Dnro Evira/7548/0000/2013 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Dnro Evira/7548/0000/2013 ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2018 Helsinki Lokakuu 2013

SISÄLLYSLUETTELO ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2018... 4 1. Vuosien 2015 2018 strategiset tavoitteet... 4 1.1 Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit... 4 1.2 Toiminnalliset linjaukset: keskeiset päämäärät ja toimintalinjat sekä MMM:n kannanottoa edellyttävät ehdotukset... 6 2. Vuosien 2015 2018 tulostavoitteet... 10 2.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimenpiteet... 10 2.2 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet... 11 2.3 Keskeiset tuottavuus-, kehittämis- ja investointihankkeet... 16 2.4 Ministeriön kannanottoa edellyttävät viraston ehdotukset... 16 EI-JULKISET LIITTEET Liite 1 Kehyslomakkeet Liite 2 Elintarviketurvallisuusviraston tuottavuustoimenpiteet v. 2008 2017 Liite 3 Eviran htv:t maakunnittain Liite 4 Ehdotus kehyksessä huomioitaviksi uusiksi tehtäviksi Liite 5 Tietovarantojen avaaminen

ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNI- TELMA 2015 2018 1. Vuosien 2015 2018 strategiset tavoitteet 1.1 Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Kansainvälisen kaupan, väestön ja ilmastonmuutosten vaikutukset Globaali kauppa ja ilmastonmuutos tuovat esille uusia riskejä ja lisäävät vanhojen riskien toteutumisen todennäköisyyttä Eviran toimialalla. Lisääntyvän ja vapautuvan kansainvälisen kaupan myötä ne riskit, jotka ovat tärkeitä eläinten, uusien kasvilajien, elintarvikkeiden, tuotteiden ja tavaroiden tai niiden raaka-aineiden alkuperämaissa, tulevat ajankohtaisiksi myös Suomessa. Lisäksi alkuperämaita voi olla useita. Elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden hankinnan kansainvälistymisen seurauksena voi syntyä laajoja, useihin maihin ulottuvia ruokamyrkytysepidemioita tai elintarvikkeiden kemiallista saastumista, joiden selvittäminen vaatii hyvää kansainvälistä koordinaatiokykyä ja epidemiologista osaamista. Kansainvälistyminen asettaa merkittäviä haasteita myös elintarvikeketjuun liittyvän rikollisuuden ehkäisemiselle. Ilmaston lämpeneminen lisää eläintautien, kasvintuhoojien sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämisen riskiä. Hyönteisvälitteisten tautien sekä tuholaisten arvioidaan lisääntyvän Pohjois-Euroopassa. Muutokset maankäytössä ja luonnonvaraisten eläinten populaatioissa voivat myös edistää eläintautien ja kasvintuhoojien leviämistä. Ikääntyneiden osuus Suomen väestöstä kasvaa. Tämä muuttaa elintarvikevälitteisen tautien ilmenemisen kirjoa. Kansainvälistyminen muuttaa ruokailutottumuksia ja tapoja ja tuo mukanaan myös uusia eläintenpitokulttuureja. Ihmisten matkustaminen lisääntyy, mikä lisää osaltaan riskiä uusien eläintautien ja kasvintuhoojien kulkeutumisesta Suomeen. Ruoan tuotanto kuluttaa luonnonresursseja. Tulevaisuudessa maailman kasvava väestö tarvitsee enemmän ruokaa. Maapallon väestön on arvioitu kasvavan kahdella miljardilla vuoteen 2050 mennessä. Yhä suurempi osa väestöstä nousee köyhyydestä keskiluokkaan, mikä lisää korkealaatuisen proteiinin kulutusta maailmanlaajuisesti. Elintarvikeketjun raaka-aineiden käyttö energian lähteenä niukentaa tarjontaa. Samanaikaisesti syntyy ruokajätettä huomattavia määriä kotitalouksissa, kaupan jakeluportaassa ja elintarviketeollisuudessa. Jätteiden määrän vähentäminen säästää luonnonresursseja ja hillitsee ilmastonmuutosta. Elintarviketuotannon rakenne ja kuluttajien asenteet Ruokaa voidaan valmistaa lähellä tuotetuista raaka-aineista, mutta merkittävällä osalla elintarvikkeista tuotantoketju ulottuu useaan maahan. Pitkän elintarviketuotantoketjun elintarviketurvallisuuteen ja ravitsemuksellisuuteen liittyvä riskienhallinta on haasteellisempaa kuin yksinkertaisen ja lyhyen elintarviketuotantoketjun hallinta. Tällöin jäljitettävyys on erityisen tärkeää. Lähiruoan ja luomuruoan kulutus kasvaa. Luomuruoan kotimainen tuotanto lisääntyy ja lisäksi luomuruokaa tuodaan Suomeen. 4

Kuluttajat arvostavat elintarvikkeiden turvallisuutta ja elintarvikeketjun toiminnan luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Kuluttajan kannalta on tärkeää, ettei häntä harhauteta ja että tiedot elintarvikkeesta ovat totuudenmukaisia. Elintarvikkeiden turvallisuuden perustana ovat puhtaat raaka-aineet, hyvä hygienia, kemiallisten ja mikrobiologisten vaarojen hallinta ja näihin liittyvä korkea ammattitaito. Kuluttajan luottamusta lisää luotettava, puolueeton ja avoin valvonta. Osa kuluttajista haluaa kuluttaa omien arvojensa mukaisia tuotteita ja elintarviketeollisuus on kehittämässä omia vastuullisuusjärjestelmiä huomioiden eri kuluttajatyyppien tarpeita. Elintarvikkeet, niiden tuotanto, alkuperä ja valvonta samoin kuin eläinten hyvinvointi ja kasvinterveys kiinnostavat kuluttajia. Luotettavan tiedon tarve kasvaa julkisen keskustelun myötä. Kuluttajat odottavat viestinnältä laaja-alaista informaatiota ja toisaalta nopeaa tiedonvälitystä erityistilanteissa. Uudet yhteisölliset viestintämuodot haastavat perinteisiä viestintäkanavia, mikä kannustaa viranomaisia uudenlaiseen viestintään ja vuorovaikutukseen. Sidosryhmäyhteistyön ja viestinnän merkitys lisääntyy. Maatalouspolitiikka ja maatalouden rakennemuutos EU:n yhteisen maatalouspolitiikan seuraavalla ohjelmakaudella 2015 alkaen markkinat ohjaavat entistä enemmän sitä, millaisia maataloustuotteita ja elintarvikkeita tuotetaan. Maatalouspolitiikalla pyritään varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuuteen, tuotannon ympäristövaikutuksiin ja eettisyyteen liittyvien tekijöiden yhdenmukaisuus yhteiskunnan ja kansalaisten odotusten kanssa. Elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö kytkeytyy yhä yksityiskohtaisemmin yhteisen maatalouspolitiikan toteuttamiseen. Maataloustuotteiden ja tuotantopanosten hintavaihtelut markkinoilla voivat muuttaa nopeasti eri tuotantosuuntien kannattavuutta. Osalla eläintiloista on kannattavuusongelmia. Maatilojen määrä vähenee, keskimääräinen tilakoko kasvaa ja yksittäisiä huomattavan suuria tiloja perustetaan. Tilojen erikoistuminen tiettyyn tuotantovaiheeseen lisääntyy ja alueellista keskittymistä tapahtuu, mikä lisää haasteita eläintautien hallinnalle ja eläinten hyvinvoinnille. Valtioneuvoston linjauksen mukaisesti julkinen hallinto pyrkii keventämään yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa. Sääntelytaakkaa kevennetään yksinkertaistamalla voimassa olevan lainsäädännön velvoitteita, karsimalla tarpeettomiksi muuttuneita tai vanhentuneita säädöksiä sekä välttämällä tarpeettoman raskaiden uusien hallinnollisten velvoitteiden asettamista yrityksille ja yrittäjille uudessa lainsäädännössä. Eviran organisaatioon liittyvä toimintaympäristö Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla tavoitellaan työn tuottavuuden parantamista. Myös muilla valtion konsernitasoisilla yhteisillä valinnoilla tavoitellaan parempaa tehokkuutta. Näistä toimialariippumattoman tietotekniikan keskittäminen (TORI) ja talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien yhtenäistäminen (KIEKU) etenevät jo suunnittelukauden alussa. Myös valtion sektoritutkimuksen organisointia ja rahoitusmallia uudistetaan valtion yhteisten linjausten mukaisesti. Hallituksen hyväksymällä tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksella on vaikutusta Eviran tutkimusrahoitukseen vuodesta 2015 alkaen. Suomen kansantalouden kehitykseen ennustetaan pitkää matalan talouskasvun vaihetta. Valtiontaloudessa tämä tarkoittaa, että käytettävissä olevat resurssit eivät lisäänny. Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla tavoitellaan työn tuottavuu- 5

den parantamista, ja valtion sektoritutkimuksen organisointia ja rahoitusmallia uudistetaan. Kuntauudistuksen ja aluehallinnon järjestelyiden odotetaan tuovan viranomaisvalvonnan rakennetta yksinkertaistavia muutoksia. Kolmansien osapuolten suorittaman valvonnan ja tarkastuksen rooli kasvaa. Talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi laadittu rakennepoliittinen ohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joista ainakin valtiontaloutta, kuntien taloutta sekä koko talouden ja julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvua koskevat osatavoitteet vaikuttavat myös Eviran toimintaan tulevaisuudessa. Erityisesti kuntien tehtäviä ja velvoitteita koskeva tarkastelu, jonka tavoitteena on löytää 1 miljardin säästöt kuntien toimintamenoissa vuoteen 2017 mennessä, on keskeinen Eviran ja muiden viranomaisten työnjaon kannalta samoin kuin hallinnon rakenteita koskeva arviointi johtopäätöksineen. Näitä vaikutuksia ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole mahdollista arvioida, kun selvitykset ovat kesken. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi eläinlääkintavahinkojen arviolautakunnasta annetun lain muuttamisesta. Lainmuutoksen tarkoituksena on uudelleensijoittaa lautakunnan tehtävät Eviran yhteyteen 1.9.2014 lukien. Kansainvälinen yhteistyö Elintarviketurvallisuuden varmistaminen ei ole mahdollista ilman tiivistä kansainvälistä yhteistyötä. Evira vaikuttaa monipuolisesti EU:n verkostoissa sekä toimialan globaaleissa yhteistyöelimissä sekä toimii aktiivisesti naapurimaiden kanssa. Tieteellinen tutkimus Evirassa tehtävään tieteelliseen tutkimukseen vaikuttavat sekä rakenteelliset muutokset sektoritutkimuksen alueella että luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) edelleen kehittäminen. Vuodesta 2015 alkaen LYNET:in toimintaan osallistuvat Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus SYKE, Evira, Ilmatieteen Laitos IL, Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskus, Geologian tutkimuskeskus GTK sekä Moniteknologinen tutkimus- ja kehittämiskeskus. Tieteellisen tutkimuksen alueella kilpailu tutkimusrahoituksesta kiristyy. Verkottumisen merkitys edelleen kasvaa, mikä näkyy sekä tutkija- että laiteyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa tutkimuksen eri alueilla. 1.2 Toiminnalliset linjaukset: keskeiset päämäärät ja toimintalinjat sekä MMM:n kannanottoa edellyttävät ehdotukset Evira on asettanut strategiakaudelle 2014-2020 seuraavat päämäärät: - elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja kasvinterveyden korkea taso säilyy, - eläinten hyvinvointi paranee, - korkealaatuisen ruoan tuottamisen edellytykset turvataan ja maa- ja elintarviketalouden tuotantokyky kasvaa, - maa-, metsä- ja elintarviketalous sopeutuvat kestävästi ilmastonmuutokseen, - elintarvikeketjun toiminnan vastuullisuus voidaan todentaa ja - turvallisella ravitsemuksella edistetään hyvinvointia. 6

Näihin päämääriin pääseminen edellyttää seuraavien asioiden toteutumista: - Kuluttaja luottaa suomalaiseen elintarvikeketjuun ja Eviran viesti kuluttajille tunnistetaan. - Evira on ennakoiva ja luotettava uuden tiedon tuottaja ja hyvä yhteistyökumppani kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. - Riskien ennakointi ja analysointi on tehokasta koko elintarvikeketjussa. - Kansalaiset ja elintarvikeketjun toimijat ottavat vastuunsa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja laadusta. - Elintarvikeketjun viranomaisten toiminta rakentuu avoimelle vuoropuhelulle ja tuottaa lisäarvoa kuluttajille ja ketjun toimijoille. - Viranomaisvalvonta toimii tehokkaasti ja riskiperusteisesti. - Kriisivalmius on korkealla tasolla. - Ravitsemuskysymyksiä käsitellään osana elintarviketurvallisuutta. - Eviralaisten asiantuntijuus, innostus ja aikaansaavuus ovat korkealla tasolla. Evira turvaa päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen siirtymällä prosessimaiseen toimintamalliin, jossa viraston tieteellisen tutkimuksen, riskinarvioinnin, valvonnan ohjauksen ja toimeenpanon sekä laboratoriotoiminnan osaaminen saadaan kokonaisvaltaisesti käyttöön. Kolme toimintakokonaisuutta - elintarviketurvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys -vastaa tehtävien toimeenpanosta Evirassa. Valvonnan ohjaus ja toimeenpano Eviran valvonnan tehtävänä on elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonnan, riskinhallinnan ja toimeenpanotehtävien johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen elintarvikkeiden valvontaketjussa sekä valvonnan suorittaminen omalla toimialallaan. Eviran toiminnassa painottuvat erityisesti valvonnan johto-, ohjaus- ja kehittämistehtävät. Eviran toimialan mukaan valvonnan strategisena tavoitteena koko valvontaketjussa on, että: - valvonta toimii esimerkillisesti koko valvontaketjussa; - valvonta on koko maassa vaikuttavaa, tehokasta, yhtenäistä ja riskiperusteista; - valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa; - valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta; - valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa; - laboratoriotoiminta ja tiedonhallinta tukevat tehokkaasti valvontaa; ja että - valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan. Valvonta on tehokasta, kun prosessit toimivat hyvin ja vastaavat toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin eikä niissä ole päällekkäisyyksiä tai aukkoja, ja resurssit on kohdistettu tarkoituksenmukaisesti, säännöstenvastaisuuteen puututaan tehokkaasti ja toiminta on kustannustehokasta. Valvonta on yhtenäistä, kun lainsäädäntöä, ohjeistusta ja valvonnan seuraamusjärjestelmää sovelletaan yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti, valvonta on kattavaa ja menettelytavat yhdenmukaisia koko valvontaketjussa. Valvonta on riskiperusteista, kun riskit ennakoidaan ja valvonta suunnitellaan, kohdennetaan ja toteutetaan riskitekijöiden kartoituksen perusteella huomioiden tieteellisen riskinarvioinnin ja tutkimuksen tulokset. 7

Valvonnan osaaminen on korkeaa tasoa, kun valvontahenkilöstö on ammattitaitoista, uudistumiskykyistä, motivoitunutta ja ymmärtää valvonnan merkityksen yhteiskunnalle ja asiakkaille. Valvonta on asiakaskeskeistä ja laadukasta, kun valvonta on luotettavaa ja riippumatonta ja valvontatoimet hyvin perusteltuja ja dokumentoituja koko valvontaketjussa ja niitä auditoidaan ja kehitetään jatkuvasti asiakkaiden tarpeet ja palaute sekä valvonnan tulokset huomioiden. Valvonnan viestintä on tehokasta ja ennakoivaa, kun kuluttajat, elintarvikeketjun toimijat, valvontaviranomaiset ja muut asiakkaat saavat riittävästi tietoa tuotteista, tuotantoketjun ja tuotteiden turvallisuudesta, valvonnan toiminnasta ja lainsäädännöstä, ja tiedonvälitys on avointa, aktiivista, luotettavaa ja nopeaa ja erityistilanteisiin on varauduttu. Kansainvälinen aktiivinen yhteistyö ja verkostoituminen ovat tärkeitä ennakoitaessa nousevia uhkia. Laboratoriotoiminta palvelee tehokkaasti valvontaa, kun valvonnalla on käytettävissään riittävät, kohtuuhintaiset ja laadukkaat laboratoriopalvelut. Tiedonhallinta tukee tehokkaasti valvontaa, kun valvonnan käytössä on tiedonhallintajärjestelmä ja tietojärjestelmäkokonaisuus, joka tukee valvonnan suunnittelua, toteuttamista ja seurantaa. Valvontaan luotetaan ja sitä arvostetaan, kun valvonta tuottaa toimialalle lisäarvoa ja asiakkaille on hyötyä valvonnan palveluista, kansalaisten luottamus toimi-alan viranomaisvalvontaan on korkealla tasolla ja sitä arvostetaan kansallisesti ja kansainvälisesti, ja toimialan houkuttelevuus ja työnantajakilpailukyky ovat hyvät ja arvostus näkyy toiminnan resursoinnissa ja rahoituksessa. Suunnittelukauden toimenpiteitä toiminnallisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi on kuvattu tarkemmin Elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa 2012 2016, joka sisältää strategisia toimenpiteitä koskevat hankkeet vastuutahoineen ja aikatauluineen. Laboratoriotoiminta Lakisääteisesti vastustettavien helposti leviävien tarttuvien eläintautien seuranta perustuu kliinisten sairastapausten tutkimiseen laboratoriossa. Näin varmistetaan, että diagnoosi vastustettavasta taudista saadaan mahdollisimman nopeasti, jolloin taudin leviäminen Suomessa on vielä estettävissä. Tautivapautta varmennetaan myös seurantaohjelmien mukaisilla tutkimuksilla. Eläinten hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon liittyen tehdään laboratoriossa tautiseurantaa myös muiden kuin vastustettavien tautien varalta. Näillä tutkimuksilla saadaan tietoa elinkeinolle taloudellisesti merkittävistä taudeista, bakteerien antibioottiresistenssitilanteesta sekä zoonoosien esiintymisestä. Eläintautien ja zoonoosien riskinhallintaan liittyy myös luonnonvaraisten eläinten tautitilanteen seuranta. Eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi tehdään taudinsyytutkimuksia (obduktiot ja muut laboratoriotutkimukset). Kasvinterveyteen liittyvissä laboratoriotutkimuksissa varmistutaan mm. vaarallisten kasvintuhoojien tunnistamisessa maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasveista ja niistä peräisin olevista tuotteista. Siemenen sertifiointiprosessiin liittyen varmistutaan myös markkinoitavien kylvösiementen ja siemenperunan laadusta ja terveydestä. Viljan käyttölaadun ja turvallisuuden, interventioviljan laadun ja vehnälajikkeiden leivontalaadun seuranta lisäävät sekä elinkeinon että kuluttajien tarvitsemaa tietoa edellä mainituista asioista. 8

Elintarvikkeiden, rehujen ja lannoitteiden turvallisuuden varmistamiseksi niiden haitallisten kemiallisten ja mikrobiologisten ominaisuuksien laboratoriotutkimuksista tai rajaarvoista on laajasti säädetty kansallisilla ja eurooppalaisilla asetuksilla. Korkealaatuisilla laboratorioanalyyseillä lisätään kuluttajien luottamusta koko elintarvikeketjuun ja turvallisiin elintarvikkeisiin. Puhtaat ja turvalliset elintarvikkeet lisäävät kuluttajien hyvinvointia ja vähentävät taloudellisia tappioita. Hyvälaatuiset rehut turvaavat eläinten hyvinvointia ja elinkeinon kannattavuutta. Laboratoriotoiminta kattaa Eviran toimintakentän hyvin. Pakollinen resistenssiseuranta laajenee ja tulee sisältämään uutena alueena elintarvikkeiden resistenssiseurannan. Mehiläisten taudit ja kuolleisuus ovat kasvavan huomion kohteena pesäkuolemien sekä mehiläisten terveyteen vaikuttavien kasvinsuojeluaineiden takia. Tätä tutkimusta tehdään tällä hetkellä pääasiassa ulkopuolisella rahoituksella. Toimintaympäristön muutoksiin ja mm. siitä johtuviin kasvi- ja eläintautipurkausten ennakointeihin laboratoriossa on toimivat edellytykset. TTS -kaudella merkittävimmät kehittämisen kohteet laboratoriossa ovat tuotannollistaloudellisten toimintatapojen vahvistaminen aina näytteenotosta tulosten raportointiin asti. Samoin kehitetään vertailulaboratoriotoimintaa kohti tehokasta hyväksyttyjen laboratorioiden valvontaa ja ohjausta mm. ohjaamalla laboratorioiden osallistumista pätevyyskokeisiin ja seuraamalla niissä menestymistä. Laboratorioiden asiakasystävällinen neuvonta ja laatuseuranta tullaan toteuttamaan Eviranet-palvelun avulla ja laboratorioiden vertailututkimustulosten seurantaan kehitettävän sähköisen järjetelmän avulla. TTS-kaudelle ajoittuva kansainvälistymisstrategian implementointi vaikuttaa merkittävästi laboratoriotoimintaan mm. työnjakokeskusteluissa ja tulosten ja tutkijoiden vapaamman/paremman liikkumisen muodossa. Sähköisen asioinnin kehittäminen, tuotettujen tietoaineistojen yksityiskohtaisempi analysointi ja johtopäätösten tavoitteellinen toteuttaminen tuovat tarvittavaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta toimintaan. Viranomaistoiminnan lisäksi laboratoriotoiminta on merkittävä uuden tiedon tuottaja lakivalmistelun ja päätösten teon tueksi. Sektoritutkimuksen ja sektoritutkimuksen rahoituksen uudelleenjärjestelyt tulevat omalta osaltaan uudistamaan laboratorion tutkimuspalveluja. Valvontalaboratoriotehtävät, vertailulaboratoriotoiminta ja korkeatasoinen strateginen tutkimus ovat tärkeä osa Eviran ydintehtäviä. Tieteellinen tutkimus ja riskinarviointi Panostetaan verkostoitumiseen lisäämällä yhteyksiä ulkomaisiin ja kotimaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin. Kansainvälinen vertailulaboratorioverkosto on hyvä tapa verkostoitua myös kansainväliseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja yhteishankkeisiin. Evira on myös mukana LYNET- tutkimusyhteistyössä. Eviran tieteellisessä tutkimuksessa ja riskinarvioinnissa tärkeää on sekä tutkimuksen tieteellinen taso että yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tutkimuksen kärkihankkeille haetaan rahoitusta kotimaasta sekä ulkomailta erityisesti EU:lta ja yhteispohjoismaisista lähteistä. Elintarviketurvallisuuden ja ravitsemustutkimuksen tieteellisessä tutkimuksessa keskitytään mikrobiologiseen ja kemialliseen elintarviketurvallisuuteen. Eläintautien tieteellisessä tutkimuksessa keskitytään Suomen kannalta tärkeiden ja taloudellisesti merkittävien tarttuvien eläintautien tutkimusalueeseen. Hyvinvointitutkimuksen perustana on Eviran eläintautitutkimus ja terveydenhuoltojärjestelmästä saadut tiedot eläinten tuotantoolosuhteista, sairauksista ja lääkityksistä. Kasvintuotannon edellytyksiin ja kasvinterveyteen liittyvän tutkimustiedon saannin varmistamiseksi Evira toimii aktiivisesti yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden kanssa tutkimuksen kohdentamiseksi oman tehtäväalueensa kannalta tärkeisiin tutkimushankkeisiin. Riskinarviointiin perustuvan uuden tiedon tarve kasvaa elintarvikesektorin ongelmien monimuotoisuuden, riskielintarvikkeiden ja uusien kasvi- ja eläintautien maahantulon vai- 9

kutusten arvioinnissa. Tautitilanteiden arviot ja valvonta tehostuvat ja kohdentuvat riskinarviointien avulla. Evira jatkaa myös kasvinterveyteen liittyvää riskinarviointia.uusien tautien maahantulon riskinarvioinneilla edistetään toimenpiteitä suomalaista tuotantoa uhkaavien vaarojen torjunnassa. Koko elintarvikeketjussa arvioidaan eläin- ja kasvintautien sekä elintarvikkeiden mikrobiologista ja kemiallista turvallisuutta. Kustannus- sekä riski-hyötyarvioinnit ovat perusteena arvioitaessa yhteiskunnan voimavarojen käyttöä. 2. Vuosien 2015 2018 tulostavoitteet 2.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimenpiteet Eviran tavoitteena on turvata ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä sekä ympäristöä, vähentää kuluttajiin kohdistuvia elintarvikeriskejä ja parantaa eläinten hyvinvointia. Toimialan tavoitteiden saavuttamiseksi Evira: - johtaa, kehittää ja valvoo elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasoilla ja suorittaa valvontaa omalla toimialallaan, - rakentaa elintarviketurvallisuutta varmistavia järjestelmiä yhdessä tuottajien ja elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan kanssa, - tekee luotettavaa eläintauteihin ja kasvintuhoojiin sekä elintarviketurvallisuuteen liittyvää diagnostiikkaa ja analytiikkaa tautien osoittamiseksi ja vastustamiseksi sekä elintarviketurvallisuuden lisäämiseksi, - toimii oman alansa vertailulaboratoriona, - tekee tieteellistä tutkimusta, riskinarviointeja sekä seurantatutkimuksia, - vastaa riskiviestinnästä viranomaisten, kuluttajien sekä elintarvikealan toimijoiden välillä. Evira ottaa suunnittelukaudella huomioon kansallisen ruokastrategian, elintarviketurvallisuusselonteon, zoonoosistrategian ja ruokapoliittisen selonteon sekä hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset ja Eviralle osoitetut painopistealueet. Toimenpiteet vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi Evira: - lisää viranomaistoiminnan avoimuutta ja tutkimuksen näkyvyyttä, - toimii aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa, - toteuttaa tieteellistä tutkimusohjelmaa, jossa määritellään tavoitteet kansainvälisille tutkimushankkeille ja kansallisille tarpeille, - kokoaa, analysoi sekä julkaisee ajantaisesti ja järjestelmällisesti valvonnasta ja laboratoriotoiminnasta kertyneen tiedon, - panostaa epidemiologisen asiantuntemuksen käyttöön, - varmistaa omien tutkimusmenetelmien luotettavuuden ja edistää alansa harvinaisia analytiikka- ja diagnostiikkapalvelujen saatavuutta - varmistaa vertailulaboratoriotoiminnan toimivuuden, - seuraa kansainvälisiä ja kansallisia elintarviketurvallisuus-, eläinten tauti- ja kasvintuhoojatilannetta ja tuotantopanoksiin liittyviä riskejä - arvioi riskejä ja suunnittelee toimenpiteet riskien hallitsemiseksi, - kannustaa toimijoita laatimaan laatu- ja vastuullisuusjärjestelmiä sekä hyvän käytännön ohjeita, - ohjaa ymmärrettävästi ja nopeasti lainsäädännön toimeenpanoa, - ehkäisee elintarvikeketjun rikollisuutta yhdessä muiden viranomaisten kanssa, 10

- laatii asiakkuuslinjaukset ja toimii niiden mukaisesti, - varmistaa, että viranomaiset kehittävät ja hyödyntävät tehokkaasti rekistereitä ja tietojärjestelmiä ja sähköistä asiointia, - seuraa ja parantaa toiminnan kustannustehokkuutta, - kehittää valvonta- ja seurantaohjelmia vaarat ja epidemiologiset vaatimukset huomioiden ja varmistaa niiden toimeenpanon, - arvioi ja kehittää valvonnan tehokkuutta (ml. kustannustehokkuus) ja vaikuttavuutta - varmistaa, että valmiussuunnitelmat ovat kattavia ja päivittää ne säännöllisesti, - varmistaa ravitsemusturvallisuusnäkökulman huomioonottamisen valvonta- ja riskinarviointisuunnitelmia laadittaessa, - lisää systemaattisesti henkilöstönsä asiantuntijuutta ja laatii henkilöstölinjaukset ja toimii niiden mukaisesti. 2.2 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Tuottavuuden parantamiseksi toteutetaan ydintoiminta-analyysissa sovittuja hankkeita, jatketaan kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruujärjestelmän (KUTI), eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontajärjestelmän (Elvi) ja laboratorio- ja valvontatietojärjestelmän (Elmo), eläinrekisterin sekä sähköisen asioinnin kehittämistä. Lisäksi toteutetaan zoonoosistrategian ja elintarviketurvallisuusselonteon toimenpiteitä. Evira osallistuu maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalojen yhteiseen Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) toimintaan. Toimialan laboratoriopalvelujen saatavuus ja riittävyys arvioidaan. Turvallisuus- ja laatuvastuu elintarvikeketjussa kuuluvat toimijoille. Viranomaisjärjestelmät tukevat ketjun toimintaa. Valvontaketjun viranomaistasojen sekä viranomaisten ja toimijoiden tehtävän- ja vastuunjakoa ja toiminnan rahoitusta kehitetään ja selkeytetään. Tämä koskee yleisesti elintarvikevalvontaan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan, lihantarkastukseen, ensisaapumisvalvontaan ja elintarvikkeiden vientiin sekä eräiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja kalastuspolitiikan mukaisiin tehtäviin liittyvän toiminnan organisoinnin ja työnjaon kehittämistä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Eviran, muiden valvontaketjun viranomaisten ja elinkeinon toimijoiden kesken. Suunnittelu-, auditointi- ja raportointijärjestelmät vakiintuvat. Auditoinneissa, arvioinneissa ja raportoinnissa esiin tulleet kehittämistoimenpiteet toteutetaan ja otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. 11

I) Päätoimintojen kustannukset ja henkilötyövuodet Tuotot, kustannukset ja henkilötyövuodet jaetaan päätoiminnoittain (milj. euroa). Päätoimintojen alle virastojen tulee tehdä oman toiminnan kannalta oleelliset alajaottelut; päätoiminnot summatasoina. Päätoiminnot 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 toteutuma arvio tavoite tavoite tavoite tavoite tavoite A. 1 Ministeriötaso ja hallinnon sisäiset tehtävät - tuotot - kustannukset - htv B. 2 Viranomais- ja asiantuntijatoiminta sekä muiden julkishyödykkeiden tuottaminen ja näiden edellyttämä kehittäminen - tuotot 18,7 18,9 19,5 20,1 20,5 21,0 21,4 - kustannukset 62,6 60,7 60,6 60,2 60,5 60,9 61,4 - htv 654 667 705 695 695 695 695 C. 3 Tutkimustoiminta - tuotot 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 - kustannukset 1,4 1,4 1,5 1,4 1,4 1,4 1,4 - htv 20 20 22 21 21 21 21 D. 4 Muut palvelut ja tuotteet ulkoisille asiakkaille - tuotot 2,1 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 - kustannukset 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 2,2 - htv 22 22 24 23 23 23 23 Yhteensä Tuotot 20,8 21,3 21,9 22,5 22,9 23,4 23,8 Kustannukset 64,8 64,3 64,4 63,8 64,1 64,5 65,0 Htv 696 710 750 740 740 740 740 - Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma- ja muut säästöt alentavat viraston kustannustasoa. Merkittävien ICT-kehittämishankkeiden valmistuminen puolestaan lisää poistojen määrää ja kasvattaa täten viraston kustannustasoa. 1 MMM:n toiminta ja mm. Tiken muille virastoille tuottamat palvelut 2 Annetut lakisääteiset tai muuten määrätyt viranomais- ja asiantuntijatehtävät; esim. valvonta, tarkastus, selvitykset, tilastointi, seurannat, rekistereiden ja järjestelmien ylläpito, riskien arvioinnit, politiikan valmistelun tuki, kalanviljely, valtakunnan metsien inventointi, painovoimajärjestelmien ylläpito jne. sekä näihin liittyvä menetelmä- ja muu kehitystyö. 3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta yhteiskunnalliseen käyttöön 4 Lähinnä liiketaloudelliset suoritteet, kuten analyysipalvelut ulkoisille asiakkaille, tilaustutkimukset, muu maksullinen palvelutoiminta ja tuotemyynti 12

II) Tuotto- ja kululaskelma (milj. euroa) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 ( tilinpäätöksen mukainen sisältö )) tot. arvio arvio arvio arvio arvio arvio TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 19,9 20,3 20,9 21,4 21,8 22,3 22,7 Vuokrat ja käyttökorvaukset Muut toiminnan tuotot 1,3 1,5 1,6 1,6 1,6 1,6 1,6 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet, tavarat - Ostot tilikauden aikana -3,8-3,5-3,6-3,7-3,7-3,8-3,9 - Varastojen lisäys(-)/vähennys(+) Henkilöstökulut -37,2-38,2-38,1-37,5-37,5-37,5-37,5 Vuokrat -6,6-7,0-7,2-7,3-7,5-7,6-7,8 Palvelujen ostot -14,3-13,2-13,1-12,8-13,0-13,1-13,4 Muut kulut -1,5-1,5-1,6-1,6-1,6-1,7-1,7 Valmistu omaan käyttöön (-) 0,4 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Poistot -2,5-2,3-2,2-2,1-2,1-2,1-2,1 Sisäiset kulut JÄÄMÄ I -44,4-43,6-43,1-41,7-41,7-41,7-41,7 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT SATUNNAISET TUOTOT JA -KULUT JÄÄMÄ II -44,4-43,6-43,1-41,7-41,7-41,7-41,7 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA -KULUT Siirtotalouden tuotot Siirtotalouden kulut -6,3-6,3-6,3-6,3-6,3-6,3-6,3 Kehyslomake on esitetty liitteessä 1 (Ei julkisuuteen tässä vaiheessa). Rakennepoliittinen ohjelma talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi sisältää eräänä toimenpiteenä julkisten tietovarantojen avaamisen. Maa- ja metsätalousministeriön tarkoitus on esittää vuosia 2015 2018 koskevan suunnitelman yhteydessä tarkennetut suunnitelmat ja tavoitteet hallinnonalan tietovarantojen avaamisesta. Rajapintojen avaaminen aiheuttaa Eviralle menoja, mutta myös tulojen odotetaan kasvavan. Nettobudjetointi edellyttää, että maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % ja että erityisesti tulojen arviointi on varmalla perustalla. Luotettavat arviot kustannusvastaavuudesta saadaan koko viraston toiminnan kattavan toimintolaskennan avulla. Liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden hinnoittelua yksinkertaistetaan. Toiminnan maksullisuutta hallinnonalan maksupolitiikan periaatteiden mukaisesti tarkastellaan säännöllisesti. 13

b) Tuotokset sekä niiden kehitys Suorite Toteuma 2011 Toteuma 2012 Tavoite 2013 Arvio 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS 2017 TTS 2018 Elintarviketurvallisuus Asiantuntijatarkastetut tieteelliset 13 10 10 10 10 10 10 10 artikkelit (kpl) Muut julkaisut (kpl) 27 27 Vertailulaboratoriotoiminta 19 18 18 18 18 18 18 18 (htv) Laboratoriotutkimukset (kpl) 48 662 55 715 49 000 49 000 50 000 50 000 50 000 50 000 - Mikrobiologia 9 057 19 057 16 000 16 000 17 000 17 000 17 000 17 000 *) 7,9 - Kemia ja toksikologia 39 605 36 658 33 000 33 000 33 000 33 000 33 000 33 000 Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö 81 80 84 83 82 82 82 82 (htv) - Riskinarviointi 12 15 12 12 12 12 12 12 - Valvonnan ohjaus 69 65 72 71 70 70 70 70 Valvonnan toimenpiteet (kpl) 1 814 1 523 2 200 2 250 2 350 2 350 2 350 2 350 - Ensisaapumisvalvonta 328 220 400 400 400 400 400 400 *) 6 - Kasvisten kauppanormit 122 61 100 50 50 50 50 50 *) 1 - Luonnonmukainen tuotanto 688 772 800 900 1 000 1 000 1 000 1 000 *) 2 - Eläinlääkinnällinen rajatarkastus 676 470 900 900 900 900 900 900 Lihantarkastus (1 000 kg) 376 303 369 889 370 000 370 000 370 000 370 000 370 000 370 000 *) 10 Eläinten terveys ja hyvinvointi Asiantuntijatarkastetut tieteelliset 24 19 19 19 19 19 19 19 artikkelit (kpl) Muut julkaisut (kpl) 22 29 Vertailulaboratoriotoiminta 32 34 34 34 34 34 34 34 (htv) Laboratoriotutkimukset (kpl) 270 977 279 243 268 100 237 800 237 800 237 800 237 800 237 800 - Eläintautibakteriologia 55 482 64 019 65 000 65 000 65 000 65 000 65 000 65 000 *) 7,8 - Parasitologia 9 757 10 382 8 300 8 300 8 300 8 300 8 300 8 300 *) 7 - Eläintautivirologia 179 855 167 051 165 000 135 000 135 000 135 000 135 000 135 000 *) 3 - Patologia (näytemäärä kpl) 20 766 27 990 24 000 24 000 24 000 24 000 24 000 24 000 *) 4 - Mikrobiologia 940 1 089 1 100 800 800 800 800 800 *) 7 - Kemia ja toksikologia 4 177 8 712 4 700 4 700 4 700 4 700 4 700 4 700 Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö 67 67 63 63 63 63 63 63 (htv) - Riskinarviointi 6 6 6 6 6 6 6 6 - Valvonnan ohjaus 61 61 57 57 57 57 57 57 Valvonnan toimenpiteet (kpl) 1 611 1 889 2 155 2 170 2 180 2 180 2 180 2 180 - Luonnonmukainen tuotanto 33 50 55 70 80 80 80 80 - Eläinlääkinnällinen rajatarkastus 1 578 1 839 2 100 2 100 2 100 2 100 2 100 2 100 Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit (kpl) 2 3 3 3 3 3 3 3 Muut julkaisut (kpl) 14 18 Vertailulaboratoriotoiminta (htv) 6 6 6 6 6 6 6 6 Laboratoriotutkimukset (kpl) 50 517 50 519 50 400 49 300 49 300 49 300 49 300 49 300 - Kasvianalytiikka 41 559 41 142 42 000 41 500 41 500 41 500 41 500 41 500 - Mikrobiologia 4 609 3 588 4 100 3 500 3 500 3 500 3 500 3 500 *) 7 - Kemia ja toksikologia 4 349 5 789 4 300 4 300 4 300 4 300 4 300 4 300 Suunnittelu, ohjaus ja asiantuntijatyö (htv) 54 60 58 58 58 58 58 58 - Riskinarviointi 0 2 1 1 1 1 1 1 - Valvonnan ohjaus 54 58 57 57 57 57 57 57 Valvonnan toimenpiteet (kpl) 6 158 6 087 6 445 6 415 6 395 6 395 6 395 6 395 - Rehu- ja lannoitevalmisteet 148 180 160 160 160 160 160 160 *) 11 - Siementuotanto 1 264 1 547 1 400 1 370 1 350 1 350 1 350 1350 *) 5 14

- Kasvinterveys 1 594 1 488 1 700 1 700 1 700 1 700 1 700 1 700 - Metsänviljelyaineiston taimitarhat ja varastot 33 36 35 35 35 35 35 35 - Venäjän tuontipuu 3 074 2 784 3 100 3 100 3 100 3 100 3 100 3 100 - Luonnonmukainen tuotanto 45 52 50 50 50 50 50 50 Siirtomenot Tuotantoeläinten hävittäminen - Naudat (kpl) 35 966 34 028 36 000 36 000 36 000 36 000 36 000 36 000 - Lampaat ja vuohet (kpl) 4 445 4 102 3 800 3 800 3 800 3 800 3 800 3 800 - Sika ja siipikarja (1 000 kg) 0 7 092 7 100 7 100 7 100 7 100 7 100 7 100 Kasvintuhoojien torjuntapäätökset (kpl) 94 119 50 50 50 50 50 50 *) 1 Elmon käyttöönotto (2014) ja alkuperävalvontojen tekeminen jatkossa epäilyyn perustuen vähentävät tarkastusmääriä. *) 2 pääasiassa elintarviketoimijoiden valvontaa, valvontapyynnöt kunnille, kuulemiset ja markkinointikiellot. Toimijoiden määrä on kasvanut poikkeuksellisen nopeasti viimeisen vuoden aikana, samoin toimenpiteitä vaativat sääntöjenvastaisuudet *) 3 BSE-testaukset terveistä naudoista loppuivat 1.3.2013 mennessä. MV-testaus vähenee lampaista ja vuohista ohjelman muuttuessa elinkeinon vetämäksi 1.1.2014. *) 4 Patologisiin tutkimuksiin on sisällytetty vain makroskooppiset tutkimukset eli kappalemäärä on sama kuin näytemäärä. Tehtyjen tutkimusten määrä on huomattavasti suurempi sisältäen mm. histologiset, erityisvärjäys- ja immunohistokemialliset tutkimukset. *) 5 Luvussa mukana siemenpakkaamokatselmukset, markkinavalvonnat, viljelystarkastukset, hukkakauratarkastukset, kenttäkoetarkastukset ja perunan varastotarkastukset. Pakkaamokatselmusten määrä oli suurempi kuin edellisinä vuosina, johtuen siitä, että suurimmalla osalla pakkaamoista lupakausi päättyi vuonna 2012. Siementuotantoalat nousivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna ja nostivat näin tarkastusten määrää. Hukkakauratarkastuksia tehtiin määrällisesti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Tarkastuksissa keskityttiin koko tilan hukkakauratilanteen kartoittamiseen, jotta mahdollisen torjuntasuunnitelman piiriin saadaan kaikki tilan lohkot. *) 6 Tarkastustiheyttä muutettiin maaliskuussa 2012, jolloin jokaisen ensisaapumistoimijan tilanne arvioitiin uudestaan riskiperusteisesti. Tarkastusaikataulut muutettiin aiemman yhden vuoden jaksosta kolmen vuoden tarkastusjaksoon, mikä harvensi ja harventaa jatkossakin erityisesti vähäriskisten eläimistä saatavien elintarvikkeiden vastaanottajiin kohdistuvia tarkastuksia. *) 7 2011 suoritemäärä laskettu uudelleen, vuodelle 2012 muuttuneen laskentatavan mukaisesti. *) 8 Vuoden 2012 tutkimusten kasvu johtuu erityisesti mehiläistautihankkeesta ja Schmallenberg-viruskartoituksen bakteriologisista luomistutkimuksista. *) 9 Vuoden 2012 tutkimusmäärän kasvu johtuu erityisesti MRSA-jalostussikalakartoituksesta, MRSA sikatiloilla-tutkimushankkeesta, Yersinia-menetelmävalidointihankkeesta ja lisääntyneestä elintarvikemikrobiologisesta analytiikasta (vertailulaboratoriotoimintaa). *)10 Uusia teurastamoja tulossa, mutta teurasmäärien ei odoteta kasvavan *)11 Eläinmistää saatavista sivutuotteista lemmikkieläinten rehuja valmistavien toimijoiden määrä on kasvanut huomattavasti, mikä on johtanut kasvaneisiin tarkastusmääriin toimijoiden hyväksyntävelvoitteen myötä. Lisäksi lannoitevalvonnan tarkastuksia on ollut mahdollista tehdä enemmän lisääntyneiden resurssien puitteissa. c) Laadunhallinta sekä sen kehitys Evirassa laatua hallitaan monipuolisin laadunvarmistus- ja kehittämistoimenpitein, jotka perustuvat viraston vahvistettuun laatupolitiikkaan ja sen toteuttamiseksi laadittuihin strategisiin linjauksiin ja toimenpiteisiin. Eviran toimialalla toteutetaan valvonta-asetukseen (EY) N:o 882/2004 perustuvaa ja vuosittain päivitettävää elintarvikeketjun monivuotista auditointisuunnitelmaa. Valvontaketjun viranomaisten suorittamia ohjaus- ja arviointikäyntejä ja sisäisiä auditointeja tullaan vuodesta 2014 lähtien täydentämään uudentyyppisillä, riippumattomilla ketjuauditoinneilla. Niiden tavoitteena on toiminnan vaatimustenmukaisuuden arvioinnin ohella tarkastella sitä, miten tehokkaasti ketju toimii kokonaisuutena, miten vaikuttavaa valvonta on ja miten toiminnan tavoitteet saavutetaan. d) Henkisten voimavarojen hallinta Eviran inhimillinen pääoma on viraston kriittisimpiä menestystekijöitä. Tulevalla kaudella ikärakenteen muuttuessa ja toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa erityisesti osaamisen hallinnassa onnistumisen tärkeys korostuu. Tavoitteena on energisoida koko työyhteisö uuden toimintamallin ja arvojen mukaiseen toimintaan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Eviran henkisten voimavarojen hallinnan kehittämisen painopistealueet kuluvalla suunnittelukaudella ovat: 15

- johtamisen ja esimiestyön kehittäminen huomioiden valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman sekä Kieku-toimintamalliin siirtymisen - osaamisen johtaminen, ylläpitäminen ja siirtäminen suhteessa Eviran tavoitteisiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön - kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin johtaminen ja siihen liittyvien työkalujen käyttöönotto ja toimintatapojen kehittäminen. Henkilöstövoimavarojen strateginen johtaminen, henkilöstösuunnittelu, toiminnalliset tavoitteet ja niiden seuranta vakiinnutetaan osaksi Eviran johtamisjärjestelmää ja toiminnanohjausta suunnittelukaudella. 2.3 Keskeiset tuottavuus-, kehittämis- ja investointihankkeet Tuottavuusohjelman ja henkilötyövuosien seuranta sekä suunnittelu ks. liite 2 (Ei julkisuuteen tässä vaiheessa) Viraston henkilötyövuosien jakautuminen maakunnittain ks. liite 3 Kehittämis- ja investointihankkeet Valtiovarainministeriön edellyttämät tietojärjestelmien kehittämishankkeet on koottu Salkkuun. Jatketaan kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruujärjestelmän (KUTI), eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontajärjestelmän (Elvi) ja laboratorio- ja valvontatietojärjestelmän (Elmo), eläinrekisterin sekä sähköisen asioinnin kehittämistä. Toimitilat ovat Eviran toiminnan kannalta pääosin tarkoituksenmukaisia. Seinäjoella vuokrasopimus on päättymässä vuonna 2016. Uutta toimitilaa koskevat valmistelut ovat käynnissä. Muuton yhteydessä kiinteästi toimitilaan asennettuja laitteita joudutaan uusimaan, jolloin näistä sekä muutosta aiheutuu kustannuksia arviolta noin 310 000 euroa. Lisäksi Hakuninmaan eläinlääkinnällinen rajatarkastusasema saatetaan joutua siirtämään alueen vähitellen muuttuessa asuinalueeksi. Tieteellisen tutkimuksen erityiset tulostavoitteet ja viisi tieteellisen tutkimuksen tutkimushankekokonaisuutta 2014 sekä LYNET ruokaohjelma - Kansallisesti merkittävät ja Suomea uhkaavat virustartunnat (4 hanketta) - Eläinten terveydenhuolto ja hyvinvointi (5 hanketta) - Eläinten bakteeeri-infektiot, elintarvikevälitteiset bakteerit, antibioottiresistenssi - vaikutus eläintuotantoon ja elintarviketurvallisuuteen (8 hanketta) - Taudit luonnonvaraisissa ja tarhatuissa eläimissä sekä kaloissa ja ravuissa (3 hanketta) - Kemiallinen elintarviketurvallisuus (5 hanketta) - LYNET ruokaohjelma 2.4 Ministeriön kannanottoa edellyttävät viraston ehdotukset Liitteessä 4 on esitetty Eviran lisätarpeet TTS-kauteen liittyen. 16