HAMELY/8/07.04/2011 Häme Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue 14.7.2011 Niemisen Sora Oy Käenniementie 70 14930 SAPPEE Kyöstilänharjun kiviainesten ottaminen LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA Niemisen Sora Oy on toimittanut 12.4.2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskukseen) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisen arviointiohjelman (YVAohjelman), joka koskee suunniteltua kiviaineisten ottoa Janakkalan kunnan Vähikkälän kylässä. YVA-ohjelman on laatinut hankkeesta vastaavan toimeksiannosta Insinööritoimisto Matti Jokinen. Hämeen ELYkeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toimii YVAmenettelyssä yhteysviranomaisena ja antaa YVA-ohjelmasta yhteysviranomaisen lausunnon. Näiden tahojen yhteystiedot ovat seuraavat: Niemisen Sora Oy, Käenniementie 70, 14930 SAPPEE Insinööritoimisto Matti Jokinen, Kankaistenkatu 19, 13220 HÄMEEN- LINNA Hämeen ELY-keskus, Kirkkokatu 12, PL 29, 15141 LAHTI Hanketiedot Hankkeessa on tarkoituksena käynnistää kiviaineksen otto- ja murskaus Janakkalan kunnan Vähikkälän kylään sijoittuvalla alueella. Vuosittainen käsittelymäärä olisi keskimäärin 170 000 kiintokuutiometriä ja kokonaisottomäärä 1 690 000 k-m 3. Työ koostuisi pääosin kiviaineksen kaivamisesta, seulomisesta, ylisuurten lohkareiden rikotuksesta (rammeroinnista) ja murskauksesta. Alueella varaudutaan myös kallion louhintaan, mikäli kalliopinta kohdataan oton yhteydessä. Hankkeella on seuraavat vaihtoehdot: * VE 0: Hanketta ei toteuteta. * VE 1a: Hanke toteutetaan siten, että kokonaisottomäärä on 1 690 000 k-m 3 ja ottoalueen pinta-ala 10,85 hehtaaria * VE 1b: Hanke toteutetaan maakuntakaavan mukaisessa laajuudessa, jolloin ottoalueen pinta-ala on 25 hehtaaria. * VE 2a: Hankkeessa käytetään polttomoottorikäyttöistä murskaamoa. * VE 2b: Hankkeessa käytetään sähkömoottorikäyttöistä murskaamoa. Suoritemaksu (hankkeesta vastaavalle) 4 800 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0130 Kirkkokatu 12 www.ely-keskus.fi/hame PL 29, 15141 Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, 13101 Hämeenlinna
Toteutettava vaihtoehto voi olla myös vaihtoehtojen yhdistelmä. 2/32 YVA-menettely YVA-menettelyä on tässä hankkeessa sovellettava Hämeen ELYkeskuksen 27.12.2010 tekemän YVA-menettelyn harkinnanvaraista soveltamista koskevan tapauskohtaisen päätöksen perusteella. Hankkeen edellyttämät luvat Eri menettelyiden yhteensovittaminen YVA-menettely alkoi, kun Niemisen Sora Oy toimitti YVA-ohjelman yhteysviranomaisena toimivalle Hämeen ELY-keskukselle. YVA-ohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja hankkeella on ja mitä ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää ja millä menetelmillä. ELY-keskus kuulutti YVA-ohjelman nähtävillä olosta ja toimitti sen nähtäville. Kaikki, joiden oloihin tai etuihin hanke voi vaikuttaa, samoin kuin ne yhteisöt ja säätiöt, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea, voivat ilmaista mielipiteensä arviointiohjelmasta. ELYkeskus pyysi myös arviointiohjelmasta lausunnot. Saatuaan mielipiteet ja lausunnot YVA-ohjelmasta ELY-keskus antaa niistä yhteysviranomaisen lausunnon hankkeesta vastaavalle. Hankkeesta vastaava tekee tarvittavat ympäristöselvitykset YVA-ohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti ja kokoaa tiedot arviointiselostukseksi. Tässä hankkeessa sen on arvioitu valmistuvan alkusyksyllä 2011. YVA-selostuksesta pyydetään lausunnot ja mielipiteet ja pidetään yleisötilaisuus vastaavalla tavalla kuin YVA-ohjelmasta. ELYkeskus antaa lopuksi yhteysviranomaisen lausunnon arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon. Tämä koskee paitsi ympäristölupaa myös muita hankkeen toteuttamisen edellyttämiä lupia. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä tai muusta päätöksestä on käytävä ilmi, kuinka arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto on otettu huomioon. Käynnissä ei ole ollut hankealuetta koskevia kaavoitusmenettelyitä, joiden kanssa YVA-menettelyä olisi ollut tarpeen yhteensovittaa. Arviointiohjelmasta ja sen täydennyksestä tiedottaminen ja kuuleminen Arviointiohjelman nähtävillä olosta kuulutettiin Janakkalan Sanomissa 21.4.2011. Kuulutus ja YVA-ohjelma olivat nähtävillä 21.4.-17.6.2011 Janakkalan kunnan julkisten ilmoitusten ilmoitustaululla. YVA-ohjelma oli nähtävillä myös Janakkalan pääkirjastossa ja Tervakosken kirjastossa sekä sähköisesti ELY-keskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.elykeskus.fi/hame/yva > Vireillä olevat YVA-hankkeet. Kuulutus oli sähköisesti ELY-keskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.ely-keskus.fi/hame
3/32 > Ajankohtaista > Kuulutukset. Hanketta ja arviointiohjelmaa esiteltiin yleisötilaisuudessa 10.5.2011. Arviointiselostuksesta ja sen täydennyksestä pyydettiin lausunnot Janakkalan kunnanhallitukselta, Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueelta, Hämeen liitolta, Etelä-Suomen aluehallintoviraston Ympäristöterveydeltä ja Hämeen maakuntamuseolta, joka toimitti lausuntopyynnön edelleen Museovirastolle, joka hoitaa Kanta- Hämeessä alan viranomaistehtävät. Yhteenveto annetuista lausunnoista ja mielipiteistä Janakkalan kunnanhallitus katsoo, että vaihtoehdot on rajattu kapeaalaisesti joko hakemuksen mukaiseen tai laajempaan maakuntakaavan osoittamaan. Asian ratkaisun ja myöhemmän lupamenettelyn kannalta olisi hyödyllistä tarkastella myös muita mahdollisia vaihtoehtoja. Hakemuksessa esitettyä aluetta voisi esimerkiksi rajata eri tavalla, vaikkapa jättämällä alueella sijaitsevan supan seinämää ehjäksi, muotoilemalla alueen ulkorajaa tai luiskia maisemaan soveltuvammiksi tai mahdollisia luontoarvoja säästävämmiksi jne. Yksityiskohdilla on vaikutusta erityisesti maisemallisiin ja luontoarvoihin. Maakuntakaavassa asia on esitetty yleispiirteisesti, ja kaavan toteutukseen liittyy aina asian tarkempi selvittäminen ja arviointi, eikä kaavan esittämä rajaus näin ole sitova. Kaavan laadintavaiheeseen on kuitenkin sisältynyt myös vaikutusten arviointia. Erilaisten vaihtoehtojen vapaata arviointia luonnollisesti vaikeuttaa se, että tämän tyyppisessä hankkeessa, mikä liittyy yhden tapauksen ja alueen lupakäsittelyyn, ei voida vertailla erilaisia sijoitusvaihtoehtoja. Tällaista vertailua on kuitenkin tehty kaavan ja rakennemallin laadinnan yhteydessä. Ohjelman mukaan vertaillaan lisäksi murskaamon toteuttamista joko polttoöljykäyttöisenä tai sähköverkkoon liitettynä. Tässä on kyse kivenjalostuksen tekniikasta, jossa keskeinen ero menetelmien välillä ympäristönäkökulman kannalta liittyy polttoaineesta aiheutuvaan riskiin maaperälle ja pohjavedelle. Sähköllä toimiva murskaamo on riskin kannalta luonnollisesti aina varmempi, kyse on enemmänkin siitä, voidaanko polttoöljykäyttöisen murskaamon riskit minimoida riittävästi erilaisilla suojausmenettelyillä. Kysymys on tältä osin myös normaalista lupaharkinnasta noudattaen ympäristönsuojelulain BAT- ja Bep-periaatetta. Asukkaille aiheutuvan haitan arvioimiseksi olisi perusteltua tarkastella erityisesti murskauksen osalta erilaisia toimintaaikavaihtoehtoja. Murskaustoimintaa ei käytännössä tehdä kautta vuoden tai vuorokauden, ja toiminta-aikojen ja ns. hiljaisten aikojen rajaaminen on tärkeä osa arviointi- ja lupamenettelyä. Vertailtavilla vaihtoehdoilla ei ole eroja liikenteen suhteen. Niillä ei myöskään ole eroja sen suhteen, millainen kokonaisvaikutus Vähikkälän seudun kaikilla maaainesalueilla on alueelle. Tämä koskee vaihtoehtoja, joissa hanke toteutetaan. Luonnollista on, että vaikutuksia on sitä vähemmän, mitä vähemmän on toimintaa. Vaativaa olisi arvioida tätä mahdollista ottoa osana löyhästi rajatun alueen muuta ottotoimintaa, maataloustoimintaa jne. ja osana yleisten teiden liikennevirtaa. Laajemman alueen tarkaste-
4/32 lussa voidaan asiaa tarkastella lähinnä aiheutuvan äänen ja liikenteen näkökulmasta sekä luonnon geologisen ja biologisen kokonaisuuden kannalta. Liikenneturvallisuuden ongelmia ja tien huonoa kuntoa on asukkaiden toimesta tuotu esille, mutta on tulkinnanvaraista, kuuluuko niiden tarkastelu YVA-menettelyyn. Hankkeesta vastaava voi arvioida oman toimintansa vaikutuksia, joten on perusteltua tarkastella ns. Mustisuon aluetta tämän hankkeen yhteydessä. Muiden alueella toimintaa harjoittavien tahojen erilaisia hankkeita on vaikea liittää tähän tarkasteluun. Esitettyä vaikutusalueen rajausta voidaan pitää perusteltuna. Kunnanhallituksen näkemyksen mukaan arvioitavat vaikutukset ja käytettävät menettelyt vaikuttavat riittäviltä ja oikeilta. Valtaosa vaikutuksista on mitattavissa ja todennettavissa, ja näin myös dokumentoitavissa. Kokemusperäisesti tiedetään kuitenkin, että asukkaiden kokemus ko. toiminnasta saattaa varsin laajalla alueella olla voimakas ja negatiivinen. Esimerkiksi meluhaittaa voidaan kokea suhteellisen alhaisilla melutasoilla koko Vähikkälän ja Valajärven alueella. Tämäntyyppisen kokemusperäisen vaikutuksen arviointiin toivotaan kiinnitettävän myös huomiota. Samoin liikenneturvallisuuteen ja yleisen tien kuntoon liittyvät asiat pitäisi sisällyttää tarkastelun piiriin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toivoo aktiivista yhteistyötä arvioinnin aikana, jotta hankkeen yksityiskohtainen vuorovaikutus säilyisi. Tämä on tärkeää, koska asian käsittely todennäköisesti jatkuu lupamenettelyllä. Suunnitelma haitallisten vaikutusten vähentämiseksi ja seuraamiseksi on olennainen osa tätä menettelyä ja toimii myöhemmän lupakäsittelyn konkreettisena apuna. Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue toteaa lausunnossaan, että suunnitellulle ottoalueelle kuljetaan Kirkkoportintien (mt 2873, sorapäällystetie) 191 kohdalta, noin 1,9 kilometriä maantietä pohjoiseen Vähikkälän kylältä. Liikenne ja infrastruktuuri - vastuualue haluaa jo tässä vaiheessa tuoda esille, että kyseinen liittymäpaikka ei sovellu ohjelmassa esitettyyn toimintaan. Liittymän näkemät ovat erittäin huonot etenkin etelän suuntaan. Arviointiselostuksessa tulisi esittää liittymälle vaihtoehtoinen sijainti ja arvioida hankkeen vaikutuksia tiestöön ja liikenneturvallisuuteen siihen perustuen. Ohjelmassa ilmoitetaan arvioitavan toiminnan aiheuttamaa vaikutusta Kirkkoportintien (mt 2873) ja Vähikkäläntien (mt 2873/2874) liikenteeseen Liikenneviraston tiekohtaisten liikennetilastojen perusteella. Liikenteen melua arvioidaan pohjoismaisen liikennemelun leviämismallin mukaisesti. Melun lisäksi tulisi tarkastella ja arvioida myös liikenteen aiheuttamia pölypäästöjä ja esittää toimenpiteitä niiden lieventämisestä. Tämän lisäksi tulisi arvioida hankkeen synnyttämän raskaan liikenteen vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen, liikenneturvallisuuteen sekä teiden rakenteeseen. Tarkasteluun tulisi ottaa mukaan edellä mainittujen teiden lisäksi Vehmaistentie (mt 13631) ja Launostentie (mt 2873). Hämeen liiton lausunnon mukaan Kyöstilänharjun soranottoalue on merkitty Kanta-Hämeen maakuntakaavaan maa-ainesten ottoalueeksi
5/32 (EOh45). Alue sijaitsee pohjavesialueella sekä maakunnallisesti merkittävällä maisema-alueella. Kiviainesten ottamisalue on toiminnassa ympäri vuoden ma-pe klo 6-22. Lisäksi murskausasemalle haetaan lupaa toimia talviaikaan 1.11.-31.3. ympäri vuorokauden. Tässä tapauksessa tulee erikseen selvittää melun leviäminen yöaikaan talven sääolot huomioon ottaen. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota paitsi maa-ainesten ottotoiminnan aiheuttamaan pölyhaittaan myös sora- ja kiviaineskuljetusten lähiseudun asutukselle aiheuttamaan pölyhaittaan. Etelä-Suomen aluehallintoviraston Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue pitää erittäin tärkeänä hankkeen ja kaikkien muiden alueella jo olevien kiviainesten ottoalueiden yhteisvaikutusten arviointia vaikutusalueen häiriintyvissä kohteissa. Yhteisvaikutukset pitää selvittää kaikissa arvioitavissa seikoissa. Koska suunniteltu hankealue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella, tulee selvittää, kuinka pohjaveden pilaaminen estetään ja miten hallitaan koneiden ja varastojen polttoaine- ja öljypäästöt ja miten on suunniteltu toteutettavaksi mahdollinen pölynsidonta siten, ettei se aiheuta uhkaa pohjaveden laadulle. Vedenottamoiden lisäksi myös vaikutusalueen talousvesikaivojen sijainti tulisi selvittää, ja arvioida hankkeen vaikutuksen näiden vedenlaatuun ja antoisuuteen. On tarpeellista esittää kartalla vaikutusalueen terveydensuojelullisesti herkkien kohteiden (kuten koulut, päiväkodit, vanhainkodit, terveyskeskukset ja muut vastaavat) lisäksi myös vaikutusalueen vedenottamot, talousvesikaivot ja yleiset uimarannat. Pölyhaitan arvioinnissa tulisi ottaa huomioon erityisesti kevätpölyaikana esiintyvät pölypitoisuushuiput, jotka aiheuttavat herkästi ohje- ja raja-arvoylityksiä hengitettävien hiukkasten pitoisuuksissa. Työterveyden kannalta merkittävin meluhaitta on yöaikainen, unta ja nukahtamista häiritsevä melu. Ympäristömelulle ei ole suoraan olemassa ohjearvoja ja tulkintaohjeita maksimimelutapahtumien tai ajallisesti vaihtelevan melun arvioimiseksi, mutta terveyshaittojen arviointia varten sisämelulle on ohjearvot ja tulkintaohjeet olemassa. Meluhaittaa tulee arvioida laskennallisten keskiäänitasojen lisäksi myös maksimimelutapahtumina lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lisäksi meluhaitan ajallista vaihtelua tulisi arvioida, jotta meluhaitasta saadaan riittävän luotettava kuva. Toiminnasta aiheutuva liikennemäärän lisäys tulee selvittää tarkemmin. Liikenteen aiheuttamista vaikutuksista tulee melun leviämismallien lisäksi selvittää myös liikenteen aiheuttamat pienhiukkasten määrät ja arvioida niiden aiheuttamaa haittaa vaikutusalueella. Kasvavasta liikenteestä aiheutuva liikenneturvallisuuden heikkeneminen on myös arvioitava ja selvitettävä, miten haitta olisi vähennettävissä. Polttomoottori- ja sähkökäyttöisen murskaamon vaihtoehtoja tulee arvioida maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin lisäksi myös laitteista aiheutuvan melun ja pienhiukkasten kannalta. Terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa tulee käyttää hyväksi paikallisten viranomaisten asiantuntemusta. Terveydensuojeluviranomaisella on paikallinen asiantuntemus terveydensuojelulain tarkoittamien kohteiden ja hankkeen vaikutusalueen elinympäristön terveydellisistä olosuhteista.
6/32 Museovirasto toteaa, että Vähikkälä kuuluu Kanta-Hämeen maakuntakaavan Lopen-Vähikkälän kulttuurimaisema-alueeseen. Hankealueen liikenne ohjautuu matkailun ja kulttuurihistorian kannalta tärkeälle, keskiajalta peräisin olevalle vanhalle meritielle, joka on maakuntakaavassa osoitettu kehitettäväksi matkailu- ja maisematienä. Hankkeen vaikutukset historialliseen tiehen pitää arvioida erityisen huolellisesti. Arviointiohjelmassa vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön on esitetty arvioitavan asiantuntijakäynnein ja käytettävissä olevien selvitysten avulla. Janakkalan kunnan arkeologinen perusinventointi vuodelta 1984 on vanhentunut ja puutteellinen, eikä alueella ole tehty muissakaan yhteyksissä arkeologisia inventointeja, jotka olisivat ulottuneet hankealueelle. Arviointia ei siten voida arvioida olemassa olevan aineiston perusteella. Vuonna 1539 Vähikkälän kylässä oli 9 ja Sauvalassa 4 taloa (ml. Sauvalan kartano). Jo 1700-luvulla Vähikkkälän kylällä ja Sauvalan kartanolla toistakymmentä torppaa molemmilla, ja seuraavalla vuosisadalla määrä vain kasvoi. Koska suunnitellun kiviainesten ottoalueen vaikutusalueella on asutushistoriassa ja maa- ja metsätaloudessa tapahtunut noin voimakasta kehitystä ja keskittymistä historiallisella ajalla, on perusteltua olettaa, että tästä toiminnasta on löydettävissä maastosta merkkejä, muinaisjäännöksiä. Ottamisalueen pinta-alavaihtoehdot (runsaat 10 ha ja 25 ha) ovat niin laajat, että arkeologinen selvitys tulee senkin perusteella tehdä. Vasta hankealueen arkeologisen inventoinnin jälkeen Museovirasto voi arvioida hankkeen vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön. Henkilöt A, B ja C ilmoittavat näkemyksenään, että maa-ainesten ottaminen Kyöstilänharjulta ei ole maa-aineslain, naapuruussuhdelain eikä ympäristönsuojelulain mukaan hyväksyttävää, eli 0-vaihtoehto on toteutettava. Jos hanke kuitenkin toteutuu, räjäytystöitä ja kallion louhintaa ei alueella tule missään olosuhteissa tehdä. Jo pienetkin määrät räjähteitä ja panoksia aiheuttavat uhan pohjaveden saastumiselle. Jo kolmen toiminnassa olevan maanottoalueen vaikutukset kylälle on otettava huomioon. Niiden toiminnan loppumista koskeva lupaus on perusteeton. Teollisen maa-aineksen ottamistoiminnan ja kuljetusten tulee loppua yön ajaksi, viikonlopuiksi ja pyhäpäiviksi. Vähikkälän kylä on nykyisessä, vahvistetussa maakuntakaavassa merkitty kylämäisen asutuksen alueena ja myös maaseudun kehittämisen kohdealueena Tämän alueen kupeessa on EOh45-alue, eli soran- ja hiekanottoalue. Kyseistä aluetta ei ole merkitty kaavassa EOk-alueeksi eli kallioaineksen ottamiseen soveltuvaksi alueeksi. Lisäksi alue on 1. luokan pohjavesialue. Liikenne-, pohjavesi- ja luontoselvitykset on tehtävä perusteellisemmin ja paremmin. Selvityksessä on hienoja mallinnuksia asioista, mutta tavallisen kyläläisen arjen kannalta tärkeitä selvitettäviä asioita perusteellisten ja ajantasaisten pohjavesi- ja luontoselvitysten ohella ovat myös öljytuotteiden käyttö ja varastointi, totuudenmukaiset laskelmat liikennemääristä ja niiden vaikutus erityisesti liikenneturvallisuuteen sekä mahdollisten melu- ja pölyvallien rakentaminen teiden varsille. Kaikki aluetta koskevat selvitykset on ulotettava koko 25 hehtaarin
7/32 EOh45-alueelle. Mitään tutkimuksia, selvityksiä tai suojaamistoimenpiteitä ei tule ehdollistaa päätösten lainvoimaisuuteen. Riski vahingoille alkaa, kun toiminta alkaa. Erilaisista lupatulkinnoista ja käsityksistä on päästävä eroon. Toiminnan täytyy olla selkeää yrittäjälle, valvoville viranomaisille ja kyläläisille. Etelä-Janakkalan Erätoverit ry kiinnittää huomiota siihen, että arviointiohjelmassa alueen eliöstön selvittäminen on jätetty kokonaan huomiotta. Alue on metsästysseuralle tärkeää maastoa. Myös seuran riistanhoitopellot ja syöttöpaikat sijaitsevat varsin lähellä Kyöstilänharjua käytännössä ilman suojaa (noin 500 m kaavaillulta ottoalueelta). YVA-selvitykseen täytyy lisätä selvitys, josta ilmenevät vähintään seuraavat asiat: selvitys alueesta, jonka sisällä eläinten luontainen pesintä ja liikkuminen häiriintyvät syntyvästä melun, pölyn ja liikenteen vuoksi; vaikutusalueen hirvieläinkantojen tämänhetkinen määrä; hankkeiden vaikutukset hirvieläinkantoihin sekä pienriistaan ja riistanhoitoon sekä selvitys alueella elävistä rauhoitetuista eläinlajeista. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että alun perin kaavaillun ottoalueen vierestä, mutta 25 ha:n kaavavarauksen alueelta lähtee noro, joka on metsälaissa tarkoitettu suojeltava kohde. Soranoton vaikutukset tähän noroon ja sen ekosysteemiin pitää selvittää, koska alueen hydrologian muuttuessa lähdevaikutus saattaa vaarantua. Kaavailtu alue pirstoisi metsästysmaita, ja korvaavan alueen löytäminen metsästysseuralle nähdään käytännössä mahdottomana. Esimerkiksi hirvijahteihin tarvitaan riittävän suuria ehyitä alueita, joita tiestö ja asutus eivät pirsto. Selvitykset on tehtävä yhdessä riistanhoitopiirin kanssa, joka on paras käytettävissä oleva asiantuntijataho. Henkilö D haluaa tuoda kannanotossaan esiin, että Vähikkälän kylässä on nykyisellään kolme toimivaa soranottoaluetta: Sauvalan, Mustisuon ja Kansalanmäen soranottoalueet. Insinööritoimisto Matti Jokinen on jättänyt täysin huomiotta näistä kolmesta Valajärven rannassa sijaitsevan Sauvalan ottoalueen. Todellisia soranoton aiheuttamia ympäristövaikutuksia ei voida tutkia jättämällä yksi häiriötekijä tutkimuksesta pois. Perusteena ei voi olla Sauvalan ottoalueen etäisyys Kyöstilänharjuun nähden: se sijaitsee lähes saman matkan päässä Kyöstilänharjusta katsottuna kuin YVA-ohjelmassa mukana oleva, aivan kylän ydinkeskustassa sijaitseva Kansalanharju. Mustisuon ja Kansalanharjun soranottotoiminnan loppumisesta ei ole mitään takeita eikä todisteita. Vähikkälän asukkaat ovat kaikki omien kaivojensa varassa. Pohjaveden puhtaus ja riittävyys on kylälle ensiarvoisen tärkeää. Pohjaveden vaarantamista ei tule sallia. Arvioinnissa tulee huomioida räjähdysaineiden aiheuttama riski pohjavedelle, räjäytysten aiheuttama mahdollinen pohjaveden virtaussuuntien muutos, pohjaveden mahdollinen saastuminen ja sen aiheuttamat vaikutukset kylän asukkaiden jokapäiväiseen elämään. Selvityksestä tulee käydä ilmi korvausvastuullinen taho ja toimintasuunnitelma mahdollisen ympäristövahingon sattuessa. Alueella tulee suorittaa pohjavesialueen ruhjekartoitus. YVA-ohjelmassa tulee antaa merkittävä painoarvo kylän asukkaiden kokemukselle melusta. Pelkkä melun mit-
8/32 taaminen desibeliarvoin ei anna riittävää kuvaa todellisuudesta ja melun aiheuttamasta haitasta asukkaille ja eläimille. Myös kylän asukkaiden kokemukselle pölystä tulee antaa painoarvoa pölymallinnuksen ollessa hankalaa. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon pölyn aiheuttama haitta mahdollisen soranottoalueen lähiseudulla sekä kuljetusreitin lähialueilla koko kylän alueella. Lisäksi tulee huomioida pitkäaikainen altistus kiviainespölylle. Vähikkälän teitä ei ole suunniteltu kestämään raskasta liikennettä. Raskas liikenne aiheuttaa merkittävän vaaratekijän kasvavassa ja kehittyvässä kylässä, jossa ei ole kevyen liikenteen väylää. Vähikkäläntie on otettava huomioon ympäristövaikutusten arvioinnissa. Raskaan liikenteen haitta ei katoa minnekään liikenteen siirtyessä Kirkkoportintieltä Vähikkäläntielle. Liikenteen aiheuttama riski tulee huomioida kevyen liikenteen, erityisesti koululaisten kannalta sekä esittää suunnitelma kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Liikenteestä johtuvan melun ja pölyn aiheuttama haitta tulee huomioida kokonaisarvioinnissa. Kyöstilänharjusta ei ole tehty kattavaa ja objektiivista luontoselvitystä ja maaperätutkimusta, joten ne pitää tehdä. Jos soranottotoimintaan otetaan koko 25 ha, toiminta tulee kestämään vähintään 25 vuotta, pahimmassa tapauksessa 50 vuotta. Tämä merkitsee sitä, että osa kylän asukkaista eläisi koko elämänsä soranotosta aiheutuvien haittojen keskellä. Kylästä on jo viety kolme harjullista maailmalle yli kolmen vuosikymmenen aikana. Vähikkälä on siis tehnyt osuutensa näissä kehityksen talkootöissä. Mielipiteen esittäjä haluaa lisäksi tuoda esiin, että hän pitää kesäkuukausina kylässä elintarvikekioski/kesäkahvila Vähikkälän Suvipuotia, josta on tullut vuosien aikana kylän ja kesäasukkaiden tärkeä, yhteinen kokoontumispaikka. Nykyinenkin raskas liikenne ja 300 metrin päässä sijaitseva Kansalanharjun soraottoalue aiheuttavat kioskille ja sen asiakkaille kiistatonta viihtyvyyshaittaa. Kyöstilänharjun suunnitellun ottoalueen käyttöönotto johtaisi pahimmassa tapauksessa kioskin toiminnan lopettamiseen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa tulee ottaa huomioon raskain mahdollinen tilanne kylän asukkaiden kannalta: samanaikainen murskaus ja/tai seulonta käynnissä Kansalanharjulla, Sauvalan ottoalueella ja Kyöstilänharjulla ja toiminnan aiheuttamat haitat koko laajuudessaan ja kaikkine riskeineen. Kyläyhdistys Vähikkälän väljämä ry nostaa lausunnossaan esiin seuraavia näkökulmia: Kyöstilän I-luokan pohjavesialue on kyläläisille korvaamaton. Sen merkitys on huomattava myös seutukunnallisesti. YVAohjelmassa tulee esittää alueen pohjavesien ruhjekartoitus. Räjäytysten vaikutukset pohjavesialueella ja räjähdysaineiden jäämien aiheuttamat riskit ympäristölle ja ihmisille on tutkittava. Lähialueen kaivot on tutkittava ennen mahdollisen toiminnan aloittamista. YVA-ohjelmaan tulee liittää selvitys korvausvastuullisesta tahosta ja toimintasuunnitelma mahdollisen pohjaveden pilaantumisen varalle. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi kylän vesihuollon järjestäminen mahdollisen ympäristövahingon sattuessa. Liikenteen aiheuttamat haitat ja riskit eivät lakkaa olemasta raskaan kaluston kääntyessä Kirkkoportintieltä Vähikkäläntielle. Vähikkä-
9/32 län- ja Launosentie, joiden varsilla asuu lapsiperheitä, tulee ottaa huomioon YVA-ohjelmassa. Ohjelmassa tulee myös esittää suunnitelma kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi. YVA-ohjelmassa ei saada selville todellisia melun aiheuttamia haittavaikutuksia pelkästään desibelimittauksilla. Kylän asukkaiden mielipiteet ja kokemukset sekä melusta että pölystä on myös otettava huomioon. Kyöstilänharju on merkittävä jääkaudenaikainen muodostuma, harjulta löytyy mm. metsälaissa suojeltava suppa. Sauvalan soranottoalue ja sen vaikutukset ympäristöön on otettava YVA-arviointiin mukaan. Vähikkälän kylän asukkaat ovat kestäneet soranotosta aiheutuvia haittavaikutuksia jo yli 30 vuoden ajan. Sorayrittäjä Niemisen toteamuksen mukaan toiminta alueella tulisi jatkumaan vielä nyt haetun kymmenen lupavuoden jälkeen, mikä merkitsisi pahimmillaan 50 vuoden soranajoa Vähikkälän kylän läpi. YVA ohjelmassa tulee ottaa huomioon kylän asukkaiden ja ympäristön kestokyky kaikkien neljän mahdollisen soranottoalueen kaikki haittavaikutukset. Henkilöt E ja F tilan talouskeskus sijaitsee noin 800 metriä suunnitellusta sora-alueesta itä-kaakko-suuntaan. Sora-alue alkaisi vajaan 200 metrin päästä tilan rajasta. YVA-menettelyssä pitäisi heidän mielestään tutkia ja huomioida erityisesti seuraavat seikat: Melun ja pölyn kulkeutuminen erityisesti lähintä asutusta (Maaniityn tila) ja Soks-lampi- Marttila-Tervakoski -suuntaa kohti, soranotto- ja murskaustoiminnan vaikutukset pohjavesien määrään, laatuun ja kulkeutumiseen, harjun luonto-, maisema- ja virkistysarvojen selvittäminen sekä liikenne. Niemisen soran suunnitelmissa on tehdä soranottoalueen ympärille pengerrykset melun ja pölyn kulkeutumista estämään. Kuitenkin harju sekä lähin asutus on korkeammalla kuin välissä oleva pieni metsikkö-alue peltoineen. Korkeillakaan pengerryksillä ei saada luonnon korkeussuhteita kumottua, vaan melu ja pöly kulkeutuisivat lähes sellaisenaan Maaniittyä, naapurustoa ja Sokslampi-Marttila-Tervakoskea kohti. Maaniityn alueella on useita lähteitä, muun muassa muinaismuistoksi luokiteltu Uhrilähde. Tämän vuoksi lähialueen lähteiden ja järvien veden laatua tulisi tarkkailla, esimerkiksi näytteiden avulla. Myös pohjaveden kulkusuunta pitäisi tutkia, koska lähistöllä on paitsi lähteitä, myös järviä: Sokslampi, Valajärvi ja Alasjärvi. Pintavesien suunta nykyisellään on kohti Sokslampea ja Alasjärveä. Selvitettäviin asioihin kuuluvat myös harjualueella vallitsevat luontotyypit, kasvisto ja eläimet sekä näiden elinolosuhteiden muuttuminen mahdollisen soranoton myötä. Alueella on myös lenkkeilypolku, jolla talviaikaan kulkee suosittu hiihtolatu. Mahdollinen soranottotoiminta meluineen, pölyineen ja liikenteineen pilaisi alueen virkistyskäytön täysin. Mahdollisen uuden sorakuopan myötä entisestään lisääntyvä raskas liikenne erittäin huonossa kunnossa olevilla kapeilla teillä lisäisi liikenneonnettomuusriskiä valtavasti. Erityisesti on otettava huomioon kyläkoulun sijainti rekkareitin varressa. Kyöstilänharjun sora-alueen soranottosuunnitelmassa todetaan alueelle syntyvän pieniä topografisia muutoksia. Maallikon on vaikea ymmärtää, kuinka korkean mäen tilalle tulevaa syvää monttua voidaan kutsua pieneksi
10/32 muutokseksi. Maisemointi ei harjua entiselleen palauta. Omalta kotipihalta olisi mukavampi katsella luonnonkaunista harjua kuin pilalle kaivettua pölyävää ja meluavaa monttua kaivureineen! Henkilöt G, H ja I katsovat, että jo YVA-arviointiohjelman esipuheessa ja myöhemmin itse arviointiohjelmasta ilmenee, ettei ohjelman laatija aivan tunne YVA-prosessia eikä sitä, mitä siinä on tarkoitus selvittää. Monin paikoin unohdetaan täysin lähiseutua jo rasittavat hankkeet tai todetaan, ettei hankkeesta vastaava voi olla vastuussa muiden yrittäjien jo käynnissä olevien hankkeiden tuottamasta haitasta. Vastuukysymyksistä ei YVA:ssa ole kyse, vaan siitä, kestääkö ympäristö ja ihmiset vielä nykyistä kovempaa kokonaisrasitusta aiheuttajasta riippumatta. Tarkasteltavina toteutusvaihtoehtoina on esitetty neljä erilaista skenaariota 0- toteutusvaihtoehdon lisäksi. Esitetyissä vaihtoehdoissa epäselväksi jää, mikä on vaihtoehtojen 1a ja 1b sekä 2a ja 2b välinen suhde. Ei voi olla niin, että hankkeen laajuus ei vaikuta eri energiavaihtoehtojen aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin ja haittoihin. Ottaen huomioon Hämeen ELY-keskuksen aiemman pohjavesilausunnon (HAME- LY/908/07.00/2010), on polttomoottorivaihtoehdon arviointi tarpeeton. Samasta syystä on jossakin määrin kyseenalaista koko 25 ha:n ottoalueen arviointi, sillä se ei ole mitenkään mahdollista louhimatta kalliota, jota Kyöstilänharju suurelta osin on. Koska koko alue kuitenkin on seutukaavassa varattu maa-aineksen ottoalueeksi, on koko alueen arviointi ilman muuta perusteltua. Koko aluevarausta koskevaa ottosuunnitelmaa ei kuitenkaan ole esitetty, eikä toista maanomistajaakaan ole kuultu tai ainakaan liitetty hankkeen osapuoleksi. Alkuperäistä hakemusta laajempaa toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia ei voida arvioida ilman tarkoituksenmukaista ottosuunnitelmaa. On oltava tiedossa, kasvavatko vuosittaiset ottomäärät vai ottoajan pituus, millaista maa-ainesta harjun eri osissa on, eli paljonko räjäytyksiä ja millaisella panostuksella. Kallion laatu pitää myös selvittää ottoalueen eri osissa. On lisäksi otettava huomioon, että kallion päällä on tiettävästi paikoin vain 5 metriä moreenia. Ei myöskään ole tarkoituksenmukaista selvittää ratkaisuvaihtoehtoa, johon ei ole olemassa edellytyksiä, eli toinen maanomistaja on ilman muuta kuultava YVA-selvityksen yhteydessä. Toteutusvaihtoehdossa 1b pitää laatia alueen kuvaus ja sille uskottava ottosuunnitelma. Hämeenkylmänkukan mahdollinen esiintyvyys Kyöstilänharjulla on selvitettävä samoin kuin kylmänkukan mahdolliset esiintymät naapuriharjuilla, mm. Piikakivenharjulla ja Lammienmaalla. Aikataulu tulee laatia siten, että tämän arvokkaan kasvin esiintymisen tutkiminen on ylipäätään mahdollista. Sauvalan soranottoaluetta ei missään tapauksessa voida rajata selvityksestä pois, sillä ääni kantaa järvellä hyvin ja molemmat hankkeet, Sauvala ja Kyöstilänharju, sijaitsevat järven läheisyydessä. Suuri osa kesämökeistä sijoittuu näiden kahden soranottoalueen väliin. Myöskään Kansalanmäkeä ei voida rajata pois, sillä sen tuottamat haitat, erityisesti liikenne kylän keskustassa, on otettava kokonaisarvioinnissa myös huomioon. Näiden kahden muun soranottoalueen aiheuttamat ympäristövaikutukset on otettava huomioon siitä huolimatta,
11/32 ettei hankkeesta vastaava ole niistä vastuussa. Väite Mustisuon ottoalueen toiminnan päättymisestä ei ole uskottava. Mainitulla alueella on vielä valtavat varastokasat sekä murskaamatta olevia lohkareita, mm. viime maaliskuussa suoritetuista räjäytyksistä, joita yrittäjä ei syystä tai toisesta ole vielä murskannut. Mustisuo ei missään tapauksessa tule olemaan maisemoitu ja toiminta loppunut vuoteen 2015 mennessä, jolloin nykyiset luvat päättyvät. Hankkeesta vastaavan suunnitelma rajata lähivaikutusalue 500 m:n etäisyydelle ei ole riittävä. Kyseinen matka on se etäisyys, jolle merkittävät haitat yleensä rajautuvat, mutta se on tapauskohtaista, riippuen maanmuodoista ja kasvillisuudesta. Koska tarkoitus on selvittää ympäristövaikutukset, eikä arvata niitä etukäteen, on lähivaikutusalueeksi katsottava tätä selvästi laajempi alue, esimerkiksi yksi kilometri. On myös huomattava, että toisin kuin maa-aineksen otto, louhinta, murskaus, seulonta ja muut ottoalueen työt, maa-aineksen kuljetuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset eivät heikkene etäisyyden kasvaessa, vaan niiden vaikutusalue on koko kylä. Suunnitelman mukaan maa-ainesta kuljettavat sorarekat ilmeisesti katoavat Suvipuodilla, koska Kirkkoportintien lisäksi muuta tiestöä ei ole esitetty mukaan otettavaksi. Sorakuorman kuljetuksesta aiheutuva melu, pöly ja vaara muulle liikenteelle ovat yhtä suurta missä kohden reittiä tahansa. Vähikkäläntie on otettava mukaan arvioitaessa liikenteen aiheuttamaa haittaa. Kaukovaikutusalueen rajaaminen 1,9 kilometriin ei ole perusteltua, vaan alue tulee laajentaa 2,5 kilometriin. Vaikutukset kylätien varrella sijaitsevaan Vähikkälän kouluun ja lasten koulutien turvallisuuteen on ehdottomasti selvitettävä. Samoin kesäisin avoinna olevaan Suvipuotiin, josta on tullut koko kylän yhteinen kokoontumispaikka. Liikennehaittoja arvioitaessa ei voida tukeutua Destian tai Liikenneviraston jo mahdollisesti tekemiin selvityksiin. Soranoton aikana ei tiettävästi ole suoritettu liikenteen laskentaa, vaan tieliikennemäärät lienee arvioitu jonkin tieluokituksen mukaisesti. Liikennehaittojen pohjana pitää olla todelliset liikennöintimäärät, jotka tulee selvittää toteutuneen ajon perusteella. Nämä ovat laskettavissa alueiden ottomääristä. Laskentaakin voidaan suorittaa, mutta ei hankkeesta vastaavan toimesta, koska hänellä yhtenä alueen suurimmista soraliikenteen aiheuttajista on merkittävä mahdollisuus manipuloida tulosta. Eri hankkeiden kokonaisvaikutusten arvioimiseksi on tarpeen hankkia YVA-selostuksen lähdemateriaaliksi mainittujen maa-aineksen ottopaikkojen yrittäjien kuntaan toimittamat aineistot, joista voidaan mm. laskea todelliset liikennemäärät ja alueilla toteutettu murskaus, seulonta ja louhinta. Tämä on mielipiteen esittäjän mukaan mahdollista julkisuuslain 7 2 momentin sekä saman lain 24 :n 1 momentin 20 kohdan perusteella siitä huolimatta, että asiakirjat sisältäisivät tietoja elinkeinonharjoittajan yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta tai muista vastaavista seikoista. Siten YVA-selvityksen pohjaksi voidaan ottaa paljon enemmän aineistoa, kuin mitä on erikseen julkaistu. Näin kerätyn informaation pohjalta on laadittava pahin mahdollinen skenaario, jossa eri hankkeiden ympäristövaikutukset ovat historiatietojen valossa suurimmillaan. Tällainen skenaario on erittäin todennäköinen, kun vielä nousukausi kiihdyttää rakentamista ja lisää maa-aineksen ky-
12/32 syntää voimakkaasti. YVA-ohjelmassa on kokonaan unohdettu luontoarvoltaan merkittävä suppa ja siihen muodostunut korpi, joten tämä luontokohde on selvitettävä erityisen tarkasti. Alueen kulttuurihistoriallista merkitystä arvioitaessa on tarpeen teettää selvitys asiantuntevalla historiantutkijalla pohjautuen alueen tunnettuun nimistöön ja käyttöhistoriaan. Lisäksi on otettava huomioon, että soranajoon käytetty Kirkkoportintie on osa keskiaikaista Raaseporin vanhaa meritietä. Hankkeesta vastaava olettaa, että riittävä informaatio on saatavissa keräämällä eri lähteistä jo tehtyjä selvityksiä ja koostamalla niistä tarvittava selostus. Tämä ei ole riittävä toimintatapa millään osa-alueella. Melu- ja polypäästöjä koskevien mallinnusten lisäksi on syytä tehdä jo olemassa olevia hankkeita, vähintään Mustisuota, koskevia todellisia mittauksia, joiden tulokset voidaan sitten arvioinnissa laskea yhteen Kyöstilänharjun mallinnusten kanssa. Peruskallion mahdolliset ruhjeet ja räjäytystöiden vaikutus pohjavesiin ja alueen porakaivoihin on selvitettävä. Viereiset Piikakivenharju ja Lammienmaa ovat merkittäviä luonnonympäristöjä, jälkimmäinen myös kehitettävä hiljainen ulkoiluvyöhyke. Ekologinen suhteellisuusperiaate edellyttää, että soranoton vaikutukset oheistoimintoineen näiden alueiden kaavan mukaiseen käyttöön on selvitettävä, samoin kuin vaikutus näiden maisemalliseen arvoon. Nämä alueet nostavat saman periaatteen myötä myös Kyöstilänharjun luontoarvoa, mikä on kaavassa otettava huomioon. Henkilöt J ja K haluavat tuoda esiin liikenteen aiheuttamat ongelmat, jotka ovat läsnä joka päivä sen vuoksi, että asianomaiset asuvat Vähikkäläntien varrella juuri soraliikenteen solmukohdassa Vähikkäläntien ja Kirkkoportintien risteyksessä. Liikenteen aiheuttama häiriö on todellinen myös kesäaikaan, mutta erityisesti roudan aikaan maa johtaa tärinää tavanomaista voimakkaammin. Risteysalueella asumisesta aiheutuu haittaa myös sen vuoksi, että autojen kiihdytys- ja jarrutusäänet ovat erityisen voimakkaita risteysalueen tuntumassa. Tässä YVAselvityksessä tulisi ottaa huomioon myös Hämeenlinnan Rengosta tuleva soranajoliikenne, joka tuntuu olevan kasvamaan päin. Asianomaiset eivät ole tyytyväisiä Insinööritoimisto Matti Jokinen Oy:n tekemiin selvityksiin, pikemminkin liikenteen haittavaikutusten selvitysperusteita voidaan pitää jopa halveksuvina kylän asukkaita kohtaan. Henkilöt L ja M vastustavat luvan myöntämistä maa-ainesten ottoa varten seuraavilla perusteilla: Kyöstilänharjun maisemakuvaa ei saisi soranotolla turmella. Jääkauden reunamuodostumassa on maisemallisia ja merkittäviä luontoarvoja. Harjualueella tehty hakkuu on normaalia metsätalouteen kuuluvaa toimintaa eikä ole verrattavissa alueella tapahtuvaan soranottoon. Maa-ainesten otto rikkoo harjumaiseman peruuttamattomasti. Mustinsuon soranoton äänet ovat kantautuneet hyvin yli Kyöstilänharjun. Nyt suunniteltu Kyöstilänharjun maa-ainesten ottoalue tulisi sijaitsemaan yli puolet lähempänä kuin nykyinen Mustinsuon alue. Soranoton äänet kantautuvat todella pitkälle. Soranottoaluelle matkaa olisi noin 1 km. Myös kivipöly on terveydelle vaarallista ja voi
13/32 hienojakoisena leijua pitkiäkin matkoja. Kyöstilänharjun pohjavesivaranto on suuri. Pohjavesialueen pinta-ala on noin 4,5 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on noin 3,24 km 2. Pohjaveden kokonaisantoisuudeksi on arvioitu noin 2300 m 3 /vrk. Maa-ainesten otto voi vaikuttaa haitallisesti pohjavesialueen olosuhteisiin. Soranoton vaikutuksesta pohjaveden laatu voi alueella heikentyä ja pohjaveden virtaukset tulevat todennäköisesti muuttumaan. Pienikin polttoainevuoto soranottoalueella vaarantaa koko alueen pohjaveden. Soranotto tulisi aiheuttamaan kiinteistöjen arvon alenemista Vähikkälässä. Kukaan maaseudun rauhaan haluava ei harkitsisi muuttoa kyläämme. Soranottotoiminnan aiheuttama liikenne aiheuttaa vaaratilanteita huonokuntoisilla paikallisteillä. Kirkkoportintien huonon kunnon vuoksi sora-auton perävaunu suistui koulun kohdalla ojaan viime talvena. Kohdalla on sentään 40 km/h rajoitus. Lisäksi viereiseltä Kirkkoportintieltä kantautuva melu ja pöly häiritsevät. Henkilö N viittaa Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n aiemmin tekemään luontotyyppiselvitykseen ja toteaa, että on varsin erikoista, että glasiaaligeomorfologisesti merkittävässä kohteessa, joka muodostaa alueellisesti tärkeän pohjavesireservin, käytetään arvioijana pelkästään biologia. Etenkin, jos tämän biologin näytöt samalla kohteella panevat mietityttämään selvityksen tasoa ja puolueettomuutta (kirjoittaja viittaa tässä yhteydessä aiempaan). Kyöstilänharjun reunamuodostuman tyvellä sijaitseva suppa on ruohikkoinen ja pohjavesivaikutteinen. Se saa pohjavetensä siihen kiinteästi liittyvästä reunamuodostumasta. Suppa on paikallisiin suoyhdistymiin luettava suppasuo, jotka ovat yleensä karuja nevoja tai rämetyyppejä. Paikallisiin suoyhdistymiin voi sisältyä useita metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä! Kyöstilänharjun toiseen Salpausselkä-vyöhykkeeseen kuuluvan reunamuodostuman jyrkkä jäänkontaktirinne rajaa Mustisuon altaan kaakkoisimman haaran päädyn. Haara on ollut pitkään 1950-luvulle ennen ojitusta puuton, runsaasti karpaloa kasvava avosuo. Kyöstilänharjun reunamuodostuma ja sen syöttöharju reunustavat Mustisuon kaakkoon suuntautuvaa allasta, mikä viittaa pohjavesivaikutukseen ja lettoon. Edelleen lausunnon antaja kiinnittää huomiota Niemisen Sora Oy:n YVA-ohjelmassa esittämään arvioon, jonka mukaan alueen maaperä on pääosin hiekkaa. Väite vaikuttaa hänen mukaansa perusteettomalta. On pitkään tunnettu tosiasia, että reunamuodostumiin liittyy moreenikerroksia ja linssejä etenkin muodostuman jäätikönpuoleisiin osiin. Niitä on muodostuman proksimaalikyljellä, päällä ja laattoina sisäosissa. Asiaintila on muodostumatyypille ominainen. Kyöstilänharjulla on nähtävissä pintalohkareista moreenia lakialueella mäntyä kasvavana saarekkeena että distaalipuolen hakatulla lakitaitteella pitkänomaisena kaistaleena. Kyöstilänharjun - Piikakivenharjun reunamuodostumien alueelta on selvitettävä muodostumien stratigrafia eli kerrosjärjestys, mahdolliset ruhjeakviferit jne. Mikäli viimeksi mainittuja esiintyy, ne voivat levittää räjähdysainejäämät ja muut haitta-aineet pitkälle, kun suojaavat maakerrokset kuoritaan pois. Toisaalta harju- ja ruhjeakviferit ovat yhteydessä toisiinsa. Toisen likaantuminen likaannuttaa toisen vaarantaen lähteet, kaivot ja Valajär-
14/32 ven. Alueellisen pohjavesihuollon kannalta, hakkuita lukuun ottamatta, lähes luonnontilassa olevaan pohjavesivarantoon koskeminen on lyhytnäköistä. Henkilö O katsoo, että soran ja maa-ainesten otto kyseisellä harjualueella tuhoaa kauniin harjumaiseman, jolla sijaitsee kesäisin luontopolku ja talvisin hiihtolatu. Alueella sijaitsee myös todella jyrkkäseinäinen ja näyttävä suppa. Jos lupa myönnetään, lupahakemuksessa mainittu 10,85 ha:n ottoalue on todennäköisesti vain alkua Kyöstilänharjun soranotolle. Tämän myönsi yrittäjä Nieminen itse Vähikkälässä 19.10.2010 pidetyssä informaatiotilaisuudessa kaikkien läsnä olevien kuullen. Alue on tärkeä pohjavesien muodostumisen kannalta. Soranotto vaarantaisi pohjaveden muodostumisen ja mahdollinen öljy- tai polttoainevuoto pilaisi monen kyläläisen vedensaannin, mukaan lukien lausunnon esittäjän kaivon, joka sijaitsee noin 900 metrin etäisyydellä suunnitellulta soranottoalueelta. Jos pohjavesi vähenee soranoton seurauksena, vahinko on peruuttamaton. Soranotto tarkoittaisi kymmeniä kylän läpi raskailla ajoneuvoilla ajettavia kuormia vuorokaudessa. Vähikkälän koulu sijaitsee sora-autojen reitin varrella, joten koulumatkan onnettomuusriski kasvaa merkittävästi lisääntyvän liikenteen myötä. Tiestön huono kunto, etenkin Kirkkoportintien, on erittäin huono. Huonon tien vuoksi sora-autot kolisevat voimakkaasti aiheuttaen suuria meluhaittoja kyläläisille. Myös liikenneonnettomuusriski on suuri kapealla ja mutkaisella Kirkkoportintiellä, jolla on sattunut monia onnettomuuksia, kun sora-autot ovat ajaneet soraa Mustinsuon soranottoalueelta. Soranotto ja murskaus suunnitellulla alueella aiheuttaisi merkittävää meluja pölyhaittaa ympäröivälle asutukselle. Lähin talo sijaitsee noin 800 metrin päässä soranottoalueesta ja mielipiteen esittäjän talo noin 1000 metrin päässä. Edellä esitetyn perusteella lupahakemus tulisi hylätä. Henkilöt P ja Q vastustavat soranottoa suunnitellulta alueelta, koska soranotto turmelee pysyvästi maisemakuvan, vaikuttaa vahingollisesti pohjavesialueen olosuhteisiin sekä aiheuttaa asianomaisille merkittävää haittaa. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen ja erikoisten luonnonesiintymien turmeltumista. Alueella on mm. jyrkkäreunainen Torakkakupiksi kutsuttu suppa. Kyöstilänharju on perinteistä kaunista kylämaisemaa, jolla on myös historia. Soranotto alueella johtaa vahingollisiin muutoksiin luonnon olosuhteissa. Kaikkia luontoarvoja ei ole luontotyyppiselvityksessä riittävän perusteellisesti kartoitettu. Harjualueelle rajatussa kartoituksessa ei esimerkiksi otettu huomioon virtausalueella olevia metsälain tarkoin suojelemia lähteitä ja noroja. Maaainesten ottoa ei tulisi sallia, koska alue on merkittävää I-luokan pohjavesialuetta. Maa-ainesten ottamisesta ja alueella olevista murskaus- ja seulontalaitteista aiheutuu asianomaisille haittaa meluna, tärinänä ja pölynä. Samat haittavaikutukset syntyvät soranottotoiminnan Kirkkoportintiellä aiheuttamasta liikenteestä. Matkaa ko. tielle on asianomaisten talosta 45 metriä. Lisääntynyt liikenne vaarantaa myös liikenneturvalli-
15/32 suuden heikkokuntoisilla teillä. Mustinsuon soranottoalue sijaitsee Kyöstilänharjun takana, ja siitä huolimatta työkoneiden ja murskaamisen äänet ovat kantautuneet hyvin ympäri vuorokauden. Jos soraa otettaisiin puolta lähempää ja ilman Kyöstilänharjun suojaavaa vaikutusta, aiheutuva haitta olisi todennäköisesti vielä suurempi. Myös Kansalanmäen ja Valajärven ottoalueelta kantautuu melua. Lisäksi mielipiteen esittäjät pelkäävät, että haettavana oleva 10 vuoden lupahakemus olisi vain alkusoittoa Vähikkälässä ja Kyöstilänharjussa alkavalle soranotolle. Maaainesten ottoa ei myöskään tulisi aloittaa ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa. Henkilöt R ja S kertovat Maaniityntien asukkaina omaavansa pitkäaikaisen kokemuksen sekä Kansalanmäen että Mustisuon soranottoalueiden melusta. Räjäytykset, louhinta, murskaus ja soransiirrossa käytettävien pyöräkuormaajien peruutussummerien äänet kuuluvat selvästi häiritsevinä. Suunniteltu Kyöstilänharjun soranottoalue sijaitsee Mustisuon alueeseen verrattuna puolta lähempänä noin 800 metrin päässä asianomaisten kodista, joten ympärivuorokautinen meluhaitta lisääntyisi merkittävästi. Luvanhakijan soranottosuunnitelmassa kaivuualueen koillis-, kaakkois-, lounais- ja luoteissivuilla leikkausluiskat sekä puusto estävät tehokkaasti melun etenemistä. Tämä ei pidä paikkaansa itä-, kaakkois- ja eteläsuunnassa, joissa maasto alenee kaivuualueesta poispäin juuri lähinnä olevaa asutusta kohti. Puuston suoja melun etenemiselle on olematon UPM:n mailla suoritettujen avohakkuiden vuoksi. Lisäksi kuljetukset raskailla ajoneuvoilla läpi kylän ahtaalla heikkokuntoisella tiellä lisää rasittavaa melua ja liikenneonnettomuuksien riskiä. Murskauksessa ja seulonnassa muodostuva terveyttä haittaava hienojakoinen kivipöly pääsee esteettä leviämään ympäristöön laajalle alueelle. Puustolle ja pienemmille kasveille, marjoille ja sienille sekä viljelyskasveille se on haitallista. Kivipöly haittaa myös viljan viljelyä. Asianomaisten omistuksessa olevat kolme kasvinviljelytilaa ovat lähimmillään 250 metrin päässä suunnitellusta soranottoalueesta, joten kivipölyhaitta esimerkiksi viljanviljelylle olisi ilmeinen. Vähikkälässä 19.10.2010 järjestetyssä informaatiotilaisuudessa Niemisen Sora Oyn omistaja Timo Nieminen ilmoitti yhtiönsä hakevan 10 vuodeksi haetulle luvalle jatkoaikaa. Soranotto laajenisi vielä lähemmäksi asianomaisten maita. Myös mahdollisuus joidenkin maa-alueiden muuttamisesta rakennuskäyttöön meluisan soranottoalueen lähinaapurina heikentyisi oleellisesti. Kyöstilänharju on I-luokan pohjavesialuetta, siis tarkoin varjeltava arvokas luonnonvara. Virtaussuunnasta itään ja kaakkoon ovat merkkinä useat kirkasvetiset lähdemuodostelmat. Räjäytykset voivat muuttaa pohjaveden virtaussuuntia arvaamattomasti ja veden riittävyys kaivossa voi vaarantua. maa-aineksen otto heikentää pintaveden suodattumista ja pohjaveden laatua. Uhkana on myös, että murskauksen yhteydessä pääsee pilaantumista aiheuttavia aineita maaperään ja pohjaveteen. Entä jos sattuu öljyvahinko? Kyöstilänharju on arvokas jääkaudenaikainen harjumuodostuma, jonka geologisia erityispiirteitä ja kasvillisuutta halutaan vielä tutkia ja kartoittaa. Suunniteltu soranotto tuhoaisi ainakin
16/32 Torakkakuppi-nimellä tunnetun jyrkkäreunaisen supan sekä Tervahauta- ja Tervahaudannotko-nimiset alueet. Kaunis harjualue tarjoaa myös oivat mahdollisuudet ulkoiluun ja liikuntaan. Henkilöt T ja U ilmoittavat vastustavansa luvan myöntämistä Niemisen Sora Oy:lle maa-ainesten ottoa seuraaviin perusteluihin viitaten: Lausunnon antajien kodin pihalta suunnitellulle soranottopaikalle on matkaa noin 750 metriä. Soranottopaikalta maasto laskee loivasti heidän tonttiaan kohti, välimaastossa kasvaa jonkin verran nuorta sekametsää. Mitään melulta tai pölyltä suojaavaa estettä ei ole. Nykyisiltäkin sorakuopilta äänet kuuluvat ajoittain häiritsevinä, vaikka matkaa on selvästi enemmän. Mahdollinen louhinta- ja räjäytystyö aiheuttaa voimakasta melua ympäristöön. Maa-ainesten otto kyseiseltä alueelta tuhoaa kauniin ja arvokkaan harjumaiseman. Lisäksi alueen käyttö ulkoilu-, ja marjastustarkoitukseen estyy. Alueella on suosittu ulkoilureitti ja talvisin mainio hiihtolatu vaihtelevassa maastossa. Aiottu tie soranottopaikalle katkaisee polun/ladun useasta kohdasta. Suurilla työkoneilla tehtävät kaivutyöt ym. pelottavat harjulla asuvat ja kulkevat eläimet pois. Harjun alueella on nähty mm. ilveksen jälkiä. Pintamaan poistaminen suurelta alueelta muuttaa veden suodattuvuutta ja näin vaikuttaa veden määrään, laatuun ja virtaussuuntaan. Harju sijaitsee ykkösluokan pohjavesialueella, jolloin maa-ainesten oton jälkeen ei voida taata veden laadun ja puhtauden säilymistä eikä riittävyyttä esim. räjäytystöiden vuoksi. Soranottopaikalle on suunniteltu uusi tielinja keskelle harjun etelärinnettä, josta autojen ja koneiden aiheuttama melu kuuluisi esteettä lähitaloihin. Jo nykyistenkin sorakuljetusten takia Kirkkoportintien kunto on huonontunut lähes kulkukelvottomaksi kunnossapitolupauksista huolimatta. Toiminnan seurauksena kiinteistön arvo alenee huomattavasti ja rauhallinen kotiympäristö on mennyttä. Asutuksen läheisen sijainnin vuoksi seulonta ja murskaus tulisi ehdottomasti kieltää. Soranottoa ei saa aloittaa ennen luvan lainvoimaisuutta, koska harjumaisemaa ei pysty palauttamaan ennalleen. Henkilöt V ja X vastustavat luvan myöntämistä maa-ainesten ottoa varten. Heidän taloutensa juoma- ja käyttövesi tulee tontilla olevasta rengaskaivosta ja he pelkäävät soranoton vaikutusta alueen pohjaveden korkeuteen ja laatuun. Pohjaveden virtaamat tulevat todennäköisesti muuttumaan soranoton myötä. Kyöstilänharjun suuri pohjaveden määrä pitäisi olla tarkasti varjeltu kohde, ja mahdollinen myöhempi pohjaveden tarve laajemmassa mittakaavassa tulee ottaa huomioon lupaa harkittaessa. Soranoton siirtyminen näin lähelle kyläkeskusta tulee aiheuttamaan asianomaisille väistämättä lisää meluhaittaa. Seulonnasta ja murskauksesta syntyvät äänet kantautuvat todella pitkälle. Suunniteltu soranotto ja tielinjaus tulevat pilaamaan Kyöstilänharjulla sijaitsevan ulkoilupolun. Talvisin Rajatöyrään mäkeä kiertää kunnossa pidetty ja maastollisesti vaihteleva hiihtolatu. Suositulla ladulla käy myös hiihtäjiä Vähikkälän ulkopuolelta. Suunniteltu tieyhteys katkaisisi kahdesta kohtaa nykyisen ladun. Koskemattoman harjumuodostelman avaaminen nyt
17/32 soranotolle merkitsee todellisuudessa lupaa paljon mittavampaan soranottoon alueella. Niemisen sora Oy:n hakemus on tarkoituksellisesti tässä vaiheessa rajattu pienemmälle alueelle. Lisääntynyt liikenne aiheuttaa vaaraa lähistön jo heikkokuntoisilla teillä. Vaaratilanteita ja ojaanajoja on jo sattunut. Soranotosta johtuva edestakainen raskasliikenne tässä mittakaavassa aiheuttaa melua ja merkittävää pölyhaittaa. Soranottohakemuksessa on lisäksi alueen maisemalliset arvot sivuutettu kokonaan. Kyöstilänharju on jo sinänsä kaunista perinnemaisemaa, mutta varsinkin alueen maastolliset yksityiskohdat tekevät siitä säilyttämisen arvoisen. Suunnitellun soranottoalueen alle jäävä suppa, jota vanha kansa kutsui Torakkakupiksi, on jo sinällään luontokohde. Minkäänlaista soranottoa ei tulisi aloittaa ennen luvan lainvoimaisuutta, koska mikään ei pysty palauttamaan kerran pilattua harjumaisemaa ennalleen. Valajärven suojeluyhdistys ry painottaa, että Vähikkälän kyläläiset ja Valajärven lähes 500 mökkiläistä kyllä ymmärtävät liiketoiminnan merkityksen vireän kylän toiminnoissa. Tässä tapauksessa liiketoiminta kohtaa kuitenkin Kyöstilänharjun maisema-arvot, luonnonsuojelun ja Valajärven virkistysarvon. Kyöstilänharju ei ole harju, vaan reunamuodostuma. Kyse on Toiseen Salpausselkään kuuluvasta deltasta. Deltat ovat keskeisiä pohjaveden kerääjiä ja varastoijia. Kyöstilänharju muodostaa Piikakivenharjun reunamuodostuman kanssa yhtenäisen pohjavesialueen. Tämä merkitsee silloin yhteyttä Valajärveen ja alueen kaivoihin ja lähteisiin. Pohjaveden virtaaman häiriintyminen tai jopa kääntyminen on soranoton jäljiltä ilmeistä. Vähikkälän kyläläiset ovat pyytäneet Janakkalan kunnalta pohjaveden pinnanmittauksien tuloksia erityisesti Mustisuon sorakuopan alueelta. Kunta ei ole pyynnöistä huolimatta toimittanut pohjaveden pintatason mittausarvoja. Vähikkälän kylällä elää epäilys, että kunta on laiminlyönyt pohjaveden seurannan Mustisuon sorakuopan alueelta. Sama epäilys koskee myös Kansalanharjun sorakuopan alueen pohjaveden pintaa. Valajärven vedenpinnan on sanottu olleen samalla tasolla lähes 10 000 vuotta. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että järven vesi ei poistu järvestä muuten kuin haihtumalla ja pientä Ollanojaa pitkin silloin kuin vedenpinta on riittävän korkealla. Valajärven uusi vesi tulee pääsääntöisesti pohjavedestä ja siinä olevista lähteistä. Insinööritoimisto Matti Jokisen YVA- suunnitelmassa ehdotetaan hyvin useassa kohdassa kirjallisuustutkimuksia ja mallintamista esim. liikenteen, melun ja tärinän osalta. Mielestämme alla mainittuja asioita voidaan myös mitata empiirisesti täysin luotettavalla tavalla. Valajärven Suojeluyhdistys ehdottaa, että alla mainittujen toimintoihin liittyvät seikat tehdään empiirisellä tutkimusmenetelmällä, eli mittaamalla käytännössä erilaiset haittavaikutukset. Valajärven läheisyydessä on kolme toimivaa sorakuoppaa, jotka kaikki aiheuttavat meluhäiriötä kyläläisille ja mökkiläisille. Kyläläiset ovat kesän ja syksyn 2010 kuluessa haastatelleet useita kesä- ja talviasukkaita ja melun kuuluminen on kuvattu karttakuviin. Kiven murskaus sekä peruuttavien ajoneuvojen äänet kantautuvat pitkälle harjujen välisiä alueita pitkin. Nykyisten sorakuoppien liikenne