11 2012 Autonominen työvuorosuunnittelu vaatii joustoa POSITIIVINEN MIELI ANTAA VOIMAA
Sisältö 11 / 2012 60 Siskokset Anu Ruokolainen sekä Marika ja Miia Ikonen viihtyvät Ilomantsissa. 48 Kulta-Leijonien valmentaja Jukka Jalonen antoi vinkkejä työhön. 32 Sosiaalinen pääoma suojaa nuorta. 16 Peritoniittidialyysit ovat osa Nita Talluksen ammattitaitoa. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Henkilöstömitoitusvetoomus luovutettiin ministerille 7 Uusi sosiaalihuoltolaki vaatii panostusta 8 Päivähoitoon tehtiin teesit 9 Liiton historia julkaistaan 10 Hoiva-avustajat hämmentävät Australiassa 12 Marraskuun lyhyet 13 Näin vastattiin! 13 Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: ruisleipä 16 Nita Talluksen päivä erikoissairaanhoidossa 21 Lääkehoidolle teemapäivä 2 super 11 2012 22 Autonomiasta työhyvinvointia 26 Eettinen kuorma vie voimia 30 Vuorovaikutus kannattelee mielenterveyttä 32 Luottamus toisiin suojaa nuorta 36 Uudet kirjat 38 Auttamisen halu ilahduttaa 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 40 Seksuaaliterveydestä pitää puhua 42 Roima painonpudotus vaatii sisuuntumista 44 Reumataudit ja ravinto 47 Palasia sieltä täältä 48 Jukka Jalonen: tiimihenki ratkaisee 51 Palvelurakennemuutos ei onnistu pala palalta 52 Aika hyvä työpaikka Hämeenlinnasta 54 Hoitotyössä on väkivallan riski 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen 59 Paras juttu vastaa kyselyyn! 60 Iloiset siskokset Ilomantsista 64 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 71 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Varkaudesta 30 Välittäminen vahvistaa ihmisarvoa.
Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Fax 09 2727 9120 päätoimittaja Leena Lindroos 09 2727 9174 taittava toimittaja Jukka Järvelä 09 2727 9176 toimittajat Marjo Sajantola 09 2727 9173 Sonja Kähkönen 09 2727 9175 Henriikka Hakkala 09 2727 9177 vierailevat kirjoittajat Hanna Kivistö, Mikko Rinta, Virpi Saarinen, Liisa Uusiniitty, Maria Viljanen kannen kuva Ingimage ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos 85 700 kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen 09 2727 9175 osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140 Tilatut: toimitus 09 2727 9298 Kannattaa kehua Suomen jääkiekkomaajoukkueen valmentaja Jukka Jalonen johdatti joukkueensa maailmanmestaruuteen keväällä 2011. Hän tietää miten ja mistä aineksista toimiva tiimihenki luodaan. SuPerin puheenjohtajapäivien osanottajat saivat kuulla Jalosen ajatuksia lokakuussa Helsingissä ja niitä avataan laajemmin artikkelissamme sisäsivuilla. Tässä vielä kiteytettynä hänen viestinsä. Se antaa pohtimisen aihetta myös hoitoalan työyhteisöihin: Oikeudenmukaisuus on yksi vaikeimpia asioita toteuttaa. Pelaaja arvioi joka päivä valmentajaansa. Tuttujen kanssa luottamus on jo luotu, vieraiden kanssa sitä vasta luodaan. Urheilussa palkinto on lisääntynyt peliaika, rangaistus taas jättää siitä sivuun. Yhden ihmisen tunnelma vaikuttaa koko ryhmän hyvinvointiin. Jos kaikilla on hyvä olla ja roolit ovat kunnossa, kokonaisuus toimii. Kaikkia pitää arvostaa ja esimiehen tulee tehdä sen eteen töitä. Hänen tulee huomioida nekin, jotka vaikuttavat taustalla, huoltajat ja varamiehet. Sietäminen on haaste. Töissä tehdään töitä, siellä ei tarvitse olla kavereita. Erilaisuus pitää hyväksyä. Valmentaja on pelaajien auttaja. Esimiehen tulee olla tasapuolinen ja luoda hyvä tunnelma työntekijöille. Työyhteisössä myös esimerkin voima kannattelee hyvää työmoraalia. Pitää tehdä omat hommat ja auttaa muita, mutta ei pidä sählätä toisten tontilla. Äänekkyys ei ratkaise osaamista. Vaikeudet tulee ennakoida hyvissä ajoin, ei paineiden keskellä. Tulee antaa enemmän positiivista palautetta asioista, jotka menevät hyvin. Kannattaa kehua, sillä paitsi vastaanottajalle, se antaa hyvää mieltä myös itselle. Positiivinen psyykkaus auttaa seuraavassa vastaavassa tilanteessa. Huumori ja nauru vapauttavat energiaa! On oltava lupa myös epäonnistua. Hoitoalan työpaikoilla pitäisi pohtia enemmän yhdessä sitä mitä tehdään. Ihan samoista asioista puhutaan aina, kun ollaan ihmisten kanssa tekemisissä. Tulee myös itse tehdä ehdotuksia siitä, miten asiat voitaisiin tehdä paremmin. Palautteen tulee kohdistua toimintaan, ei henkilöihin, ja juuri silloin kun tunteet ovat pinnassa, pitää olla erityisen varovainen.. kirjapaino ISSN 0784 6975 Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. leena.lindroos@superliitto.fi super 11 2012 3
Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat marraskuu 6.11. 6.-7.11. 7. 8.11. 10. 11.11. 13. 14.11. 15. 16.11. 19. 25.11. 20.11. Kalenteri 20. 21.11. Mielenterveysmessut, Helsinki, Mielenterveyden keskusliitto 21.11. 22.11. 25.11. 26. 27.11. Kansallinen lääkehoitopäivä XXV Valtakunnalliset tartuntatautipäivät, Helsinki, Filha Esiintymistaidon kurssi, Helsinki, SuPer Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Turku, SuPer Puheenjohtajien valmennus, 3. jakso, SuPer Työmarkkinapäivät, Helsinki, SuPer Valtakunnallinen Mielenterveysviikko Valtakunnallinen Diabetespäivä Kansainvälinen television päivä Vaihda vapaalle, Helsinki, SuPer Kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi V Valtakunnallinen tupakka ja terveys -päivä, Helsinki, Filha Hankkeet ja projektit vai työrauha kuntiin? SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola vaatii työrauhaa kuntiin. Erilaiset kehittämishankkeet ja projektit ovat tulleet pysyväksi ilmiöksi ja kuntien vakiintuneiksi toimintamalleiksi. Uutena ilmiönä on tullut palvelualoitemalli, jossa ulkopuolinen toimija voi esittää kunnalle haasteen tiettyjen palvelujen tuottamiseen. Mallin mukaan kunnan on vastattava tähän haasteeseen ja mikäli vertai- Alibudjetoijat kierrätykseen! lussa haastajan tarjous osoittautuu kilpailukykyiseksi, pakottaa tämä kunnan siirtämään palvelutuotannon haastajalle. Kuntien olisi palkattava palvelukseensa lukuisia uusia henkilöitä pelkästään tekemään vertailulaskelmia kunnan oman tuotannon ja haastajan esittämien kustannusten laskentaan. Mikäli kunnan omaa palvelutuotantoa kuormitetaan jatkuvilla hankkeilla ja projekteilla ja siltä viedään työrauha, ei se voi olla kustannustenkaan osalta parhaassa iskussa, Paavola sanoo.. SuPer kehottaa kuntia välttämään alibudjetointia kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa. Monissa kunnissa on tietoisesti tehty alibudjetointia viime aikoina. Viranhaltijat ja poliittiset päättäjät, jotka tahallaan esittävät ja päättävät liian niukat määrärahat lakisääteisten peruspalvelujen turvaamiseen, on saatava teoistaan vastuuseen, vaatii puheenjohtaja Silja Paavola. Tämän vuoden keväällä julkaistun sosiaalibarometrin mukaan noin 20 prosenttia kuntien sosiaalitoimen johtajista ja lähes 30 prosenttia terveyskeskusten johtajista myöntää, että menoja on tietoisesti budjetoitu alakanttiin tänä ja viime vuonna.. ingimage nyt on aika tutustua laakehoitopaiva.fi -verkkosivuhin. hakea vanhustyössä La Carita -säätiön tunnustuspalkintoa. liiton luottamustehtäviin valittujen tarkistaa, että tehtävät ovat WebLyytissä ajan tasalla. keskustella työnantajan kanssa täydennyskoulutuksesta. SuPerin opintopäivät järjestetään 12. 13.2.2013 Tampereella. tarkistaa omat jäsenmaksut Web- Lyytistä! Klikkaamalla keltaista palloa liiton nettisivulla pääset kirjautumaan jäsentietoihisi tai jäsensivujen kautta kohdasta "Kirjaudu jäsensivulle". parsia villasukat ja sormikkaat ja varautua muutenkin talven tuloon. tunnelmoida kynttilänvalossa. 4 super 11 2012
Puheenvuoro Puheenjohtaja Silja Paavola Miksi henkilöstömitoitusta tarvitaan? Saamme SuPerin toimistoon päivittäin palautetta vanhustenhoidon tilasta maassamme. Pääasiassa kaikissa yhteydenotoissa on kyse siitä, että hoitohenkilöstöä on aivan liian vähän. Henkilöstöpulasta aiheutuvat sitten ne ilmiöt, joista myös saamme hyvin usein lukea iltapäivälehtien sivuilta. Henkilöstö väsyy ja nääntyy, ja kukaan ei näytä tekevän mitään kuin vasta pakon edessä. Hoivayksikköjen pieniin henkilöstömitoituksiin on monia syitä. Alun perin henkilöstömitoitus on voinut olla liian pieni jo työvuorosuunnitelmaa tai ostopalvelusopimusta tehtäessä. Sairauspoissaolot ja muut työntekijöiden poissaolot pahentavat tilannetta entisestään ja varsinkin silloin, kun ylemmältä taholta on tullut kielto palkata sijaisia lyhyisiin poissaoloihin. Suunnitelmat ja arkitodellisuus eivät kohtaa. Aina tieto tästä tilanteesta ei kulje lähiesimiestä ylemmälle taholle. Ongelma on hoitajille sekä eettinen että jaksamiskysymys. Liian pienet henkilöstömitoitukset eivät ole vain hoitajien juttu, vaan yhteiskunnallinen arvostuskysymys. Jotta kestämättömään tilanteeseen voitaisiin puuttua, asia on nostettava esille. SuPer on hyvin äänekkäästi vaatinut sitovia minimimitoituksia vanhustenhoitoon. Näitä määräyksiä tarvittaisiin kipeästi myös muualle, esimerkiksi lasten päivähoitosektorilla ja sivistystoimessa tilanteet alkavat monin paikoin muuttua hyvin vaikeiksi. SuPer on havainnut ongelmat ja aikoo jatkossa entistä tarmokkaammin ja näyttävämmin nostaa näitä epäkohtia esille. Joskus se vaatii voimakkaitakin kannanottoja ja toimenpiteitä. Niitä me emme kuitenkaan pelkää. Vastustuksesta huolimatta tuomme esille näitä epäkohtia, sillä vaikenemalla ja alistumalla me emme koskaan saa muutosta aikaan. Jotkut työpaikkojen rohkeat aktiivit ovat kirjoittaneet lehtien yleisönosastoihin työpaikkojensa ongelmista. Erään yksityisen hoitokodin henkilöstö jopa pyysi julkisesti anteeksi vanhusten huonoa kohtelua. Henkilöstö pyysi siis anteeksi tilannetta, johon hoitajat itse eivät voi vaikuttaa. Tämä oli rohkea teko, joka on myös mediassa huomattu. Tämä ja monet muut kirjoitukset ovat saaneet aikaan muutoksia ja vieläpä nopeasti. Virallisempi valituskanava AVI eli aluehallintovirastokin on olemassa. Myös sinne tehdään paljon kanteluita ja valituksia. Usein ne johtavat tulokseen, mutta useimmiten vasta pitkän ajan kuluttua. Onko meillä varaa tähän työntekijöiden ja heidän asiakkaidensa huonoon kohteluun? Jo nyt tiedetään miten paljon on alan vaihtajia, jotka ovat vain uupuneet tai turhautuneet tilanteeseen. Helsingin Sanomissa haastateltiin muutamaa hoitajaa, jotka olivat vaihtaneet toiselle alalle. Riittämättömät henkilöstömäärät nousivat haastatteluissa esiin päällimmäisenä huomiona entisestä työstä. Myös johtaminen sekä töiden organisointi nostettiin esille. Nämä kaikki ovat sellaisia seikkoja, joihin voidaan vaikuttaa, ja joihin pitää vaikuttaa. Kunnallisvaalit ovat ohi ja kuntien budjettiesitykset- kin on pääosiltaan vuodelle 2013 tehty. Nyt meillä on suuren mielenkiinnon kohteena se, millaista arvomaailmaa uudet päättäjät edustavat ja millaista maailmaa he alkavat rakentaa. SuPerin arvoissa heikompien puolustaminen ja ihmiset ovat keskiössä. Sitä samaa toivomme myös uusilta päättäjiltä ja päätöksiltä myös teoissa ei vain puheissa.. Terveisin Silja Vaikenemalla ja alistumalla me emme koskaan saa muutosta aikaan. super 11 2012 5
Uutiset Esillä juuri nyt Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson pakkasi puheenjohtaja Silja Paavolalta saamansa kymmeniä tuhansia nimiä sisältäneen adressin SuPerin kassiin Eduskuntatalon portailla. Järjestöpäällikkö Raija Moilanen avusti. Kyllä hyvälle hoidolle, ei säilytykselle! SuPer luovutti ministerille vetoomuksen vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen puolesta teksti henriikka hakkala kuva jukka järvelä SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola luovutti vetoomuksen henkilöstömitoituksen sitovuuden puolesta peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille eduskuntatalon portailla 17. lokakuuta. Suomalaisen hoitajan sitkeys tuli todistetuksi vihmovassa sateessa. Luja tahto ja hernerokka pitivät lämpiminä niin puhujat kuin kuulijatkin, kun päättäjille välitettiin vakava viesti. Vanhusten elämänlaadun ja heidän hoitajiensa tekemän työn arvostamisen sijaan on monessa laitoksessa luistettu sosiaali- ja terveysministeriön suosittamista mitoituksista. Nyt esitetyllä 0,5:n mitoituksella saadaan pelkkää säilytystä. Arvokkaan vanhuuden ja hoitajien jaksamisen turvaksi tarvitaan konkreettinen ja työnantajia velvoittava 0,8:n mitoitus. Puheenvuoroja tapahtumassa käyttivät puheenjohtaja Paavolan ja ministeri Guzenina-Richardsonin lisäksi kah- 6 super 11 2012
deksan kansanedustajaa. Keskustaa, kokoomusta, kristillisdemokraatteja, perussuomalaisia, sosiaalidemokraatteja, vasemmistoliittoa ja vihreitä edustavat kansanedustajat kiittivät SuPeria asian nostamisesta keskusteluun. He toivoivat, että desimaalileikin sijaan päästäisiin keskustelemaan todellisiin tarpeisiin vastaavasta laadukkaasta hoidosta ja hoivasta. Kotiin vietäviin palveluihin kuulutettiin lisää resursseja. Vetoomuksen vastaanotettuaan ministeri Guzenina-Richardson kutsui niin hallitusta, kuntia kuin järjestöjä mukaan työhön arvokkaan vanhuuden puolesta: Meidän täytyy ottaa koppi ensimmäisestä kontaktista hoitoa tarvitsevan ihmisen kanssa. Nyt portti on avoinna ja tarvitsemme kaikkien osapuolten muodostaman vyöryn. Puheenjohtaja Silja Paavola kehotti puheen sijasta tekoihin ja muistutti, että SuPerin asiantuntemusta kannattaisi käyttää nyt kaikissa valiokunnissa, jotta aikaan saadaan ikäihmisten tarpeisiin vastaava ja sitova laki. Oikealla asialla Puheita kuunneltiin varovaisen toiveikkaasti. Miten sanat kääntyvät todellisuudeksi? Eläkeläinen Aili Mikkosta tulevaisuus huolettaa. Eläkkeelle jäätyäni tällainen on ruvennut kiinnostamaan. Kyllä rahaa tähän vanhustenhoitoonkin pitäisi löytyä. Me olemme tehneet tämän Suomen eteen töitä, minäkin yli 40 vuotta. Olen vielä hyväkuntoinen, mutta kyllähän se tulee sekin aika, etten enää jaksa. Lähihoitaja Leena Sgureva oli saapunut paikalle vaatimaan henkilöstömitoituksen nostamista. Olen siirtynyt pois vanhuspuolelta juuri siksi, että se oli niin raskasta sekä fyysisesti että henkisesti. Aina oli tunne siitä, ettei voi tehdä sitä työtä niin hyvin kuin haluaa. Asiakkaiden kunto meni koko ajan huonompaan, mutta henkilökunnan määrää ei lisätty. Oikealla asialla tässä ollaan. Sgureva jää mietteliäänä odottamaan, millainen laki lopulta saadaan. Ainahan se kuulostaa vakuuttavalta tässä vaiheessa, mutta saa nähdä. Ensi viikolla ollaan taas viisaampia.. Sosiaalihuoltolain uudistus vaatii resursseja Sosiaalihuoltolain luonnos on askel eteenpäin, mutta sen toteuttaminen vaatii rahaa ja henkilöstöä. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto on pääosin tyytyväinen uutta sosiaalihuoltolakia pohtineen työryhmän tuloksiin, jotka julkistettiin syyskuun alussa. Lakiluonnoksen sisällön suuntaviivoista uutisoitiin lokakuun SuPerlehdessä. SuPerin mukaan lakiluonnos pitää sisällään useita uudistuksia, joilla sosiaalihuollon asiakkaan tilannetta voidaan parantaa. Lain tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin riittäviä taloudellisia resursseja. Selkeät henkilöstöä koskevat vaatimukset SuPer pitää hyvänä sitä, että lakiin kirjataan selkeästi henkilöstöä koskevat vaatimukset. Kunnan käytettävissä on oltava riittävä määrä sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä ja henkilöstön määrän ja rakenteen on vastattava kunnassa olevaa sosiaalihuollon tarvetta. Tärkeää on se, että uudessa laissa tullaan määrittelemään henkilöstöltä edellytettävät kelpoisuusvaatimukset nykyisen voimassa olevan lain mukaisesti. SuPerin mukaan sosiaalihuoltolaissa tulisi määritellä lähihoitajan ammatin harjoittamisesta siten, että lähihoitajan tehtävissä vaaditaan aina alan tutkinto. Lisäksi SuPer esittää, että viranomainen edellyttäisi kaikilta sosiaalihuollossa työskenteleviltä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaneilta lähihoitajilta rekisteröitymistä Valviran Terhikki-rekisteriin. Tämä on tärkeää, koska lähihoitajat ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja heidän työhönsä myös sosiaalihuollossa kuuluu teksti sonja kähkönen terveydenhuollollisia tehtäviä, esimerkiksi lääkehoitoa. Lähihoitajan työssä korostuvat myös potilasturvallisuutta koskevat säädökset. Hyvänä asiana SuPer pitää lakiluonnoksessa olevaa mainintaa asiakkaiden oikeudesta asiakassuunnitelmaan, jonka avulla palveluita voidaan hoitaa koordinoidusti. Laissa säädetään vastuutyöntekijästä, joka nimetään hoitamaan asiakkaan palvelukokonaisuutta. SuPerin näkemyksen mukaan lähihoitajat soveltuvat hyvin tähän tehtävään. Myös lapsiperheiden kotipalvelua toteutettaessa tulisi henkilöstön koostua sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneista. Täydennyskoulutus koskee kaikkia Sekä voimassa olevan lain ja että uuden lakiluonnoksen mukaan sosiaalihuollon henkilöstöä koskee täydennyskoulutusvelvoite. SuPerin kokemuksen mukaan lain toteutumisessa on puutteita, sillä kaikki lähi- ja perushoitajat eivät pääse täydennyskoulutukseen. Liitto vaatii, että voimassa olevaa lakia noudatetaan. SuPeriin tulee paljon yhteydenottoja koskien tilanteita, joissa työntekijät haluavat puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin ja asiakasturvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin. Työntekijät ovat kuitenkin voineet joutua työnantajan painostuksen kohteiksi tai jopa irtisanotuiksi. Su- Per pitääkin hyvänä sosiaalihuollon lakiluonnoksessa olevaa säädöstä, jonka mukaan kunnan ja yksityisen palvelun tuottajan on tiedotettava ilmoitusvelvollisuudesta työntekijöille. Lakiluonnoksessa todetaan myös, että ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia.. super 11 2012 7
Uutiset Esillä juuri nyt Huoneentaulu päiväkoteihin SuPer on laatinut teesit lasten päivähoitoon. Ne muodostavat kehittämisyksikön suunnittelija Johanna Pérezin mukaan liiton varhaiskasvatustyötä koskevien ajatusten selkärangan. Kaikki kymmenen kohtaa ovat lapsen kehityksen ja arvostamisen kannalta tärkeitä. Uutena asiana on mukana ryhmäkokoja koskeva linjaus. Esitämme, että maksimikoko alle kolmivuotiaiden ryhmässä on kymmenen lasta ja kolmesta kuuteen vuotiaiden ryhmässä 18 lasta. Tällaisissa ryhmissä lapsi saa yksilöllisempää huolenpitoa ja myös kasvattaja pystyy tekemään työnsä paremmin. Päivähoitolain asetuksessa on määritelty päivähoidon henkilöstömitoitus. Yhtä koulutettua hoitajaa kohden ryhmässä saa olla neljä alle kolmivuotiasta lasta tai seitsemän kolmesta kuuteen vuotiasta lasta. Kun henkilöstöä määrittelevä suhdeluku on kiinteä ja ryhmäkoot taas kuntien itsensä päätettävissä, ryhmät voivat kasvaa epäinhimillisen suuriksi. Ryhmiä ei enää voida hallita eikä puhua yksilöllisestä kasvatustyöstä. SuPer toivoo, että kasvatustyöhön palkattaisiin nykyistä enemmän lähihoitajakoulutuksen saaneita ammattilaisia. Kaikki kymmenen suuntautumisalaa antavat työhön tarvittavat perusvalmiudet. Toisen asteen koulutus antaa mahdollisuuden toimia esimerkiksi päiväkodeissa vaadittavan lääkehoitosuunnitelman vastuuhenkilönä, tarvittaessa lisäkoulutuksen tuella. Päivähoidossa työskentelevien tulee vaatia itselleen ammatillista lisäkoulutusta lääkehoidon ohella myös monipuolisesti lapsen kehitykseen ja ryhmän hallintaan liittyvissä taidoissa. Johanna Pérez toivoo, että SuPerin teesit nostetaan päiväkotien huoneentauluksi tukemaan käytännön kasvatustyötä. Teesit jaetaan KidsRock 2012 -tapahtumissa ja liiton järjestämillä päivähoidon koulutuspäivillä marraskuussa. Ne löytyvät myös liiton nettisivuilta oman linkin alta osoitteessa www.superliitto.fi. SuPerin teesit lasten päivähoitoon Lapsella on oikeus 1. TULLA KUULLUKSI saada tasavertaista, puolueetonta kohtelua, ikätaso huomioiden tuntea itsensä hyväksytyksi tulla osalliseksi häntä koskevissa asioissa 2. LEIKKIIN yksin, pareittain, ryhmässä, ohjatusti sekä vapaasti monipuolisiin leikkeihin ja välineisiin 3. HYVÄÄN HOITOON hyvään ravintoon ja hygieniasta huolehtimiseen tarvittaessa lääkehoitoon kokonaisvaltaiseen huolenpitoon 4. KOULUTETTUIHIN KASVATTAJIIN saada tukea kasvattajalta kehitykseen ja tunteiden käsittelyyn ammattitaitoisiin, innostuneisiin hoitajiin, moniammatilliseen työryhmään 5. TURVALLISEEN, ASIANMUKAISEEN JA VIRIKKEELLISEEN YMPÄRISTÖÖN turvalliseen ja terveelliseen päiväkotiin, ympäristöön sekä turvallisiin kasvattajiin välineisiin maalata, muovailla, pelata, askarrella, soittaa, liikkua, laulaa, esittää, tutustua kirjoihin, olla luova ympäristöön, jossa kiusaamista ei sallita 6. OPPIA JA KOKEA UUTTA saada ohjausta tutkimiseen ja kokemiseen, liikkumiseen ja ulkoiluun hyviin oppivälineisiin ja materiaaleihin 7. RIITTÄVÄN PIENIIN LAPSIRYHMIIN päästä toimimaan ja oppimaan pienryhmissä oikeaan ryhmäkokoon: alle 3-vuotiaiden ryhmässä enintään 10 lasta, 3 6-vuotiaissa 18 lasta 8. YKSILÖLLISEEN KOHTAAMISEEN saada kasvattajilta yksilöllistä kohtaamista osakseen päästä lämpimään syliin kokea kiireettömyys, kehuja ja kiitoksia päivittäin 9. VANHEMPIEN JA KASVATTAJIEN HYVÄÄN YHTEISTYÖHÖN päivittäisiin keskusteluihin, kasvatuskumppanuuteen varhaiskasvatussuunnitelmaan, johon myös lapsi voi osallistua sairastaa ja pitää lomaa kotona 10. HYVÄÄN JA TURVALLISEEN ARKEEN 8 super 11 2012
Kasvanut liitto saa tuoreen historian teksti jukka järvelä Marraskuun lopussa ilmestyvä teos Su- Per 1988 2010 kertoo Suomen lähi- ja perushoitajaliiton kasvun vuosikymmenistä. Kirjoittaja Markku Silvennoinen työskenteli liiton palveluksessa vuodet 1977 2011 ja teos on hänen jäähyväistyönsä SuPerissa. Silvennoinen on aiemmin kirjoittanut kuusi kirjaa. Miksi julkaistiin kirja juuri näiltä vuosilta? Puheenjohtaja Juhani Palomäki kysyi, voinko työurani loppuhuipennuksena tehdä kirjan. Tämä on jatkoa muiden tekemille 30-vuotis- ja 40-vuotishistoriikeille, jotka päättyvät vuoteen 1988. Liiton kaikki vuodet läpi käyvä virallinen historia on siis yhä kirjoittamatta. Mikä merkittävää kirjan kattamien vuosien aikana on tapahtunut? Paljon. Yksi merkittävä asia on lähihoitajakoulutuksen alku ja liiton varautuminen tähän nimenmuutoksella. Alussa oli epävarmaa, mitä koulutus tuo tullessaan ja liitto vastusti uutta koulutusta. Kun liitto pääsi vaikuttamaan asiaan ja koulutusuudistus alkoi varmistua, olimme aktiivisesti mukana kehittämässä sitä. Toinen iso asia on vuoden 2007 palkkaneuvottelut ja sopimuskierros. Kun sopimus syntyi, SuPer jäi TNJ:n nimissä yksin pääsopijajärjestöksi, mikä vahvisti liittomme neuvotteluasemaa ja toi lisää omia luottamusmiehiä. Miten liittomme on muuttunut viime vuosikymmeninä? Yhteiskunnallinen näkyminen ja vaikutusvaltamme ovat kasvaneet. SuPer 1988 2010 MARKKU SILVENNOINEN Olemme entistä aktiivisempia vaikuttajia, ja yhteistyö moneen suuntaan on lisääntynyt. Jäsenkunnan ammatti-identiteetti on kasvanut, mikä näkyy kentälläkin kaikessa toiminnassa. Vuonna 1988 liitossa oli 28 000 jäsentä, nyt yli 80 000. Olemme astuneet isojen liittojen joukkoon, ja meitä kuunnellaan aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Lähin hoitaja tärkein hoitaja! 1983 lakossa. Yllättikö jokin asia, kun kävit menneitä tapahtumia läpi? Ehkä vuoden 1995 lakko hieman yllättää. Lähes kuukauden kestänyt lakko ei purrut, vaikka sen piirissä oli noin 80 000 superilaista ja tehyläistä ja vaikka esimerkiksi Jorvin sairaalasta otettiin pois suojelutyöstä kaikki, yhden osaston henkilökuntaa lukuun ottamatta. Suojelutyötä tehtiin liian paljon, eikä yleinen mielipidekään ollut hoitajien puolella yhtä merkittävästi kuin vuoden Miltä näyttää SuPerin tulevaisuus? Hyvältä. Jäsenmäärä kasvaa ja imago on selkeä. Isot haasteet pysyvät: vanhustenhuolto, henkilökunnan saatavuus, palkkaus ja työolosuhteet. Liitolla on näiden ratkaisussa merkittävä rooli eli työmme ei ole vielä valmis. Yksi iso haaste on, miten kentälle saadaan lisää eri-ikäisiä ammattiyhdistysaktiiveja ja miten toiminta on vielä aikaisempaakin houkuttelevampaa.. super 1988 2010 valmistuu marraskuun lopussa. kirjaa voi tiedustella sähköpostista asiakaspalvelu.publishing@edita.fi. Puolet hoitaisi hyvin rahasta piittaamatta Elo-syyskuussa 2012 toteutetun laajan Suomalaisen terveydenhuollon tulevaisuus 2020 -tutkimuksen mukaan noin puolet terveydenhuollon ammattilaisista haluaisi hoitaa potilaan hintaan katsomatta. 55 prosenttia hoitajista ja 57 prosenttia kuluttajista oli sitä mieltä, että henkilö tulee hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla kuluista piittaamatta. Näkemykset hoitokäytännöistä vaihtelevat merkittävästi terveydenhuollon ammattilaisten kesken. Noin 40 prosenttia hoitajista, 13 prosenttia lääkäreistä ja 37 prosenttia kuluttajista sekä kuntavaaliehdokkaista oli sitä mieltä, että yhden kuolemantapauksen välttämiseksi ei ole perusteltua hoitaa yhtään ihmistä turhaan. Yksityistäminen vastatuulessa Terveyspalveluiden ulkoistamisen trendi on tutkimuksen mukaan laantumassa. Etenkin päivystys- ja vastaanottopalvelut halutaan pitää aiempaa enemmän julkisen sektorin omana tuotantona. Vastaajista 66 prosenttia oli sitä mieltä, että ajanvarauksellinen vastaanottotoiminta on tehtävä julkisin varoin. Lisäksi 38 prosenttia vastaajista piti tärkeänä, että julkinen puoli toteuttaa päivystyksen. Nordic Healthcare Group Oy:n ja Suomen Lääkäriliiton lokakuun alussa tekemään kyselyyn osallistuivat kuntien ja kaupunkien perusterveydenhuollon järjestämisestä vastaavat johtajat. ingimage super 11 2012 9
Uutiset Esillä juuri nyt Tilanne Australiassa kuin kopio Suomesta: Avustaja ei korvaa koulutettua hoitajaa teksti hanna kivistö Australiassa pelätään, että budjettileikkausten takia hoitajat korvataan hoito- ja hoiva-avustajilla. Suomalaiset terveydenhuollon haasteet ovat varsin tuttuja myös pallon toisella puolella. Väestö ikääntyy ja haasteena on hoitoon tarvittavien käsiparien varmistaminen tulevaisuudessa. Hoitajapulan ratkaisemiseksi Australiassa aloitettiin neljä vuotta sitten terveydenhuollon työvoimarakenteen uudistus, jonka avulla pyritään lisäämään avustavan henkilökunnan määrää terveydenhuollossa. Vaikka uudistus on maanlaajuinen, osavaltiot vastaavat pääosin terveydenhuollosta itse ja toteuttavat uudistuksen itsenäisesti. Sydneyä ympäröivässä seitsemän miljoonan asukkaan Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa aloitettiin vuonna 2009 ohjelma, jonka tarkoituksena on lisätä avustajien määrää sekä vapauttaa lähi- ja sairaanhoitajat töistä, joihin he ovat ylikoulutettuja. Aiemmin avustajat ovat työskennelleet pääasiassa vanhustenhoidossa ilman muodollista koulutusvaatimusta. Ohjelman alkaessa avustajien nimike ja työnkuva yhdenmukaistettiin ja uudenmuotoisen koulutuksen saaneet avustajat työskentelevät myös sairaaloissa. Työskentely tapahtuu nyt ryhmätyönä tiimeissä, joissa sairaanhoitaja, lähihoitaja ja avustaja työskentelevät yhdessä. Avustaja on aina sairaanhoitajan valvonnan alaisena, mutta muuten avustajien työnkuva vastaa lähihoitajaopiskelijan työtä. Hoiva- ja hoitoavustajan koulutus kestää 360 tuntia. Sen voi suorittaa puolessa vuodessa. Osa koulutuksen sisällöstä on yhteistä lähihoitajien kanssa. Ohjelman alkaessa lähi- ja sairaanhoitajille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan he pitivät hoitajien ajan vapauttamista sekä uuden väylän luomista lähi- ja sairaanhoitajan ammatteihin positiivisena asiana. He kuitenkin odottivat hoitajien ja avustajien määrän suhteen säätelemistä lailla, jotta kalliimpia hoitajia ei korvattaisi myöhemmin matalapalkkaisilla avustajilla. Uudessa Etelä-Walesissa avustajan, englanniksi assistant in nursing, kuukausipalkka on kokemuksesta riippuen 1190 1300 euroa, kun lähihoitajan, enrolled nurse, palkka vaihtelee kokemuksen ja koulutuksen laajuuden mukaan 1460 eurosta 1630 euroon. Tänään avustajat kuuluvat samaan liittoon lähi- ja sairaanhoitajien kanssa. Saatavilla ei ole tilastotietoja, kuinka paljon avustajia tällä hetkellä työskentelee osavaltion sairaaloissa. Minimimitoitus vaarassa Kun ensimmäiset avustajat valmistuivat vuonna 2009, terveydenhuollon työvoimarakenne osavaltiossa muuttui. Valmistuneet 200 avustajaa korvasivat satoja lähi- ja sairaanhoitajia. Lisäksi terveydenhuollon hoitohenkilökunnan kokonaismäärä väheni, sillä jokaisen sadan irtisanotun lähi- ja sairaanhoitajan tilalle palkattiin 50 avustajaa. Uuden Etelä-Walesin 53 000 lähija sairaanhoitajaa edustava liitto, NSW Nurses and Midwives' Association, pelkää trendin jatkuvan. Maaliskuussa 2011 osavaltion hallitus ilmoitti budjettileikkauksista julkisella sektorilla. Hallitus leikkaa 1,6 miljardia euroa julkisten sairaaloiden budjetista sekä 620 miljoonaa euroa julkisten sairaaloiden henkilöstökustannuksista. Lähi- ja sairaanhoitajien liitto arvioi tämän tarkoittavan 3600 terveydenhuollon työpaikan katoamista seuraavien neljän vuoden aikana. Tulevaisuuden pula hoitavista käsipareista ei kuitenkaan parane työpaikkoja vähentämällä. Budjettileikkauksia Avustajia tulee käyttää hoitajien apuna, ei heidän korvikkeenaan. 10 super 11 2012
Risikko lähtee lisäämään hoitoalan vetovoimaa ingimage Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko aikoo kutsua eri tahojen asiantuntijat koolle miettimään keinoja, miten sosiaali- ja terveysalan vetovoimaa voitaisiin lisätä. Risikko kerää työmarkkinaosapuolet, ammatilliset järjestöt ja tutkimuslaitokset pohtimaan myös sitä, miten lisätä työhyvinvointia alalla. Ministeri muistuttaa, että työvoimapula on nyt totta sosiaali- ja terveysalalla: 40 prosenttia toimipaikoista on ilmoittanut, että heillä on ollut vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. seurasi hallituksen ehdotus, jonka mukaan lakisääteinen minimihoitajamäärä potilasta kohden poistetaan julkiselta sektorilta. Osavaltion terveysministeri Jillian Skinner pitää lakisääteisiä lähi- ja sairaanhoitajamääriä potilasta kohden huonona ratkaisuna, sillä se rajoittaa esimiehiä suuntaamasta henkilöstöresursseja sinne, missä niitä tarvitaan. Joustava hoitajamäärä parantaisi siten hoidon laatua ja nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin. Avustaja tukee, ei korvaa Kolikon toinen puoli on, että potilaskohtaisen minimihoitajamäärän poistuessa voidaan hoitajia korvata halvemmilla avustajilla ja saavuttaa näin säästöjä ilman, että käsiparien määrä vähenee. Tämä on valtava uhka potilasturvallisuudelle. Avustajia tulee käyttää hoitajien apuna, ei heidän korvikkeenaan, sanoo lähi- ja sairaanhoitajaliiton pääsihteeri Brett Holmes. Hän viittaa kansainvälistä huomiota saaneeseen tutkimukseen Glueing it together: Nurses, Their Work Environment and Patient Safety. Tämä Sydneyn teknillisessä yliopistossa vuonna 2007 valmistunut tutkimus toteaa, että potilasturvallisuuden kannalta henkilömäärää tärkeämpi tekijä on hoitohenkilökunnan kokoonpano. Vaikka käsiparien määrä pysyisi samana, hoitajien korvaaminen avustajilla johtaa potilasturvallisuuden heikentymiseen. Liitto kritisoi koulutetun henkilökunnan korvaamista lyhyen koulutuksen saaneilla avustajilla, vaikka pitää avustajien roolia tärkeänä hoitajapulan ratkaisussa. Liitto kampanjoi perinteisin keinoin politiikkavaikuttamisella, mutta on myös aloittanut televisiomainoskampanjan hoitaja potilas-määrän pitämiseksi lakisääteisenä. Liiton mukaan kampanjan tulee olla julkinen, sillä kyseessä on osavaltion asukkaiden potilasturvallisuus. Kampanjassa pääosassa ovat tavalliset lähi- ja sairaanhoitajat. On tärkeää kertoa, mitä minimihoitohenkilökunnan lakisääteisyys tarkoittaa. Ihmisten pitää saada tietää, että se vaikuttaa potilasturvallisuuteen ja hoitoon, jota he itse saavat, sanoo yksi televisiokampanjan tähdistä, lähihoitaja Eleanor Romney liiton haastattelussa.. televisiomainoskampanja löytyy osoitteesta www.nswnurses.asn.au Kunta-alan eläkepoistuma on jo käynnissä Seuraavien kymmenen vuoden aikana kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle 165 000 henkilöä, mikä on noin kolmasosa kaikista kuntien työntekijöistä. Vuoteen 2030 mennessä yli puolet eli 58 prosenttia kaikista nykyisistä kuntatyöntekijöistä on siirtynyt eläkkeelle. Lähivuosina kunta-alalta eläkkeelle jää joka vuosi yli 16 000 henkilöä. Kunta-alan voimakkaasta eläkepoistumasta ei siis voi enää puhua tulevaisuuden ilmiönä, sillä se on tätä päivää. Aiemmin vuodelle 2015 ennakoitu poistumahuippu näyttää toteutuvan useamman vuoden aikana. Kiivaimman eläkepoistuman aika on ohi kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. jukka järvelä super 11 2012 11
Marraskuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä Positiivisuus kannattaa! Positiiviset ihmiset elävät keskimäärin muita pidempään ja ovat terveempiä ja tyytyväisempiä elämäänsä. He saavat koulutustasosta riippumatta myös merkittävästi parempaa palkkaa kuin negatiiviset eli positiiviset pärjäävät työelämässä paremmin. Negatiivisista noin 45 prosenttia kokee usein tai jatkuvasti haitallista työstressiä, kun vastaava luku positiivisilla on 15 prosenttia. Positiivisuudesta ja negatiivisuudesta noin puolet määräytyy geneettisesti, noin 10 prosenttia liittyy ulkoisiin olosuhteisiin ja peräti 40 prosenttia voi olla opittavissa. Tiedot perustuvat suomalaiseen Elämä pelissä -aineistoon. tiesitkö: cision Erilaisten psykoterapiamenetelmien määrä on jo yli 400. ingimage tiesitkö: Arviolta joka kolmas yli 50-vuotias nainen ja joka viides mies saa osteoporoottisen murtuman. Miesten steriloinnit ovat yleistyneet Vuonna 2011 sterilointeja tehtiin 11 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Kasvu johtuu miehille tehtyjen sterilointien määrän lisääntymisestä 28 prosentilla. Naisten sterilointien määrä pysyi tasaisena. Naisten sterilointeja tehtiin lähes 2 500 ja miesten sterilointeja lähes 1 900. Vaikka valtaosa steriloinneista tehdään yhä naisille, suhde jatkoi tasoittumista myös vuonna 2011. Huolimatta sterilointien määrän noususta vuosina 2010 ja 2011, on niiden kokonaismäärä laskenut voimakkaasti viimeisten 15 vuoden aikana. Sterilointien vähenemistä selittävät muun muassa ehkäisymenetelmien valikoiman laajeneminen ja lasten hankkiminen myöhemmällä iällä. 1990-luvun puolivälin jälkeen erityisesti naisten sterilointien määrä on vähentynyt. thl Masentuneita syrjitään Noin 80 prosenttia masennustilan takia avohoidossa olevista suomalaisista koki tulleensa syrjityksi ainakin yhdellä elämän osa-alueella. Lähes joka kolmas masentunut henkilö kertoi joutuneensa välttelyn kohteeksi. Yksi neljästä oli jättänyt hakematta työpaikkaa ja yksi viidestä luopunut hakemasta tai vastaanottamasta opiskelupaikkaa syrjinnän pelossa. Psykiatrisessa osastohoidossa olleet olivat kokeneet enemmän syrjintää kuin pelkästään avohoidossa hoidetut henkilöt. thl Pakkanen iskee vanhuksiin Kylmä ja runsasluminen talvi voi norjalaistutkimuksen perusteella lisätä sydänkohtauksia. Tämä havaitaan kuitenkin vain yli 65-vuotiailla. Kovien pakkasten sydänkohtausvaikutukset on todettu myös Suomessa. Yksi selitys ilmiölle löytyy iäkkäiden verenpaineesta, jonka tiedetään nousevan kylminä aikoina. duodecim 12 super 11 2012
lokakuun kysymys Osallistutko Kimpassa on kivempaa -jäseniltaan? 28 % kyllä 46 % en 54 % Kyllä, koska Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. sieltä voi saada hyviä eväitä työpaikalle! olen reipas superilainen ja kiinnostunut työhyvinvoinnista. kuulostaa vetävältä teemalta. huomaat, ettei maailma ole niin tylsä, kun yhdessä iloitaan. SuPer-illoissa on aina mukava tunnelma! haluan tutustua muissa toimipaikoissa työskenteleviin superilaisiin ja oppia aina jotain uutta! saan mukavaa ja hyödyllistä tietoa. kimpassa on kivempaa! En, koska en huomannut ajoissa, harmi! olen sairauslomalla ja fiilikset alavireessä. en saanut työvuoroa vaihdettua. on harmillisesti juuri yövuorot. en tiedä, missä sellainen järjestetään. en tunne porukkaa vielä niin hyvin, että lähtisin yksin sinne. Seinäjoelle on tunnin ajomatka täältä. en ole huomannut kyseistä tapahtumaa täällä päin. on aikatauluongelmia. ei ole ollut omalla paikkakunnallani. marraskuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 20.11. mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. lokakuussa arpa suosi maarit lammassaarta raisiosta. onnittelut! muut lehdet Meidän tuberkuloositilanteemme on uskomattoman hyvä siihen nähden, miten me sijaitsemme maantieteellisesti. Itärajan takana ja Baltian maissa esiintyy lääkkeille resistenttejä bakteerikantoja enemmän kuin missään muualla maailmassa. keuhkosairauksien erikoislääkäri tuula vasankari apteekkari 10/2012 Kun lapseni oli kuumeen takia sairaalassa, kaiken huolen keskellä huomasin ajattelevani, kuinka voisin hyödyntää kokemusta kirjoittamisessa. kirjailija tiina raevaara toimi 3/2012 Elämä nähdään markkinoina, joilta on osattava poimia selviytymistä ja menestystä tuottavat ainekset kuten asiakas poimii tavarat marketin hyllyltä. arkkipiispa kari mäkinen ketju 5/2012 30 vuotta sitten Saara Finnin kirjoittama kirja Suruvaippa oli yksi vuoden 1982 puheenaiheista. Kirjassa kuvataan apuhoitajaa ja vanhainkotimaailmaa tyylillä, joka sai liiton puheenjohtaja Salme Pihlin surulliseksi. Pihlin mukaan oli väärin, että kirjan sisältöä pidettiin totuutena hoitomaailmasta ja siihen vetoamalla puututtiin apuhoitajien osaamiseen väärällä tavalla. Toivonkin, että tulevaisuuden vanhustenhoidossa voimme jatkaa asiallisen keskustelun pohjalta ja romaanit voimme jättää omaan arvoonsa. apuhoitajalehti 11/1982 super 11 2012 13
Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Ruisleipää juuresta ja hiivasta teksti ja kuvat jukka järvelä Ruisleipä on aina tekijänsä näköinen. Tiina Haataja laittaa tummaan leipäänsä juuren lisäksi hiivaa. Kuusamon Vuotungin kylässä asuva Tiina Haataja käyttää leivinuunia säännöllisesti, mutta kesäkuumalla hän ei laita valkokylkeä hohkaamaan. Pullan ja rieskan lisäksi ruisleipä on yksi Haatajan suosikkileipomuksista. Kun toimin kodinhoitajana, sain ruisleipäohjeen eräästä perheestä. Sen mukaan olen nyt parikymmentä vuotta leiponut. Alussa leivät eivät aina onnistuneet, eli kantapään kautta opettelua tämä on vaatinut. Näppituntumalla leivon silti aina. Leivinuuni pitää osaltaan taloa lämpimänä talvisaikaan. Kesällä leipoja käyttää paljon sähköuunia. Kyllä talossa pitää olla sähköuunikin, jos tulee piirakan tarve tai kakkupohjan teko eteen. Joulun alla, kun pidän kunnon leivontapäivän, teen leivät ja pullat leivinuunissa ja piparit sähköuunissa. En osaa ostaa kaupasta pullaa, leivän ostaminen on vähän helpompaa. Uunillinen vuokalimppuja Haatajan syksyn ensimmäinen leipomus tuotti neljän litran taikinaan tehdyt ruisleivät, kahden litran taikinaan valmistetut rieskat ja samankokoisesta taikinasta syntyneet sämpylät. Ruislimput valmistuvat vuokaan. Niitä Haatajalta löytyy erilaisia ja hyviksi koettuja: osa on kodin perintöä, osa leipomosta hankittuja. On lasivuokia ja teflonvuokia. Alun perin leipomosta saadun leipäjuuren Haataja säilyttää pakastimessa margariinirasiassa. Äidillä vielä oli perinteinen puinen leipätiinu, jonka reunoissa juuri säilyi. Itse käytän leivonnassa Tupperwaren reilun kymmenen litran astiaa. Haatajilla ruisleipä tehdään veteen, koska Riku-pojalla on laktoosi-intoleranssi. Hiivaa puolestaan käytetään juuren lisäksi, jotta taikinan kohoaminen onnistuisi leivinliinan alla. Uuniin mahtuu koosta riippuen seitsemän tai kahdeksan vuokaa. Haataja antaa valmiiden leipien jäähtyä vuorokau- den ja pakastaa ne puolikkaina. Limppujen ohessa syntyy aina muutama reikäleipäkin, jotka syödään lämpimäisinä. Leivonta vie aikaa, mutta tuo jotain muuta. Kun olin lähihoitajakoulussa, minulla oli kolme pientä lasta. Pidin kuitenkin pääni ja leivoin niin kuin ennenkin. Rankkaahan se oli, mutta minulle terapiaa. Kotihoito on oma juttu Tiina Haataja ehtii tehdä leipomuksensa vaikka ennen kello 14 alkavaa iltavuoroa, jos aloittaa keittiössään aamuseitsemältä. Palkkansa hän ansaitsee Kuusamon kotihoidossa. Alun perin Haataja valmistui keittäjäksi ja sitten kodinhoitajaksi. Sitä työtä hän teki vuodet 1987 1997, kunnes työnantaja koulutti kodinhoitajat lähihoitajiksi. Teen pääsääntöisesti kaksivuorotyötä, vaikka olen antanut suostumuksen yöpartioon. Olen tehnyt sitäkin, mutten jatkuvasti jaksaisi. Monessa asiassa meilläkin joudutaan työssä säästämään. Esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän ajaksi ei oteta sijaista aamuvuorossa. Tällöin hoidetaan niillä resursseilla, mitä on. Vaikka on tiukkaa ja raskasta, tykkään tästä. Olen käynyt kuntoutuskodissakin töissä, mutta kyllä kotihoito on minun juttuni. Haatajalla on kuusi lasta, joista kaksi asuu vielä kotona. 15-vuotias Riku käy koulua Oulussa ja asuu viikot perhekodissa, joskus viikonloppujakin, ettei koulu käy liian raskaaksi. Työmatkani on 35 kilometriä. Se on sopiva, sillä pakkasella auto kerkeää lämmitä ja ajatukset ehtii nollata. Huonona puolena on se, että lasten harrastukset ovat kaukana kuljetusten päässä. Vaikka ei se kovin iso homma ole käydä kahdestikaan päivässä autolla keskustassa. Leivonnan lisäksi Tiina Haataja taitaa käsityöt. Juhani Palomäki sai meidän ammattiosastolta läksiäislahjaksi minun kahvipaketeista tekemäni virsut.. 14 super 11 2012
Ruisleipä Kahdeksan vuokalimppua 4 l lämmintä vettä 2-3 dl taikinajuurta ruisjauhoja 7 rkl suolaa ½ pakettia hiivaa Leivo limpuksi ja ota taikinasta juuri seuraavaa kertaa varten pakastimeen säilöön. Pyöräytä limppu ruisjauhoissa ja aseta vuokiin. Anna jälleen kohota kaksi tuntia liinan alla. Aseta vuoat leivinuuniin noin tunniksi vajaan 200 asteen lämpöön. Irrota valmiit leivät vuoista ja aseta leivinpaperin päälle jäähtymään. Päälle voit laittaa leivinliinan. ½ kg vehnäjauhoa Sekoita huoneenlämpöinen leipäjuuri veteen ja lisää ruisjauhoja kunnes seoksesta tulee vellimäinen. Jätä seos huoneenlämpöön yön ajaksi. Seuraavana päivänä lisää suola, hiiva, vehnäjauhot ja ruisjauhoja niin kauan, että taikinasta tulee kiinteän kova. Anna kohota kaksi tuntia leivinliinan alla. Voitele vuoat rasvalla tai ruokaöljyllä. super 11 2012 15
Lähihoitaja Nita Tallus kertoo Veikko Närhelle tulevansa mittaamaan tältä myös verensokerin ennen lounasta. 16 super 11 2012
Lähihoitaja Nita Tallus haluaa sukeltaa Syvemmälle sisätauteihin teksti ja kuvat marjo sajantola HUS:n Kolmiosairaalan osastolla 6 B luotetaan lähihoitajan ammattitaitoon. Nita Tallus kokee työyhteisönsä niin kannustavaksi ja työnsä niin mielenkiintoiseksi, että haluaa oppia siitä aina vain enemmän. Lähihoitaja Nita Talluksen työpäivä alkaa jännittävissä merkeissä. Hänen sisarensa on aamuvarhain ilmoittanut puhelimitse lähtevänsä synnytysosastolle. Kaksospojat ovat tulossa maailmaan. He ovat tämän sisareni ensimmäiset, joten olen tietenkin vähän huolissani, miten synnytys sujuu. Täytyy käydä aina tilaisuuden tullen kurkistamassa puhelimesta viestit. Aamuvuoro HUS:n Kolmiosairaalan osastolla 6 B alkaa liukuvasti kello seitsemältä tai vartin yli. Tämä sopii Nitalle, sillä arkiaamuisin hänen työmatkansa kotoa Keravalta Pasilan kautta Meilahteen kestää polkupyörä-juna-bussiyhdistelmällä tunnin verran. Tänään työmatka on sujunut normaalisti, joten Nita on kansliassa jo seitsemältä kuulemassa raporttia, tutkimassa potilaidensa hoitosuunnitelmia ja kirjoittamassa ylös huomioitavat asiat. Rinnakkaisosastolla 6 A tehdyn yövuoron ja sitä seuranneen vapaapäivän aikana Nitan kahdeksasta potilaasta on kotiutettu seitsemän ja uusia on tullut tilalle. Tällä osastolla hoidetaan erikoissairaanhoitoa tarvitsevia munuais-, reuma-, keuhko- ja yleissisätautien potilaita. Potilailla voi olla munuaisten vajaatoimintaa, ja he tulevat tänne arviointiin tai dialyysihoitoon. Heidän lisäkseen dialyysihoitoa annetaan muun muassa rabdomyolyysipotilaille. Reumapotilaat tulevat meille esimerkiksi lääkehoidon tarkistukseen taudin aktivaation takia, diabeetikot tulevat hoitoonsa liittyvien ongelmien takia. Keuhkopotilaille on neljä eristyspaikkaa, lisäksi osastolla 6 A hoidetaan nimenomaan keuhkopotilaita, Nita luettelee. Hän jatkaa, että vaikka Kolmiosairaalassa on erikseen kardiologian ja hematologian vuodeosastot, niin joskus näitäkin potilaita tulee heille hoidettavaksi. Siten osastolla 6 B hoidettavien sairauksien kirjo on todella laaja. Potilaiden tarpeet vaihtelevat paljon. Joskus kaikki tiimin potilaat tarvitsevat runsaasti apua kaikissa toimissaan. Yleensä jokainen potilaspaikka on varattu. Välillä voi olla hiljaisempaa, mutta potilaita voi tulla päivystyksen kautta milloin vain. Harvinaisen nopea aamukierto Lähihoitaja Nita Tallus taittelee muistilapun taskuunsa ja vilkaisee vielä kerran kännykästään, onko siskosta tullut tietoa. Näytteenottajat kiertävät jo laboratoriokärryineen ja osasto alkaa herätä taas uuteen päivään. Tänään Nitan työparina on sairaanhoitaja Victoria Villman. Kahden autettavaa potilasta heillä ei ole, joten he aloittavat työt kumpikin tahollaan. Meillä on nyt tosi hiljaista. Vain viisi potilasta, eikä kukaan tarvitse apua aamutoimissa, Nita kertoo ja koputtaa ensimmäiselle ovelle. Tänä aamuna huoneessa on vain yksi potilas, Birgitta Jauhiainen, joka havahtuu unestaan hoitajan hyvän huomenen toivotukseen. Minä olin kyllä jo hereillä, mutta taisin nukahtaa uudelleen, hän toteaa hyväntuulisesti ja ojentaa kätensä verenpainemittausta varten. Nita mittaa häneltä vielä lämmön ja auttaa sen jälkeen tuolivaakaan, jotta painokin saadaan selville. Kuullessaan painonsa potilas kauhistelee, mutta myöntää, että osastolla on kyllä tarjottu hyvää ruokaa. super 11 2012 17
1 2 1. Insuliini- ja antikoagulaatiopiikkien pistäminen voi kuulua lähihoitajan tehtäviin. 2. Birgitta Jauhiaisen aamupainon lukema tulee hänelle pienenä yllätyksenä. Naapurihuoneessa ollaan jo hereillä. Veikko Närhi on seurannut ikkunasta aamun hidasta valkenemista, eikä se taida tänä aamuna tästä enempää kirkastuakaan. Nita tekee hänelle tarvittavat mittaukset ja kertoo tulevansa yhdentoista aikaan mittaamaan vielä verensokerin. Huoneen toinen potilas saa verenpaine- ja lämpömittauksen jälkeen lähihoitajaltaan kartonkisen kaarimaljan ja kehotuksen sylkeä bakteeritartuntavaaran takia siihen, eikä käsienpesualtaaseen. Vielä yksi virtsankeräyksen lukema ylös, niin Nita on melkein suoriutunut aamukierrokseltaan. Tänä aamuna ei ollut edes haavahoitoja tehtävänä. Koska osastolla ei nyt ole yhtään peritoniittipotilasta, Nitan ei tarvitse aloittaa päivän peritoniittidialyysejä. Käytävällä tiimin hoitajat kohtaavat. Lähihoitaja Nita Tallus ja sairaanhoitaja Victoria Villman tekevät tilannekatsauksen aamun kulusta samalla, kun hierovat tarmokkaasti käsihuuhdetta käsiinsä. Kaikki aika on tehokasta työaikaa. Vielä kirjaukset ja sen jälkeen päästään kahville. Osastolla on erityisosaamista Kun potilaat syövät aamupalaansa, hoitajat voivat pitää tauon. Naapuriosastolla olisi yhteinen suuri kahvihuone, mutta porukalla on tullut tavaksi ahtautua tähän pieneen huoneeseen, koska tästä on lyhyempi matka vastaamaan kutsuihin. Sitä paitsi ikkunasta on upea näköala. Nita kertoo työkavereilleen, kuinka hän odottelee jo kovasti vauvauutisia, vaan mitään ei ole vielä kuulunut. Kahvin kera puhutaan tietenkin myös työasioista. Osastolla on alettu pitää kirjaa muihin yksiköihin annetusta peritoniitti- eli pdhoitoihin liittyvästä avusta. Se ei ole aivan vähäistä, sillä tällä osastolla on sellaista dialyysihoidon erityisosaamista, johon liittyviä kyselyitä tulee ympäri HUS-aluetta. Haluaisimme, että ainakin päivystykseen saataisiin pikaisesti koulutusta pd-hoitoon, sillä kun meiltä pyydetään lähihoitaja sinne, se on pois meidän vahvuudestamme, apulaisosastonhoitaja Päivi Nyman selventää. Osaston peritoniittihoidot ovat ensisijaisesti lähi- ja perushoitajien vastuulla. Nita on saanut hoitoon vaadittavat taidot työpaikkakoulutuksessa. Käsihygienia on katetrien kanssa numero ykkönen. Kun potilaat vaihtavat kotioloissa itse dialyysipussejaan, bakteeri voi päästä vatsakalvolle. Myös suuri ulostemassa suolessa voi aiheuttaa tulehduksen, hän kertoo esimerkkeinä. Jos osastolla olisi nyt pd-potilaita, Nita olisi jo aloittanut heidän dialyysihoitonsa, sillä vuorokauden aikana tehdään lääkärin määräyksen mukaan neljä tai viisi hoitoa mahdollisimman tasaisin tuntivälein. Lääkkeet sekoitetaan dialyysinesteeseen Koska osastolla on nyt hiljaista, Nita päättää näyttää havainnollisesti, miten hoito peritoniittipotilaalle tehdään. Ensin hän ottaa esiin tarvitsemansa välineet. Kallista antibioottia ei esitykseen käytetä, vaan siihen kelpaa tyhjä lääkepurkki lasinkeräysastiasta. Antibiootin lisäksi potilas saattaa tarvita hepariinia fibriinikatteen liuottamiseksi ja lidokaiinia kipuihin. Sekoitan määrätyt lääkkeet ja teen lääkelisäyksistä tarran. Kirjoitan, mitä lääkettä, paljonko ja milloin olen lisännyt. Tämän jälkeen Nita valitsee potilaalle määrätyn glukoo- 18 super 11 2012
3 4 3. Sairaanhoitaja Victoria Villman ja lähihoitaja Nita Tallus ovat saaneet aamukierron kohta tehtyä. 4. Antibiootti, hepariini ja lidokaiini imetään ruiskuihin, joilla lääkkeet viedään dialyysinesteeseen. Osaston peritoniittihoidot ovat ensisijaisesti lähi- ja perushoitajien vastuulla. sivahvuuden perusteella dialyysinestepussin. Lääkkeet vedetään pieniin ruiskuihin ja lisätään korkin kautta dialyysinesteeseen. Naputtelemalla varmistetaan, että kaikki lääkeaineet liukenevat myös korkin suulta. Potilaalla on jo katetri, johon pussien letkut kiinnitetään. Meillä käytössä olevat kolme eri pussimallia poikkeavat kaikki toisistaan, joten niiden toiminnasta on oltava perillä, Nita kertoo ja jatkaa: Hygienia on tarkkaa tässäkin työvaiheessa. Dialyysiletkun sisäpuolta ei saa hipaistakaan. Olemme myös potilaan kanssa puhumatta, kunnes letkut on yhdistetty tai uusi korkki on paikoillaan. Tällä estetään ilman pääsy letkun kautta vatsaan. Ennen uuden huuhtelun käynnistämistä vanhat nesteet valutetaan pois vatsaontelosta. Jos potilaalla ei ole niin pahaa tulehdusta, että neste olisi sameana letkuja tukkivista möykyistä, työvaiheeseen menee parikymmentä minuuttia. Kun alaletku tuntuu viileältä, silloin nesteen tulo on varmasti loppunut, Nita huomauttaa. Hyvästä hygieniasta on huolehdittava jokaisessa työvaiheessa. Nita käyttää reilusti desinfiointiainetta työtasoihin ja työvälineisiin ja käsihuuhdetta käsiinsä työvaiheiden välissä. Lääkeruisku on suojattava kontaminaatiolta, eikä neula saa osua mihinkään muualle kuin oikeaan kohtaan. Nita kertoo, että jos hän epäilee yhtään, että hygienia on pettänyt jossain vaiheessa, hän aloittaa työvaiheen alusta. Hoidon jälkeen hän punnitsee vielä ulos valuneen nesteen ja huolehtii jätteistä. Innokkaana lisäoppiin Kello yhdeltätoista Nita Tallus käy mittaamassa Veikko Närhen sokeriarvon ja käväisee saman tien kirjaamassa sen tiedostoihin. Hän laskee potilaan tarvitseman insuliinin määrän ja kysäisee vielä tiimipariltaan, onko tämä samaa mieltä. Nyt on hyvä hetki kurkata myös puhelimeen: ei vieläkään vauvauutisia. Ruokakärryjen ääni kuuluu, joten Nita lähtee niitä vastaan, sillä hänen tehtäviinsä kuuluu annostella ruoka lautasille. Harmi vain, että tarjolla on lohilaatikkoa. Hajuallergiansa vuoksi Nita joutuu palaamaan kansliaan ja vahvistamaan sietokykyään antihistamiinilla ennen kuin voi osallistua annosteluun. Tämän jälkeen onkin aika lähteä pistämään Veikko Närhen insuliini. Osastofarmaseutti tai sairaanhoitaja jakavat meillä lääkkeet. Toki voin tarvittaessa hakea potilailleni esimerkiksi parasetamolia. Inhaloitavat lääkkeet sekä silmä- ja korvatipat voin antaa itse. Voin pistää myös insuliinit ja antikoagulaatiopiikit, Nita kertoo. Hänellä on lääkelupa, joka kelpaa koko HUS:n alueella. Se on uusittava viiden vuoden välein. Kaikesta huomaa, että lähihoitaja Nita Tallus on todella kiinnostunut omasta työstään. Hän aloitti syyskuussa myös HUS:n, Hesoten ja oppisopimustoimiston yhteistyönä tuo- super 11 2012 19
tetun 20 opintoviikon mittaisen somaattisen erikoissairaanhoidon täydennyskoulutuksen, joka on suunnattu toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneille. Ohjelmassa on oppilaitospäiviä, HUSn lähiopetuspäiviä ja työssäoppimisjakso. Viiden viikon jakso suoritetaan työkierrolla kurssilaisten kesken. Tällä osastolla olen oppinut työn ohella todella paljon. Osa sairaanhoitajistamme on tullut yleissisätautien puolelta ja he osaavat opettaa todella käytännönläheisesti. Kukaan ei sano, että pitäisihän sinun tietää, vaan voin aina kysyä, jos olen epävarma jostain, Nita suitsuttaa kiitosta. Helikopteribongausta Kun potilaat nauttivat lounastaan, kahvihuoneessa kaivellaan eväskääröjä jääkaapista. Nitalla olisi eväänä karjalanpiirakoita, mutta nyt ei oikein mikään maistu, sillä siskosta ei vieläkään kuulu. Kesken tauon Nita saa kutsun potilaaltaan. Mitään hätää ei ole, potilaan virtsanäyte vain on vietävä kylmäsäilytykseen. On päiviä, jolloin ruokataukoa ei ehdi pitää, mutta tänään niin ei ole, vaikka Nita haluaisikin. Siskoa ei ehkä ehtisi murehtia, jos pitäisi painaa töitä sata lasissa. Nitaa pyydetään työpariksi toiselle käytävälle. Huonokuntoiselta potilaalta on kaatunut jälkiruokaa sänkyyn, ja nyt pitää saada puhdasta alle ja ylle potilasta liikaa rasittamatta. Sen jälkeen Nita lähtee kurkistamaan mitä hänen potilailleen kuuluu. Birgitta Janhunen on tohkeissaan, hän onnistui vihdoin näkemään helikopterin, joka laskeutui Kolmiosairaalan katolle. Olen sen monta kertaa kuullut, mutta en ole ehtinyt nähdä. Ovelle koputetaan. Olisi kanttiini, jos jotain tarvitaan. Potilas päättääkin lähteä ostoksille ja kehottaa hoitajaansa katsomaan, kuinka hyvin hän nyt jo kävelee. Hitaasti, mutta hyvin, hän hykertelee. Kun Nita on käynyt varmistamassa muidenkin potilaidensa hyvinvoinnin, alkavat iltavuorolaiset saapua etuajassa, sillä tänään osastotunnilla käsitellään sydämen vajaatoimintaa. Vielä ennen osastotuntia vilkaisu puhelimeen: ei mitään. Nitan työvuoro päättyy kello 15.00, mutta puhelimessa ei ole viestejä. Nita yrittää rentoutua. Hän pistää kotimatkalla kuulokkeet korville ja hyvää musiikkia soimaan. Tuleehan niitä vauvauutisiakin sitten myöhemmin. Kaksospojat, heidän vanhempansa ja Nita-täti voivat hyvin.. Tänään töissä kuka Lähihoitaja Nita Tallus on 27-vuotias syntyperäinen keravalainen. opinnot Valmistui lähihoitajaksi lokakuussa 2006 sairaanhoidon- ja huolenpidon koulutusohjelmasta. Syyskuun alussa aloitti työn ohella suoritettavan somaattisen erikoissairaanhoidon täydennyskoulutuksen. työ ja työura Valmistumisen jälkeen tehnyt monipuolisia töitä. Työskennellyt Diakonissalaitoksen hoivasairaalassa, Keravan terveyskeskuksessa pitkäaikaisvuodeosastolla ja Töölön sairaalan käsikirurgiaosastolla. Vuonna 2009 aloitti nykyisellä osastolla, joka oli silloin vielä Kirurgisen sairaalan yhteydessä. Kun osasto muutti Kolmiosairaalaan, siihen yhdistettiin nyt käytössä olevat keuhkosairauksien hoitopaikat. harrastukset Vesijuoksu, vapaa-ajanvietto siskon lasten kanssa sekä aktiivinen penkkiurheilu jääkiekko- ja salibandykatsomoissa. parasta työssä Saa tehdä monipuolisesti erikoissairaanhoitoon kuuluvia hoitotoimenpiteitä. Lääkehoitoa, tikkienpoistoa, haavahoitoja. Myös työkaverit ja toimiva moniammatillinen yhteistyö on täällä huippua. Aina saa neuvoja talon sisällä. ikävintä työssä Kiire. Kun ei ehdi paneutua kokonaisvaltaisesti potilaan asioihin, vaikka huomaa tämän tarvitsevan keskusteluapua. Rankkojakin potilaskohtaloita näkee välillä, mutta työhönhän nekin kuuluvat. 20 super 11 2012