Sund, Reijo, Juntunen, Merja, Lüthje Peter, Huusko, Tiina ja Häkkinen, Unto 2011. Monitoring the performance of hip fracture treatment in Finland. Annals of Medicine, 2011; 43(Suppl 1): S39 S46. Suomen Osteoporoosiliitto ry 2009. Osteoporoosin ja kaatuilun aiheuttamien murtumien ehkäisyn, tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen. Kansallinen toimenpideohjelma vuosille 2009-2012. Ström, O. & Borgström, F. & Kanis, John A. & Compston, Juliet & Cyrus, Cooper & McCloskey, V & Jönsson B. 2011. Osteoporosis: burden, health care provision and opportunities in the EU. A report prepared in collaboration with the International Osteoporosis Foundation (IOF) and the European Federation of Pharmaceutical Industry Associations (EFPIA). Arch Osteoporos. Copyright: International Osteoporosis Foundation and National Osteoporosis Foundation 2011. Vaapio S. 2009. Elämänlaatu ja iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja. Painosalama oy. Turku. Vuorisalmi, M. 2007. Examining self-rated health in old age - methodological study of survey questions. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis; 1272. Tampere University Press. 14

15 Liitteet Liite 1 Viestintäsuunnitelma Liite 2 Seuranta- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Hakulomakkeet pilottikurssille a) Sopeutumisvalmennus ASKO-kurssihakemus 2011 2012 b) IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Liite 4 ASKO-käsikirja