Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto, Metsätieteiden laitos
Akwé: Kon -menettelyssä arvioidaan erilaisten hankkeiden vaikutuksia, joita aiotaan toteuttaa alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen pyhillä paikoilla ja niiden perinteisesti asuttamilla ja käyttämillä maa- ja vesialueilla tai jotka todennäköisesti vaikuttavat näihin. Akwé: Kon -menettelyn taustaoletuksena on, että hanke on ilman arvioituja vaikutuksia toteuttamiskelpoinen ja taloudellisesti kannattava. Jos tarkasteltava hanke, jolla voi olla negatiivisia vaikutuksia alkuperäiskansa- ja paikallisyhteisöjen näkökulmasta, on itsessään kannattamaton, putoaa koko asetelmalta pohja. =>Kun tarkastellaan valtion Ylä-Lapissa harjoittamaa metsätaloutta Akwé: Kon menettelyn hankkeena, pitäisi pystyä vastaamaan kahteen kysymykseen 1. Onko metsähallituksen tyypillisesti soveltama metsätalous taloudellisesti kannattavaa? 2. Sovittaako metsähallituksen tyypillisesti soveltama metsätalous parhaalla mahdollisella tavalla yhteen metsän eri käyttömuodot Inarin alueella?
Sisältö Miten metsätalouden kannattavuutta arvioidaan? Metsätalouden kannattavuudesta Etelä-Suomessa Metsätalouden kannattavuuden arviointia Inarin alueella laskennan lähtötietoja metsänhoito-ohjeiden mukainen kannattavuus porotaloudelle aiheutettujen haittojen huomiointi hiilen sitoutumisen vaikutukset kannattavuuteen maankäytön optimointi: puuntuotanto, porotalous, hiilensidonta Yhteenveto
Metsätalouden kannattavuus ja paljaan metsämaan arvo Puuston ja metsämaan arvo saadaan laskemalla tulevaisuudessa realisoituvien tulojen ja menojen nykyarvojen erotus Kun tarkasteluhetki on päätehakkuun jälkeinen paljas maa, saadaan paljaan metsämaan arvo (bare land value) Positiivinen paljaan maan arvo: puuntuotantoon sitoutunut pääoma tuottaa enemmän kuin pääoman vaihtoehtoisessa käyttökohteessa Negatiivinen paljaan maan arvo: puuntuotantoon sitoutunut pääoma tuottaa vähemmän kuin vaihtoehtoisessa käyttökohteessa Vaihtoehtoista tuottoa kuvaa pitkän aikavälin reaalinen korko Metsätalouden yhteydessä sovelletaan 1-5%:n korkoa Vaikka paljaan maan arvo olisi negatiivinen, metsätalouden tuottama keskimääräinen vuotuinen nettotulos voi olla positiivinen kuitenkin tulos on alhainen suhteessa sidottuun pääomaan* Oikeista laskentaperiaatteista ei tieteessä ole epäselvyyttä; näihin viitataan myös metsähallituksen metsänhoito-ohjeessa *Vertaa: miljoonan euron sijoituksella saadaan yhden euron vuotuinen tuotto
Metsätalouden kannattavuudesta Lapissa on julkaistu vähän tai ei lainkaan taloustieteellistä/metsäekonomista tutkimusta Katsotaan vertailun vuoksi metsätalouden kannattavuutta Etelä-Suomessa perustuen tutkimuksiin: Hyytiäinen et al. (2004, Canadian Journal of Forest Research) Tahvonen et al. (2013, Canadian Journal of Forest Research ) Näiden tutkimusten mallia käytettiin vuonna 2006 Tapion metsänhoito-ohjeiden ja metsälainsäädännön uudistuksessa
Kuiva kangas (CT, kanervatyyppi), mänty, Etelä-Suomi (lämpösumma 1300) Kannattavuuden maksimoinnin tuottama tulos Keskimääräinen kuutiotuotos kuutioita per vuosi per hehtaari Kiertoaika vuosia Kuutioiden 4 114 - maksimointi Korko 0% 3.9 149 77/vuosi Korko 1% 3.9 136 3551 Korko 3% 3.3 93 90 Korko 4% 2.9 55-103 Korko 5% 2.9 55-171 Keskimääräiset tulot/vuosi tai paljaan maan arvo per hehtaari Tienvarsihinnat tukki: 53 kuitu: 24 Uudistamiskustannukset: 300-400 Metsäteollisuusyritykset soveltavat 6-7%:n korkoa ja ovat pääosin luopuneet metsäomaisuudestaan teollisuudelle kannattamattomana omaisuuslajina Julkisen talouden pitkän (10v) koron ennustetaan olevan 2.8% vuonna 2020 (valtionvarainministeriö 2016) Puuston kasvu per vuosi per hehtaari on Inarin alueella noin 1-2m 3 eli 25-50% puuston kasvusta CT tyypin mäntypuuston kasvusta Etelä-Suomessa Tämä antaa alustavia viitteitä metsätalouden kannattavuudesta Pohjois-Suomessa
Inarin alueen kannattavuuslaskennan lähtötietoja Tienvarsihinnat: Tukki 51 per m 3, Kuitu 26 per m 3 Kantohinnat: Tukki 38 per m 3, Kuitu 13 per m 3 Korjuukustannukset: Nurminen et al. (2006) Kasvupaikka: kuivahko kangas Harvennukset: metsähallituksen metsänhoito-ohjeen mukaisesti Päätehakkuu: metsähallituksen metsänhoito-ohjeen mukaisesti Uudistamiskustannukset: vaihdellaan välillä 0-1500 Tarkastelussa ei ole mukana useita metsätalouden kustannuslajeja kuten ojitus, metsätiet, hallinto, yms Puuston kasvun kuvaus: Pukkala et al (2013) kasvumalli Bollandsås et al (2008) kasvumalli Mallien kuvaus vastaa Luken Motti-kasvumallin kuvausta Inarin metsien kasvusta
Puuston tilavuus m 3 per ha Pohja-pinta-ala m 2 per ha Puiden määrä per ha Puuston kehitys metsänhoito-ohjeiden mukaisessa ratkaisussa 180 (a) 20 (b) 2000 (c) Stand volume, m 3 ha -1 160 140 120 100 80 60 40 20 Stand basal area, m 2 ha -1 15 10 5 Number of trees ha -1 1600 1200 800 400 0 0 20 40 60 80 100 120 Puuston Stand ikä age, years vuosia Average yield 2.0m 3 ha -1 year -1 Average yield 2.1m 3 ha -1 year -1 0 0 20 40 60 80 100 120 Stand age, years Puuston ikä vuosia Bollandsås et al. (2008) Pukkala et al. (2013) 0 0 20 40 60 80 100 120 Puuston Stand age, ikäyears vuosia Bollandsås (2008) kasvumalli Pukkala (2013) kasvumalli
Hakkuista aiheutuvat kustannukset ja tulot ohjeiden mukaisessa ratkaisuissa 10000 (a) Bollandsås et al. (2008) 10000 (b) Pukkala et al. (2013) 8000 8000 per hehtaari 6000 4000 per hehtaari 6000 4000 2000 2000 0 1. harvennus 2.harvennus Päätehakkuu 80 vuotta 100 vuotta 120 vuotta 0 1. harvennus 2.harvennus Päätehakkuu 70 vuotta 90 vuotta 105 vuotta Kustannukset Tulot
Metsänhoito-ohjeiden mukaisen metsänhoidon tuottamat paljaan maan arvot ja metsätalouden kannattavuus Bollandsås et al (2008) kasvumalli U u d is ta m is k u s ta n n u k s e t p e r h e h ta a r i K o r k o % 0 250 500 1 0 0 0 1 5 00 0 46* 44* 42* 38* 33* 1 2 3 1 8 1 9 5 9 1 6 0 1 8 8 3 1 6 6 2 5 1 3 2 3 7-39 -5 9 0-1 1 4 1 3 1 3 4-1 2 4-3 8 1-8 9 6-1 4 1 1 4 34-2 1 8-4 7 0-9 7 5-1 4 8 0 * Vuotuinen keskimääräinen nettotulo Pukkala et al (2013) kasvumalli U u d is ta m is k u s ta n n u k s e t p e r h e h ta a r i K o r k o % 0 250 500 1 0 0 0 1 5 00 0 46* 44* 42* 3 7 * 3 2 * 1 2 5 1 6 2 1 3 1 1 7 4 5 9 7 4 2 0 2 2 6 1 1 3 2 5 39-5 3 2-1 1 0 4 3 1 7 6-85 -3 4 7-8 7 1-1 3 9 4 4 50-2 0 4-4 5 8-9 6 7-1 4 7 5 Vuotuinen keskimääräinen nettotulo oli metsätilastojen mukaan Lapissa 19 per hehtaari vuonna 2016 Luken Tilastotietokannan mukaan Lapissa uudistusalan raivaus+laikutus/mätästys maksoi 2014 400 per hehtaari* =>Yllä olevien taulukoiden luvut tuskin aliarvioivat kannattavuutta; syy luvuissa ei ole kaikkia metsätalouden (kiinteitä) kustannuksia Metsähallituksen vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätös: metsähallituksen hallussa oleva pääoma tuottaa 3.8-4.4%:n korkotuottoa => 4%:n korolla arvioituna päätehakuun jälkeinen uudistaminen on kannattamatonta, jos uudistamiskustannukset ovat yli 35-50 hehtaari Metsätalous voi näyttää kannattavalta, jos nettotulos per hehtaari on positiivinen mutta metsätalouteen sidottu pääoma voi kuitenkin tuottaa vähemmän kuin pääoman vaihtoehtoisessa käyttökohteessa
Porotaloudelle aiheutuvat haitat Päätehakatun ja uudistetun kohteen käyttökelpoisuus luppo- ja jäkälälaitumena heikkenee ajanjaksoksi, jonka pituutta on vaikeaa arvioida Metsätalous aiheuttaa tässä mielessä porotaloudelle ulkoisia haittavaikutuksia, jotka olisi huomioitava metsätalouden kustannuksina Tutkimuksissa Tahvonen et al. (2014), Pekkarinen et al. (2015) ja Pekkarinen et al. (2017) saatiin tulos, jonka mukaan jäkälä/luppohehtaarin arvo porotaloudessa on 26-33 per vuosi J. Kumpulan esittämän asiantuntija-arvion mukaan päätehakkuun alentaa jäkälälaitumen arvon 20%:iin alkuperäisestä arvosta 30 ensimmäiseltä vuodelta ja 50%:iin 30-80 vuotta päätehakkuun jälkeen Jos jäkälähehtaarin arvo porotaloudelle on 30 vuosi saadaan päätehakkuun haitaksi 8-9/vuosi per ha kun korko on nolla 975* per ha kun korko on 1% 710* per ha kun korko on 2% 562* per ha kun korko on 3% 471* per ha kun korko on 4% *Haitta kertasummana
Paljaan maan arvo ja metsätalouden kannattavuus kun haitta porotaloudelle on huomioitu Bollandsås et al (2008) kasvumalli Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % 0 250 500 1000 1500 0 38 36 34 30 25 1 1343 984 626-92 -809 2-197 -473-749 -1300-1851 3-428 -686-943 -1456-1973 4-473 -689-941 -1446-1951 Pukkala et al (2013) kasvumalli Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % 0 250 500 1000 1500 0 37 35 33 28 23 1 1541 1154 770-1 -773 2-99 -385-671 -1242-1814 3-386 -647-909 -1433-1956 4-421 -675-929 -1438-1946 Metsätalous ei näyttäisi onnistuvan hyvin puuntuotannon ja porotalouden yhteensovittamisessa, koska metsätalous on kannattamatonta porotaloudelle aiheutetut tappiot huomioituna jo kahden prosentin korolla riippumatta uudistamiskustannuksista
Metsät ovat hyödyllisiä ilmakehän hiilidioksidin sitojina ja torjuvat ilmastomuutosta hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiatuotannossa maksaa => hiilidioksidille syntyy taloudellinen arvo ilmakehästä pois sidotun hiilen arvo voidaan sisällyttää metsätalouden optimointimalleihin ja kannattavuuslaskelmiin Uudessa Seelannissa ja osissa Kanadaa metsänomistajille maksetaan hiilen sitoutumisesta ja kannustetaan lisäämään sitoutuvan hiilen määrää EU:ssa ei ole vielä vastaavaa kannustinjärjestelmää mutta ehdotus on toistuvasti esillä EU:n komission (2014) arvion mukaan CO 2 tonnin arvo tulee olemaan 11-53 vuonna 2030 ja 85-260 vuonna 2050 kun hiilen hinta riittävän korkea, on taloudellisesti kannattavinta käyttää metsää vain hiilen varastona (van Kooten et al 1995, Holtsmark 2015)
YLE, 13.9.2017
Metsät ovat hyödyllisiä ilmakehän hiilidioksidin sitojina ja torjuvat ilmastomuutosta hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiatuotannossa maksaa => hiilidioksidille syntyy taloudellinen arvo ilmakehästä pois sidotun hiilen arvo voidaan sisällyttää metsätalouden optimointimalleihin ja kannattavuuslaskelmiin Uudessa Seelannissa ja osissa Kanadaa metsänomistajille maksetaan hiilen sitoutumisesta ja kannustetaan lisäämään sitoutuvan hiilen määrää EU:ssa ei ole vielä vastaavaa kannustinjärjestelmää mutta ehdotus on toistuvasti esillä EU:n komission (2014) arvion mukaan CO 2 tonnin arvo tulee olemaan 11-53 vuonna 2030 ja 85-260 vuonna 2050 kun hiilen hinta riittävän korkea, on taloudellisesti kannattavinta käyttää metsää vain hiilen varastona (van Kooten et al 1995, Holtsmark 2015) =>Verrataan kahta vaihtoehtoa: A: Hakataan metsiä kuten nyt mutta huomioidaan sitoutuvan hiilen arvo B: Ei hakata metsiä lainkaan ja huomioidaan vain sitoutuneen hiilen arvo
A: Paljaan maan arvo sisältäen hiilen sitoutumisen arvon kun metsää hoidetaan ohjeiden mukaisesti* CO2 hinta 20 Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % 0 250 500 1000 1500 0 51* 49* 47* 42* 37* 1 4189 3804 3418 2647 1875 2 1782 1496 1211 639 68 3 992 730 468-55 -579 4 624 369 115-393 -901 B: Paljaan maan arvo kun metsä vain hiilivarastona* CO2 hinta 20 Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % 0 250 500 1000 1500 0 - - - - - 1 3591 3341 3091 2591 2091 2 1949 1699 1449 949 449 3 1126 876 626 126-374 4 700 450 200-300 -800 Punaisella merkityissä tapauksissa pelkkä hiilen varastointi on taloudellisesti kannattavampi ratkaisu kun ratkaisu, jossa metsää käytetetään sekä puuntuotantoon, että hiilen varastointiin Jos lisäksi huomioidaan puuntuotannon haitta porotaloudelle, on metsän käyttö hiilivarastona kannattavampi ratkaisu kuin metsän käyttö puuntuotantoon ja hiilen varastointiin lukuunottamatta 1%:n ratkaisuja, joissa uudistamiskustannukset ovat 250 tai alle *Pukkalan kasvumalli
A: Paljaan maan arvo sisältäen hiilen sitoutumisen arvon hoidettaessa metsää ohjeiden mukaisesti B: Paljaan maan arvo kun metsä vain hiilivarastona CO2 hinta 40 Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % 0 250 500 1000 1500 0 56* 54* 52* 47* 42* 1 5862 5477 5091 4320 3548 2 2954 2668 2382 1811 1239 3 1807 1545 1283 760 236 4 1197 943 689 181-327 CO2 hinta 40 Uudistamiskustannukset per hehtaari Korko % 0 250 500 1000 1500 0 - - - - - 1 7183 6933 6683 6183 5683 2 3899 3649 3399 2899 2399 3 2252 2002 1752 1252 752 4 1400 1150 900 400-100
varsin alhaisilla hiilen hinnoilla ollaan tilanteessa, jossa on kansantaloudellisesti perustelluinta luopua puuntuotannosta ja käyttää metsää vain hiilen varastointiin porotaloudelle puuntuotannosta aiheutuvan haitan huomiointi korostaa tätä johtopäätöstä EU:n metsä- ja ilmastopolitiikkaa koskevat linjaukset ovat edelleen käsittelyssä ja jatkuvan kehitystyön alaisina ennustetut CO 2 päästöjen vähentämiskustannukset energiatuotannossa lisäävät painetta hyödyntää metsien hiilen sidontaominaisuutta halpana tapana vähentää päästöjä tutkimuksen näkökulmasta metsien hiilensidontakapasiteetin käyttämättä jätttäminen on taloudellista tuhlausta ja lisää ilmastomuutoksen torjunnan kustannuksia
Metsien hoito jatkuvapeitteisinä ilman päätehakkuita ja uudistamista avohakkuuton metsänhoito tuli sallituksi 2014 metsälainsäädännön muutoksessa tutkimuksissa taloudellisesti kannattavaa erityisesti keskinkertaisilla ja heikoilla kasvupaikoilla kun korko on yli 2% ja uudistamiskustannukset yli 0-500 myös metsähallituksen metsänhoito-ohjeissa on suuntaviivat eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuille poimintahakkuiden pääperiaate: suoritetaan suurempien puiden yläharvennus 25-40 vuoden välein ja pidetään metsän tiheys niin alhaisena, että metsä uudistuu luonnollisesti ilman maanmuokkausta (hakkuissa poistetaan lisäksi huonolaatuiset puut) optimointimallin mukaan metsien hoito jatkuvapeitteisinä on Inarissa taloudellisesti kannattavampaa kuin avohakkuut kun korko on 1% tai yli (Pukkalan kasvumalli), kun korko on 2-3% tai yli (Bollandsås kasvumalli) tapauksissa, joissa avohakkuut ovat kannattavampia, on kiertoaika tyypillisesti 190-245 vuotta hiilen sitoutumisen arvon ja avohakkuun porotaloudelle aiheuttamien haittojen lisääminen tarkasteluun korostaa jatkuvapeitteisen metsänhoidon edullisuutta
w = 0 500 1000 1500 Bollandsås et al. (2008) r = 3% 434 /433 - /-67 - /-567 - /-817 r = 1% 4416 /4215 3832 /3715 3265 /3215 - /2715 Pukkala et al. (2013) r = 3% - /567 - /67 - /-433 - /-933 r = 1% - /5051 - /4551 - /4051 - /3551
Puuston tilavuus m 3 per hehtaari Yli 7cm puiden määrä per hehtaari Esimerkki metsän hoidosta jatkuvapeitteisenä päätehakkuun jälkeen (hiilen sidonnan ja porotaloudelle aiheutettujen haittojen huomiointi pidentäisi hakkuiden aikaväliä) (a) Bollandsås et al. (2008), r = 0.01 160 2000 Stand volume, m 3 ha -1 140 120 100 80 60 40 20 1600 1200 800 400 Number of trees ha -1 0 0 100 200 300 Puuston Stand age, ikä, vuosia years 0
Yhteenveto puuntuotannon kannattavuus perinteisillä päätehakkuumenetelmillä näyttää Inarin alueella heikolta vuotuinen keskimääräinen nettotulos ~ 20-40 per hehtaari voi olla positiivinen mutta metsätalouteen sitoutuvalle pääomalle saatava korkotuotto on noin 1% porotaloudelle aiheutuvien haittojen huomiointi edelleen heikentää nykyisenkaltaisen metsätalouden perusteita Inarin alueella tilastojen mukaan metsätalouden vuotuinen nettotulos on ~ 20 per hehtaari =>jäkälä/luppohehtaarin arvo porotaloudelle on tätä suurempi ~ 30
Yhteenveto, jatkoa Inarin alueella olisi valtion metsissä perusteltua etsiä vaihtoehtoja nykyisenkaltaiselle puuntuotannolle Vaihtoehto 1: metsien hoito jatkuvapeitteisinä haitat porotaloudelle ja hiilen sidonta huomioiden Vaihtoehto 2: puuntuotannosta luopuminen ja metsien käyttö pelkästään hiilen varastoina ja porotalouden tarpeisiin turismi ja monimuotoisuusnäkökohdat tukevat vaihtoehtojen merkitystä aluetaloudelliset näkökohdat voisivat puoltaa kompensaatioita, jos Inarin metsiä käytetään hiilen varastoina kaikkeen tutkimukseen liittyy epävarmuutta: metsähallituksen toimintaan liittyviä tarkkoja talouslukuja ei ole ollut saatavissa, tulevat hinnat yms. epävarmoja päätöksenteko perustuu kuitenkin kunakin hetkenä saatavissa oleviin tietoihin, joita samoin kuin päätöksiä tarpeen tullen päivitetään
Kiitos