Osallisuutta vahvistava potilasohjausmalli Munuaispotilaiden ohjauksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirissä 20.9.2017 Marjo Pentti Sh,yamk
Munuaisten krooninen vajaatoiminta Lisääntyvä haaste terveydenhuollon eri tasoilla Diabeetikot Ikääntyneet RR-tautia sairastavat Ylipainoiset (Suomen munuaistautirekisteri 2015)
Kroonisen munuaistaudin luokittelu arvioidun kreatiniinipuhdistuman (egfr) perusteella (Pasternack 2012, 432) Vaihe Vajaatoiminnan aste egfr (ml/min) 1 Normaali >90 2 Lievä 60 89 3 Kohtalainen 30 59 4 Vaikea 15 29 5 Korvaushoitoa vaativa <15
Kehittämistyön tarkoitus Kehittää munuaispotilaiden osallisuutta vahvistavaa ohjausta Satakunnan keskussairaalan munuaispoliklinikalla yhteistyössä potilaiden sekä heidän hoitoonsa ja ohjaukseensa osallistuvan henkilökunnan kanssa
Kehittämistyön tavoitteet Kartoittaa munuaispotilaiden kokemukset ohjauksen laadusta ja käsitykset ohjauksen kehittämistarpeista Laatia munuaispotilaan osallisuutta vahvistava ohjausmalli Ottaa käyttöön osallisuutta vahvistava ohjausmalli munuaispoliklinikan potilaiden ohjauksessa Arvioida kehitettyä ohjausmallia moniammatillisessa tiimissä
Integroiva kirjallisuuskatsaus PICO-kysymys: Millaista on munuaispotilaan/potilaan (P) osallisuutta (O) vahvistava ohjaus (I)? Tiedonhaussa käytetyt hakusanat määriteltiin yhdessä informaatikon kanssa (3/2015)
Integroiva kirjallisuuskatsaus Medic Melinda Cinahl Cochrane + manuaalinen haku (valittujen tutkimusten lähdeluettelot, kotimaiset ja ulkomaiset tieteelliset, vertaisarvioidut lehdet)
Kirjallisuuskatsauksen sisäänotto- ja poissulkukriteerit Sisäänottokriteerit Tutkimuksenkohteena munuaispotilaan/ potilaan osallisuus tai ohjaus Poissulkukriteerit Tutkimuksen kohteena ei ole munuaispotilaan/ potilaan osallisuus tai ohjaus Tutkimuksen kohteena aikuinen munuaispotilas/potilas (yli 18 v.) Julkaisu on tieteellinen tutkimus/artikkeli Tutkimuksen kohteena lapsi tai nuori (alle 18 v.) Julkaisu ei ole tieteellinen tutkimus/artikkeli Julkaisuvuosi 2005-2015 Julkaisu vuosi ei ole 2005-2015 Julkaisukieli suomi tai englanti Julkaisukieli ei ole suomi tai englanti Tutkimus saatavissa Samk tietokannoista tai tilattavissa kaukopalvelun kautta Tutkimus ei ole saatavissa Samk tietokannoista eikä tilattavissa kaukopalvelun kautta
Tutkimusten valinta Otsikot Abstraktit Koko tekstit 28 artikkelia + manuaalihaku 12 artikkelia lopulliseen tarkasteluun 40 artikkelia
Valitut artikkelit Tieteelliset artikkelit Väitöskirjat Pro Gradu tutkielmat Kirjallisuuskatsaukset Valituille artikkeleille ei tehty laadunarviointia, keskeistä oli artikkelin kuvaus potilaan osallisuudesta ja/tai ohjauksesta
Osallisuus Potilaan mahdollisuus osallistua voimavarojensa mukaan omaan hoitoon liittyvään suunnitteluun, toteutukseen, päätöksentekoon ja arviointiin tasavertaisena kumppanina terveydenhuollon ammattilaisen rinnalla sekä hänen oman elämänsä asiantuntijuuden hyväksyminen, huomiointi ja hyödyntäminen. (Kujala 2003; Laitila 2010; Morrow ym. 2010, Thorarinsdottir & Kristjansson 2014)
Osallisuuden ulottuvuudet Tieto-osallisuus Suunnitteluosallisuus Toimintaosallisuus Päätösosallisuus Arviointiosallisuus (Rouvinen-Wilenius & Koskinen-Ollonqwist 2011; Kettunen & Kivinen 2012; Leeman & Hämäläinen 2016)
Potilasohjaus Keskeinen osa potilaan elämänhallintaa tukevaa hoitoa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa vuorovaikutteisessa suhteessa Erilaisia potilasohjausmalleja Voimavaraistumista tukeva ohjaus osallisuuden vahvistamisessa Motivoiva haastattelu (Kääriäinen 2007; Constantini ym. 2006; Sakraida & Robinson 2009; Eloranta ym. 2010; Eloranta ym. 2014; Höglund ym. 2010; Fröjd ym. 2011;Nygårdh ym. 2011; Ryhänen 2012)
Potilaan osallisuus omassa hoidossaan Keskeinen tavoite potilasohjauksen kehittämisessä Terveydenhuoltolaki 2010 WHO 2010 Euroopan terveysalan toimintaohjelma 2014-2020 Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014 Terveys 2015- kansanterveysohjelma Hallitusohjelma 2015 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020
Kirjallisuuskatsauksen yhteenveto Potilaan yksilöllisiin tarpeisiin ja odotuksiin perustuva ohjaus on pohjana potilaan osallisuutta vahvistavalle ohjaukselle Potilaan osallisuuteen liittyvät käsitteet Hoitoon sitoutuminen Voimaantuminen Itsemäärääminen
Kehittämismenetelmänä toimintatutkimus Neljä toimintaa kehittävää sykliä: 1) Ohjauksen laatua kartoittava kysely 2) Potilasohjausmallin laadinta 3) Potilasohjausmallin käyttöönotto 4) Potilasohjausmallin arviointi moniammatillisessa tiimissä
1) Ohjauksen laatua kartoittava kysely Ohjauksen laatu kyselylomake (Kääriäinen 2007) Kyselylomakkeen muokkaus munuaispotilaan polikliiniseen hoitoon ja ohjaukseen sopivaksi (5/2015) Taustatietokysymykset (5) Potilasohjauksen laatua koskevat väittämät (71) Ohjauksen riittävyys Ohjauksen toteutus Ohjauksen resurssit Ohjauksen vaikutukset Potilasohjauksen kehittämiseen liittyvät kysymykset (3)
1) Ohjauksen laatua kartoittava kysely Tutkimusluvat 5-6/2015 Kyselyaineiston keruu (9-12/2015) Munuaispoliklinikan ensi- ja uusintakäyntipotilaat (n=168) Vastausprosentti 48 (n=81) Aineiston analysointi (5-10/2016) Tilastolliset menetelmät: frekvenssit, prosenttiosuudet, keskiarvo, keskihajonta, tilastollinen merkitsevyys (Khiin neliö testi) Sisällönanalyysi Kyselylomakkeen Cronbach alfa-arvot 0,53-0,91
Kyselytutkimuksen tulokset Vastaajien taustatiedot Ohjauksen laadun toteutuminen Parhaiten toteutuneet asiat Heikoimmin toteutuneet asiat Ohjaustilanteen ongelmat Munuaispotilaan osallisuus poliklinikkakäynnillä Potilaiden näkemykset munuaispoliklinikan ohjauksen kehittämisestä Yhteenveto kyselytutkimuksen tuloksista
2) Potilasohjausmallin laadinta Kirjallisuuskatsauksen tulokset + Kyselytutkimuksen tulokset ohjausmallin alustava runko valmis (1/2017) osastotunnilla 17.1.2017 ohjausrungon esittely munuaispotilaan hoitoon ja ohjaukseen osallistuville asiantuntijoille korjaukset ja lisäykset ohjausmalliin saatujen ehdotusten pohjalta
3) Potilasohjausmallin käyttöönotto Osallisuutta vahvistavan potilasohjausmallin koekäyttö (2-4/2017) Ohjausmalli sisältää kaksi potilaan osallisuutta vahvistavaa konkreettista työvälinettä: Munuaispotilaan omahoitolomake Munuaispotilaan osallisuutta vahvistava ohjaus -kuviomalli
4) Moniammatillisen tiimin arviointi ohjausmallista Osallisuutta vahvistavan ohjausmallin arviointilomake munuaispotilaan hoitoon ja ohjaukseen osallistuville asiantuntijoille 4/2017 (Rouvinen-Wilenius & Koskinen- Ollonqvist 2011: potilaan osallisuuden arviointilomake) Munuaishoitajat (n=4) Munuaislääkäri (n=1) Diabeteshoitajat (n=5) Ravitsemusterapeutti (n=1) Jalkaterapeutti (n=1) Psykiatrinen sairaanhoitaja (n=1) Sosiaalityöntekijä (n=1)
Moniammatillisen tiimin arviointi ohjausmallista Osallisuuden ulottuvuus Tieto-osallisuus Suunnitteluosallisuus Toimintaosallisuus Päätösosallisuus Arviointiosallisuus Keskiarvo 9,0 9,1 8,9 8,7 8,6 Kokonaisarvio ohjausmallin sisällöstä 8,9
Munuaispotilaan omahoitolomake linkki
Munuaispoliklinikkapotilaan osallisuutta vahvistava ohjausmalli linkki
Kehittämistyön merkitys käytännön hoitotyölle Kehittämistyössä laadittiin kaksi jokapäiväisessä työssä hyödynnettävää työvälinettä potilaan osallisuuden vahvistamiseksi Munuaispoliklinikan oman toiminnan seuranta ja kehittäminen Perehdytyksen apuväline ja laadunvalvonta Osallisuuden vahvistuminen lisää potilaan hoitoon sitoutuneisuutta, parantaa hoitotuloksia ja elämänlaatua, vähentää lisäsairauksia ja sairaanhoidon kustannuksia Sovellettavissa myös muiden pitkäaikaissairaiden osallisuutta vahvistavaan ohjaukseen
KIITOS!